9/2020 Ringette Yhdistys - Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Yhdenvertainen kohtelu – Pelaajan siirto-oikeus
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 9/2020
10.3.2020 Diaarinro 3/2020
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n liittohallituksen päätös 9.12.2019 20/2019
ASIA
Pelaajan siirto-oikeus
MUUTOKSENHAKIJA
Espoon Kiekkoseura ry
KUULTAVA
Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry
SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY:N LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS
Espoon Kiekkoseura ry (jälj. EKS) on hakenut Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n (jälj. SKRL) kilpailutyöryhmältä lupaa siirtää Ykkössarjajoukkueensa pelaaja A seuran SM-sarjajoukkueeseen. SKRL:n kilpailutyöryhmä ei ole sähköpostikokouksessaan 4. - 8.11.2019 myöntänyt EKS:lle lupaa siirtää A:ta seuran SM-sarjajoukkueeseen. SKRL:n liittohallitus on päätöksellään 9.12.2019 pitänyt kilpailutyöryhmän päätöksen voimassa ja hylännyt EKS:n valituksen.
Ratkaisu on perustunut siihen, että kilpailusäännöt kieltävät seuran sisäiset siirrot kesken kauden Naisten – C-nuorten kilpailuissa. Kilpailusääntöjen mukaan, jos seuralla on edellä mainituissa ikäluokissa useampia joukkueita, pelaajan on pelattava siinä joukkueessa, jossa hän pelaa kauden ensimmäisen virallisen ottelunsa. A on pelannut useita kausia SM-sarjassa ja edellisen kokonaisen kauden EKS:ssä. EKS:n anomuksesta ei ole käynyt ilmi mitään perusteltua syytä sille, että A on päätetty sijoittaa alemmassa sarjassa pelaavaan joukkueeseen eikä perustelua sille, miksi tämä päätös pitäisi nyt muuttaa. Naisten kilpailutoiminnan muutos on johtanut siihen, että seuran sisällä siirtymistä rajoitettiin ja seurojen välistä siirtymäaikaa lyhennettiin. Sarjapaikan vahvistamisesta tiedottavassa viestissä on erikseen kehotettu tutustumaan kauden kilpailusääntöihin ja mainittu että naisten kilpasarjoissa on muutoksia edellisvuosiin verrattuna.
VALITUS PERUSTEINEEN
Espoon Kiekkoseura ry on valituksessaan vaatinut, että SKRL:n liittohallituksen päätös kumotaan ja EKS:lle annetaan lupa siirtää A seuran SM-sarjajoukkueeseen.
Perusteenaan EKS on esittänyt, että uudet muutetut kilpailusäännöt rikkovat sekä seurojen että urheilijoiden yhdenvertaisuutta. Uusi siirtosääntö vaarantaa lisäksi myös yksittäisen pelaajan oikeusturvan.
SKRL on muuttanut kuluvalle kaudelle kilpailusääntöjä siten, että pelaaja ei saa kesken kauden siirtyä seuran sisällä aikuisjoukkueesta toiseen. Sen sijaan toiseen seuraan saa siirtyä siirtoajan puitteissa, joka päättyy lokakuun lopussa. A:kin olisi voinut siirtyä siirtoajan puitteissa EKS:n Ykkössarjajoukkueesta toisen seuran SM-sarjajoukkueeseen. Uudet säännöt kannustavat siirtymään seurasta toiseen tilanteessa, jossa pelaajan edellytykset pelata korkeammalla sarjatasolla muuttuvat kauden kestäessä. Lähtökohtaisesti tilanne tulisi olla päinvastoin eli, että siirto-oikeutta toiseen seuraan rajoitettaisiin. Näin siirto-oikeutta myös tyypillisesti urheilussa rajoitetaan.
Vain kahdella seuralla on joukkueet sekä ringeten SM- että Ykkössarjassa. Kaikilla muilla seuroilla on joukkueet ainoastaan toisessa edellä mainituista sarjoista. Ne seurat, jotka pystyvät ylläpitämään kahta kovatasoista joukkuetta ringeten eri sarjoissa, joutuvat olennaisesti muita seuroja huonompaan asemaan, jos ne eivät voi siirtää pelaajia oman organisaationsa sisällä yhtä helposti kuin toisesta organisaatiosta. Muilla seuroilla on sen sijaan mahdollisuus täydentää joukkueitaan useammasta ykkössarjajoukkueesta kuin seuroilla, joiden toiminta mahdollistaa kahden joukkueen ylläpitämisen.
A on palannut joukkueeseen äitiysloman jälkeen. Hän on yli 40-vuotias. Mainituista syistä hän ei ole syksyllä tiennyt, onko hänelle ylipäätään mahdollisuuksia pelata kuluvalla kaudella SM-sarjatasolla. A on joutunut aloittamaan kauden Ykkössarjassa sekä fysiologisista että käytännön syistä. Pelaajille ei makseta pelaamisesta, vaan päinvastoin, joten A:n ratkaisu on ollut ymmärrettävä ja inhimillinen. Siirtosääntö on käytännössä johtanut siihen, että A:n olisi tullut ennen kauden alkua vaihtaa kokonaan toiseen seuraan ja mennä kokeilemaan pelaamista jonkun muun seuran Ykkössarjajoukkueessa ja sen jälkeen hakea siirtoa lokakuun aikana joko EKS:n ykkössarja- tai SM-sarjajoukkueeseen, jotta hän olisi saanut pelata kauden ratkaisuvaiheet omassa seurassaan. Siten siirtosääntö ja SKRL:n liittohallituksen sääntötulkinta asettaa EKS:n urheilijat muita urheilijoita huonompaan asemaan.
Siirtosäännön tarkoituksena on muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen perusteluidenkin mukaan estää pelaajien liikuttelut joukkueesta toiseen joukkueiden todellisten tasoerojen manipuloimiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi kuitenkin ollut riittävää, että siirtyminen seuran sisällä tehdään yhtä helpoksi tai vaikeaksi kuin seuran vaihtaminen kesken kauden. Yksittäistapauksessa siirtosäännöstä olisi voitu tässä tapauksessa myös A:n henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen poiketa. Kilpailusääntöjen eettisten ohjeiden mukaisesti käsillä olevassa asiassa olisi tullut noudattaa reilun pelin periaatetta, jota turvaamaan myös siirtosäännöt on laadittu.
EKS on valituksessaan vielä katsonut, että liittohallituksen kokoukseen osallistunut B on ollut esteellinen, koska hän pelaa toisessa ringeten SM-sarjajoukkueessa.
VASTAUS PERUSTEINEEN
Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Perusteinaan SKRL on esittänyt, että liittohallitus on tehnyt valituksenalaisen päätöksen voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaisesti. B on katsonut itsensä esteelliseksi eikä ole osallistunut päätöksen tekemiseen.
Ringeten kilpailusäännöt määrittävät kausittain toimintatavat ja säännöt kilpailusarjoille. Sääntöluonnokset lähetetään jäsenseuroille kommentoitavaksi hyvissä ajoin ennen kilpailukauden alkamista. SKRL on 17.5.2019 lähettämässään tiedotteessa pyytänyt jäsenseuroja erityisesti tutustumaan uusiin kilpailusääntöihin ja muutoksiin naisten kilpailutoiminnassa, jossa siirtoaikaa lyhennettiin ja seuran sisäisiä siirtoja rajoitettiin. Yksikään jäsenseura ei ole kommentoinut siirtosääntöjä.
Sääntömuutoksen taustalla on jäsenseurojen palautteet ja aloitteet sekä kokemukset useammalta vuodelta aina kaudesta 2012-2013 alkaen. Jäsenseurat halusivat tiukentaa siirtosääntöjä, jotta jäsenseurojen sisäiset pelaajasiirrot eivät vääristäisi kilpailua. Muutoksia tehtäessä on haluttu rajoittaa aikuisten pelaajien siirtymistä saman seuran joukkueiden välillä säilyttäen kuitenkin nuorten (U21) pelaajien kehittyminen ja mahdollisuus kokeilla eri sarjatasoja.
Naisten kilpailutoiminta sisältää SM-runkosarjan, SM ylemmän ja alemman jatkosarjan, Ykkössarjan alkusarjan ja Ykkössarjan. Naisten SM-runkosarjan ja Ykkössarjan alkusarjan jälkeen on mahdollista, että saman seuran SM- ja Ykkössarjan joukkueet päätyvät samaan jatkosarjaan ja kilpailisivat toisiaan vastaan. Siirto-oikeus seuran sisällä -säännön yhtenä tarkoituksena on tukea pidemmän tähtäimen johdonmukaista kehitystyötä seurojen ja joukkueiden sisällä sen sijaan, että pyrittäisiin pelaajasiirroilla hankkimaan lyhytnäköisiä kilpailullisia etuja kausittain.
Seurat ovat yhdenvertaisessa asemassa pelaajasiirroissa jäsenseurasta toiseen kilpailukauden aikana. Seurasiirto edellyttää siirtävän seuran, vastaanottavan seuran ja pelaajan hyväksyntää. Siten siirto ei ole kenenkään osapuolen päätettävissä yksin. Harrastajamäärältään pienelle lajille harvinaiset suurseurat olisivat muita olennaisesti paremmassa asemassa, jos seurojen sisäiset siirrot Naisten kilpailutasolla voitaisiin toteuttaa seuran sisällä ilman kolmannen osapuolen myötävaikutusta.
VASTASELITYS
EKS on SKRL:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin toistanut valituksessa esittämänsä.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja kysymyksenasettelu
SKRL:n kilpailutyöryhmä ei ole myöntänyt EKS:lle lupaa siirtää pelaaja A:ta seuran Ykkössarjajoukkueesta SM-sarjajoukkueeseen. Päätös on perustunut SKRL:n kilpailusäännöissä olevaan seurojen sisäistä siirtoa koskevaan kieltoon. SKRL:n liittohallitus on hylännyt 9.12.2019 tekemällään päätöksellä EKS:n valituksen.
Oikeusturvalautakunnassa on kysymys ensiksi siitä, onko EKS saattanut asian oikeusturvalautakunnassa vireille määräajassa ja onko SKRL:n liittohallituksen jäsen B osallistunut esteellisenä EKS:n valituksen käsittelyyn. Toiseksi kysymys on siitä, loukkaako SKRL:n kilpailusääntöjen seuran sisäisiä siirtoja koskeva sääntö joukkueiden ja urheilijoiden yhdenvertaisuutta.
Onko valitus tehty määräajassa?
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 10 §:n mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän ei ole laillisen tai siihen rinnastettavan esteen vuoksi voinut noudattaa määräaikaa, valitus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa esteen lakkaamisesta, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä. Valitus, jota ei ole tehty määräajassa, jätetään tutkimatta.
SKRL:n liittohallituksen päätös on lähetetty EKS:lle tiedoksi sähköpostitse 8.1.2020.
EKS on toimittanut valituksen oikeusturvalautakunnalle maanantaina 10.2.2020. Lautakunnan sääntöjen 10 §:n mukainen määräaika päätöksen tiedoksiantoa koskevasta päivästä 8.1.2020 lukien on ollut perjantai 7.2.2020.
EKS on vastaselityksessään kuitenkin katsonut, että valitus on toimitettu määräajassa. EKS:n mukaan sille ei ole annettu riittävää muutoksenhakuohjausta. Sanotussa tilanteessa valitusaika ei ole alkanut kulua lainkaan.
SKRL:n hallintosäännön 4. kohdassa on säännöt SKRL:n hallintoelimien toimintaan tai päätöksiin liittyvästä valitusoikeudesta. Kohdassa on todettu, että liittohallituksen päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen Urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi sen sääntöjen mukaisesti. Hallintosäännön mukaan liittohallituksen päätöksessä on kerrottava tästä oikeudesta.
EKS on toimittanut oikeusturvalautakunnan pyynnöstä lautakunnalle sähköpostin, jolla valituksen kohteena oleva päätös on annettu EKS:lle tiedoksi. SKRL:n toiminnanjohtajan EKS:lle osoittamassa sähköpostissa on muutoksenhakuohjeena viitattu SKRL:n hallintosäännön 4. kohtaan ja todettu, että ”mikäli olette tyytymättömiä hallituksen päätökseen, on teillä oikeus esittää tyytymättömyytenne urheilun oikeusturvalautakuntaan.” Sähköpostin liitteenä on ollut ote SKRL:n liittohallituksen pöytäkirjasta 9.12.2019. Pöytäkirjan otteessa ei ole erikseen mainittu mitään muutoksenhakuoikeudesta eikä pöytäkirjan otteeseen ole myöskään erikseen liitetty tarkempia muutoksenhakuohjeita.
Esimerkiksi ratkaisuissa UOL 13/2008, UOL 10/2012, UOL 4/2012, UOL 19/2012 ja UOL 8/2015 oikeusturvalautakunta on ottanut tutkittavakseen myöhässä tulleen valituksen, koska lajiliitto ei ollut liittänyt päätökseensä asianmukaista valitusosoitusta ja valitusmääräajan alkaminen oli tämän vuoksi jäänyt epäselväksi. Ratkaisuissa UOL 3/2015 ja UOL 5/2015 on vielä erikseen todettu, että asianosaisen muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannalta asianmukaisten muutoksenhakuohjeiden antaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lajiliiton tulee liittää muutoksenhakuohjeet kaikkiin sellaisiin päätöksiin, joista on mahdollista hakea valittamalla muutosta oikeusturvalautakunnalta.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että muutoksenhaun kohteena olevassa SKRL:n liittohallituksen päätöksessä ei ole ollut SKRL:n hallintosäännön 4. kohdan edellyttämää muutoksenhakuohjausta, josta olisi yksiselitteisesti ilmennyt muutoksenhaun määräajan olevan 30 vuorokautta päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta katsoo, ettei pelkästään sähköpostiviestissä mainittu mahdollisuus esittää tyytymättömyys urheilun oikeusturvalautakunnalle ja viittaus SKRL:n hallintosäännön 4. kohtaan täytä asianmukaisen muutoksenhakuohjeiden edellytyksiä.
Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, ettei EKS:n valituksen saapuminen määräajan jälkeen estä valituksen tutkimista.
Esteellisyysväite
EKS on katsonut, että liittohallituksen jäsen B on ollut esteellinen EKS:n valitusta liittohallituksessa ratkaistaessa, koska hän on pelannut samaan aikaan saman kilpailusarjan toisessa joukkueessa.
SKRL on vastauksessaan ilmoittanut, että B ei ollut osallistunut asian ratkaisemiseen, vaikka se ei ilmenekään kysymyksessä olevasta päätöksestä. SKRL:n vastauksen liitteenä on ollut B:n sähköposti liittohallituksen jäsenille. B on lähettänyt sen ennen liittohallituksen kokousta ja hän ilmoittaa siinä olevansa esteellinen EKS:n valituksen osalta.
Asiassa ei ole perusteita epäillä SKRL:n ilmoitusta siitä, että B ei ole osallistunut EKS:n valituksen käsittelyyn. Sanotun perusteella EKS:n esteellisyyttä koskeva väite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin oikeusturvalautakunnassa.
Pelaajan siirto-oikeuden arviointi
SKRL:n kilpailutyöryhmä ei ole myöntänyt EKS:lle lupaa siirtää pelaaja A:ta seuran Ykkössarjajoukkueesta SM-sarjajoukkueeseen.
Ringeten kilpailusääntöjen 2019–2020 B4.3 kohdan (siirto-oikeus seuran sisällä) mukaan jos seuralla on Naisten – C -nuorten kilpailuissa useampia joukkueita samassa ikäluokassa, pelaajan on pelattava siinä joukkueessa, jossa hän pelaa kauden ensimmäisen virallisen ottelunsa.
Kun lautakunta arvioi liiton päätöksen sääntöjen vastaisuutta, se voi perustaa ratkaisunsa vain oikeudellisiin perusteisiin. Lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1d-kohdan mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen arvioiminen, onko määrätty seuraamus kilpailusääntöjen vastainen. Tässä yhteydessä oikeusturvalautakunta voi arvioida myös sitä, onko kilpailusääntöjen määräys kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen (UOL 4/2010, UOL 1/2012 ja UOL 19/2014).
Asiassa on sinällään riidatonta, että ringeten kilpailusäännöt 2019–2020 kieltävät käsillä olevan kaltaisissa tilanteissa seuran sisäiset siirrot alemman kilpailusarjan joukkueesta ylempään kilpailusarjan joukkueeseen. Asiassa on riidatonta myös, että kilpailusääntöjen poikkeustilanteet, jotka koskevat lähinnä alle 21-vuotiaita urheilijoita, eivät sovellu A:n tilanteeseen. SKRL:n kilpailutyöryhmän valituksenalainen päätös on siten ringeten kilpailusääntöjen 2019-2020 mukainen.
Kilpailusääntöjen kohtuullistaminen
EKS on katsonut, että kilpailusääntö, joka kieltää pelaajasiirrot saman seuran sisällä kesken kilpailukauden, loukkaa sellaisenaan sekä seurojen että yksittäisten urheilijoiden yhdenvertaisuutta. EKS on valituksensa perusteeksi vedonnut sellaisiin seikkoihin, joiden perusteella nyt kysymyksessä oleva ringeten kilpailusääntö olisi yleisesti ja erityisesti A:n tilanteessa kohtuuton.
Tässä asiassa esitetyn selvityksen ja asianosaisten lausumien perusteella ringeten kilpailusääntöjen 2019 - 2020 B4.3 kohdan säännön tarkoituksena on estää sellaisten seurojen, joilla on kahdessa eri sarjassa joukkueet samassa ikäluokassa, mahdollisuus siirtää pelaajiaan sarjatasolta toiselle ja siten hankkia kilpailullista etua suhteessa kyseisiä sarjoja pelaaviin muihin joukkueisiin. Ilman kieltoa niin sanotut suurseurat voisivat peluuttaa eri sarjatasojen ratkaisuotteluissa samoja pelaajia saavuttaen sillä kilpailuetua muihin joukkueisiin nähden.
Esitetyn selvityksen perusteella saman seuran eri sarjatasoilla olevat joukkueet voivat ringeten SM-runkosarjan ja Ykkössarjan alkusarjan jälkeen pelata samassa jatkosarjassa ja kilpailla toisiaan vastaan. Tästäkin syystä seuran sisäisen siirto-oikeuden rajoittamisella on pyritty estämään pelaajasiirroilla tapahtuva kilpailullisen edun hakeminen. Siirtorajoituksella on myös pyritty ohjaamaan seuroja pidemmän tähtäimen johdonmukaiseen kehitystyöhön seurojen ja joukkueiden sisällä.
Asiassa ei ole ilmennyt, että arvioinnin kohteena oleva siirtosääntö olisi laadittu pelkästään yhden seuran toiminnan vaikeuttamiseksi. Ringeten SM-sarjassa ja Ykkössarjassa on muitakin seuroja kuin EKS, joilla on joukkueet kahdella eri sarjatasolla. Riidattomasti jäsenseurat ovat myös saaneet esittää kommenttinsa kilpailusäännöistä hyvissä ajoin ennen kauden 2019–2020 alkua. EKS ei ole tässä vaiheessa reagoinut kilpailusääntöön, jonka se katsoo nyt sitä syrjiväksi ja kohtuuttomaksi.
Valituksen kohteena olevassa ratkaisussa pelaajasiirron kieltäminen seuran alemmalla tasolla pelaavasta joukkueesta ylemmällä sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen on kielletty kilpailusäännöissä olevan määräyksen perusteella. Tämän kaltainen sääntömääräys on joukkuelajien kilpailumääräyksissä tavanomainen, eikä sitä sellaisenaan voida pitää kohtuuttomana. Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, että ringeten kilpailusäännön 2019–2020 kohdan B4.3 siirto-oikeuskielto saman seuran sisällä ei ole yleisellä tasolla kohtuuton eli niin sanotusti tyyppikohtuuton eikä sen voida katsoa siten lähtökohtaisesti asettavan SKRL:n jäsenseuroja ja niissä pelaavia pelaajia kielletyllä tavalla eriarvoiseen asemaan keskenään. Sille, että niin sanottujen suurseurojen seuran sisäisiä pelaajasiirtoja on rajoitettu, on edellä todetuin tavoin hyväksyttävät perusteet.
Asiassa on EKS:n valitus huomioon ottaen vielä erikseen arvioitava, johtaako ringeten kilpailusäännön 2019 - 2020 kohdan B4.3 soveltaminen kohtuuttomaan lopputulokseen A:n kohdalla. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen (UOL 13/2015).
Arvioidessaan tämän yksittäisen tapauksen osalta sääntömääräyksen kohtuuttomuutta oikeusturvalautakunta toteaa, että oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan se, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai sitä alemmanasteisten määräysten tai niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla.
EKS ei ole valituksessaan liittohallitukselle tuonut tarkemmin esille, minkä vuoksi A on itse halunnut aloittaa kauden 2019 - 2020 Ykkössarjassa, vaikka hän on aikaisemmin pelannut EKS:n SM-sarjajoukkueessa. Oikeusturvalautakunnalle toimitetussa valituksessa EKS on sen sijaan vedonnut A:n osalta siihen, että A on yli 40-vuotias ja palannut äitiyslomalta. Sen vuoksi hän ei ole vielä kauden alussa tiennyt, pystyykö hän pelaamaan SM-sarjatasolla. EKS:n valituksesta ilmenee myös, että ringetessä pelaajille ei makseta palkkaa, vaan pelaajien on päinvastoin maksettava itse siitä, että he saavat pelata. Tässä tilanteessa sekä pelaajan itsensä että seuran kannalta on ollut järkevää, että A kokeilee pelaamista ensin Ykkössarjassa.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusäännön määräys on ollut EKS:n ja myös A:n selvitettävissä ennen kauden alkua. A on siten voinut ennakoida, mitä seurauksia hänen pelaamiselleen on siitä, että hän aloittaa kautensa Ykkössarjan joukkueessa. Tämä seikka puhuu sovittelua vastaan.
Toisaalta on todettavissa, että nyt kysymyksessä oleva tilanne poikkeaa siitä, mitä pelaajien siirtymisen rajoittamisella sarjatasolta toiselle on tavoiteltu. EKS:n uskottavana pidettävän selvityksen mukaan A:lla on ollut äitiyslomalta tapahtuneen palaamisen jälkeen perusteltu syy aloittaa Ykkössarjassa, vaikka hän on aikaisemmin pelannut SM-sarjassa. Tähän ratkaisuun on vaikuttanut pelaajan taloudelliset syyt, mutta myös perusteltu epäilys siitä, onko A:lla mahdollisuuksia pelata SM-sarjassa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n henkilökohtaisesta tilanteesta esitettyjen seikkojen perusteella kysymys ei hänen kohdallaan ole niistä syistä, joiden vuoksi kilpailusäännön määräys on laadittu. A:n ikä ja odotettavissa olevan pelaajauran jäljellä oleva kesto sekä sääntömääräyksen keskeiseen tarkoitukseen liittyvät tekijät puoltavat johtopäätöstä, että pelaajasiirron kieltäminen on A:n kohdalla johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen.
Tapauskohtaisen kohtuullistamisen puolesta ja sitä vastaan olevia perusteita punnittuaan oikeusturvalautakunta katsoo, että ringeten kilpailusäännön 2019 - 2020 kohdan B4.3 soveltaminen A:n tilanteessa on johtanut tässä yksittäistapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta kohtuullistaa valituksen kohteena olevaa päätöstä siten, että A:lle myönnetään lupa siirtyä loppukaudeksi 2019 - 2020 EKS:n SM-sarjajoukkueeseen.
Päätöslauselma
Valituksen kohteena olevaa päätöstä muutetaan siten, että Espoon Kiekkoseura ry:lle annetaan lupa siirtää pelaaja A seuran SM-sarjajoukkueeseen.
Valitusmaksu palautetaan.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Timo Ojala Jukka Loiva
puheenjohtaja sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Johanna Karvinen, Hilla Marjoranta, Tapio Rantala ja Karin Rosenlew.