11/2010 Cheerleading: Yhdistys- Päätöksen sääntöjen vastaisuus, Kilpailu- Kilpailusuorituksen hylkääminen
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS 11/2010 24.5.2010 Diaarinro 5/2010 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallituksen 11.2.2010 asettaman juryn päätös 19.2.2010 koskien Helsinki Athletics Cheerleaders ry:n protestia Suomen mestaruuskilpailuista 6.2.2010 (liitteenä). ASIA SM-kilpailuissa tehty pistevähennys Menettely vastalauseen käsittelyssä Arvokisavalinta MUUTOKSENHAKIJA Helsinki Athletics Cheerleaders ry KUULTAVA Suomen Cheerleadingliitto ry SUOMEN CHEERLEADINGLIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS 11.2.2010 Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallitus on käsitellyt Helsinki Athletics Cheerleaders ry:n (HAC) tekemän protestin HAC:n Elite -joukkueen suorituksesta tehdystä pistevähennyksestä lajin SM-kilpailuissa 6.2.2010. Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallitus on todennut, että hallituksen protestin käsittelyyn esteellisten jäsenten määrä on niin suuri, ettei hallitus ole päätösvaltainen käsittelemään protestia. Hallitus on päättänyt koota juryn päättämään asiasta. HALLITUKSEN ASETTAMAN JURYN PÄÄTÖS 19.2.2010 Hallituksen asettama jury on päättänyt esittää protestin hylkäämistä. Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Heli Kaskela on 2.3.2010 ilmoittanut HAC:lle juryn päätöksen olevan lopullinen. VALITUS PERUSTEINEEN Helsinki Athletics Cheerleaders ry (HAC) on valituksessaan vaatinut, että cheerleadingin SM-kilpailujen pistevähennykset palautetaan ja tulokset julkaistaan uudelleen. Edelleen HAC on vaatinut, että Suomen Cheerleadingliitto tekee uuden päätöksen lajin EM-kilpailuihin lähtevistä joukkueista. Suomen Cheerleadingliitto ry oli toiminut epäoikeudenmukaisesti, vastoin Reilun pelin sääntöjä sekä menetellyt väärin pistevähennyksissä ja protestin käsittelyssä. HAC:n Elite -joukkue oli tehnyt cheerleadingin SM-kisoissa 6.2.2010 puhtaan suorituksen, jonka perusteella ei ollut tehty pistevähennyksiä. Joukkueen pisteistä oli kuitenkin tehty 50 pisteen pistevähennys sopimattoman ulkopuolisen spotterin eli varmistajan perusteella. Säännöissä ei ollut mitenkään eritelty, mitä tarkoittaa sopimaton spotteri. Kilpailun tuomaristo oli käyttänyt kohtuutonta valtaa sääntötulkintaa tehdessään. SM-kilpailut olivat karsintakilpailu lajin EM-kilpailuihin. Pistevähennyksen vuoksi joukkue oli jäänyt valitsematta EM-kilpailuihin. Joukkueen suoritus olisi ilman pistevähennystä riittänyt valintaan. Suomen Cheerleadingliitto ry:n tulee anoa poikkeuslupaa lähettää kolme joukkuetta EM-kilpailuihin. Jury on ainoastaan esittänyt protestin hylkäämistä. Päätöksessä ei mainita missä ja mikä taho on tehnyt lopullisen päätöksen. HAC on saanut tämän tiedon vasta lähettämänsä vastineen jälkeen saamassaan sähköpostissa. Juryn päätöksessä tai HAC:n saamassa sähköpostissa ei ole vastattu HAC:n esittämiin vaatimuksiin. HAC on vaatinut pistevähennysten uudelleen käsittelyä, pisteiden palauttamista ja EM-edustuspaikkojen uudelleen käsittelyä. HAC:n vastinetta 26.2.2010, jossa se on ilmaissut tyytymättömyytensä päätökseen, ei ole virallisesti käsitelty. Asiassa on jäänyt epäselväksi, ketkä ovat käsitelleet vastineen ja mihin perustuu Kaskelan ilmoitus siitä, ettei vastinetta käsitellä. HAC:n olisi kuulunut saada kaikki asiaan liittyvät asiakirjat heti päätöksen teon jälkeen. Reilun pelin sääntöjen perusteella epäselvä asia olisi tullut tulkita HAC:n hyväksi. VASTAUS PERUSTEINEEN Suomen Cheerleadingliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään tai jätetään tutkimatta. Oikeusturvalautakunnan säännöissä todetaan, että valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys päätöksen sääntöjenvastaisuudesta; sääntöjenvastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta. HAC:n valitus koskee lajin SM-kilpailuissa tehtyä kilpailusääntöjen tulkintaa. Pistevähennys perustui kilpailusääntöihin ja kilpailun tuomaristo oli tehnyt pistevähennyksen näiden sääntöjen perusteella. HAC:n protesti oli käsitelty Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjen mukaisesti ensin kilpailuvaliokunnassa, josta se oli siirretty hallituksen päätettäväksi. Hallitus oli todennut neljän hallituksen jäsenen olevan esteellisiä käsittelemään asiaa, jolloin jäljelle jääneet esteettömät jäsenet eivät muodostaneet päätösvaltaista hallitusenemmistöä. Hallitus oli päättänyt koota kilpailusääntöjen mukaan juryn käsittelemään protestia. Juryn koko oli kilpailusäännöissä määritelty 3-5 hengen kokoiseksi ja taatakseen HAC:lle mahdollisimman puolueettoman protestin käsittelyn, hallitus oli päättänyt nimetä juryyn maksimimäärän eli viisi jäsentä. Protesti oli käsitelty kilpailusääntöjen mukaisesti. Koska HAC:n vaatimukset eivät olleet muuttuneet protestin jättämisen jälkeen, liiton puheenjohtaja Heli Kaskela oli todennut HAC:n puheenjohtaja Tiia Segermanille sähköpostitse juryn päätöksen olevan protestin käsittelyssä lopullinen päätös. Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjen mukaan ei ollut olemassa hallituksen ja juryn jälkeen elintä, joka voisi asiaa enää käsitellä. Suomen Cheerleadingliitto lähettää lajin EM-kilpailuihin maan kaksi parasta joukkuetta SM-kilpailuiden perusteella. Koska HAC:n protestia ei asianmukaisen käsittelyn jälkeen ollut hyväksytty, ei EM-edustajiin ollut tarvetta tehdä muutoksia. European Cheerleading Association ECA:n kilpailusääntöjen mukaan osallistumisoikeus EM-kilpailuihin on kunkin jäsenmaan kahdella joukkueella, joiden tulee ensisijaisesti olla maan kaksi parasta joukkuetta. Jokaisen jäsenmaan kiintiö on kaksi joukkuetta eikä käytäntöä useamman kuin kahden joukkueen osallistumisesta ole. VASTASELITYS HAC on Suomen Cheerleadingliitto ry:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että pistevähennykseen johtanut menettely oli tapahtunut kilpailusuorituksen ulkopuolella. Ulkoisen spotterin iloitseminen ei ollut vaarantanut kilpailevan joukkueen turvallisuutta. Oli kohtuutonta rangaista joukkueen suorituksesta iloitsevaa urheilijaa. Protestin käsittely ei ole ollut puolueetonta. Juryn kokoonpanoa ei ollut ilmoitettu etukäteen ja jury oli koottu vasta protestin jättämisen jälkeen. Juryn puheenjohtajaksi oli nimetty kyseisen sarjan voittaneen joukkueen valmentaja. Protestista ei ollut tehty päätöstä vaan ainoastaan esitys sen hylkäämisestä. Suomen Cheerleadingliitto ei ollut antanut ohjeistusta siitä, miten seurojen tulee menetellä, jos ne ovat tyytymättömiä päätökseen protestiasioissa. Juryn päätöksessä tai liiton puheenjohtajan HAC:n vastineeseen lähettämässä vastauksessa ei ollut muutoksenhakuohjausta. Suomen Cheerleadingliitto ry ei ollut tiedottanut lopullisesta päätöksestä EM-edustuspaikoista naisten cheer-sarjassa. HAC oli saanut ainoastaan tiedon muista HAC:n saamista edustuspaikoista. Koska säännöt osoittivat, että EM -edustuspaikka oli mahdollinen vain kahdelle kyseisen sarjan joukkueelle, HAC on vaatinut, että edustuspaikat ratkaistaan uudelleen HAC Eliten hyväksi. PÄÄTÖS KÄSITTELYRATKAISU Suullinen käsittely Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet. Pääasiaratkaisu SM-kilpailuissa tehty pistevähennys Urheilun oikeusturvalautakunnan tehtävänä on sääntöjensä 1 §:n mukaan toimia järjestöistä riippumattomana valituselimenä. Valituksen kohteena voivat olla sääntöjen 3 §:n mukaan muun muassa järjestöjen tai niiden organisaatioon kuuluvien yhteisöjen päätökset, joissa on kysymys erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, jäsenoikeuksien rajoittamisesta, kurinpitotoimista tai päätösten sääntöjenvastaisuudesta. Sääntöjenvastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta. Nyt kyseessä oleva pistevähennys sopimattoman spotterin käyttämisestä ratkaistaan cheerleadingin kilpailusääntöjen perusteella. Lautakunta toteaa, että tämä kysymys koskee selkeästi urheilulajin sääntöjen vastaisuutta. Näin ollen urheilun oikeusturvalautakunta ei voi sääntöjensä mukaan ottaa kantaa siihen, miten kysymyksessä olevaan pistevähennykseen liittyvä ristiriita olisi lajin sääntöjen mukaan ratkaistava. Protestin käsittely Oikeusturvalautakunta voi kuitenkin sille kuuluvan toimivallan puitteissa ratkaista, onko HAC:n tekemän protestin käsittely ollut asianmukaista. Kysymys siitä, onko kilpailusääntöjen soveltamista koskeva vastalause käsitelty oikein ei sinänsä liity urheilulajin sääntöjen soveltamiseen vaan kilpailusääntöjen ja niitä tarkentavien ohjeiden ja normien soveltamiseen. Sääntömääräykset Suomen Cheerleadingliitto ry:n kilpailusääntöjen kohdan 3.4 mukaan kilpailuvaliokunta työstää protestin ja hallitus tekee lopullisen päätöksen ehdotuksen pohjalta. Kilpailusääntöjen kohdan 5.4 mukaan hallitus nimeää tarvittaessa 3-5 jäsentä kilpailun juryyn. Jury koostuu hallituksen, kilpailuvaliokunnan ja/tai tuomarivaliokunnan edustajista tai muista tarvittavista asiantuntijoista. Juryn tehtävänä on ratkoa kilpailuissa esiin tulevia kiistakysymyksiä ja rikkomuksia. Kilpailusääntöjen mukaan hallituksen tai juryn päätökseen ei ole lajiliiton sisäistä muutoksenhakumahdollisuutta. Suomen Cheerleadingliitto ry:n sääntöjen kohdan 7 mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Tosiasiat HAC on jättänyt 6.2.2010 SM-kilpailujen päätyttyä suullisen ja kirjallisen protestin ja täsmentänyt protestia kirjallisesti 9.2.2010. Suomen Cheerleadingliitto ry:n kilpailuvaliokunta on 11.2.2010 tehnyt kirjallisen esityksen liiton hallitukselle, jossa se toteaa, että tuomarit ovat perustellusti vähentäneet pisteet voimassaolevien sääntöjen mukaisesti. Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallitus on päätöksessään 11.2.2010 todennut, että hallituksen protestin käsittelyyn esteellisten jäsenten määrä on niin suuri, ettei hallitus ole päätösvaltainen käsittelemään protestia. Hallitus on päättänyt koota juryn päättämään asiasta. Viisihenkisen juryn yksi jäsen on ollut kyseessä olevan kilpailusarjan voittaneen joukkueen valmentaja. Jury on 19.2.2010 esittänyt protestin hylkäämistä ja todennut, että tuomarit ovat perustellusti vähentäneet pisteet voimassaolevien sääntöjen mukaan. HAC on 25.2.2010 jättänyt vastineen Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallitukselle, jossa se ilmoittaa olevansa tyytymätön päätökseen 19.2.2010 ja vaatinut, että kilpailuvaliokunta käsittelee ja hallitus päättää asian uudelleen sääntöjen määräämällä tavalla. Edelleen HAC on vastineessa vaatinut, että tehty pistevähennys palautetaan ja että lajin EM-kilpailuihin tehdyt valinnat käsitellään uudelleen. Liiton puheenjohtaja on sähköpostissaan HAC:lle ilmoittanut 2.3.2010, että koska protestin käsittely ja päätös on tehty sääntöjen mukaisesti, se ei nouse enää uudelleen käsittelyyn ja hallituksen asettaman ja valtuuttaman juryn päätös asiasta on lopullinen. HAC:n Elite- joukkue on jäänyt valitsematta lajin EM-kilpailuihin. Oikeudellinen arvio Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjen mukaan tehdyn protestin työstää kil-pailuvaliokunta ja päätöksen protestista tekee hallitus kilpailuvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Kilpailuvaliokunta on tehnyt HAC:n protestista ehdotuksen hallitukselle. Hallitus on kuitenkin joutunut toteamaan, että se ei sen jäsenten esteellisyyksien vuoksi ole ollut päätösvaltainen tekemään lopullista päätöstä protestista. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Suomen Cheerleadingliitto ry on asiakirjoista ilmenevin tavoin pyrkinyt toimimaan sen kilpailusääntöjen kohdan 3.4 mukaisella tavalla protestia käsitellessään. Koska hallitus ei ole edellä kerrotulla tavalla ole ollut päätösvaltainen ja tämä tilanne on ollut pysyvä, ei hallitus ole voinut antaa protestista lopullista päätöstä. Liiton säännöistä ei suoranaisesti ilmene, miten tämän kaltaisessa tilanteessa olisi meneteltävä. Lautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen kohta 5.4, joka koskee juryn nimeämistä, on jossain määrin epäselvä eikä siitä suoraan ilmene millaisiin tilanteisiin sääntö on tarkoitettu sovellettavaksi. Säännön mukaan hallitus voi tarvittaessa nimetä kilpailun juryn, jonka tehtävä on muun muassa ratkaista kilpailussa esiin tulevia kiistakysymyksiä. Säännöstä ei voida tehdä johtopäätöksiä myöskään se suhteen, tuleeko jury nimetä ennen kilpailua vai voidaanko se nimetä myös jälkikäteen, kuten nyt kysymyksessä asiassa on tehty. Lautakunta toteaa, että päätöstä juryn asettamisesta ratkaisemaan protesti tässä tilanteessa ei voida pitää suoraan sääntöjen vastaisena. Näin ollen juryn nimeäminen jää Suomen Cheerleadingliiton tar-koituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Suomen Cheerleadingliiton päätös tarkoituksenmukainen. Kysymyksessä on ollut yhdistysautonomian piiriin kuuluva ratkaisu. Lautakunta toteaa, ettei protestin käsittelyssä ole tältä osin menetelty virheellisesti. Jury on päätöksessään ainoastaan esittänyt protestin hylkäämistä. Lautakunta toteaa, että päätös on tältä osin huonosti ilmaistu. On kuitenkin selvää, että juryn päätös on sanamuodostaan huolimatta tässä tilanteessa tarkoitettu lopulliseksi päätökseksi HAC:n protestin osalta. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei kilpailusääntöjen mukaan ole mahdollista valittaa protestista tehdystä päätöksestä. Siten Suomen Cheerleadingliitto ry ei ole voinut juryn päätöksen jälkeen käsitellä enemmälti asiaa. Lautakunta toteaa, ettei protestin käsittelyssä ole tältäkään osin menetelty virheellisesti. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, että onko protestin käsittelyssä menetelty virheellisesti sen vuoksi, että viisihenkisen juryn yksi jäsen on ollut kyseessä olevan kilpailusarjan voittaneen joukkueen valmentaja. Yhdistyslain 37 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Lautakunta toteaa, että tämä yhdistyslain säännös ei sovellu sellaisenaan nyt kyseessä olevaan asiaan. Lautakunta toteaa edelleen, että juryn jäsenen on katsottava olevan esteellinen muun muassa silloin kun hänen edustamalleen urheiluseuralle on odotettavissa asian ratkaisusta merkittävää hyötyä tai haittaa esimerkiksi siten, että hänen edustamansa seuran sijoitus kilpailun tulosluettelossa on riippuvainen protestin käsittelyn lopputuloksesta. Asiakirjoista ilmenee, ettei HAC Eliten pistevähennyksellä ole ollut merkitystä kyseisen sarjan voittajaa ratkaistaessa. HAC ei ole myöskään valituksessaan edes väittänyt, että pistevähennyksellä olisi ollut tällainen vaikutus. Kun muutakaan perustetta esteellisyydelle ei ole esitetty, toteaa lautakunta, ettei pelkästään juryn jäsenen asema saman kilpailusarjan voittajajoukkueen valmentajana vielä muodosta esteellisyyttä toimia juryn jäsenenä. Mitä tulee EM-kilpailuvalintoihin, oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin mukaan lautakunta voi käsitellä ensinnäkin vain sellaisen arvokilpailuvalintaa koskevan päätöksen, jossa lajiliiton selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu. Toiseksi arvokilpailuvalintaa koskeva päätös voidaan tutkia, jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tämän sääntömääräyksen mukaan lautakunnan toimivalta on arvokilpailuvalintoja koskevissa asioissa selvästi suppeampi kuin muissa lautakunnassa käsiteltävissä asioissa. Arvokilpailuvalinta voidaan lautakunnassa tutkia vain siltä osin, kun siinä on rikottu selviä valintakriteereitä tai kun se on syrjivä sääntökohdassa mainitulla tavalla. Lautakunta toteaa, että tässä asiassa ei ole edes väitetty, että asiassa olisi rikottu selviä valintakriteereitä tai EM-kisavalinta olisi ollut edellä kerrotuin tavoin syrjivä. HAC:n vaatimus on tältä osin ollut riippuvainen protestin menestymisestä. Kun edellä on todettu, ettei protestin käsittelyssä ole menetelty virheellisesti miltään osin, ei lautakunnalla ole toimivaltaa tutkia tehtyjä EM-kisavalintoja enemmälti. Lopputulos Näillä perusteilla valituksen kohteena oleva Suomen Cheerleadingliitto ry:n hallituksen asettaman juryn 19.2.2010 antama päätös ei ollut Suomen Cheerleadingliitto ry:n kilpailusääntöjen vastainen. Lautakunta toteaa, että johtuen Suomen Cheerleadingliitto ry:n sääntöjen epäselvyydestä juryn nimeämisen osalta sekä juryn päätöksen epäselvästä ilmaisusta Helsinki Athletics Cheerleaders ry:llä on ollut perusteltu syy valittaa päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Tämän vuoksi valitusmaksu on kohtuullista palauttaa. Päätöslauselma Valitus hylätään. Valitusmaksu palautetaan. Ratkaisu oli yksimielinen. Risto Jalanko Eero Nikkarinen puheenjohtaja sihteeri Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Erkki Aurejärvi, Jarmo Hirvonen, Hilkka Sal-menkylä ja Jukka Virtanen |