27/2017 Jalkapallo Kurinpito – Toimitsijakielto – Varoitus – Mittaaminen – Kurinpitomenettely – Kurinpitoelimen rankaisuvalta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 27/2017

29.12.2017 Diaarinro 16/2017

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliiton valitusvaliokunnan päätös 27.9.2017 (5/2017)

ASIA           

Kurinpitoseuraamus

MUUTOKSENHAKIJA

KM

KUULTAVAT

Suomen Palloliitto ry

MJ

ASIAN TAUSTAA

Oulussa 23.8.2017 pelatun Miesten Ykkösen ottelun AC Oulu – OPS erotuomari KM on poistanut OPS:n päävalmentajan MJ:n tekniseltä alueelta katsomoon tämän protestoitua erotuomarin ratkaisuja useita kertoja ja koska MJ ei ollut lopettanut protestointiaan huomautusten jälkeen. Ottelun päätyttyä MJ oli lisäksi mennyt joukkueenjohtajan ominaisuudessa erotuomareiden pukuhuoneeseen kysymään varoitettuja pelaajia ja samassa yhteydessä edelleen arvostellut erotuomari KM:ää ja kutsunut tätä Hitleriksi. Kentältäpoistosta MJ:lle on seurannut automaattinen yhden ottelun toimitsijakielto.

Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on 31.8.2017 tekemällään päätöksellä määrännyt MJ:lle automaattisen toimitsijakiellon lisäksi varoituksen ottelun tapahtumista.

Erotuomari KM on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä Palloliiton valitusvaliokuntaan ja siellä muun ohella vaatinut, että MJ:lle määrättyä rangaistusta korotetaan. KM on tältä osin vedonnut MJ:n toistuvaan ja epäurheilijamaiseen käytökseen erotuomareita kohtaan ja katsonut, että rangaistusta mitattaessa tuli tämän vuoksi käyttää koventamisperustetta. Lisäksi KM on esittänyt valituksessaan kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan toimivaltaan sekä siihen liittyneen lausumapyynnön, ovatko AC Oulu ja OPS mahdollisesti rikkoneet ottelutapahtumassa Palloliiton turvallisuusmääräyksiä.

SUOMEN PALLOLIITON VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 27.9.2017

Palloliiton valitusvaliokunta on 27.9.2017 tekemällään päätöksellä hylännyt KM:n valituksen. Edellytyksiä koventamisperusteen käyttämiselle ei valitusvaliokunnan mukaan ollut, koska MJ ei ollut syyllistynyt vastaavanlaisiin rikkomuksiin kuluvan eikä sitä edeltävän kauden aikana.

Valitusvaliokunnan ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi määrännyt MJ:lle lisärangaistuksena yhden ottelun mittaisen toimitsijakiellon.

VALITUS PERUSTEINEEN

KM on oikeusturvalautakunnassa vaatinut, että valitusvaliokunnan päätöstä muutetaan ja MJ:lle määrättyä kurinpitoseuraamusta ankaroitetaan. Lisäksi hän on vaatinut, että Palloliitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa.

Niin kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan kuin valitusvaliokunnan ratkaisukin perustui vain erotuomariraporttiin kirjattuun MJ:n epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen. Ratkaisuissa ei sen sijaan otettu kantaa siihen mitä kaikkia eri säännöksiä MJ oli epäurheilijamaisella käyttäytymisellään ja erotuomareiden pukuhuoneeseen tunkeutumisella rikkonut. Näin ollen asiaa olisi tullut arvioida myös esimerkiksi sen kannalta, oliko asiassa mahdollisesti rikottu myös Palloliiton turvallisuusmääräyksiä. Kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan olisi siten tullut erotuomariraportin ja ottelutarkkailijaraportin perusteella ottaa kantaa myös AC Oulun ja OPS:n mahdollisiin laiminlyönteihin.

Valitusvaliokunta oli ratkaisussaan ohittanut kokonaan lisäksi sen, että MJ:n käyttäytyminen oli mahdollisesti myös rangaistusmääräysten mukaista rasistista käyttäytymistä ja että se mahdollisesti täytti myös kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Rangaistuksen mittaamisessa ei ollut myöskään otettu huomioon oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntöä tai esimerkiksi eräälle jääkiekkovalmentajalle sinällään lievemmästä loukkauksesta kyseisen lajin kurinpitoelimissä määrättyä rangaistusta. Siihen nähden, että MJ oli verrannut KM:ää Hitleriin ja arvostellut KM:n fyysisiä ominaisuuksia kuten pituuskasvua epäasiallisesti, oli MJ:lle määrätty varoitus seuraamuksena riittämätön.

Valitusvaliokunnan ratkaisu oli siltäkin osin virheellinen, ettei MJ:n aikaisempaa käytöstä huomioitu rangaistuksen koventamisperusteena. Ratkaisu ei tältä osin perustunut sovellettaviin säännöksiin eikä se ollut vakiintuneen ratkaisukäytännön mukainen.

Asiaa ei olisi tullut myöskään ratkaista yksin kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätöksellä vain sen perusteella, että puheenjohtaja itse arvioi määrättävän rangaistuksen pituuden sellaiseksi, että hänellä oli rangaistusmääräysten perusteella toimivalta käsitellä ja ratkaista asia.

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

Suomen Palloliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

Valitusvaliokunnan ratkaisu oli oikea ja perusteltu. MJ:lle määrätty kurinpitorangaistus oli asiassa saatuun selvitykseen ja aikaisempaan rangaistuskäytäntöön nähden asianmukainen.

MJ:n käyttäytymisessä ei ollut kysymys rangaistusmääräysten ja kurinpitovaliokunnan ratkaisukäytännön mukaisesta rasistisesta käyttäytymisestä. MJ ei myöskään rikkonut rangaistusmääräyksiä mentyään tekniseltä alueelta poistamisen jälkeen ja ottelun päätyttyä erotuomareiden pukuhuoneeseen, koska tekniseltä alueelta poistamisesta seurannut toimitsijakielto ei ollut alkanut vielä tuolloin. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja oli lisäksi asian laatu huomioon ottaen toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan asian. AC Oulun ja OPS välisessä ottelussa ei ollut myöskään rikottu turvallisuusmääräyksiä eikä sellaisista ollut raportoitu ottelun jälkeen.

MJ on kiistänyt KM:n muutosvaatimukset.

MJ:lle määrätty kurinpitoseuraamus oli kurinpitokäytännön mukainen. Hän oli suljetussa tilassa ja vain erotuomareiden läsnä ollessa kuvaillut KM:n toimintaa hitlermäiseksi. Hän ei ollut tunkeutunut erotuomareiden pukuhuoneeseen vaan mennyt sinne joukkueen joukkueenjohtajana selvittämään joukkueen varoitustilanteen, mihin hänellä oli ollut OPS:n joukkueenjohtajana oikeus ja velvollisuus. Ottelun jälkeiseen lehdistötilaisuuteen MJ ei ollut myöskään osallistunut vaan AC Oulun VIP-vieraiden haastattelutilaisuuteen.

VASTASELITYS

KM on antanut liiton ja MJ:n vastausten johdosta vastaselityksen.

Vastaselityksessään KM on todennut, ettei Palloliitto ollut vastineessaan perustellut MJ:n rangaistuksen mittaamista tai ottanut kantaa valituksessa viitattuihin oikeusturvalautakunnan ratkaisuihin eikä MJ:n toistuviin rikkomuksiin rangaistusta mitattaessa. MJ:lle seuranneen automaattisen toimitsijakiellon tuli myös katsoa alkaneen heti, kun hänet oli poistettu tekniseltä alueelta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Ratkaisun perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Erotuomari KM on poistanut OPS:n päävalmentajan MJ:n tekniseltä alueelta katsomoon 23.8.2017 pelatussa Miesten Ykkösen ottelussa AC Oulu – OPS, koska MJ oli protestoinut erotuomarin ratkaisuja useita kertoja ja koska MJ ei ollut lopettanut protestointiaan huomautusten jälkeen. Ottelun päätyttyä MJ oli lisäksi mennyt joukkueenjohtajan ominaisuudessa erotuomareiden pukuhuoneeseen kysymään varoitettuja pelaajia ja samassa yhteydessä edelleen arvostellut erotuomari KM:ää ja kutsunut tätä Hitleriksi tai hitlermäiseksi. Kentältäpoistosta MJ:lle oli seurannut automaattinen yhden ottelun toimitsijakielto ja lisäksi hänelle on määrätty tapahtuneen seurauksena Palloliiton kurinpitomenettelyssä varoitus.

KM:n valituksen johdosta tässä asiassa on kysymys ensisijaisesti MJ:n menettelystä ja sen perusteella MJ:lle määrätystä kurinpitorangaistuksesta sekä kurinpitorangaistuksen lajista ja mittaamisesta. Lisäksi asiassa on kysymys Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan toimivallasta ja siitä, onko nyt esillä olevan MJ:n kurinpitoasian yhteydessä myös KM:n AC Oulua ja OPS:aa koskevat turvallisuusmääräysten mahdollisiin laiminlyönteihin perustuvat vaatimukset tutkittava.

Asiassa sovellettavat määräykset

Palloliiton varoituksia ja kentältäpoistoja koskevien määräysten (2017) G-kohdan mukaan tekniseltä alueelta poistamisesta on ollut seurauksena automaattisesti yhden (1) ottelun toimitsijakielto. Toimitsijakielto on tullut sanottujen määräysten H.1 kohdan mukaan kärsiä välittömästi sen joukkueen, jossa toimitsijakielto on saatu, seuraavissa virallisissa otteluissa.

Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin c-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. Lisäksi momentin i-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy pelikentällä tai sen ulkopuolella rasistiseen käytökseen tai laiminlyö liiton sääntöihin ja määräyksiin perustuvan velvollisuuden puuttua tällaiseen käytökseen.

Rangaistusmääräysten 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistuslajeja ovat muun ohella varoitus (a-kohta), sakko (e-kohta) ja peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, kuitenkin enintään kahdeksan (8) ottelun ajaksi, tai määräajaksi tai 2 § h-kohdan mukaan väliaikaisesti (f-kohta).

Rangaistusmääräysten 4 §:n 1 momentin mukaan rankaisuvaltaa käyttävät elimet ovat säännöissä mainituissa rikkomuksissa liiton ja Jalkapalloliiga ry:n toiminnan osalta Suomen Palloliiton liittovaltuuston asettama kurinpitovaliokunta ja kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja yksin erikseen määrätyissä asioissa sekä piirien toiminnan osalta piirihallitus tai sen asettama elin. Pykälän 1 momentin b-kohdan mukaan kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja voi käyttää yksin rankaisuvaltaa liiton järjestämissä kilpailuissa, kun kyseessä on määräysten 3 §:n 1 momentin f-kohdassa mainittu pelikielto tai toimitsijakielto enintään kolmen (3) ottelun ajaksi.

MJ:n menettelystä ja määrätystä kurinpitorangaistuksesta

Valituksen kohteena oleva kurinpitoasia on ollut seurausta siitä, kun erotuomari KM on poistanut päävalmentaja MJ:n tekniseltä alueelta ja kun KM on tehnyt ottelutapahtumasta Palloliiton rangaistusmääräysten 5 §:n 1-kohdan mukaisen virallisen raportin. Erotuomariraportissaan KM on kertonut MJ:n protestoineen voimakkaasti hänen päätöksiään ensin ensimmäisen puoliajan lopulla kahdesti ja sen jälkeen toisella puoliajalla toistuvasti. Ottelun 77. minuutilla MJ oli protestoinut tuomittua rangaistupotkua huutamalla mm. ”vittu se on sekaisin” ja ”sillä on pienen miehen syndrooma”. Ottelun 84. minuutilla MJ oli puolestaan protestoinut KM:n toimintaa huutamalla uudelleen "vittu se on sekaisin”. Tämän jälkeen ottelun avustava erotuomari oli pyytänyt KM:ää poistamaan MJ:n tekniseltä alueelta. KM:n pyydettyä MJ:tä poistumaan, tämä ei alkuun totellut käskyä vaan sanoi "Haista paska! Tiedätkö mitä? Sinulla on pienen miehen syndrooma". Ottelun jälkeen MJ oli puolestaan tullut erotuomareiden koppiin arvostellen erotuomaritoimintaa ja verraten KM:ää Hitleriin ja Kaj Natriin. Tämän jälkeen KM ja MJ olivat käyneet varoitukset läpi ja MJ oli vielä kysynyt avustava erotuomarilta "oletko nyt tyytyväinen". Lopulta erotuomarit olivat erotuomariraportin mukaan pyytäneet MJ:tä poistumaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomariraporttiin kirjattu on lähtökohtaisesti määrännyt sen, minkä menettelyn perusteella MJ:n käyttäytymistä on Palloliiton kurinpitomenettelyssä arvioitu. MJ:lle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa nimenomaan erotuomariraporttiin kirjatuista tapahtumista ja hänellä on näin ollen ollut kurinpidon kohteena olevana henkilönä oikeus luottaa siihen, ettei kurinpitoasiaan ole sekoitettu muuta kuin erotuomariraporttiin on kirjattu.

Toisaalta tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat ja tosiasiat voivat kurinpitomenettelyn ja sitä koskevan muutoksenhaun kestäessä myös täsmentyä, kun niistä esitetään selvitystä. Tällöin kurinpitoseuraamus tulee määrätä ja määrätyn seuraamuksen oikeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta arvioida niiden selvitetyiksi katsottujen tosiasioiden pohjalta, joista kurinpitomenettelyn kohteelle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Näin on asia siinäkin tapauksessa, että tapahtumainkulusta saadaan uutta selvitystä vasta muutoksenhakuvaiheessa (UOL 20/2014).

Sen arvioiminen, mitä rangaistusmääräyksiä MJ:n kerrottu menettely on mahdollisesti rikkonut, on joka tapauksessa ollut Palloliiton kurinpitoelimien harkintavallassa.

Asiassa on merkittäviltä osin riidatonta, että MJ on menetellyt edellä erotuomariraportissa kuvatulla tavalla. Oikeusturvalautakunta katsoo, että MJ on sanotulla tavalla toimiessaan ja KM:n ratkaisuja tekemällään tavalla protestoidessaan käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. Hänen käyttäytymisensä ei ole myöskään rajoittunut pelkästään KM:n ratkaisujen sinällään epäurheilijamaiseen arvostelemiseen vaan hän on myös solvannut KM:n henkilökohtaisia ominaisuuksia tavalla, joka ei ole ollut missään tapauksessa hyväksyttävää. MJ:n epäurheilijamainen menettely on ollut sellaista, että asiassa on ollut perusteltua määrätä hänelle kentältäpoistosta seuranneen automaattisen toimitsijakiellon lisäksi muukin rangaistus.

Niin Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja kuin valitusvaliokuntakin ovat katsoneet, että oikea ja kurinpitokäytännön mukainen lisärangaistus MJ:n menettelystä on ollut varoitus. Lisäksi valitusvaliokunta on KM:n valituksen johdosta katsonut, ettei edellytyksiä koventamisperusteen käyttämiselle ollut, koska MJ ei ollut syyllistynyt vastaavanlaisiin rikkomuksiin kuluvan eikä sitä edeltävän kauden aikana. KM on valituksessaan pitänyt MJ:lle määrättyä rangaistusta kurinpitokäytäntöön nähden liian lievänä.

Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 17/2010 hyväksynyt poikien B 17 -joukkueen valmentajalle noin seitsemän kuukauden määräajaksi määrätyn toimitsijakiellon, kun sanottu valmentaja oli kohdistanut voimakasta ja erotuomariin henkilökohtaisesti kohdistunutta suullista haukkumista ainakin kolmessa eri tilanteessa. Valmentaja oli muun ohella haukkunut erotuomaria ”paskaksi tuomariksi” ja ”mitään osaamattomaksi”. Lisäksi hän oli myöhemmin protestoimista jatkaessaan sanonut tuomarille ”turpa kiinni” ja esittänyt muita lausahduksia. Valmentajalle oli aikaisemmin määrätty vuosina 2007 – 2009 kaikkiaan neljällä eri kerralla useiden kuukausien mittaisia toimitsijakieltoja. Lisäksi hänelle oli aikaisemmin määrätty kaksi kertaa pelikieltoa hänen heitettyään erotuomaria maalivahdinhanskoilla. Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta totesi, että valmentajan menettelyyn, hänen asemaansa valmentajana ja hänen syyllisyytensä sekä hänelle aikaisemmin määrättyihin kurinpitorangaistuksiin nähden määrätty toimitsijakielto ei ollut ainakaan liian ankara.

Ratkaisussa 20/2014 oikeusturvalautakunta ei pitänyt Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä kahden ottelun lisäpelikieltoa liian ankarana tilanteessa, jossa valmentaja oli peliajan jälkeen erotuomareiden kättelyn yhteydessä ensinnäkin kritisoinut ottelun lisäajan pituutta käyttäen varsin epäasiallisina pidettäviä ilmaisuja, jotka olivat koskeneet erotuomareiden toimintaa lisäajan pituuden määrittelyssä. Poistuessaan paikalta hän oli lisäksi kohdistanut erotuomariin vielä ilmaisun ”vitun urpo”.

Ratkaisussa UOL 21/2014 lautakunta katsoi, ettei Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä yhden ottelun lisätoimitsijakieltoa tullut lieventää tapauksessa, jossa valmentaja oli ensin hieman ennen 30. peliminuuttia kritisoinut aggressiivisesti avustavan erotuomarin ratkaisua sivurajaheittoa koskevassa tilanteessa. Juuri ennen tätä ottelun erotuomari oli jo käskenyt valmentajaa rauhoittumaan. Näiden tapahtumien jälkeen vähän ennen ensimmäisen puoliajan päättymistä valmentaja oli vieläkin aggressiivisemmin kritisoinut sitä, että avustava erotuomari ei ollut katsonut erästä tilannetta paitsioksi. Tässä yhteydessä valmentaja oli käyttänyt useita fuck- tai fuck-alkuisia ilmaisuja, joiden yksityiskohtainen sisältö oli jäänyt jossain määrin epäselväksi. Lautakunta totesi, että valmentaja lausumat oli kohdistettu tuomariin ja tarkoitettu tuomaria loukkaaviksi ja katsoi, ottaen huomioon valmentajan käyttämät ilmaisut ja hänen elehtimisensä tuomariston suuntaan, että valmentajan aggressiivinen reagointi ja protestointi erotuomarin ratkaisua kohtaan oli ollut erotuomaria loukkaavaa. Valmentajan käyttäytyminen ottelun erotuomaria kohtaan oli ylittänyt selvästi sen, mitä urheilussa voidaan pitää hyväksyttävänä spontaanina reagointina kiihkeän ottelun tapahtumiin.

Viimeaikaisessa ratkaisukäytännössään (UOL 14/2017) oikeusturvalautakunta on puolestaan hyväksynyt Veikkausliigapelaajalle määrätyn 4 ottelun lisäpelikiellon kentältäpoistosta seuranneen 2 ottelun pelikiellon lisäksi. Sanotussa tapauksessa pelaajalle määrätty lisäpelikielto oli ollut seurausta paitsi kiinniottamalla ja -pitämällä tehdyistä erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta myös siitä, ettei hän ollut noudattanut erotuomarin kehotusta päästää irti ja poistua punaisen kortin saatuaan kentältä. Lisäksi pelaaja oli myös pyrkinyt ottelun jälkeen kentällä ja pukukoppikäytävällä vielä voimakkaasti saamaan erotuomarilta selitystä kentältä poistolleen, minkä vuoksi hänen katsottiin syyllistyneen erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisen lisäksi rangaistusmääräysten mukaiseen epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Johtopäätökset MJ:n menettelystä ja määrätystä kurinpitoseuraamuksesta

Oikeusturvalautakunta toteaa, että ratkaisussa UOL 17/2010 lausuttu sinällään tukee KM:n vaatimusta siitä, että MJ:lle määrättyä lisärangaistusta tulisi ankaroittaa. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että edellä kerrottu ratkaisu on merkittäviltä osin poikennut nyt esillä olevasta asiasta. Sanotussa asiassa kurinpitomenettelyn kohteena on ollut juniorijoukkueen valmentaja, joka oli jo aikaisemmin määrätty useisiin pitkiin kuukausien toimintakieltoihin ja joka oli aikaisemmin kahdessa tapauksessa jopa loukannut erotuomarin koskemattomuutta.

Viimeaikainen ratkaisuista UOL 20/2014, UOL 21/2014 ja UOL 14/2017 ilmenevä vastaavia tapauksia koskeva Palloliiton rangaistuskäytäntö on lisäksi ollut edellä kerrotusta ratkaisusta ilmenevää huomattavasti lievempi.

Oikeusturvalautakunta toteaa joukkueurheilun keskeisenä lähtökohtana olevan, että erotuomarin ratkaisuja kunnioitetaan (UOL 17/2010 ja UOL 21/2014). Erityisesti joukkueen valmentajan taholta tapahtuvaa erotuomarin ratkaisun voimakasta kritisointia voidaan pitää epäurheilijamaisena. Ratkaisun protestointi on epäurheilijamaista erityisesti silloin, kun moite kohdistuu erotuomariin henkilökohtaisesti ja protestoinnissa haukutaan erotuomaria.

Ratkaisussa UOL 17/2010 oikeusturvalautakunta on lisäksi todennut, että kurinpitomenettelyssä yleisenä lähtökohtana on, että aikaisemmat kurinpitorangaistukset vaikuttavat ankaroittavasti uudessa asiassa määrättävään kurinpitoseuraamukseen.

Esillä olevaa asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta hyväksyy valitusvaliokunnan ratkaisun ja sille esitetyt perustelut. Vaikka koventamisperusteen käyttämisestä ei sinällään ole rangaistusmääräyksissä määrätty, on valitusvaliokunta tekemällään tavalla voinut jättää koventamisperusteen soveltamatta, koska MJ ei ole syyllistynyt vastaavanlaisiin rikkomuksiin kuluvan eikä sitä edeltävän kauden aikana. MJ ei ole, mennessään OPS:n joukkueenjohtajana ottelun jälkeen tiedustelemaan joukkueen varoitustilannetta, aloittanut vielä tekniseltä alueelta poistamisesta seuranneen automaattisen toimitsijakiellon kärsimistä. MJ:n menettelyä tai hänen KM:stä käyttämäänsä ilmaisua ”Hitler” tai ”hitlermäinen” ei ole myöskään ilmaisujen epäasiallisuudesta huolimatta pidettävä rasistisena eikä sovellettavaksi siten tule Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n i-kohdan sääntömääräys. Vaikka asiassa olisikin voitu määrätä MJ:lle ankarampikin rangaistus, ei asiassa ole käynyt ilmi, että valitusvaliokunta olisi MJ:n kurinpitoseuraamusta harkitessaan käyttänyt harkintavaltaansa väärin tai aikaisemmasta kurinpitokäytännöstä merkittävästi poikkeavalla tavalla. Syytä valituksen kohteena olevan ratkaisun muuttamiseen ei siten ole.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan rankaisuoikeudesta

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan rankaisuoikeus eli toimivalta on rangaistusmääräyksissä määrätty sen mukaan, millaista rangaistusta on pidettävä oikeana ja riittävänä seuraamuksena kurinpitomenettelyn kohteena olevasta menettelystä. Toimivaltaa koskeva ratkaisu on siten kurinpitoelimen eli tässä tapauksessa kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan harkintavaltaan kuuluva asia.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että MJ:n epäurheilijamaisena pidettävä käytös olisi rangaistusmääräysten mukaan voinut sinällään johtaa varoitusta ankarampaan rangaistukseen. Kun hänelle tekniseltä alueelta poistamisesta seuranneen automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi on kuitenkin määrätty kurinpitoseuraamukseksi toimitsijakieltoa lievempi rangaistuslaji eli varoitus, on kurinpitovaliokunnan puheenjohtajalla ollut oikeus yksin käyttää rangaistusvaltaa asiassa.

KM:n esittämistä AC Ouluun ja OPS:aan kohdistuvista vaatimuksista

Esillä olevan kurinpitomenettely on kohdistunut yksin OPS:n päävalmentajaan MJ:hin ja hänen käyttäytymiseensä ottelun erotuomaria kohtaan. AC Oulu ja OPS eivät sen sijaan ole olleet menettelyssä asianosaisina. Näin ollen KM:n tältä osin esittämät vaatimukset on jätettävä tämän valitusasian yhteydessä tutkimatta.

Lautakuntakulut

Asian lopputulokseen nähden KM vastaa omista kuluistaan asiassa.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

AC Oulua ja OPS:aa kohtaan esitetyt vaatimukset jätetään tutkimatta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisusta on äänestetty.

Pia Ek                                              Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                              sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Antti Aine (eri mieltä) ja Tuomas Ojanen

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa Dnro 16/2017

Jäsen Antti Aine

Katson enemmistön tavoin asiassa olevan olennaiselta osin riidatonta, että MJ on menetellyt edellä erotuomariraportissa kuvatulla tavalla. MJ:n menettelyä on arvioitava Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin c-kohdan mukaisesti epäurheilijamaisena käyttäytymisenä. Hyväksyn urheilun oikeusturvalautakunnan enemmistön kannan muilta kuin MJ:lle määrätyn kurinpitorangaistuksen mittaamisen osalta. Katson enemmistön esittämillä perusteilla, että asiassa ei ole perusteita arvioida MJ:n aiempia menettelyitä kurinpitoseuraamuksen koventamisperusteena. Asiassa on siten kysymys näin määritellyssä oikeudellisessa viitekehyksessä siitä, onko MJ:lle kentältä poistamisesta seuraavan automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi määrättyä varoitusta pidettävä perusteltuna ja riittävänä kurinpitoseuraamuksena.

MJ:lle määrätyn rangaistuksen mittaamisen oikeudellisen perustelluisuuden arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten MJ:lle kentältä poistamisesta seuraavan automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi määrätty varoitus suhteutuu merkitykselliseen kurinpitokäytäntöön. Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan asiassa antamasta päätöksestä 42/2017 käy ilmi, että kentältä poistoista seuranneiden automaattisten yhden ottelun toimitsijakieltojen lisäksi Palloliiton kurinpitokäytännössä on vuonna 2017 toimihenkilöille määrätty sekä varoituksia että yhden ottelun toimitsijakieltoja.

Relevanttina voidaan pitää myös pääsarjatason jalkapalloa koskevaa urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntöä, jossa on käsitelty kentältä poistamisesta seuraavia kurinpitorangaistuksia. Urheilun oikeusturvalautakunta ei ratkaisussaan 20/2014 pitänyt Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä kahden ottelun lisäpelikieltoa liian ankarana tilanteessa, jossa valmentaja oli peliajan jälkeen erotuomareiden kättelyn yhteydessä kritisoinut ottelun lisäajan pituutta käyttäen varsin epäasiallisina pidettäviä ilmaisuja ja oli poistuessaan lisäksi kohdistanut erotuomariin vielä alatyylisen ilmaisun. Urheilun oikeusturvalautakunta katsoi ratkaisussaan UOL 21/2014, ettei Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä yhden ottelun lisätoimitsijakieltoa tullut lieventää, kun valmentaja oli muun ohella kohdistanut erotuomariin useita loukkaaviksi katsottavia ilmauksia. Lisäksi urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 14/2017 hyväksynyt Veikkausliigapelaajalle määrätyn 4 ottelun lisäpelikiellon kentältäpoistosta seuranneen 2 ottelun pelikiellon lisäksi, kun pelaaja oli syyllistynyt erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkauksen lisäksi epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Edellä kuvatun ratkaisukäytännön perusteella on todettavissa, että kentältä poistamisesta seuraavan automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi on toimihenkilöille määrätty kurinpitoseuraamukseksi sekä varoituksia että erimittaisia toimitsijakieltoja. Käsillä olevassa asiassa määrätyn kurinpitoseuraamuksen mittaamisen oikeudellisessa arvioinnissa on otettava kantaa MJ:n menettelyn moitittavuuteen ja sen suhteeseen relevanttiin ratkaisukäytäntöön.

Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päätöksessään 42/2017 todennut kentältä poistamisesta seuraavan automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi MJ:lle määrättävän rangaistuksen edellyttävän, että MJ:n menettely olisi tavanomaista kentältä poistamiseen johtavaa menettelyä moitittavampaa tai MJ:n olisi katsottava syyllistyneen lisäksi muuhun kuin kentältä poistamiseen johtavaan rangaistavaan menettelyyn. Tätä harkinta-asetelmaa voidaan pitää oikeudellisesti perusteltuna ja asiassa sovellettavissa olevana.

Oikeusturvalautakunta vakiintuneen ratkaisukäytännön (UOL 17/2010) mukaan joukkueurheilun keskeisenä lähtökohtana on, että erotuomarin ratkaisuja kunnioitetaan. Erityisesti joukkueen valmentajan taholta tapahtuvaa erotuomarin ratkaisun voimakasta kritisointia voidaan pitää epäurheilijamaisena. Ratkaisun protestointi on epäurheilijamaista erityisesti silloin, kun moite kohdistuu erotuomariin henkilökohtaisesti ja protestoinnissa haukutaan erotuomaria. MJ:n käyttäytyminen ei ole rajoittunut yksinomaan erotuomari KM:n ratkaisujen epäurheilijamaiseen arvostelemiseen ottelun kuluessa, vaan MJ on lisäksi solvannut KM:n henkilökohtaisia ominaisuuksia. MJ:n menettelyn moitittavuutta lisää se, että MJ on jatkanut KM:n henkilökohtaisten ominaisuuksien solvaamista ottelun jälkeen erotuomareiden pukukopissa. MJ:n menettelyä voidaan siten pitää varsin moitittavana, kun otetaan huomioon sen sisällöllinen ja ajallinen ulottuvuus. Ottaen huomioon yllä selostettu ratkaisukäytäntö katson MJ:n epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kentältä poistamisesta seuraavaan automaattisen yhden ottelun toimitsijakiellon lisäksi yhden ottelun toimitsijakiellon eli yhteensä kahden ottelun toimitsijakiellon. Näin ollen hyväksyn valituksen kurinpitorangaistuksen mittaamista koskevalta osalta ja palautan valitusmaksun KM:lle.

KM ei ole esittänyt yksilöityä vaatimusta lautakuntakulujensa korvaamisesta. Asiassa ei näin ollen ole perusteita määrätä KM lautakuntakuluja korvattaviksi, vaan ne jäävät KM:n kannettaviksi. Hylkään KM:n vaatimuksen lautakuntakulujen korvaamisesta.

Vakuudeksi                                   Ilkka Lahtinen