31/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 31/2021

30.11.2021                   Diaarinro 29/2021


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 19.10.2021 nro 4/2021–2022  


ASIA         

Pelikielto


MUUTOKSENHAKIJAT

HPK Liiga Oy

A


KUULTAVA

Jääkiekon SM-liiga Oy


JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan 15.10.2021 pelatussa ottelussa Kärpät – HPK peliajassa 33:18 HPK:n pelaaja A on osunut jalalla toiseen päätuomariin, minkä seurauksena tämä on kaatunut. Ottelussa tilanteesta ei tuomittu rangaistusta.


Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut kyseisen tilanteen kurinpitokäsittelyyn katsoen, että tilanteesta tulisi määrätä A:lle ottelurangaistus erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta sääntökirjan säännön 40 perusteella. Perusteena on todettu:

- erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen;

- vaarallinen teko, jonka kohteena on tuomari;

- A näkee tuomarin, mutta osuu tarkoituksellisesti tai tuottamuksellisesti tuomariin takaapäin; ja

- tilannetta edeltää A:n saama 2 min jäähy, jota A protestoi voimakkaasti. A kampittaa tuomarin 12 sekuntia jäähynsä päättymisen jälkeen.


Kurinpitodelegaatio on kuullut A:ta ja jääkiekkoerotuomariliiton puheenjohtajaa sekä katsonut tilannetta koskevan videotallenteen.


Kurinpitodelegaatio on todennut, että A on luistellut kiekottomana kohti Kärppien päätyä, jossa on ollut kiekollinen pelitilanne. A:n luistelulinjalla on ollut lähes paikoillaan toinen päätuomari, seuraten kiekollista pelitilannetta ja ollen selin A:han nähden. Luistellessaan erotuomarin ohitse A pyyhkäisee jalallaan erotuomaria takaapäin jalkaan, jonka seurauksena erotuomari menettää tasapainonsa ja kaatuu hallitsemattomasti jäähän.


Kurinpitodelegaatio on todennut, että pelaajien tulee kunnioittaa erotuomareiden koskemattomuutta. Jääkiekon uudistetussa sääntökirjassa koskemattomuus on huomioitu siten, että tarkoitukselliset kontaktit on sanktioitu pelikielloin. Käytännössä erotuomarin koskemattomuus merkitsee sitä, että pelaajien tulee luistellessaan katsoa eteensä ja välttää kaikin tavoin kontaktit erotuomarin kanssa. Vaikka jossain pelitilanteessa erotuomari olisi pelaajan näkökulmasta hänen edessään, ei pelaajalla ole oikeutta luistella erotuomarin ylitse. Yllättävissäkin tilanteissa, joissa pelaaja ei pysty välttämään kontaktia erotuomariin, pelaajan tulee vähintäänkin minimoida kontaktin voimakkuus erotuomarin kanssa.


Kurinpitodelegaatio on todennut, että erotuomarin sijainti ei ole tullut A:lle yllätyksenä, koska erotuomari on ollut tilanteessa A:n katseen suunnassa ja edessäpäin suoralla luistelulinjalla. A on osunut jalallaan tuomaria takaapäin ja kaatanut tämän. Erotuomarin takaapäin ohittavalla pelaajalla on vastuu ohittaa erotuomari siltä etäisyydeltä, ettei osumaa erotuomariin tapahdu. Kurinpitodelegaatio on pitänyt A:n osumista tuomariin edellä mainituilla perusteilla tarkoituksellisena. Kurinpitodelegaatio ei ole pitänyt A:n osumista erotuomariin säännön 40.2. tarkoittamana vahingoittamisyrityksenä.


Kurinpitodelegaatio on katsonut, että A on rikkonut tilanteessa erotuomarin koskemattomuutta säännön 40.3. tarkoittamalla tavalla, mistä määrätään ottelurangaistus.


Rangaistusharkinnan osalta kurinpitodelegaatio on pitänyt tilannetta teon moitittavuus huomioon ottaen neljän ottelun pelikiellon arvioisena tekona. A:lla ei ole ollut huomioitavaa kurinpitohistoriaa tämän kaltaisista teoista.


Kurinpitodelegaatio on määrännyt HPK:n A:lle neljän (4) ottelun pelikiellon.


VALITUS PERUSTEINEEN
HPK Liiga Oy ja A ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että A:lle määrätty pelikielto kumotaan tai ainakin lyhennetään yhden (1) ottelun mittaiseksi. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Jääkiekon SM-liiga Oy velvoitetaan korvaamaan heidän lautakuntakulunsa yhteensä 2 540 eurolla lisättynä arvonlisäverolla.


Päätös on virheellinen, koska A ei ole tarkoituksella käyttänyt fyysistä voimaa erotuomaria kohti. A on kyllä osunut tuomariin takaapäin, mutta kysymys on ollut vahingosta. Sääntökirjassa on nimenomaisesti asetettu tältä osin rangaistavuuden edellytykseksi, että pelaajan tarkoituksena on ollut fyysinen kontakti, eikä tuottamuksellisista kontakteista siten rangaista.


Kurinpitodelegaation päätöksen perustelut eivät osoita A:n teossa tarkoituksellisuutta ja niiden mukaan etenevä luisteleva pelaaja ei voisi missään tilanteessa osua erotuomariin vahingossa. Kurinpitodelegaatio asettaa sääntökirjan vastaisesti pelaajalle ankaran vastuun siitä, että osumaa erotuomariin ei tapahdu. Pelikieltoa ei kuitenkaan sääntöjen mukaan voida määrätä tilanteessa, jossa tarkoituksellisuus jää epäselväksi.


A on yrittänyt väistää erotuomaria siinä onnistumatta. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta toimia tilanteessa toisin. Kun erotuomari on peruuttanut maalin taakse ja ollut irti laidasta, on A:n ollut käytännössä mahdotonta ohittaa erotuomaria siten, ettei pienintäkään riskiä vahinko-osumalle ole.


Asian arvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon A:n vastineissaan 16.10.2021 ja 18.10.2021 antama kertomus siitä, että kyse oli vahingosta ja että havaittuaan liian myöhään erotuomarin peruuttavan häntä kohti, hän oli pyrkinyt kaikin keinon väistämään erotuomaria. Näiden lausumien uskottavuutta ei ollut kurinpitodelegaation päätöksessä millään tavoin arvioitu. Asiassa olisi ollut riittävää arvioida A:n tarkoituksestaan kertoman mahdollisuutta. Mikäli on epäselvää, onko A osunut erotuomariin vahingossa vai tarkoituksella, ei pelikieltoa tule määrätä.  


A:n kertomaa tukee videotallenne, jolta ilmenee tilanteen yllättävyys ja se, että A pyrkii väistämään erotuomaria.


Tallenteelta otetusta kuvakaappauksesta ilmenee, että A luistelee kohti Kärppien maalia, kun kiekko ajautuu kohti Kärppien maalin tausta ja A tekee päätöksen mennä Kärppien maalin takaa kamppailemaan kiekosta. Tässä vaiheessa A:lla on paljon vaihtoehtoja toiminnalleen, kun erotuomari on kiinni kaukalon reunassa ja sivusuunnassa useita metrejä maalin sivussa. Pari sekuntia aiempaan hetkeen verrattuna erotuomari on hieman liikkunut ja aloittamassa liikettä kohti maalin tausta. Liike on kuitenkin niin vähäinen, että A:n ei ole tullut tätä havaita tai ainakaan kiinnittää tähän erityistä huomiota. Maalin taus on ollut edelleen tyhjä, ja maalin ja erotuomarin välillä on ollut turvallinen kulkuväylä. A:n ratkaisu mennä kohti kiekkoa ei ole ollut millään tavoin riski tai uhka erotuomarin koskemattomuudelle eikä A ole voinut ennakoida, että hieman yli sekunnin kuluttua erotuomari on maalin takana keskellä hänen luistelulinjaansa.


Seuraavasta kuvakaappauksesta ilmenee, että A on maaliviivan tasalla ja erotuomari tekee voimakkaan liikkeen irti laidasta ja samalla lähtee pakittamaan maalin taakse kohti A:ta.


Seuraavassa kuvakaappauksessa A on tullut maalinviivan yli ja erotuomari on lähtenyt selkeästi liikkumaan maalin taakse, jolloin ollaan lähellä hetkeä, jolloin A:n on täyttynyt havaita törmäysuhka ja reagoida siihen. Sekä marginaali havainnon tekemiseen että aika havainnosta reagointiin on useita sekunnin kymmenyksiä.


Seuraavassa kuvakaappauksessa A on reagoinut normaalin reaktioajan puitteissa ja tekee voimakkaan käännöksen kohti Kärppien maalia. Kuvakaappauksista voidaan havaita käännösliikkeen voimakkuus ja kuinka A:n painopiste on vahvasti kääntymisessä kohti Kärppien maalia. Oikea luistin on kohti maalia, mutta vasen luistin on kovan kaarroksen aiheuttaman paineen vuoksi vielä kohti alkuperäistä luistelusuuntaa.


Törmäyshetkeä välittömästi edeltävistä kuvakaappauksista näkyy, kuinka A on saanut suuntansa pois erotuomarista kohti Kärppien maalia, jolloin A:n suunta on täysin pois kiekollisesta tilanteesta. Suunnanmuutokselle ei ole mitään muuta syytä kuin yritys väistää erotuomaria, mikä olisi onnistunut erotuomarin ollessa paikoillaan. Koska erotuomari kuitenkin koko ajan liikkuu kohti A:ta, ei tämä ehdi väistää pois erotuomarin liikkeen alta.


Tallenteelta ja kuvakaappauksista voidaan havaita, että turvallinen kulkuväylä muuttuu ahtaaksi yhden sekunnin aikana. Koska A ei olisi mahtunut erotuomariin osumatta kulkemaan erotuomarin ja kaukalon laidan välistä, on hän yrittänyt väistää erotuomarin kääntymällä erotuomarin ja maalin välistä, tässä onnistumatta.


A:lle määrätty pelikielto ei joka tapauksessa ole suhteessa teon vakavuuteen ja A:n syyllisyyteen ja se tulee kumota myös kurinpitokäytännön yhtenäisyyden perusteella. Pelaajien oikeusturva edellyttää, että Liigan kurinpito käsittelee samanlaisia tapauksia samalla tavalla, eikä Liigan kurinpitokäytännössä vastaavasta tilanteesta ole määrätty lainkaan seuraamusta.


Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun kurinpitodelegaatio oli määrännyt A:lle pelikiellon, on Tapparan B törmännyt hyvin vastaavalla tavalla erotuomariin. Tilanne on ollut jopa moitittavampi, koska se on tapahtunut avojäällä ja B:llä on ollut selkeä mahdollisuus kiertää erotuomari turvallisesti erotuomarin ja laidan välistä, minkä lisäksi erotuomarin oma liike on ollut vähäisempää kuin A:n tapauksessa. B:n tilanne on ollut niin ikään Liigan kurinpidon osana toimivan päävideotuomarin käsittelyssä. Tilannetta ei ole saatettu kurinpitodelegaation käsittelyyn siitä huolimatta, että A:n kaksi päivää aiemmin saama pelikielto on ollut tässä yhteydessä uutisoinnissa esillä. B:lle ei ole määrätty tilanteesta lainkaan seuraamusta, mikä onkin ollut oikea ratkaisu. A:n ja B:n saamien seuraamusten välinen ero on niin suuri, että se on otettava asiassa huomioon.


Pelikiellon pituutta on perusteltu yksinomaan fraasilla ”ottaen huomion teon moitittavuuden”, vaikka päätöksessä ei ole tuotu esille tilanteeseen liittyen mitään erityisen moitittavaa. Päätös on sen sijaan luettavissa siten, että kurinpitodelegaationkin mielestä tilanne oli lähempänä vahinkoa kuin tahallista törmäystä.


Vaikka päätöksessä ei ole otettu tähän asiaan kantaa, on pelikiellon pituuteen ilmeisesti vaikuttanut päätöksen selostusosassa esiin tuotu päävideotuomarin huomio siitä, että tilannetta on edeltänyt A:n saama 2 minuutin jäähy, jota A oli protestoinut voimakkaasti. Tällaiselle kostomotiiville, josta ei ole esitetty mitään näyttöä, ei tule antaa seuraamusharkinnassa merkitystä.


Lautakuntakulujen korvaamisen osalta on otettava huomioon kurinpitodelegaation päätöksen virheellisyyden lisäksi se, että A:n kuuleminen asiassa on laiminlyöty. A:lle varattu tilaisuus tulla kuulluksi on ollut ainoastaan näennäinen, koska hänen tilanteesta esittämäänsä näkemystä ei ole millään tavoin kirjattu päätökseen eikä siinä ole perusteltu A:n lausumissa esitettyjen näkemysten hylkäämistä.


Lisäksi kuluratkaisussa on otettava huomion Liigan edellä kuvattu epäjohdonmukainen linja, joka on antanut A:lle erityisen syyn valituksen tekemiseen ja jonka perusteella asialla on merkitystä kaikkien Liigassa pelaavien pelaajien kannalta.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajien vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään.


Kurinpitodelegaatio on ratkaissut asian oikein katsoessaan, että kysymyksessä on ollut sääntökirjan 40.3. kohdan mukainen tuomariston fyysisen koskemattomuuden loukkaus. Kurinpitodelegaatio on ratkaissut asian A:n sekä erotuomariliiton puheenjohtajan antamien lausumien ja tilannetta koskevan videotallenteen perusteella.


Videotallenteelta ilmenee, että A on tullut kohti kiekollista tilannetta liukuen, katse ylhäällä, havainnoiden edessään olevaa jäätä ja pelitilannetta. A:n vauhti on ollut hyvin vähäinen hänen liukuessa kohti erotuomaria. Päädyssä olevan kiekollisen pelitilanteen ja A:n välissä on A:han selin ollut ottelun erotuomari. A:n liukuessa kohti kiekollista tilannetta erotuomari on ollut koko ajan sekä A:n katsesuunnassa että luistelulinjalla, eli kiekollisen tilanteen ja A:n välissä. Tällä perusteella on ollut ilmiselvää, että jääkiekkoa ammatikseen pelaava A on havainnut ja näkee liikesuunnissaan olevan erotuomarin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että A:lle on syntynyt velvollisuus havainnoida liikesuunnassaan olevan erotuomarin toimintaa ja välttää osumasta erotuomariin.


Erotuomari ei tee tilanteessa äkkinäisiä liikkeitä, vaan hän luistelee vähäisessä määrin taaksepäin katsoen kiekollista tilannetta. Erotuomarin taaksepäin luistelu tapahtuu tavanomaisella tavalla ja hän on normaalissa lievässä haara-asennossa, kun A tulee takaapäin ja osuu vasemmalla jalallaan erotuomarin oikeaan jalkaan.


A on edellä todetuilla perusteilla ollut tietoinen erotuomarin sijainnista jäällä lähestyessään kiekollista pelitilannetta. Koska erotuomari ei tee tilanteessa mitään tavallisuudesta poikkeavaa liikettä taikka äkillisesti muuta jalkansa asentoa, tulee pelaajan kunnioittaa erotuomarin koskemattomuutta ja välttää kaikin tavoin osumasta erotuomariin. Erotuomareille heidän koskemattomuutensa on myös työturvallisuusasia. Liigassa pelaavat ammattilaiset hallitsevat luistimensa ja tasapainonsa erinomaisesti ja pystyvät tekemään halutessaan väistöliikkeitä erittäin nopeasti.


A:lla on ollut tilanteessa toisintoimimismahdollisuus. A olisi voinut teoriassa pysähtyä taikka suorittaa erotuomarin ohittamisen riittävän etäältä ja siten välttää koskemattomuuden loukkauksen. Mikäli hyväksyttäisiin se epäuskottava väite, että erotuomarin sijainti on tullut A:lle viime hetkellä yllätyksenä, olisi A voinut välttää erotuomariin osumisen siirtämällä painonsa oikealle luistimelleen ja nostamalla vasemman jalkansa ilmaan takaviistoon.


Edellä A:n tilanteeseen tulemisesta (nopeus, katsesuunta, liukuminen), erotuomarin havainnoinnista ja erotuomarin liikkeestä tilanteessa todetut seikat osoittavat, että A:n osumisessa jalallaan erotuomarin jalkaan on ollut sääntökirjan kohdassa 40.3. edellytettyä tarkoituksellisuutta. Menettelyn tarkoituksellisuutta tulee arvioida lähtökohtaisesti otteluvideon perusteella, antaen sille arvioinnissa suurin painoarvo eikä pelaajan lausunto voi olla tältä osin merkityksellisin seikka. Pelaajien lausumat otetaan huomioon kurinpitodelegaation päätösharkinnassa, mutta niitä ei pääsääntöisesti kirjoiteta auki kurinpitopäätökseen, kuten ei myöskään tässä tapauksessa erotuomariliiton puheenjohtajan antamaa lausumaa.


Kurinpitodelegaation päätös ei ole osaksikaan perustunut A:lla olevaan ”kostomotiiviin”, vaan tilannetta on arvioitu objektiivisten videolta tehtävien havaintojen perusteella. A:lle aiemmin määrätty jäähy oli tuotu päävideotuomarin raportissa tiedoksi.  


A:n ja B:n tilanteet ovat olleet keskenään erilaisia, eikä niitä voida rinnastaa toisiinsa. Päävideotuomari ei ole siirtänyt B:n tilannetta kurinpitodelegaation käsiteltäväksi, koska erotuomariin osumista ei ole siinä pidetty tarkoituksellisena.


A:n pelikielto on linjassa Liigassa tuomittujen erotuomarin koskemattomuustilanteiden kanssa, eikä se poikkea niistä merkittävästi. Liiga on viitannut tältä osin erotuomarin koskemattomuuden loukkauksesta HPK:n C:lle ja KooKoon D:lle vuonna 2017 annettuihin kolmen ottelun pelikieltoihin.


VASTASELITYS

HPK Liiga Oy ja A ovat Jääkiekon SM-liiga Oy:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todenneet muun ohella, että A:n vauhti ei ole ollut sillä tavalla vähäinen, että hänen olisi ollut helppo väistää erotuomaria. A:lla on ollut sen verran vauhtia, että nopeasti eteen tulleessa tilanteessa väistäminen ei ole onnistunut. Toisaalta hänen vauhtinsa on ollut sikäli vähäinen, ettei hän ole tullut tilanteeseen holtittoman kovalla vauhdilla. Väistämisen vaikeutta on lisännyt erotuomarin ja A:n toisiaan kohti olleet liikesuunnat, eikä Liigassa pelaavan ammattijääkiekkoilijan ole tällaisessa tilanteessa tullut täysin varmasti onnistua väistössä.


Myöskään erotuomari ei ole luistellut taaksepäin ”vähäisessä määrin”, vaan liike on ollut hyvin olennainen ja erotuomari on liikkeensä vuoksi tukkinut maalin tauksen. Erotuomarin liike on ollut myös suhteellisen nopea, kun hänen sijaintinsa on muuttunut olennaisella tavalla kahdessa sekunnissa.


A:n on tullut Liigan toteaman mukaisesti havainnoida erotuomarin toimintaa. Liiga on kuitenkin asettanut A:lle sääntöjen vastaisesti liian ankaran vastuun siitä, että osumaa erotuomariin ei tule. A:lla on ollut velvollisuus yrittää välttää osumasta erotuomariin, mutta sääntöjen mukaan vahinko-osumasta ei tule rangaista.


Verrattaessa A:n tilannetta Liigan viittaamiin, kauden 2017 – 2018 tapauksiin, on otettava huomioon, että erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisen osalta ei ole tuolloin edellytetty tarkoituksellisuutta. Vanhat tilanteet ovat lisäksi olleet huomattavasti A:n tilannetta moitittavampia ja A:lle olisi tullut määrätä huomattavasti lyhyempi pelikielto kuin Liigan viittaamissa tapauksissa.


LAUSUMA

Jääkiekon SM-liiga Oy on antamassaan lausumassa todennut, ettei A:n viime hetkellä tekemä epäonnistunut erotuomarin väistöyritys osoita tilanteessa sitä, ettei A:n erotuomariin osuminen olisi tarkoituksellista. Videolta ilmenevästi A on ollut tietoinen erotuomarista selvästi ennen maaliviivan ylittämistä, mistä kohdasta on useita metrejä siihen kohtaan, jossa kontakti erotuomariin on tapahtunut. Tämä osoittaa osumisen olleen tarkoituksellinen.


Erotuomarilla on ollut tilanteessa katse normaalilla tavalla kiekollisessa tilanteessa, eikä hän ole sen vuoksi voinut havaita selkänsä takaa tulevaa A:ta, joka on puolestaan ollut tietoinen sekä erotuomarin sijainnista sekä siitä, ettei tämä ollut havainnut häntä. Tämä tilanne asettaa yksinomaan A:lle korostuneen velvollisuuden noudattaa erotuomarin koskemattomuutta.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


Valituksen tutkimisesta


A on kärsinyt hänelle määrätyn pelikiellon jo ennen kuin hänen valituksensa on tullut vireille oikeusturvalautakuntaan. Koska määrätyllä kurinpitoseuraamuksella voi kuitenkin olla merkitystä mahdollisessa myöhemmässä kurinpitomenettelyssä, ja koska valituksen tutkiminen on asian laatukin huomioon ottaen tarpeen, oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus voidaan tästä huolimatta tutkia.


Kuulemisesta kurinpitomenettelyssä

 

A on valituksessaan esittänyt, että kurinpitodelegaatio on laiminlyönyt hänen kuulemisensa. A:n mukaan häntä on tosin ennen kurinpitopäätöksen tekemistä kuultu, mutta tämä on ollut ainoastaan näennäistä, koska hänen antamissaan lausumissa todettua ei ole kirjattu kurinpitodelegaation päätökseen eikä käsitelty päätöksen perusteluissa. A:n mukaan kuulemisvelvoitetta ei siten ole täytetty sillä, että hän on saanut antaa lausuman asiassa.


Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään useasti todennut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (ks. esim. UOL 32/2015, UOL 8/2018 ja UOL 28/2021). Kuulemisvelvoite perustuu urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Lisäksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL18/2015). Kuulemiseen tulee myös varata kohtuullinen aika.


Kurinpitodelegaation päätöksen mukaan A:lle on varattu tilaisuus antaa lausuma ja A on antanut kaksi lausumaa tilanteesta. A on itse valituksessaan ilmoittanut antaneensa kuripitodelegaatiolle vastineet 16.10.2021 ja 18.10.2021. A ei ole vedonnut siihen, että lausuman pyytämiseen tai antamiseen olisi liittynyt minkälaista virheellisyyttä, vaan yksinomaan siihen, ettei hänen lausumissa toteamiaan seikkoja ole kirjattu päätökseen näkyviin ja ettei kuripitodelegaatio ole perusteluissaan tukeutunut niihin. Liigan ilmoituksen mukaan kurinpitomenettelyn kohteena olevan pelaajan lausumia ei pääsääntöisesti kirjoiteta kurinpitopäätöksessä auki ja A:n lausumat on otettu asian käsittelyssä huomioon. Liigan mukaan kurinpitodelegaatio on kuitenkin pitänyt arvioinnissaan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisimpänä selvityksenä videotallennetta ja siitä ilmeneviä seikkoja.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että kun A:ta on asianmukaisesti kuultu ennen päätöksen tekemistä ja hänen vastineensa on otettu asiaa ratkaistaessa huomioon, ei asian käsittelyssä ole tapahtunut kuulemisvirhettä.


Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

 

Jääkiekon sääntökirjan 2021 – 2022 sääntö 40 koskee tuomariston fyysisen koskemattomuuden loukkausta. Sääntökohdan 40.3. mukaan pelaajalle, joka tarkoituksellisesti käyttää millään tavoin fyysistä voimaa tuomaria kohti (pois lukien luokassa I kuvatut teot), ilman että käytetyn fyysisen voiman tarkoituksena on aiheuttaa loukkaantuminen tai joka sylkee tuomarin päälle, määrätään kurinpitomenettelyssä pelikielto.


Lautakunta toteaa, että tarkoituksellisuus on sisällytetty tuomariston fyysisen koskemattomuuden loukkausta koskeviin sääntökohtiin rangaistavuuden edellytykseksi sääntökirjassa 2021 – 2022. Rangaistuksen määrääminen fyysisen voiman käyttämisestä erotuomaria kohti ei ole siten aiemmilla kausilla edellyttänyt pelaajan menettelyn tarkoituksellisuutta.


Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko A pelikieltoon johtaneessa kontaktitilanteessa tarkoituksellisesti käyttänyt fyysistä voimaa erotuomaria kohti ja tämän jälkeen mahdollisesti vielä siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut oikea ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

 

A:n menettelyä koskeva arviointi  


Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytettävissään A:lle määrättyyn pelikieltoon johtanutta tilannetta koskeva videotallenne ja siitä otetut valitukseen liitetyt kuvakaappaukset. Lautakunnalla on ollut käytettävissään myös vastineessa vedottua B:n tilannetta 21.10.2021 koskeva tallenne.


A:n tilannetta koskevalta tallenteelta on nähtävissä, että A luistelee kohti maalin tausta samalla kun erotuomari irrottautuu kaukalon päädystä ja luistelee A:han nähden selin rauhallisesti taaksepäin kohti maalin tausta. Erotuomarin katse on hänen edessään olevassa kiekollisessa tilanteessa, eikä hän selvästikään havaitse takaansa kohti luistelevaa A:ta. A:n luisteluvauhti ei ole erityisen kova ja tallenteen perusteella hänen voidaan olettaa havainneen luistelusuunnassaan oleva, maalin tausta kohti etenevä erotuomari paria-kolmea sekuntia ennen kontaktihetkeä, jolloin etäisyys hänen ja erotuomarin välillä on vielä ollut useita metrejä. Erotuomari ei tee välittömästi ennen kontaktitilannetta suunnanmuutosta tai muutakaan äkkinäistä liikettä, vaan jatkaa edelleen rauhallista etenemistään. Tallenteelta ilmenee, että A tekee erotuomarin kohdalla vähäisen suunnanmuutoksen. Siitä ei ole kuitenkaan nähtävissä sellaista A:n väittämää voimakasta väistöliikettä, jonka perusteella hänen voitaisiin päätellä tallenteelta ilmenevistä olosuhteista huolimatta havainneen erotuomarin vasta lähietäisyydeltä ja yrittäneen välttää kontaktin syntyminen.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että tallenteen perusteella A:lla voidaan katsoa olleen mahdollisuus välttää kontakti erotuomarin kanssa. Kurinpitodelegaatio on näin ollen voinut katsoa, että tilanteessa ei ole ollut kysymys vahingosta, vaan jääkiekon sääntökirjan säännön 40.3. mukaisesta tarkoituksellisesta fyysisen voiman käytöstä erotuomaria kohti. Kurinpitodelegaation ratkaisua on näin ollen pidettävä sääntöjen mukaisena.


A ja HPK ovat kuitenkin vedonneet siihen, että A:lle ei ole tullut määrätä seuraamusta tilanteesta, koska kaksi päivää kurinpitodelegaation päätöksen jälkeen tapahtuneesta B:n ja erotuomarin välisestä vastaavasta kontaktitilanteesta ei ole määrätty B:lle lainkaan kurinpitoseuraamusta. Liigan mukaan B:n tilanteessa osumista erotuomariin ei ole pidetty tarkoituksellisena, mistä syystä sitä ei ole siirretty kurinpitodelegaatiolle käsiteltäväksi.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa (ks. esimerkiksi UOL 5/2018). Kurinpitoseuraamukseen johtaneet tilanteet ovat kuitenkin aina yksittäistapauksia, mistä syystä niistä määrättyjen seuraamusten vertailu on haasteellista.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n kurinpitomenettelyyn johtaneessa tilanteessa ja B:n tapauksessa on yhteisiä piirteitä, kuten se, että erotuomarin suuntaan luistellut pelaaja on osunut erotuomarin jalkaan, minkä seurauksena erotuomari on kaatunut. B:n tilanne on tapahtunut A:ta koskevan kurinpitopäätöksen antamisen jälkeen, eikä se ole edennyt kurinpitodelegaation arvioitavaksi. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että kurinpitodelegaatio olisi ennen A:n tapausta muutenkaan arvioinut erotuomaria kohti käytetyn fyysisen voiman tarkoituksellisuutta, mikä on edeltä ilmenevän mukaisesti määrätty rangaistavuuden edellytykseksi vasta kuluvan pelikauden alusta.  


Oikeusturvalautakunta toteaa edellä todettuun viitaten, ettei A:ta koskevaa kurinpitopäätöstä ole pidettävä virheellisenä tai Liigan kurinpitokäytännöstä poikkeavana sillä perusteella, ettei sen jälkeen tapahtunutta B:n tilannetta ole saatettu kurinpitodelegaation käsiteltäväksi.


Pelikiellon pituus


A ja HPK Liiga Oy ovat katsoneet, että A:lle määrätty neljän ottelun pelikielto on joka tapauksessa liian ankara seuraamus, ottaen huomioon, että kurinpitopäätöksessä pelikiellon pituuden perusteluna on viitattu ainoastaan teon moitittavuuteen.


Liiga on puolestaan esittänyt, ettei A:lle määrätty pelikielto merkittävästi poikkea esimerkiksi tapauksista, joissa vuonna 2017 HPK:n C:lle ja KooKoon D:lle on annettu erotuomarin koskemattomuuden loukkauksesta kolmen ottelun pelikielto. A:n ja HPK:n mukaan C:n ja D:n menettely on kuitenkin ollut paljon A:n menettelyä moitittavampaa.


Oikeusturvalautakunnan käytettävissä on ollut tallenteet myös C:n ja D:n pelikieltoon johtaneista tilanteista. Oikeusturvalautakunta toteaa, että molemmissa on ollut kysymys tilanteesta, jossa erotuomari kaatuu hänen takaansa luistelevan pelaajan osuman seurauksena ja niiden voidaan katsoa olevan pääpiirteiltään verrattavissa A:n tilanteeseen. Myöskään C:llä tai D:llä ei ole ollut huomioon otettavaa kurinpitohistoriaa.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle määrätty pelikielto on eronnut C:n ja D:n tapauksista vain yhdellä ottelulla, eikä A:lle määrätyn pelikiellon voida tällä perusteella katsoa poikkeavan Liigan erotuomarin koskemattomuuden loukkaamista koskevasta kurinpitokäytännöstä. Ottaen huomioon, että A:n on katsottu tarkoituksellisesti kohdistaneen erotuomariin fyysistä voimaa, mistä on aiheutunut erotuomarin kaatuminen, ei A:lle määrättyä neljän ottelun pelikieltoa voida muutenkaan pitää kohtuuttoman ankarana seuraamuksena.


Johtopäätös


Edellä todetuilla perusteilla A:n ja HPK Liiga Oy:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma


Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 19.10.2021 nro 4/2021–2022 ei muuteta.


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Ilkka Lahtinen                               Sanna Holkeri

puheenjohtaja                               sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Hilkka Salmenkylä, Tapio Rantala ja Karin Rosenlew.