12/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 12/2021

12.5.2021   Diaarinro 11/2021


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 18.3.2021 nro 19/2020-2021  


ASIA         

Pelikielto


MUUTOKSENHAKIJA

A


KUULTAVA

Jääkiekon SM-liiga Oy


JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan 17.3.2021 pelatussa ottelussa Lukko – Pelicans peliajassa 26:08 Lukon pelaaja A on taklannut Pelicansin B:tä. Ottelun erotuomaristo on tuominnut tilanteesta A:lle pienen rangaistuksen ja käytösrangaistuksen (2 + 10) pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta. Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut kyseisen tilanteen kurinpitokäsittelyyn katsoen, että tilanteesta tulisi sääntökirjan säännön 124 perusteella määrätä A:lle ottelurangaistus pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta, koska kyseessä on suora osuma pelkästään päähän ja piittaamaton teko.


B on loukkaantunut tilanteessa, eikä pelannut ottelua loppuun asti.


Kurinpitodelegaatio on kuullut A:ta sekä katsonut tilannetta koskevan videotallenteen. Kurinpitodelegaatio on todennut, että B on saanut Pelicansin hyökkäysalueella keskikaistalla irtokiekon ja lähtenyt välittömästi laukomaan kiekkoa kohti Lukon maalia rannelaukauksella. Samanaikaisesti B:n laukaisun aikaan A on luistellut kohti B:tä ja kurottanut mailallaan pyrkien estämään laukauksen. A:n kurotus ei ole ylettynyt B:n mailaan ja tämä on onnistunut laukaisemaan kiekon. Välittömästi tämän jälkeen A on osunut B:tä oikealla olkapäällä päähän. Pelaajien kesken ei ole ollut muuta kontaktia. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että tilanteessa on tapahtunut säännön 124 tarkoittama vastustajan päähän kohdistunut taklaus.


Kurinpitodelegaatio on todennut lisäksi, että A:n tilanteen pelaamisesta on aiheutunut suora kontakti B:n päähän, joka on aiheuttanut tämän loukkaantumisen. Kurinpitodelegaatio on videolta tekemiensä havaintojen perusteella todennut, että B:n peliasento on jo ennen kiekon haltuun saamista ollut matala, mikä A:n on tullut havaita tilanteeseen tullessaan. Kurinpitodelegaatio ei ole pitänyt A:n osumista B:n päähän tahallisena, mutta sen näkemyksen mukaan A:n olisi ennen kontaktia pitänyt huomioida B:n peliasento ja A:lla on ollut riittävä mahdollisuus välttää osuma B:n päähän. Kurinpitodelegaatio on edellä mainituilla perusteilla katsonut, että A:n osuminen vastustajan päähän on ollut ottelurangaistuksen arvoinen teko.  


Rangaistusharkinnan osalta kurinpitodelegaatio on viitannut Liigan hallituksen 29.9.2020 julkaistuun päätökseen, jossa on tarkennettu Liigan kurinpitomenettelyssä päähän kohdistuvista taklauksista annettavia sanktioita. Lähtökohtana kaikista taklaamalla suoritetuista päähän kohdistuvista ja ottelurangaistuksen arvioiseksi katsottavista taklauksista annetaan vähintään viiden (5) ottelun pelikielto. Toisaalta rangaistus voidaan määrätä tätä alempana, jos kyse ei ole taklaustilanteesta tai jos kontaktin voimakkuus tai osuman aiheuttavan pelaajan toiminnan moitittavuus on vähäinen. Kurinpitodelegaatio on ottaen edellä tilanteesta kuvatut seikat huomioon ottaen pitänyt A:n tilanteen pelaamista vähäisempänä kuin viiden ottelun pelikiellon arvioisena tekona. Kurinpitodelegaatio on pitänyt A:n tekoa siitä aiheutuva seuraus huomioiden neljän ottelun pelikiellon arvioisena. A:lla ei ole huomioitavaa kurinpitohistoriaa Liigasta.


Kurinpitodelegaatio on määrännyt Lukon A:lle neljän (4) ottelun pelikiellon.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös kumotaan ja hänelle määrätty pelikielto poistetaan.


Päätös on virheellinen, koska kysymyksessä ei ole ollut taklaus vaan maalintekotilanteessa estämisessä tapahtunut tahaton törmäystilanne.


Kurinpitodelegaation päätöksessä on asiavirhe, kun siinä on todettu, ettei A ole ylettynyt vastustajan mailaan. Videotallenteelta ilmenee, että A:n kurotusliike kohti kiekkoa alkaa ennen kuin vastustaja laukoo. A osuu vastustajan mailaan ja laukaus epäonnistuu. Samanaikaisesti vastustaja tekee laukauksen mukana kumarrusliikkeen eteenpäin ja A osuu häneen. A:n asento pysyy koko ajan samana ja hänen katseensa on kiekossa. Tilanteessa ei ole käden levittämistä, ylöspäin suuntautuvaa liikettä tai muuta vastaavaa. Kuten A on häntä kurinpitomenettelyssä kuultaessa kertonut, hän oli joutunut kurottamaan vastustajan puoleisella kädellä laukauksen eteen, koska maila oli oikeassa kädessä. Törmäys olisi todennäköisesti vältetty, mikäli A:n kätisyys olisi eri ja hän olisi kurottanut laukauksen eteen vasen käsi edellä. Kyseessä oli siis pelitilanne, jossa A esti maalinteon ja osui vastustajaan edellä mainituista syistä, eikä hän yrittänyt taklata tai törmätä vastustajaan.


A:lle tilanteesta määrätty neljän ottelun pelikielto on joka tapauksessa ylimitoitettu ja kohtuuton kuluvan pelikauden 2020-2021 päätöksiin nähden.


- Kurinpitodelegaation päätöksessä 16/2020-2021 Sportin C:lle oli määrätty kolmen ottelun pelikielto tilanteessa, jossa hän oli taklannut kiekotonta vastustajaa tilanteen ulkopuolella päähän. Kyseessä ei ollut maalintekotilanne ja siinä olisi ollut aikaa ja mahdollisuus välttää pääosuma;


- Kurinpitodelegaation päätöksessä 12/2020-2021 Kalpan D:n päähän kohdistunutta taklausta ei katsottu pelikiellon arvoiseksi tilanteessa, jossa D oli taklannut matalassa asennossa olevaa vastustajaa päähän keskialueella. Kyse ei ollut maalintekotilanteesta ja D:llä olisi ollut aikaa sekä mahdollisuus välttää pääosuma;


- Tilannetta, josta JYPin E:lle oli pelissä tuomittu iso rangaistus (5 + 20) ja jossa E oli taklannut matalassa asennossa kiekkoon kurottanutta vastustajaa päähän ei ollut pidetty pelikiellon arvoisena, eikä sitä ollut asetettu kurinpitomenettelyyn. Kyseessä ei ollut maalintekotilanne, vastustaja oli loukkaantunut ja E:llä olisi ollut aikaa välttää taklaus.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.


Liigan hallitus on 29.9.2020 julkaistulla päätöksellään ohjannut kurinpitotoimintaa siten, että vastustajan päähän tai niskan alueelle kohdistuvista taklauksista tulee määrättäväksi viiden ottelun pelikielto, mitä on pidettävä niin sanottuna normaalirangaistuksena. Mikäli taklauksessa on moitittavia elementtejä, pelikiellon pituus nousee yli viiden ottelun. Toisaalta, mikäli taklauksesta aiheutuva kontaktin voimakkuus tai osuman aiheuttavan pelaajan toiminnan moitittavuus on vähäinen, voidaan pelikielto määrätä alle viiden ottelun kestävänä.  


A:lle määrätty pelikielto on ollut kurinpitodelegaation harkintavallan puitteissa eikä se ole kohtuuton.


A:n tilanteen pelaaminen ja osuminen vastustajan päähän on otettu pelikiellon pituutta harkittaessa huomioon. Pelikielto on määrätty alle viiden ottelun mittaisena, koska A:n toiminnan moitittavuus on arvioitu vähäiseksi.


Jokainen kurinpitokäsittelyssä ollut tilanne on omanlaisensa. Kahta samanlaista pelitilannetta ei ole olemassa, joten yksittäisten tilanteiden täydellinen vertailu ei ole mahdollista. Aiempia kurinpitopäätöksiä käytetään rangaistusharkinnassa ohjeena rangaistuksen kestoa harkittaessa, mutta jokaisessa tilanteessa on otettava huomioon kunkin tapauksen erityispiirteet. A:n valituksessa vertailukohtina viitatut tilanteet eroavat merkittäviltä osin tässä arvioinnin kohteena olevasta tilanteesta.


- Kurinpitopäätöksessä 16/2020-2021 C:lle annettu kolmen ottelun pelikielto eroaa A:n pelikiellosta ainoastaan yhdellä ottelulla. A:n pelikielto ei siten poikkea C:n pelikiellosta selvästi, mitä Urheilun oikeusturvalautakunta on käyttänyt kriteerinä arvioidessaan toimivaltaansa valitusten käsittelyyn. Yhden ottelun ero osoittaa myös sitä, ettei A:lle määrätty pelikielto ole kohtuuton. A:lle on määrätty pidempi pelikielto, koska hänen toimintaansa on pidetty moitittavampana. Päätöksissä arvioitavana olleet tilanteet ovat eronneet muun ohella siten, että A on ollut tietoinen edessä olleesta vastustajasta, jonka päähän hän on olkapäällään osunut. Aiemmassa päätöksessä oli katsottu, ettei A ollut havainnut eteensä luistellutta kiekotonta pelaajaa, koska hänen keskittymisensä oli kiekollisessa tilanteessa. Tilannetta ei ollut myöskään pidetty taklauksena, vaan sitä on kuvattu päätöksessä yhteentörmäyksenä siten, ettei varsinaista taklausta ollut tehty;


- Kurinpitopäätöksessä 12/2020-2021 D:n taklauksen suurin voima oli kohdistunut taklatun pelaajan vartaloon ja vain osittain päähän. Pääosuma oli lisäksi liittynyt vastustajan juuri ennen taklausta alemmaksi muuttuneeseen matalaan peliasentoon, jolla hän oli osittain altistanut taklauksen osumisen päähän. Pelaaja ei myöskään ollut loukkaantunut tilanteessa. A:n tilanteessa tällaista peliasennon viime hetken alentumista ei ole tapahtunut.


A:lle määrätyn pelikiellon kestoa koskevia päätelmiä ei voida tehdä valituksessa viitatun taklaustilanteen perusteella, jota ei ole käsitelty kurinpitodelegaation toimesta.


VASTASELITYS

A on Jääkiekon SM-liiga Oy:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut muun ohella, että Liigalla olisi ollut mahdollisuus ottaa kurinpitokäsittelyyn myös valituksessa viitattu E:n taklaustilanne, joka ei ole edennyt kurinpitodelegaatiolle. Näin ei kuitenkaan käynyt ja A:n näkemyksen mukaan E:n toiminta on kyseisessä tilanteessa ollut moitittavampaa kuin A:n toiminta.


Myös päätöksessä C:n menettely on ollut moitittavampaa kuin A:n toiminta. C:n olisi tullut pystyä huomioimaan kiekoton pelaaja, koska kiekko oli ollut täysin eri paikassa eikä kiekoton pelaaja ollut voinut valmistautua osumaan.


D:n taklauksen arvioinnissa vastustajan matalaa ja muuttuvaa peliasentoa oli pidetty lieventävänä ja virheen poistavana seikkana, kun sitä A:n tapauksessa pidettiin koventavana seikkana.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

 

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2018-2022 kohdassa 124 käsitellään pään tai niskan alueelle kohdistuvaa taklausta, joka määritellään sääntökohdan mukaan seuraavasti:


Ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.


i.                 Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, tuomitaan pieni rangaistus ja käytösrangaistus.


ii.                Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, voidaan myös tuomita joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.


iii.               Pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:


1. Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle;


2. Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen pelaaja iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;


3. Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;


4. Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;


5. Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.


iv.              Jos kiekollinen kiekkoa kuljettava kenttäpelaaja luistelee pää ylhäällä ja odottaa tulevansa taklatuksi, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan.


v.                Jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta ei tuomita.


vi.              Jos kiekkoa kuljettava pelaaja pitää päätään alhaalla, kun hän lähestyy taklaajaansa, taklausta ei rangaista päähän tai niskan alueelle kohdistuvana taklauksena, ellei taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan.


vii.             Jos kenttäpelaaja säilyttää normaalin pelitilanteen mukaisen asentonsa, kun vastustaja törmää häneen, ei seurannutta kontaktia katsota päähän kohdistuvaksi taklaukseksi, ellei Sääntöjen 124-iii tai 124-iv ehtoja rikota.


A on valituksessaan katsonut, ettei hänelle määrättyyn pelikieltoon johtaneessa tilanteessa ole ollut kysymys taklauksesta vaan tahattomasta törmäystilanteesta ja ettei hänelle näin ollen olisi tullut tuomita tilanteesta pelikieltoa. A on lisäksi katsonut, että hänelle määrätty pelikielto on joka tapauksessa ollut Liigan kaudella 2020-2021 noudattamaan kurinpitokäytäntöön nähden liian ankara. Asiassa on siten kysymys siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut oikea ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.  


Onko kysymyksessä ollut päähän kohdistunut taklaus?


Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Ottelun erotuomarit ovat tulkinneet A:n menettelyn pään tai niskan alueelle kohdistuneeksi taklaukseksi ja tuominneet hänelle siitä jääkiekon sääntökirjan säännön 124 kohdan (i) mukaisesti pienen rangaistuksen ja käytösrangaistuksen.


Ottelun aikana tapahtuneen erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely, jossa joudutaan sanotussa menettelyssä esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä. Kurinpitomenettelyssä ottelun aikaista tilannetta arvioidaan siitä näkökulmasta, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle riittäviä perusteita kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko Liigan kurinpitodelegaation tekemä päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioiden oikea.


Kurinpitodelegaation päätöksessä tarkoitettu tilanne näkyy oikeusturvalautakunnalle toimitetusta videotallenteesta. Tallenteesta ilmenee, että A luistelee sivulta kohti B:tä, joka saa matalassa asennossa kiekon ja lähtee välittömästi laukomaan sitä kohti Lukon maalia. A kurottaa mailansa B:n eteen pyrkien estämään laukauksen. B:n editse luistellessaan A osuu oikealla olkapäällään edelleen matalassa asennossa olevaa B:tä päähän, aiheuttaen tämän kaatumisen.


Tallenteen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että A on osuessaan B:tä olkapäällä päähän kohdistanut B:n päähän iskun ja että A:n menettely on merkinnyt jääkiekon sääntökirjan säännön 124 mukaista päähän kohdistuvaa taklausta. Kurinpitodelegaatio on näin ollen voinut määrätä A:lle pelikiellon.


Liigan aikaisempi päähän kohdistuneita taklauksia koskeva kurinpitokäytäntö ja A:lle määrätyn pelikiellon pituus


Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Päähän kohdistuvat taklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyjä. Lautakunta pitää päähän kohdistuvia taklauksia moitittavina ja tällaisiin taklauksiin sisältyy aina riski siitä, että taklauksen kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Näissäkin taklauksissa on kuitenkin eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.


Liigan hallitus on päätöksellään 29.9.2020 tarkentanut kurinpitoa koskevia linjauksia, missä yhteydessä on luovuttu kategorisesta viiden ottelun minimirangaistuksesta päähän kohdistuvien taklausten osalta. Päivitettyjen linjausten mukaan kurinpitodelegaatio mittaa rangaistukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:


1.     Selkeä päähän kohdistuva taklaus arvostetaan viiden (5) ottelun mittaiseksi pelikielloksi.


2.     Mikäli taklaajan teko osoittaa moitittavuutta, rangaistusta korotetaan viidestä ottelusta delegaation harkinnan mukaan. Moitittavuutta osoittavat esimerkiksi taklauksessa hyppääminen, tarkoituksellisesti päähän suunnattu kontakti, pelitilanteeseen nähden ylikova vauhti tai kolmantena pelaajana tilanteeseen tuleminen.


3.     Päähän kohdistuvat kontaktit, jotka eivät ole selviä taklaustilanteita tai joissa kontaktin voimakkuus tai osuman aiheuttavan pelaajan toiminnan moitittavuus on vähäinen, voidaan arvioida alle viiden ottelun pelikiellon arvoisiksi, kaikki olosuhteet ja pelaajien toiminta pelitilanteessa huomioon ottaen.


A on valituksessaan vedonnut kahteen kurinpitodelegaation päähän kohdistunutta taklausta koskevaan päätökseen kuluvalta kaudelta 2020-2021 (C ja D). A on lisäksi vedonnut E:n taklaustilanteeseen, jota ei ole käsitelty Liigan kurinpitomenettelyssä.


Valituksessa viitatuista kurinpitodelegaation päätöksistä käy ilmi muun ohella, että C:lle päähän kohdistuneesta taklauksesta määrättävää seuraamusta koskevassa harkinnassa on otettu huomioon muun ohella se, että C:n havainnointi on ollut toisaalla olevassa kiekollisessa tilanteessa ja että C ja taklauksen kohteena ollut pelaaja ovat havainneet toisensa juuri ennen luistelulinjojen leikkaamista. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että C on yhteentörmäyksessä osunut vastustajaa voimakkaasti oikealla olkapäällä päähän, mutta hänen ei ole katsottu tehneen varsinaista taklausta. C:lle on tuomittu tilanteesta kolmen ottelun pelikielto.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle ja C:lle tuomitut pelikiellot ovat ankaruudeltaan lähellä toisiaan. Lisäksi A:lle määrätyn pelikiellon mittaamisessa on otettu huomioon yhtäältä hänen menettelynsä vähäinen moitittavuus, mutta toisaalta C:n taklauksesta poiketen myös se, että A:n olisi ennen kontaktia pitänyt huomioida B:n peliasento ja että A:lla olisi ollut riittävä mahdollisuus välttää osuma B:n päähän.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että D:n taklaus, joka ei ole johtanut pelikiellon määräämiseen, on kurinpitodelegaation päätöksen perusteella taas eronnut A:n taklauksesta muun ohella siten, että se on kohdistunut valtaosin taklatun pelaajan vartaloon, minkä lisäksi osittain taklauksessa tapahtunut pääosuma on liittynyt taklatun pelaajan matalaan peliasentoon.


Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä valituksessa viitatusta E:n taklauksesta, joka ei ole johtanut asian arviointiin kurinpitomenettelyssä eikä siitä siten ole tehtävissä johtopäätöksiä A:lle määrätyn pelikiellon pituuden osalta.


Asiassa esitettyä selvitystä sekä päähän kohdistuneita taklauksia koskevaa kurinpitokäytäntöä kokonaisuutena arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liigan kurinpitodelegaation A:lle määräämää neljän ottelun pelikieltoa voida pitää aikaisempiin kauden 2020-2021 kurinpitoratkaisuihin nähden liian ankarana.


Aihetta valituksen kohteena olevan päätöksen muuttamiseen ei näin ollen ole.


Johtopäätös


Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma


Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 18.3.2021 nro 19/2020-2021 ei muuteta.


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Ilkka Lahtinen                               Sanna Holkeri

puheenjohtaja                               sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tom Hedkrok, Pekka Timonen, Tapio Rantala ja Hilkka Salmenkylä.