26/2022 Jääkiekko - pelaajan edustusoikeus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 26/2022
30.9.2022                                 
Diaarinro 32/2022

                                                                                                                                     

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n ratkaisu pelioikeuden myöntämättä jättämisestä 21.9.2022


ASIA                 
Pelaajan edustusoikeus

 

MUUTOKSENHAKIJAT                 
A, edustajanaan huoltaja X
B, edustajanaan huoltaja Y

 

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSIHTEERIN PÄÄTÖS 21.9.2022

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusihteeri on 21.9.2022 lähettämässään viestissä ilmoittanut, ettei kaksoisedustusoikeutta ole myönnetty suomalaisille pelaajille, jotka ovat siirtyneet Ruotsiin, yksilöiden nimeltä A:n ja B:n.


VALITUS PERUSTEINEEN

A ja B ovat vaatineet, että Jääkiekkoliiton päätös, jolla heille ei ole myönnetty oikeutta pelata U14 AAA alkusarjan lohkossa 5 Tornion TIHC:n joukkueessa kumotaan. 

Valituksen mukaan A:n ja B:n oikeutta pelata Suomen ja Ruotsin Jääkiekkoliittojen välisen niin sanotun rajasopimuksen nojalla Suomen Jääkiekkoliiton alaisessa TIHC:ssa (Tornio) ei olisi tullut evätä sillä perusteella, että he ovat joskus aikaisemmin pelanneet TIHC:ssa ja sieltä siirtyneet pelaamaan Ruotsin Jääkiekkoliiton alaiseen HTUHC:een (Haaparanta).

Pelioikeus on myönnetty muille koko pelaajauransa HTUHC:ssa pelanneille suomalaisille ja myös ruotsalaisille, joten merkitystä on ollut nimenomaisesti sillä, että A ja B ovat aiemmin siirtyneet TIHC:sta HTUHC:een.

Rajasopimuksessa ei ole mainintaa siitä, että siirtymisellä Ruotsiin pelaamaan useampia vuosia aiemmin olisi edustusoikeuteen vaikuttavaa merkitystä. Joka tapauksessa sillä ei tulisikaan olla merkitystä, ottaen erityisesti huomioon, että kysymys on lapsista, jotka ovat siirtyneet kavereiden mukana ja muiden syiden vuoksi toiseen seuraan. Tässä tapauksessa siirtyminen HTUHC:een on aikanaan johtunut muun ohella aiemmassa seurassa tapahtuneesta kiusaamisesta sekä sisaruksen ja kavereiden pelaamisesta HTUHC:ssa.

Valituksen kohteena oleva päätös ei ole pelaajana olevan lapsen tai nuoren edun mukainen.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastineessaan todennut, että tavanomaisessa tilanteessa Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n sääntöjen mukaisesti pelaajan siirtyessä toiseen maahan tulee pelaajasta aina tehdä ulkomaan siirto, jonka IIHF hyväksyy siirtorekisterissä.

Rajasopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa pelaajien lainaaminen tarvittaessa Suomen ja Ruotsin välillä ilman, että kansainvälistä siirtoa tarvitsee tehdä. Tarkoituksena on, että pelaajien ei tarvitse siirtyä toiseen maahan pelaamaan, vaan he voivat jatkaa pelaamista omassa maassaan ja käydä rajasopimuksen avulla tarvittaessa lainapelaajina toisen maan joukkueessa. Rajasopimus koskee siis ulkomaalaisten pelaajien pelaamista rajan toisella puolella ilman kansainvälistä siirtoa.

A ja B ovat siirtyneet kansainvälisellä siirrolla Ruotsiin pelaamaan. Rajasopimus on kuitenkin tarkoitettu pelaajille, jotka pelaavat omassa maassaan ja sen lisäksi tarvittaessa voivat pelata lainassa ulkomailla, ei sen sijaan kotimaan pelaajille, jotka ovat siirtyneet Ruotsiin.

Jääkiekkoliitto on ohjeistanut TIHC:ta mahdollisuudesta hakea A:lle ja B:lle poikkeuslupaa, mutta joukkue ei ole kuitenkaan tehnyt Jääkiekkoliitolle poikkeuslupahakemusta.

Päätöksellä ei ole rajoitettu pelaajien siirtymistä Suomeen, koska heillä on mahdollisuus siirtoaikojen puitteissa siirtyä normaalilla kansainvälisellä siirrolla takaisin omaan maahan pelaamaan ja täten edustaa TIHC:ta Suomen Jääkiekkoliiton alaisissa sarjoissa.


VASTASELITYS

A ja B ovat vastaselityksessään todenneet, että siirtyminen HTUHC:een tapahtui aikanaan kansainvälisellä siirrolla HTUHC:n toivottua, että A ja B siirtyvät täysin HTUHC:n riveihin ja Ruotsin Jääkiekkoliiton alaisuuteen.

Valittajien mukaan rajasopimuksessa tulisi olla selvä merkintä siitä, että tällaisessa tapauksessa oikeus myöhemmin pelata rajasopimuksen puitteissa estyy. Tilanne on lisäksi kohtuuton jo pelaajakehityksenkin kannalta, kun 12-13 vuotiaat pojat suljetaan pois oman joukkueen peleistä sillä perusteella, että he ovat joskus lapsina siirtyneet pelaamaan Ruotsiin.

Tällaisesta säännöstä ei ole ollut HTUHC:ssa tai TIHC:ssa tietoa nyt eikä silloin kun seuranvaihtoa tehtiin, eikä valittajille ollut tullut ilmi, että siirtyminen voisi tulevaisuudessa aiheuttaa pelaajaoikeuden menetyksen rajasopimuksen puitteissa.

Lisäksi TIHC:n riveissä pelaa HTUHC:ssä pelaavia suomalaisia ja Suomessa asuvia poikia, jotka saavat pelata kysymyksessä olevaa AAA-sarjaa TIHC:n riveissä.

TIHC ei ole halunnut hakea poikkeuslupaa, koska Jääkiekkoliiton viestittelyssäkin on mainittu, että poikkeusluvan hakeminen ei merkitse sen myöntämistä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Suomen Jääkiekkoliiton ja Svenska Ishockey Förbundetin välillä on tehty sopimus pelaajien liikkumisen ehdoista raja-alueella Lapissa/Norrbottenissa lähellä Tornionjokea (”Rajasopimus”).

Rajasopimuksen piiriin kuuluviin seuroihin lukeutuvat muun ohella suomalainen TIHC (Tornio) sekä ruotsalainen HTUHC (Haparanda).

Rajasopimuksen mukaan sen tarkoituksena on edistää ja helpottaa 10-16 vuotiaiden pelaajien liikkumista ja seurojen yhteistyötä kysymyksessä olevalla alueella. Sopimus on tarkoitettu pelaajien lainaamiseen ja se perustuu IIHF:n antamaan lupaan sallia pelaajien siirtyä rajan yli Haparanda/Tornio -alueella ilman IIHF:n hyväksyntää (”Letter of Approval”) ja pelata molemmissa maissa. Rajasopimus pätee yksinomaan U14-ikäluokan ja sitä nuorempiin pelaajin.

Rajasopimuksen sääntöjä koskevassa kohdassa on määrätty muun ohella, että pelaajia voidaan lainata rajan yli tarvittaessa. Lainaaminen ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että joku joukkueen omista pelaajista ei pelaa. Sääntöjen mukaan myös, mikäli pelaajat lainataan koko kaudeksi tai jos pelaaja muuttaa pysyvästi rajan toiselle puolelle, on tehtävä pelaajasiirto (IIHF Letter of Approval). Kaikkien pelaajalainojen tulee olla molempien joukkueiden hyväksymiä ja pelaajaa toiselle lainaava joukkue päättää, kuka pelaajista lainataan. Pelaajan liikkuminen hänen omassa maassaan tapahtuu kysymyksessä olevan maan sääntöjen mukaan.

Jääkiekkoliitto ei ole myöntänyt Ruotsissa toimivassa HTUHC:ssä pelaaville A:lle ja B:lle oikeutta Rajasopimuksen nojalla pelata U14 ikäluokan otteluita suomalaisen TIHC:n joukkueessa. Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko kysymyksessä oleva päätös ollut Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen tai kohtuuton.


Kilpailusääntöjen vastaisuutta koskeva arviointi

Jääkiekkoliitto on 21.9.2022 lähettämässään viestissä todennut, ettei edustusoikeutta ole myönnetty suomalaisille pelaajille, jotka ovat siirtyneet Ruotsiin viitaten A:han ja B:hen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö on päätöksen jälkeen TIHC:n edustajan kanssa käymässään sähköpostikirjeenvaihdossa tuonut esiin Rajasopimuksen tarkoittavan sitä, että kummallakin puolella rajaa on joukkueet ja toisen maan pelaajia voi lainata tarpeen mukaan. Viestissä on todettu edelleen, että jos TIHC:lla riittää pelaajia siirtymään Ruotsiin, ei heidän lainaamiselleen takaisin ole perusteita ja että pelaaja voi siirtyä Suomeen, jos halutaan, että hän pelaa Suomessa.

Vastineessaan Jääkiekkoliitto on todennut Rajasopimuksen olevan tarkoitettu pelaajille, jotka pelaavat omassa maassaan ja sen lisäksi tarvittaessa voivat pelata lainassa ulkomailla, ei sen sijaan kotimaan pelaajille, jotka ovat siirtyneet Ruotsiin.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Rajasopimuksessa ei ole nimenomaisia määräyksiä siitä, että esimerkiksi pelaajien kansallisuudella tai asuinmaalla taikka sillä missä seurassa pelaaja on mahdollisesti aikaisemmin pelannut, olisi merkitystä sen kannalta, onko pelaajan lainaaminen eri puolella rajaa toimivasta joukkueesta sallittua. Yleisestä yhdistysoikeudellisesta yhdistysautonomian periaatteesta seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Jääkiekkoliiton toimielimen asiassa tekemä päätös tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena kuitenkin myös tilanteessa, jossa päätös esimerkiksi poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty.

Valituksen mukaan Jääkiekkoliitto on Rajasopimuksen nojalla myöntänyt oikeuden pelata TIHC:ssa sellaisille HTUHC:n suomalaisille ja Suomessa asuville pelaajille, jotka ovat pelanneet koko peliuransa HTUHC:ssä. Jääkiekkoliitto ei ole tätä kiistänyt.

Jääkiekkoliiton päätöksen tueksi esittämät perustelut viittaavatkin siihen, että valittajien oikeus pelata Rajasopimuksen nojalla TIHC:ssa on evätty kansallisuuden tai asuinmaan sijaan sen perusteella, että he ovat aikaisemmin siirtyneet TIHC:sta HTUHC:een.   

Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole pääteltävissä, että Jääkiekkoliitto olisi valittajien edustusoikeuden kysymyksessä olevalla perusteella evätessään toiminut vastaaviin tapauksiin nähden epäyhdenvertaisella tavalla tai vastoin vakiintunutta käytäntöään.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliitto on rajannut suomalaisesta TIHC:sta aiemmin Ruotsiin siirtyneet pelaajat Rajasopimukseen perustuvan pelaajalainamenettelyn ulkopuolelle viitaten päätöstä koskevassa viestissään muun ohella siihen, että mikäli joukkueella riittää pelaajia siirtymään Ruotsiin, ei perusteita heidän takaisin lainaamiselleen ole. Oikeusturvalautakunta toteaa, että perustelu on lähtökohtaisesti muun ohella sen Rajasopimuksesta ilmenevän tavoitteen mukainen, että lainaaminen tapahtuu pelaajien vähäisyydestä johtuvan tarpeen mukaan, joukkueen omia pelaajia ensisijaisesti peluuttaen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton harkintavaltansa nojalla tekemän päätöksen ei voida edellä todetun perusteella katsoa olleen sääntöjen vastainen. Asiassa on tämän jälkeen vielä arvioitava, johtaako päätös tässä yksittäisessä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.


Päätöksen kohtuuttomuuden arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen (UOL 3/2022, UOL 2/2021, UOL 9/2020 ja UOL 13/2015). Oikeusturvalautakunta on pelaajan siirto-oikeuden rajoittamista tarkoittavien toimien kohtuullisuutta arvioitaessa todennut, että junioriurheilijan kohdalla tulisi viimeiseen saakka pidättäytyä sellaisista käytännön toimista, jotka rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan harrastaa ja osallistua kilpaurheiluun haluamallaan tavalla (UOL 2/2021). Lautakunnan käytännössä on edelleen todettu, että erityisesti nuoren urheilijan osalta sovellettavaksi tulevia siirto-oikeutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä on tulkittava urheilijamyönteisesti ja siten, että kohtuuttomalta tilanteelta voidaan välttyä (UOL 6/2019).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka Rajasopimukseen perustuva pelaajien liikkuminen ei pelaajaan kohdistuvilta vaikutuksiltaan ja merkitykseltään täysin rinnastu siirto-oikeuteen, voidaan edellä todettuja kohtuusarvioinnin lähtökohtia kuitenkin pääpiirteissään soveltaa myös tässä harkinnassa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliiton vastineessa valituksen kohteena olevaa päätöstä on perusteltu muun ohella sillä, että rajasopimuksen tarkoituksena on, että pelaajien ei tarvitse siirtyä toiseen maahan pelaamaan, vaan he voivat jatkaa pelaamista omassa maassaan ja käydä rajasopimuksen avulla tarvittaessa lainapelaajina toisen maan joukkueessa. Jääkiekkoliitto on todennut, että Rajasopimus koskee siis ulkomaalaisten pelaajien pelaamista rajan toisella puolella ilman kansainvälistä siirtoa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella pelaajien lainaamisen sallittavuuden kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole ollut se, ovatko ruotsalaisen HTUHC:n pelaajat asuneet Ruotsissa vai Suomessa, vaan heidän aikaisempi siirtymisensä joukkueeseen suomalaisesta TIHC:sta. Edellä todetun mukaisesti tällekin tulkinnalle on sinänsä saatavissa Rajasopimuksesta yleisellä tasolla tukea.

Oikeusturvalautakunta toteaa kuitenkin, että sitä, että joukkueella on mahdollisesti useita vuosia aikaisemmin ollut mahdollisuus sallia pelaajan siirtyminen toiseen seuraan, ei voida sellaisenaan pitää osoituksena siitä, ettei sillä tällä hetkellä olisi tarvetta pelaajalainaan. Kun aikaisemman seurasiirron merkitys junioripelaajan myöhempään liikkumiseen Rajasopimuksen nojalla ei ole käynyt sopimuksesta tai asiassa esitetyn selvityksen perusteella muustakaan Jääkiekkoliiton kommunikoinnista ilmi, ei tällainen tulkinta ole ollut kohtuudella ennakoitavissa. Ottaen lisäksi huomioon edeltä ilmenevät junioriurheilijoiden siirto-oikeuksien arviointiin sovellettavat periaatteet oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton päätös evätä valittajien oikeus pelata Rajasopimuksen nojalla TIHC:ssa sillä perusteella, että he ovat aikaisemmin siirtyneet TIHC:sta ruotsalaiseen HTUHC:een, on ollut kohtuuton.


Johtopäätös

Edellä todetuilla perusteilla oikeusturvalautakunta kumoaa Jääkiekkoliiton kilpailusihteerin päätöksen 21.9.2022, jolla A:lle ja B:lle ei ole myönnetty rajasopimuksen nojalla oikeutta edustaa TIHC:ta.


Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Jääkiekkoliiton kilpailusihteerin päätös 21.9.2022 evätä A:n ja B:n oikeus edustaa TIHC:ta kumotaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala 
Puheenjohtaja                                                                                      

Sanna Holkeri
Sihteeri
                                                                                                 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilkka Salmenkylä, Juha Viertola ja Mika Väyrynen.