24/2022 Nyrkkeily - Kurinpito – Kurinpitoilmoituksen tutkiminen – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Oikeustoimilaki – Kohtuullistaminen
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 24/2022
20.9.2022
Diaarinro 23/2022
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan päätös 13.6.2022
ASIA
Epäasiallinen käyttäytyminen
MUUTOKSENHAKIJA
A
KUULTAVAT
B
Suomen Nyrkkeilyliitto ry
KAMPPAILULAJILIITTOJEN YHTEISEN KURINPITOVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 13.6.2022
A on tehnyt 24.1.2022 Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:lle (jäljempänä SUEK) kurinpitoilmoituksen Suomen Nyrkkeilyliitto ry:n (jäljempänä Nyrkkeilyliitto) lajipäällikkö B:n epäasiallisesta käyttäytymisestä valmennussuhteen aikana keväästä 2021 lukien sekä nyrkkeilykilpailuissa 20.-23.1.2022. Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja on 28.1.2022 tehnyt sanotun ilmoituksen ja SUEK:n toimittamien sitä koskevien tietojen perusteella kurinpitoilmoituksen asiasta Kamppailulajiliittojen yhteiselle kurinpitovaliokunnalle (jäljempänä kurinpitovaliokunta).
Kurinpitovaliokunta on päätöksessään 13.6.2022 jättänyt tutkimatta 28.1.2022 tehdyn kurinpitoilmoituksen siltä osin kuin ilmoitus on koskenut tapahtumia ennen nyrkkeilykilpailuja 20.-23.1.2022 ja hylännyt sen siltä osin kuin kysymys on ollut tapahtumista mainituissa nyrkkeilykilpailuissa.
Kurinpitoilmoituksen tutkimatta jättäminen on perustunut siihen, että Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten perusteella kurinpitoilmoitus on tehtävä viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Kurinpitoilmoituksen tutkimiselle siltä osin kuin ilmoitus koski tapahtumia ennen nyrkkeilykilpailuja 20.-23.1.2022 ei katsottu olevan kurinpitomääräyksissä tarkoitettuja painavia syitä. Näin ollen kurinpitovaliokunta on tutkinut ilmoituksen vain siltä osin kuin kysymys oli tapahtumista sanottujen nyrkkeilykilpailujen aikana. Näiden tapahtumien osalta kurinpitovaliokunta on päätöksessään katsonut, että epäasiallista käyttäytymistä ei ollut tapahtunut. Sen vuoksi kurinpitoilmoituksessa esitetty kurinpitovaatimus on tältä osin hylätty.
VALITUS PERUSTEINEEN
A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitovaliokunnan päätös kumotaan ja asia käsitellään kokonaisuudessaan uudelleen. Lisäksi A on vaatinut, että vastuu asian tutkimisesta siirtyy SUEK:lle ja että hänen ilmoittamansa epäasiallinen ja epäeettinen menettely käsitellään yhtenä kokonaisuutena, johon ei voida soveltaa kurinpitomääräysten mukaista viikon määräaikaa. Vielä A on vaatinut, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena aiheutuneista kustannuksista A:n maksama valitusmaksu.
Perusteinaan A on lausunut, että SUEK:n alustavan selvityksen perusteella kysymyksessä oleva asia olisi tullut käsitellä yhtenä jatkuvana tekona ja vakavana eettisenä rikkomuksena. Kurinpitovaliokunta ei kuitenkaan käsitellyt asiaa kokonaisuutena, vaan se jätti A:n ja B:n välisen valmennussuhteen aikaiset tapahtumat kokonaan käsittelemättä. A:n kurinpitoilmoituksesta oli käynyt ilmi pitkäaikainen henkinen ja fyysinen väkivalta, jota B oli A:han kohdistanut. Tästä huolimatta kurinpitovaliokunta oli katsonut, että asiassa ei ollut painavia syitä tutkia tapahtumia kuin viimeisen viikon ajalta ennen kurinpitoilmoituksen tekemistä. Tosiasiassa B:n menettelyä ei ollut tutkittu kurinpitovaliokunnassa asianmukaisesti edes nyrkkeilykilpailujen 20.1.-23.1.2022 osalta, vaan asia oli ratkaistu suoraan A:n kiireessä tekemän ilmoituksen ja B:n siihen antaman vastauksen perusteella todistelua vastaan ottamatta. Valituksen kohteena oleva päätös tulee kumota ja asia tulee tutkia uudelleen kokonaisuutena.
VASTAUKSET PERUSTEINEEN
B on vaatinut, että valitus ja A:n valitusmaksun korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Perusteinaan B on lausunut, että hän ei ole käyttäytynyt epäasiallisesti eikä epäeettisesti A:ta kohtaan nyrkkeilykilpailuissa 20.1.-23.1.2022 eikä tätä aikaisemmin. On myös B:n edun mukaista, että asia tutkitaan perusteellisesti. Hän on jo menettänyt asian ja esitettyjen väitteiden vuoksi sekä työnsä että maineensa.
B:n valmennus- ja toimintatavat eivät ole olleet kaikilta osin täysin ammattimaisia, mutta hän ei ole käyttäytynyt A:ta kohtaan väitetyllä tavalla epäasiallisesti. B ja A olivat muun muassa painineet keskenään, mutta kysymys oli ollut A:n aloitteesta tapahtuneesta leikkimielisestä kilvoittelusta, johon ei ollut liittynyt mitään epäasiallista. Epäasiallista kieltä B oli käyttänyt A:ta kohtaan ainoastaan kerran, riidan yhteydessä 1.8.2021.
Nyrkkeilyliitto on vastauksessaan lausunut, että liiton kurinpitovaltaa käyttää valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt kurinpitovaliokunta. Nyrkkeilyliitto ei vastusta kurinpitovaliokunnan päätöksen kumoamista ja asian uudelleen käsittelemistä. Liitto ei myöskään vastusta asian siirtämistä SUEK:n tutkittavaksi eikä sen käsittelemistä yhtenä jatkuvana tekona, johon ei sovelleta kurinpitomääräysten mukaista viikon määräaikaa ilmoituksen tekemisestä.
VASTASELITYS
A on B:n ja Nyrkkeilyliiton vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Tapahtumat ja kysymyksenasettelu
Kamppailulajien yhteinen kurinpitovaliokunta on päätöksessään 13.6.2022 jättänyt tutkimatta A:han kohdistunutta epäasiallista käyttäytymistä koskevan kurinpitoilmoituksen siltä osin kuin kurinpitoilmoitus on koskenut menettelyä, joka on tapahtunut yli viikkoa ennen kurinpitoilmoituksen jättämistä. Asiassa ei katsottu olevan kurinpitomääräyksissä tarkoitettuja painavia syitä käsitellä kurinpitoilmoitusta näiltä osin kurinpitovaliokunnan omasta aloitteesta. Lisäksi kurinpitovaliokunta on hylännyt A:n vaatimukset siltä osin kuin ne ovat koskeneet tapahtumia viikon sisällä kurinpitoilmoituksen jättämisestä.
A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko kurinpitovaliokunta menetellyt oikein jättäessään osan väitetystä epäasiallisesta menettelystä tutkimatta ja tutkittuaan jatkuvaksi ja pitkäkestoiseksi väitetystä menettelystä vain osan.
Sovellettavat kurinpitomääräykset
Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 2 §:n 1 c-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailuissa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa tai kamppailulajin harjoittelussa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta käyttäytyy epäurheilijamaisesti.
Kurinpitomääräysten 2 §:n 1 j-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy kilpailussa tai sen ulkopuolella seksuaaliseen tai muuhun häirintään, syrjintään tai johonkin rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn seksuaalirikokseen. Rangaista voidaan myös sitä, joka kilpailussa tai sen ulkopuolella syyllistyy muuhun epäasialliseen käytökseen tai sellaiseen rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikokseen, joka tekoon johtaneet olosuhteet, tekotapa ja tekijän syyllisyys huomioon ottaen osoittavat hänen tulleen ilmeisen sopimattomaksi ottamaan vastaan tai antamaan kamppailulajien koulutusta tai valmennusta tai osallistumaan kilpailuihin tai muilla tavoin osallistumaan liiton tai sen jäsenten alaiseen toimintaan. Tämän kohdan mukainen rangaistavuus ulottuu myös tekoihin, joilla ei ole yhteyttä henkilön kilpailu- tai harjoittelutoimintaan.
Kurinpitomääräysten 4.1 §:n mukaan rankaisuvaltaa käyttävä elin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta (myöhemmin kurinpitovaliokunta), jonka päätöksiin liitot ovat sitoutuneet omissa toimintasäännöissään.
Kurinpitomääräysten 5.1 §:n mukaan virallisen raportin kilpailu-, harjoitus- tai muusta tapahtumasta kamppailulajiliitolle voi tehdä kilpailun tuomari, tuomaritarkkailija, tuomarivalvoja, tarkkailija, valvoja tai liiton erikseen hyväksymä tai nimeämä henkilö.
Kurinpitomääräysten 5.2 §:n mukaan muu kuin 5.1 §:ssä kohdassa mainittu henkilö voi tehdä yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on toimitettava kirjallisesti kamppailulajiliitolle viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi.
Kurinpitomääräysten 5.3 §:n mukaan painavista syistä voidaan kamppailulajiliiton tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia.
Oikeusturvalautakunnan arviointi
Kurinpitovaliokunta on päätöksessään katsonut, että kurinpitoilmoituksen jättämisestä lukien viikkoa vanhempia tapahtumia ei ole voitu tutkia, koska ilmoitus rikkomuksesta on kurinpitomääräysten mukaan tullut tehdä viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se oli tullut ilmi, ja koska asiassa ei ole ollut painavia syitä tutkia väitettyä epäasiallista menettelyä omasta aloitteesta. Päätöksessä on todettu, että kurinpitomääräysten 2 §:n 1 j-kohdan tarkoituksena on suojata tärkeitä ihmisoikeuksiin tai ihmisen koskemattomuuteen liittyviä oikeushyviä. Ottaen huomioon sen, että kurinpitovaliokunnan tietoon ei ollut saatettu, että A olisi tehnyt B:n menettelystä rikosilmoituksen tai että kysymys olisi kurinpitoilmoituksen perusteella muutoinkaan ollut rikollisesta menettelystä, kurinpitovaliokunta päätyi katsomaan, että asiassa ei ollut kurinpitomääräyksissä tarkoitettuja painavia syitä tutkia tapahtumia ennen nyrkkeilykilpailuja 20.-23.1.2022.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn ohella edellä selostettujen kurinpitomääräysten 2 §:n 1 j-kohdan perusteella voidaan rangaista myös sitä, joka syyllistyy kilpailussa tai sen ulkopuolella muuhun häirintään tai epäasialliseen käytökseen. Sanotun kohdan mukainen rangaistavuus ulottuu myös tekoihin, joilla ei ole yhteyttä henkilön kilpailu- tai harjoittelutoimintaan. Koska tällainen menettely voidaan kuitenkin kurinpitomääräysten 5.3 §:n perusteella ottaa määräajoista riippumatta kurinpitovaliokunnassa tutkittavaksi vain harkinnanvaraisista painavista syistä, valituksen kohteena olevaa päätöstä ei lähtökohtaisesti voida pitää sovellettavaksi tulevien kurinpitomääräysten vastaisena. Asiassa on kuitenkin arvioitava, ovatko sovelletut kurinpitomääräykset esillä olevan kaltaisissa asioissa kohtuuttomia tai johtaako niiden soveltaminen käsiteltävänä olevassa tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilaki) 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat oikeustoimilain 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä.
Oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai sitä alemmanasteisten määräysten tai niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla. Samalla tavoin kuin sopimusten kohdalla kohtuuttomuudessa voidaan erottaa yhtäältä sääntöjen tai määräysten tyyppikohtuuttomuus ja toisaalta yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus. Tyyppikohtuuttomuudella tarkoitetaan sitä, että sääntömääräys on sellaisenaan sisältönsä puolesta kohtuuton. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 d-kohdan mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen arvioiminen, onko tehty päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tässä yhteydessä oikeusturvalautakunta voi myös arvioida, onko sovellettu sääntömääräys kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen (ks. esim. UOL 4/2010, UOL 3/2012, UOL 5/2014, 30/2016 ja 31/2020).
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevan kaltaiset lyhyet määräajat kurinpitoilmoituksen kohteena olevan rikkomuksen tutkimisen edellytyksenä ovat urheilun kurinpidossa tavanomaisia. Lyhyt määräaika edesauttaa väitetyn menettelyn selvittämistä ja kun kysymys on yksittäisen tapahtuman sääntöjenmukaisuuden arvioimisesta, lyhyttäkään määräaikaa ei voida pitää sellaisenaan kohtuuttomana. Tilanne on kuitenkin toinen, kun kysymys on pitkäaikaisesta sääntöjenvastaiseksi väitetystä menettelystä, kuten häirinnästä, kiusaamisesta, epäasiallisesta käyttäytymisestä tai muusta näihin rinnastuvasta vakavasta epäeettisestä menettelystä. Esimerkiksi valmennussuhteen aikana tapahtunutta jatkuvaa sopimatonta ja epäasiallista käyttäytymistä on voitava arvioida kokonaisuutena. Lisäksi tällaisessa tilanteessa on lähtökohtaisesti myös kohtuutonta edellyttää, että urheilija tai muu pitkäaikaisen epäasiallisen menettelyn kohteeksi joutunut taho tekee ilmoituksen sääntöjenvastaisesta menettelystä valmennussuhteen kestäessä. Tämänkaltaisissa tapauksissa on urheilijan oikeusturvan kannalta tärkeää, että väitetty epäasiallinen menettely voidaan saattaa kokonaisuutena toimivaltaisen kurinpitoelimen tutkittavaksi vielä valmennussuhteen tai muun sen kaltaisen yhteistyön päätyttyä. Näin on siitä huolimatta, että ajan kulumisen vuoksi väitetyn menettelyn selvittäminen voi tällöin olla vaikeaa.
Silloin, kun kysymys on esillä olevan asian tavoin väitteistä, jotka koskevat vakavia sääntörikkomuksia, kuten urheilijaan kohdistunutta pitkäkestoista henkistä tai fyysistä väkivaltaa, kurinpitoilmoituksessa kuvatun menettelyn tutkimisen edellytykseksi ei myöskään voida asettaa lisävaatimuksia, kuten painavien syiden olemassaoloa. Ilmoitettu menettely on otettava tutkittavaksi ilman lisäedellytyksiä. Muussa tapauksessa sääntely on vakavan sääntöjen vastaisen menettelyn kohteeksi väitetysti joutuneen urheilijan kannalta tältä osin kohtuutonta. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoilmoituksen tehneen henkilön ohella myös vakavaan sääntörikkomukseen väitetysti syyllistyneen henkilön oikeusturvan kannalta on tärkeää, että asia selvitetään perusteellisesti ja kokonaisuudessaan asianomaisessa kurinpitoelimessä.
Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sovelletut kurinpitomääräykset ovat niissä asetetun määräajan ja painavan syyn vaatimuksen osalta kohtuuttomia silloin, kun kurinpitoilmoitus koskee pitkäkestoista häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä tai näihin rinnastuvaa vakavaa sääntöjenvastaista menettelyä.
Johtopäätökset
Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa edellä kerrotuilla perusteilla siten, että Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 5.2 ja 5.3 §:n viikon määräaikaa ja painavia syitä koskevat määräykset ovat kohtuuttomia silloin, kun kysymys on väitetystä pitkäkestoisesta tai muutoin toistuvasta häirinnästä, kiusaamisesta, epäasiallisesta käyttäytymisestä tai näihin rinnastuvasta vakavasta sääntöjenvastaisesta menettelystä. Sanottuja kurinpitomääräyksiä ei siten olisi tullut soveltaa esillä olevassa asiassa ja kurinpitoilmoituksessa yksilöity menettely olisi tullut tutkia kokonaisuutena.
Kurinpitomääräysten 4.1 §:n perusteella rankaisuvaltaa käyttävä elin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on Kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta. Sen vuoksi asia palautetaan kurinpitovaliokuntaan uudelleen kokonaisuutena käsiteltäväksi.
Lautakuntakulut
A:n valitus hyväksytään ja valitusmaksu palautetaan. A:lle ei siten aiheudu asian käsittelemisestä valitusmaksun suorittamiseen perustuvia kuluja. Sen vuoksi A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Päätöslauselma
Kamppailulajien yhteisen kurinpitovaliokunnan päätös 13.6.2022 kumotaan ja asia palautetaan kurinpitovaliokuntaan uudelleen käsiteltäväksi.
A:n valitusmaksun suorittamiseen perustuva lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Valitusmaksu palautetaan.
Päätös oli yksimielinen.
Timo Ojala
Puheenjohtaja
Samuli Sillanpää Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Kristiina Rintala, Timo Pennanen ja Hilkka Salmenkylä