17/2024 Jääkiekko ‒ Pelaajan siirto-oikeus
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 17/2024
5.5.2024
Diaarinro 47/2023
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n päätös, jolla seura ei ole myöntänyt A:lle siirto-oikeutta
ASIA
Jääkiekko ‒ Pelaajan siirto-oikeus
MUUTOKSENHAKIJA
A edustajanaan huoltajansa B
KUULTAVAT
Helsingin Jääkiekkoklubi ry
Suomen Jääkiekkoliitto ry
ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Valittaja A, joka on edustanut Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n U18-jääkiekkojoukkuetta, on elokuussa 2023 ja uudelleen syyskuussa 2023 pyytänyt seuralta suostumusta seurasiirrolle HIFK ry:hyn, jotta hän voi pelata valitsemassaan joukkueessa kaudella 2023‒2024. Seura on ilmoittanut valittajalle, ettei se myönnä tälle siirto-oikeutta.
VALITUS PERUSTEINEEN
A, edustajanaan huoltajansa B, on pyytänyt, että päätös kumotaan ja hänelle myönnetään siirto-oikeus. Valittaja oli kesäkuussa 2023 siirtynyt HIFK:n U18 Mestis -joukkueesta HJK:n U18 Mestis -joukkueeseen. HIFK oli suostunut siirtoon ilman mitään vaatimuksia. Elokuun ensimmäisellä viikolla valmentaja oli ilmoittanut valittajalle, että oli tullut valintojen aika, joko jalkapallo tai jääkiekko. A oli ilmoittanut valmentajalle valitsevansa jalkapallon, koska lukiopaikka oli saavutettu jalkapallon pisteillä ja jääkiekkoa hän voi mennä pelaamaan alempaan sarjaan Sipooseen. Valmentaja oli vastannut viestiin ”tämä selvä”, mikä tarkoitti, että A päästetään menemään. Muutaman päivän kuluttua A oli poistettu HJK U18 -joukkueen käytössä olleesta sovelluksesta. Valittaja oli pyynnöstä palauttanut paidat jäähallille. Myöhemmin elokuussa päävalmentaja oli viestissään valittajalle ilmoittanut saaneensa tiedon siitä, että valittaja olisi tulossa takaisin joukkueeseen, ja toivottanut tämän tervetulleeksi. Valittaja oli vastannut, ettei ole tulossa takaisin, mihin valmentaja oli vastannut: ”Okei, asia selvä.” Valittajalle oli tämän jälkeen ilmoitettu, että johtokunta oli päättänyt, ettei valittajalle myönnetä siirto-oikeutta.
VASTAUKSET PERUSTEINEEN
Helsingin Jääkiekkoklubi ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Seura ei ollut rikkonut Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä evätessään valittajalta siirto-oikeuden. Kilpailusääntöjen mukaan siirto valittajan vaatimana aikana syyskuussa 2023 oli ollut mahdollinen vain molempien seurojen yhteisellä suostumuksella. Valittaja oli elokuussa 2023 pyytänyt lupaa seurasiirtoon, jolloin hänelle oli ilmoitettu, ettei se ollut siirtosääntöjen mukaan mahdollista eikä asiassa ollut perusteita vapaan siirtoajan ulkopuoliselle siirrolle. Valittaja oli pyytänyt lupaa siirrolle uudestaan 2.9.2023. HJK oli ilmoittanut valittajalle 3.9.2023, ettei se myönnä valittajalle siirto-oikeutta. Väitteet siitä, että HJK olisi antanut valittajalle suostumuksen siirtoon ja että HJK olisi edellyttänyt valittajaa valitsemaan jääkiekon ja jalkapallon välillä, olivat virheellisiä. Valittaja oli ilmeisesti saanut pelaajien ja valmentajien käydyn keskustelun perusteella väärän käsityksen siitä, että häneltä edellytettäisiin jonkinlaista valintaa, ja tämän väärän käsityksen vuoksi itse ilmoittanut siirtyvänsä ns. harrastejoukkueeseen. Valittaja oli lähettänyt tätä koskevan viestin valmentajalle, joka oli vastannut ”tämä selvä”. Vastauksessaan valmentaja oli ilmoittanut ainoastaan saaneensa tietoonsa valittajan mielipiteen. Mitään lupausta seurasiirrolle valmentaja ei ollut antanut eikä olisi voinutkaan antaa. HJK:ssa jokainen seurasiirtopyyntö käsitellään kilpailusääntöjen mukaisesti ja tasapuolisesti. Vapaan siirtoajan ulkopuolisille siirroille oli oltava painava peruste, kuten pelaajan tai hänen perheensä muutto tai se, ettei pelaaja saa peliaikaa eli on taitotasoonsa nähden väärällä tasolla. Valittajan tapauksessa kyse ei ollut kummastakaan perusteesta. Asiassa oli otettava huomioon myös se, että valittaja oli pyytänyt siirtoa alemmalle sarjatasolle ja että HJK:lla oli olemassa joukkue U18 Suomisarja, joka pelaa valittajan joukkuetta alemmalla ja vähemmän vaativalla sarjatasolla.
Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan todennut, että liiton kilpailusääntöjen mukaisesti pelaajan vapaa siirtoaika on päättynyt 30.6. ja että seurasiirron saamiseksi 1.7. jälkeen siirtoon on oltava sekä vanhan että uuden seuran suostumus. Koska 1.7. alkaen seurasiirto vaatii kummankin seuran suostumuksen, on siirtoasia täysin seuran päätösvallassa seuran sääntöjen ja julkaistujen toimintatapojen puitteissa. Seuran tulee kohdella jäseniään yhdenvertaisesti. Seura on itse vastuussa omien sääntöjensä ja toimintaohjeidensa tulkitsemisesta ja jäseniensä kohtelusta. Tässä tapauksessa liitto on lausunut mielipiteenään, että seuran tulee olla tarkempi viestinnässään pelaajille koskien heidän siirto-oikeuttaan tai seurasiirron käsittelyä seurassa. Pelaaja tai hänen huoltajansa ei välttämättä tunne seuran prosessia siirtoasiassa, joten niistä pitää tiedottaa ja kertoa asianmukaisesti. Pelaajalla on ollut mahdollisuus jatkaa seurassa myös alemman tason joukkueessa, joten seura on siltä osin tarjonnut mahdollisuuden myös ns. kevyempään harrastukseen pelaajan valinnan mukaan. Täten ei voida myöskään väittää, että pelaajan harrastaminen olisi estetty millään tavalla.
VASTASELITYS
Valittajalle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Hän on ilmoittanut, ettei anna asiassa vastaselitystä.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Oikeusturvalautakunnan on ratkaistava, onko seuran johtokunnan päätös siirto-oikeuden epäämisestä Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastainen taikka yhdenvertaisuutta tai valittajan perusoikeuksia loukkaava tai onko päätöstä lopputulokseltaan pidettävä kohtuuttomana.
Siirto-oikeuden myöntämistä koskevat sääntömääräykset
Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen (2023–2024) kohdan 6.1 mukaan pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan Jääkiekkoliiton hyväksymän seurasiirtomenettelyn kautta. Kyseisen kohdan mukaan pelaaja voi vaihtaa seuraa 1.7. jälkeen ainoastaan seurojen suostumuksella. Jääkiekkoliitto voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen. Jos pelaaja 1.8. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa.
Kilpailusääntöjen kohdassa 6.3 määrätään seurasiirtojen aikarajoista seuraavasti: ”1. Siirtoaika U18 ja nuoremmat pojat. Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä U18–U11-juniori-ikäisissä seuraavina aikoina:
· 1.5.–30.6. vapaa siirtoaika
· 1.7.–31.7. ei siirtoaikaa
· 1.8.–31.8. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella
· 1.9.–31.10. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa
· 1.11.–5.1. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella.
· 6.1. siirtoaika päättyy U15- ja nuoremmilla pelaajilla.
· 6.1.–15.2. U18–U16 ikäisillä siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella. U15- ja nuoremmilla ei siirtoaikaa.”
Oikeusturvalautakunnan arviointi
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on pyytänyt lupaa seurasiirtoon ensimmäisen kerran elokuussa 2023 ja uudelleen syyskuussa 2023. Valittajalle on ilmoitettu, ettei seura myönnä siirto-oikeutta.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 6.3 mukaan seurasiirto 1.8.–31.8. voi tapahtua ainoastaan luovuttavan (vanhan) ja vastaanottavan (uuden) seuran suostumuksella sekä 1.9.–31.10. molempien seurojen yhteisellä suostumuksella vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa. Valittaja on vedonnut siihen, että luovuttava seura olisi antanut suostumuksensa siirtoon, ja perustellut tätä valittajan ja joukkueen valmentajan välillä käydyllä sähköpostikeskustelulla. Seura on kiistänyt suostumuksen ja todennut, etteivät siirtoasioista päätä seurassa yksittäiset valmentajat ja että pelaajat ja heidän vanhempansa olivat hyvin tietoisia siirtoasioiden käsittelystä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että seura oli valittajan omankin näkemyksen mukaan ilmoittanut tälle, ettei seura myönnä siirto-oikeutta. Sen, että valmentaja oli elokuussa 2023 käydyssä Whatsapp-keskustelussa vastannut valittajan viestiin tämän lopettamisaikeista ”tämä selvä”, ei ole katsottava merkitsevän, että valittajalle olisi tuolloin voinut syntyä perusteltu käsitys siitä, että seura olisi suostunut siirtoon. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että seurasiirtoon olisi vastaanottavan seuran suostumus. Näin ollen kilpailusääntöjen kohdassa 6.3 määrätty edellytys seurojen suostumuksesta ei tässä tapauksessa täyty.
Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan seuralla ei ole ollut velvollisuutta suostua valittajan seurasiirtopyyntöön. Seurasiirtoon suostuminen on jätetty asiaan liittyvien seurojen päätösten eli pääosin seurojen tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään jääkiekon seurasiirtovalituksia koskevissa ratkaisuissaan (UOL 4/2012, UOL 5/2012, UOL 9/2015, UOL 3/2022) lausunut, yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa lähtökohtaisesti kuulu sen tutkiminen, onko seuran päätös tarkoituksenmukainen. Kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta. Tässä tapauksessa valituksessa ei ole väitetty, että valittajaa olisi kohdeltu seurasiirtoasiassa syrjivästi suhteessa muihin seuran jäseniin.
Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että Helsingin Jääkiekkoklubi ry:n päätöksen ei voida katsoa olleen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastainen. Asiassa on tämän jälkeen arvioitava, johtaako päätös tässä yksittäisessä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen (UOL 2/2021, UOL 9/2020, UOL 13/2015 ja UOL 3/2022).
Pelaajan siirto-oikeuden rajoittamista tarkoittavien toimien kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tässä tapauksessa on kysymys 16-vuotiaasta urheilijasta. Junioriurheilijan kohdalla tulisi viimeiseen saakka pidättäytyä sellaisista käytännön toimista, jotka rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan harrastaa ja osallistua kilpaurheiluun haluamallaan tavalla (UOL 2/2021). Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 6/2019) katsonut, että kategorinen sääntöihin tai sopimusehtoihin perustuva siirrosta kieltäytyminen voi olla yksittäistapauksessa etenkin junioripelaajan kannalta kohtuutonta esimerkiksi silloin, kun kysymys on nuoresta urheilijasta, jonka perhe on muuttanut etäällä sijaitsevalle toiselle paikkakunnalle. Tällaisessa tilanteessa sovellettavaksi tulevia siirto-oikeutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä on tulkittava urheilijamyönteisesti ja siten, että kohtuuttomalta tilanteelta voidaan välttyä. Mikäli tätä tAitetta ei voida saavuttaa sääntöjä tulkitsemalla, kohtuuttomaan tilanteeseen johtava sääntömääräys on jätettävä yksittäistapauksessa soveltamatta. Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan (UOL 2/2021) katsonut, että tuossa ratkaisussa mainituissa olosuhteissa kieltäytyminen seurasiirrosta oli johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen ja myöntänyt luvan seurasiirtoon.
Toisaalta oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että vapaata siirto-oikeutta voidaan joukkueurheilussa hyväksyttävistä toiminnan järjestämiseen liittyvistä syistä pelikauden aikana rajoittaa (ks. esimerkiksi UOL 7/2017 ja UOL 6/2019).
Tässä tapauksessa valittaja on perustellut seurasiirtopyyntöään erityisesti sillä seikalla, että hän siirtyisi pelaamaan alemmalle sarjatasolle. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajalla olisi ollut mahdollisuus jatkaa jääkiekon harrastamista HJK:ssa alemman sarjatason joukkueessa. Valittaja ei ole täsmentänyt, millä perusteilla tilanne olisi hänen kannaltaan kohtuuton. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei siirto-oikeuden epäämistä ole näissä olosuhteissa pidettävä kohtuuttomana.
Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei HJK ry:n päätös ole sääntöjen vastainen eikä päätöstä ole tässä yksittäisessä tapauksessa aihetta kohtuullistaa. Valitus on hylättävä.
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Kristiina Rintala
puheenjohtaja
Paula Klami-Wetterstein
sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Niko Jakobsson, Terhi Kytö, Tanja Stormbom, Kimmo Suominen