8 / 2022 Painonnosto – Kurinpito – Toimintakielto – Kurinpitomenettely – Päätöksen perusteleminen
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
Päätös Nro 8/2022
26.4.2022 Diaarinumero 5/2022
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Painonnostoliitto ry:n johtokunnan päätös 23.2.2022 (pöytäkirja 4/2022, 5 §)
ASIA
Kurinpito
MUUTOKSENHAKIJA
A
KUULTAVA
Suomen Painonnostoliitto ry
ASIAN TAUSTA
Ilmoitukset epäasiallisesta käytöksestä
A toimii painonnostovalmentajana. Kaksi A:n valmennettavana ollutta naispainonnostajaa on 8.12.2021 tehnyt ilmoituksen A:n epäasiallisesta käytöksestä Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ry:lle, joka on välittänyt nämä ilmoitukset Suomen Painonnostoliitto (myöhemmin SPNL) ry:n tietoon. SPNL ry:n johtokunta on kokouksessaan 15.12.2021 (kokous 15/2021, 6 §) käsitellyt tehtyjä ilmoituksia, todennut kurinpitosääntöjen 2 §:n 1 momentin c-kohtaa mahdollisesti rikotuksi ja asettanut kurinpitosääntöjen 6 §:n 4 momentin perusteella A:n sanotusta ajankohdasta lukien väliaikaiseen toimintakieltoon tutkinnan ajaksi syytösten vakavuuden ja niiden tueksi esitettyjen todisteiden perusteella.
SPNL ry:n johtokunta on 17.12.2021 toimittanut edellä mainitun päätöksensä A:lle tiedoksi ja varannut A:lle tilaisuuden antaa selvityksensä asiassa.
Kurinpitomenettelyn jatkuminen
A on 27., 28. ja 29.12.2021 antanut asiassa kirjallisen selvityksensä kiistäen väitteet epäasiallisesta käyttäytymisestä.
SPNL ry:n johtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 3.1.2022, jolloin johtokunta on asettanut kolmihenkisen työryhmän viemään asian käsittelyä eteenpäin. Työryhmä on päättänyt toimittaa asiassa suullisia kuulemisia ja valinnut liiton ulkopuolisen henkilön selvitysmieheksi tätä tekemään ja antamaan kuulemisista raportin.
Selvitysmiehen raportti on valmistunut 8.2.2022. SPNL ry on varannut 15.2.2022 A:lle tilaisuuden tutustua raporttiin ja antaa siihen lausuma. SPNL ry on lausumapyynnössä ilmoittanut, että raporttia on tarkoitus käyttää asian käsittelyssä. A on 18.2.2022 antanut lausumansa.
Selvitysmiehen raportissa on arvioitu yhteensä 11 eri tilannetta (kohdat 2.1 – 2.11). Raportissa on liiton kurinpitosääntöjen 2 §:n c-kohdan, perustuslain 6 ja 7 §:ien ja tasa-arvolain 7 §:n nojalla katsottu, että A:n menettely on kolmessa kohdin ollut seksuaalista häirintää (kohdat 2.3, 2.5 ja 2.6) ja yhdessä kohdassa epäurheilijamaista käyttäytymistä (kohta 2.7) seuraavasti:
- 2.3 Ilmoitukset saunassa suoritetuista painonvedoista: A on kolmessa eri tilanteessa syyllistynyt seksuaaliseen häirintään tilanteessa, jossa hänen nuoret naisvalmennettavansa ovat joutuneet suorittamaan kilpailuihin valmistavan painonvedon saunassa alasti ilman bikineitä ja lisäksi niin, että he ovat käyneet puntarilla ilman vaatteita.
- 2.5 Ilmoitukset A:n käyttämistä seksuaalissävytteisistä ilmaisuista: A on kahden valmennettavansa kuullen tarjoutunut ”panemaan asiat kuntoon” ja kolmannelle valmennettavalleen kommentoinut harjoitusten yhteydessä tämän pakaroita (”persettä”) ja alushousuja.
- 2.6 Ilmoitus A:n kommenteista valmennettavan parisuhteen päättymisestä: A on sanonut naisvalmennettavalleen, että näistä tulisi heteroita, jos heitä ”pukkaisi” kunnolla.
- 2.7 Kuulemisissa esiin tullut harjoitteleminen Rovaniemen Masters-kisojen yhteydessä: A on kesällä 2021 Rovaniemellä vaatinut kahta valmennettavaansa harjoittelemaan seuraavana aamuna, vaikka nämä ovat olleet päihtyneitä.
Muissa kohdin A:n menettelyn ei ole katsottu olevan luonteeltaan epäurheilijamaista eikä seksuaalista häirintää, vaikka A:n menettelyä ei ole raportin mukaan voitu pitää kaikilta osin asianmukaisenakaan.
Kurinpitopäätös
SPNL ry:n johtokunnan asettama työryhmä on selvitysmiehen raportin ja A:n siihen antaman vastineen perusteella katsonut A:n käytöksellään rikkoneen liiton kurinpitosääntöjen 2 §:n c-kohtaa, joka koskee epäurheilijamaista tai lainvastaista käyttäytymistä. Työryhmä on esittänyt SPNL ry:n johtokunnalle, että A asetetaan kuudeksi kuukaudeksi eli 15.12.2021 – 15.6.2022 ajaksi toimintakieltoon kaikessa liitonalaisessa toiminnassa.
SPNL ry:n johtokunta on tutustuttuaan raporttiin ja A:n siihen antamaan vastineeseen päätynyt äänestyksen jälkeen hyväksymään työryhmän esityksen A:lle määrättävästä toimintakiellosta. Vähemmistöön jääneet johtokunnan kaksi jäsentä olisivat määränneet A:n toimintakiellon kestoksi kolme kuukautta.
VALITUS PERUSTEINEEN
A on valituksessaan vaatinut, että SPNL ry:n johtokunnan päätös kumotaan, määrätty toimintakielto poistetaan ja hänen suorittamansa valitusmaksu määrätään palautettavaksi.
A:n oikeus saada yksilöity ja perusteltu päätös ei ole toteutunut, mikä on myös vaikuttanut hänen mahdollisuuteensa hakea asiassa muutosta. SPNL ry:n johtokunnan päätöksestä ei ilmene määrätyn toimintakiellon perusteita. A:lta on ennen toimintakiellon määräämistä pyydetty vastinetta yhteensä 12 syytökseen, jotka hän on kaikki kiistänyt perusteettomina. Päätöksestä ei käy ilmi, mihin näistä syytöksistä määrätty toimintakielto on sittemmin perustettu ja mihin aineistoon päätösharkinta on pohjautunut. Päätökseen ei myöskään ole kirjattu vähemmistöön jääneiden eri mieltä olleiden jäsenten päätöksen perusteluja. SPNL ry:n johtokunnan jäsenille ei ole toimitettu kaikkia A:n antamia vastineita ja niiden liitteitä, joilla A on pyrkinyt osoittamaan syyttömyyttään. Päätöksen tehnyt johtokunta ei ole myöskään suullisesti kuullut A:ta asiassa. Päätös on siten tehty selvästi puutteellisen aineiston perusteella.
SPNL ry:n johtokunnan päätöksessä on viitattu selvitysmiehen raporttiin, mutta suullisen kuulemisen toimittaneen selvitysmiehen raporttiin ei ole kirjattu, keitä henkilöitä asiassa on kuultu, mitä kuullut henkilöt ovat kertoneet eikä sitä, mitä viestejä selvitysmies on kuultaville näyttänyt. Selvitysmiehen raporttiin ei ole liitetty asiassa käsiteltyä aineistoa. A:lle ei ole varattu tilaisuutta esittää kysymyksiä näille muille kuultaville. A:n itsensä nimeämää fysioterapeuttia ei ole kuultu sellaisista seikoista, jotka eivät ole kuuluneet hänen ammattinsa vuoksi salassapitovelvollisuuden piiriin. A:lle ei myöskään varattu tilaisuutta nimetä kuultavaksi toista henkilöä tämän henkilön sijaan. Selvitysmiehen raporttiinsa riidattomaksi merkitsemät seikat eivät ole kaikki olleet riidattomia. Selvitysmiehen raportti, siinä oleva näytön arviointi ja tehdyt johtopäätökset perustuvat sellaiseen selvitykseen, josta A:lla ei ole tietoa, josta A:lla ei ole ollut mahdollisuutta lausua ja jonka johdosta A ei ole voinut myöskään esittää omaa selvitystä. Selvitysmiehen raportista ei käy ilmi, millä perusteella jotakin selvitystä on pidetty toista uskottavampana.
VASTAUS PERUSTEINEEN
SPNL ry on vaatinut, että valitus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla.
A on saanut tiedokseen sekä liiton johtokunnan päätöksen että sen taustalla olleen selvitysmiehen raportin. Päätöksessä on perusteltu tarkoin se, ketkä päätöstä ovat olleet tekemässä ja ketkä ovat olleet sitä valmistelemassa. Selvitysmiehen raportista käy yksiselitteisesti ilmi, että A:n toiminta on ollut joko epäurheilijamaista tai lainvastaista neljässä eri asiakokonaisuudessa: saunassa suoritetut painonvedot (raportin kappale 2.3), seksuaalissävytteiset ilmaisut (raportin kappale 2.5), kahden valmennettavan urheilijan ”pukkaaminen” (raportin kappale 2.6) sekä urheilijoiden harjoituttaminen krapulatilassa (raportin kappale 2.7).
Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännöstä ilmenee, että päätöksen perustelujen ilmeneminen toisesta asiakirjasta tai päätösasiakirjan liitteestä täyttää perusteluvelvollisuuden vähimmäisedellytykset, kunhan päätöksen lopputuloksen ja perustelut sisältävien asiakirjojen välillä on yksiselitteinen viittaus tai muu ketjutus. Näin ollen A:n asiassa on selvää, että hän on tiedoksi saamansa päätöksen ja sen taustalla olleen raportin perusteella ollut täysin tietoinen siitä, mitä ovat olleet ne teot, joiden johdosta rangaistus on hänelle langetettu. A:lla olisi ollut halutessaan mahdollisuus kiistää valituksessaan yksilöidysti ne teonkuvaukset, joiden osalta toimintakielto on hänelle määrätty.
Vastoin valituksessa esitettyä, kurinpitopäätöksestä ilmenee, että sen tekijät ovat tutustuneet selvitysmiehen raporttiin ja A:n sen johdosta antamaan vastineeseen. Selvitysmiehen raportista ilmenee, että selvitysmies on kuullut asiassa A:n lisäksi viittä henkilöä, joista kolme ovat ilmoittaneet edellä selostetuin tavoin A:n epäasialliseksi kokemastaan käyttäytymisestä. Kaikki kuulemiset on tallennettu äänitiedostoiksi ja sittemmin tuhottu tietosuojasyistä heti, kun kunkin kuultavan kertomuksesta on poimittu asiaan liittyvät vastaukset. A:lle on ennen hänen kuulemistaan kerrottu selvitysmiehen toimesta kaikista kuultavista ja heidän henkilöllisyydestään. A:ta on kuultu viimeisenä.
A:n kuultavaksi nimeämää fysioterapeuttia ei ole asiassa kuultu, koska kuulemisen teemat olivat koskeneet sellaisia A:n valmennettavan ravitsemusta koskevia tietoja, jotka kuultavaksi nimetty on saanut tietoonsa terveydenhuollon ammattihenkilönä ja joita kuultavaksi nimetty ei olisi saanut luovuttaa edelleen. Lisäksi kuultavaksi nimettävää ei kuultu asiassa, koska kuulemisen teemat ovat muilta osin koskeneet asiakokonaisuuksia (raportin kappaleet 2.8 ja 2.9), joissa A:n toiminnasta ei ole ollut huomautettavaa. Lisäksi kurinpitosäännösten 6 §:n 1 kohta jättää harkintavaraa sille, keneltä merkityksellistä aineistoa voidaan katsoa saatavan. Näin ollen A:n nimeämän kuultavan kuulematta jättäminen ei ole voinut vaikuttaa A:n oikeusasemaan.
Selvitysmiehen raportissa käsitellyt viestit ja videot ovat olleet yksinomaan A:n kuulemisensa yhteydessä esittämiä. A:n epäasialliseksi katsotun käyttäytymisen osalta nämä viestit ja videot ovat koskeneet vain saunassa tapahtunutta painonvetoa, jonka osalta raportissa on tehty johtopäätökset yksinomaan sen riidattoman seikan perusteella, että urheilijat ovat esiintyneet tilanteessa alastomana.
A:ta on kuultu kurinpitomenettelyssä useissa kohdin kirjallisesti ja lisäksi suullisesti kolmen tunnin ajan selvitysmiehen toimesta. SPNL ry:n johtokunnan jäsen, joka on osallistunut kurinpitopäätöksen tekemiseen, on ollut läsnä A:n ja muidenkin kuultavien suullisissa kuulemisissa. Yksikään kuultavista ei ollut siitä erikseen kysyttäessä ilmoittanut kuulemistilaisuudessa jääneen jotakin käsittelemättä. Selvitysmiehen raportin valmistuttua A on 18.2.2022 hänelle varatussa tilaisuudessa lausunut siitä kurinpitosäännösten 6 §:n 2 kohdan mukaisesti. A:lla on siten ollut enemmän tilaisuuksia tulla kuulluksi kuin mitä säännökset ovat edellyttäneet. A:n oikeusturvasta on huolehdittu tarkoin.
A:n väite siitä, että selvitysmiehen raportissa olisi jätetty tosiasiassa huomiotta se, että kahden valmennettavan oma käyttäytyminen olisi selvässä ristiriidassa heidän jälkikäteen esittämiensä väitteiden kanssa ja että heidän jälkijättöiset väitteensä ovat ristiriidassa A:n esittämien tapahtuma-aikaisten viestien kanssa, ei pidä paikkaansa. Vaikkei vastaanotettu näyttö viittaakaan urheilijoiden painonvetotilanteesta johtuvaan ahdistukseen, valmentaja kantaa aina vastuun siitä, että hän arvioi virheellisesti kanssakäymisen tavat valmennettavansa kanssa. Valmentajan on kyettävä järjestämään painonveto- ja punnitusolosuhteet siten, että noin 20-vuotiaat naisurheilijat eivät joudu olemaan noin 60-vuotiaan miesvalmentajan edessä alasti. Urheilijat eivät tällaisessa tilanteessa välttämättä kykene aitoon tahdonmuodostukseen, mistä syystä heidän antamillaan suostumuksilla ei ole asiassa merkitystä. Näin ollen A:n menettelyä ei voida pitää minään muuna kuin tasa-arvolain mukaisena seksuaalisena häirintänä.
A on itse myöntänyt tarjoutuneensa valmennettavalleen ”panemaan asiat kuntoon” (raportin kappale 2.5). Riidattomia tapahtumia ovat myös saunassa suoritetut painonvedot (raportin kappale 2.3), kahden valmennettavan ”pukkaaminen” (raportin kappale 2.6) sekä urheilijoiden harjoituttaminen krapulatilassa (raportin kappale 2.7). Valmennettavat ja A ovat kertoneet viimeksi mainituista seikoista pääasiassa yhdenmukaisesti. Näin ollen kyseiset seikat ovat riidattomia, toisin kuin A valituksessaan väittää. Seksuaalisesta kielenkäytöstä ainoa riidanalainen seikka on ollut A:n tekemä valmennettavansa pakaroiden ja alushousujen kommentointi, mikä on katsottu näytetyksi A:n yleisellä kielenkäytöllä ja valmennettavan uskottavalla kertomuksella.
Kuuden kuukauden toimintakielto on oikeudenmukainen ja urheilun kurinpidossa rangaistuskäytännön mukainen seuraamus.
VASTASELITYS
A on antanut asiassa vastaselityksensä.
A:n kurinpitomenettelyssä antamia useampia vastineita ja muuta selvitystä ei ole toimitettu kaikkien päätöksentekijöiden tietoon ennen päätöksen tekemistä. Liiton johtokunnan etäkokouksessa, jossa päätös toimintakiellosta on tehty ja jossa selvitysmiehen 20-sivuinen raportti on ensi kertaa esitetty johtokunnan kaikille jäsenille, ei ole voitu ajallisesti käydä raporttia läpi. Liiton johtokunnan pöytäkirjasta ei myöskään ilmene, että A:n pyyntö suullisesta kuulemisesta on evätty. Näin ollen johtokunnan päätöksessä on tosiasiassa jätetty huomioon ottamatta A:n esittämä selvitys ja esittämä vaatimus, jolla on voinut olla vaikutusta ratkaisuun.
Liiton vastauksesta on tullut ilmi, että selvitysmies on kuullut myös muita henkilöitä kuin mitä raporttiin on merkitty kuulluiksi. Nämä kertomukset ovat voineet vaikuttaa selvitysmiehelle syntyneeseen kokonaiskuvaan asiassa. A:lle ei ole kerrottu, keitä henkilöitä selvitysmies on asiassa kuullut. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta lausua kaikesta siitä, mitä asiassa on esitetty. A:lla ei myöskään ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka valitaan selvitysmieheksi.
Liiton oikeudenkäyntikuluvaatimus on erittelemätön, perusteeton ja ylimitoitettu. Joka tapauksessa A:lla on ollut perusteltu aihe valituksen tekemiselle.
LAUSUMAT
SPNL ry on antanut vastaselityksen johdosta lausumansa.
A on antanut oikeusturvalautakunnan pyytämän lausuman raportin kohdissa 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.7 mainituista tapahtumista.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
1. Kysymyksenasettelu
Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnäkin siitä, onko A:ta kurinpitomenettelyssä kuultu asianmukaisesti, onko kurinpitomenettely toimitettu muutoin asianmukaisella tavalla, onko kurinpitopäätöksessä arvioitu asiassa esitetty näyttö oikein ja onko kurinpitopäätös perusteltu riittävällä tavalla. Jos SPNL ry:n kurinpitopäätökseen ei katsota liittyvän sen kumoamiseen johtavia menettelyvirheitä, tämän jälkeen asiassa on kysymys siitä, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut riittävät perusteet.
2. Kuulemisvelvollisuus kurinpitomenettelyssä
SPNL ry:n 5.12.2015 hyväksytyissä ja käsillä olevan asian aikana voimassa olleiden kurinpitosääntöjen 6 §:ssä on määrätty asianosaisen kuulemisesta. Säännöksen 1 kohdan mukaan asiassa tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian
ratkaisemisen kannalta merkityksellistä aineistoa. Säännöksen 2 kohdan mukaan sen jälkeen, kun tapahtuneesta on saatu riittävä selvitys, kurinpitomenettelyn kohteena olevalle taholle on varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa.
Viitaten aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä (esim. UOL 2/2022, 6/2021 ja niissä viitatut ratkaisut) oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpidon kohteena olevan henkilön kuuleminen ennen päätöksen tekemistä on keskeinen oikeussuojaperiaate. Kuulemisvelvoite perustuu paitsi usein lajiliiton omiin sääntöihin myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan. Kuulemisvelvoitetta tulee noudattaa siitä huolimatta, määrätäänkö siitä asianomaisen lajiliiton säännöissä vai ei. Kuulemisen yhteydessä kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle on annettava tieto häneen kohdistuneesta kurinpitomenettelystä. Kuulemisvelvoitteen täyttämisen kannalta keskeistä on se, että kurinpitomenettelyn kohteena oleva asianosainen saa myös tiedon kaikesta siitä aineistosta, jonka perusteella kysymyksessä olevaa asiaa arvioidaan ja johon kurinpitoasiassa annettava päätös perustetaan. Urheilijalla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa tai oma selvityksensä asiassa. Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä, mistä on tyypillisesti katsottu seuraavan kurinpitopäätöksen kumoaminen ja kurinpitomenettelyssä määrätyn seuraamuksen poistaminen.
Asianmukaisesti suoritettuun kurinpitokuulemiseen on katsottu kuuluvan muun muassa se, että kuulemispyynnössä on ilmoitettu kurinpitomenettelyn kohteena oleva teko ja että käsiteltävänä oleva teko tai tapahtuma on selostettu riittävän yksityiskohtaisesti. Kuulemispyynnössä tulisi myös riittävällä tavalla selostaa tai muuten esittää ne kurinpitomääräykset, joiden nojalla kurinpitoseuraamuksen määräämistä harkitaan (UOL 15/2018).
Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa on selvitetty, että A on 17.12.2021 saanut SPNL ry:n johtokunnan selvityspyynnön osana yksityiskohtaisen tiedon hänen kolmen valmennettavansa tekemistä epäasiallisen käyttäytymisen ilmoituksista sekä siitä, että hänen menettelyään arvioidaan liiton kurinpitosääntöjen 2 §:n 1 momentin c-kohdan eli sen perusteella, että rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. A on siis saanut häneen kohdistetuista epäilyistä tiedon heti kurinpitomenettelyn alussa. Lisäksi on selvitetty, että A:ta on kurinpitomenettelyssä kuultu valmennettaviensa ilmoitusten johdosta kirjallisesti joulukuussa 2021, suullisesti selvitysmiehen toimesta tammi-helmikuussa 2022 ja selvitysmiehen raportista kirjallisesti helmikuussa 2022.
Viimeisessä selvitysmiehen raportin valmistumisen jälkeen tapahtuneessa kuulemisessa A:lle on ilmoitettu, että asiaa käsitellään raportin perusteella, joten hänellä on ollut mahdollisuus lausua kaikesta raportissa esille tulleesta. Asiassa ei ole tullut esille, että kurinpitomenettelyssä ja SPNL ry:n johtokunnan kokouksessa kurinpitopäätöstä tehtäessä olisi ollut esillä päätöksentekoon mahdollisesti vaikuttavaa kirjallista aineistoa, josta A ei olisi tietoinen ja josta hänelle ei olisi varattu tilaisuutta tulla kuulluksi.
Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n oikeutta tulla asiassa kuulluksi ole loukattu. Valitus on tältä osin hylättävä.
3. Kurinpitopäätöksen perusteleminen
Valittaja on tuonut esiin monesta eri näkökulmasta sen, ettei hän ole saanut perusteltua päätöstä.
Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (esim. UOL 13/2021) todennut, että urheilua koskevissa kurinpitoasioissa on voimassa tietyt yleiset oikeusturvan vähimmäisedellytykset. Esimerkiksi perustuslain 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeudesta saada perusteltu päätös. Mikäli päätöksen perusteluvelvollisuutta ei noudatettaisi, päätöksen kohteena olevan oikeus hakea muutosta tehtyyn päätökseen voisi käytännössä kokonaan estyä. Päätöksen perustelujen ilmeneminen toisesta asiakirjasta tai päätösasiakirjan liitteestä täyttää perusteluvelvollisuuden vähimmäisedellytykset, kunhan päätöksen lopputuloksen ja perustelut sisältävien asiakirjojen välillä on yksiselitteinen viittaus tai muu ketjutus.
A:ta koskevassa asiassa kurinpitopäätöksestä ilmenee, että kurinpitäjänä toiminut liiton johtokunta on asettanut työryhmän valmistelemaan asiaa ja että työryhmä on päättänyt hankkia ulkoisen selvitysmiehen kuulemaan asiaan liittyviä henkilöitä ja tekemään asiassa selvityksen. Lisäksi kurinpitopäätöksestä ilmenee, että työryhmä on selvitysmiehen raportin ja A:n siihen antaman kirjallisen vastineen perusteella esittänyt kuuden kuukauden mittaisen toimintakiellon määräämistä liiton kurinpitosääntöjen 2 §:n c-kohdan perusteella ja että liiton johtokunnan enemmistö on saman aineiston perusteella päätynyt kannattamaan työryhmän ehdotusta.
Selvitysmiehen raportti on toimitettu SPNL ry:lle ja tästä raportista A:lle on varattu tilaisuus antaa lausumansa. Tällaisen lausuman A on myös SPNL ry:lle antanut. Tässä vaiheessa asiassa on ollut selvää, että kurinpitoasiaa käsitellään raportista ilmenevän perusteella. Raportissa on tarkasteltu edellä todetuin tavoin kaikkiaan 11 eri tapahtumaa ja päädytty siihen, että kohdissa 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.7 mainitut ja niissä tarkemmin yksilöidyt tapahtumat täyttävät lainvastaisuuden tai epäurheilijamaisen käyttäytymisen kriteerit. A on lausumassaan erikseen maininnut ne raportin kohdat, joissa hänen on katsottu toimineen lain vastaisesti tai epäurheilijamaisesti.
SPNL ry:n johtokunta on kurinpitopäätöksessään todennut, että kurinpitoa valmistellut työryhmä oli raportin perusteella esittänyt johtokunnalle A:n määräämistä kuuden kuukauden toimintakieltoon. Johtokunta on äänestyksen jälkeen hyväksynyt työryhmän ehdotuksen. Johtokunnan kurinpitopäätöksestä ei tarkemmin ilmene, mitkä raportin kohdat on ollut kurinpitoseuraamuksen määräämisen perusteena. Tämä on selvä puute kurinpitopäätöksessä. Kurinpitopäätöksessä kuitenkin viitataan kurinpitomenettelyn aikana laadittuun raporttiin. A:lle on viimeisessä lausumapyynnössä ilmoitettu raportin olevan kurinpitomenettelyn pohjana ja raportissa kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytysten katsotaan täyttyvän erikseen mainituissa kohdissa 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.7. SPNL ry:n oikeusturvalautakunnalle antaman vastauksen mukaan kurinpitoseuraamus on määrätty nimenomaan näiden raportin kohtien 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.7 perusteella. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitopäätöksessä on riittävällä tavalla viitattu kurinpitomenettelyn perustana olevaan raporttiin. Raportista on puolestaan ilmennyt ne tapahtumat, joista kurinpitoseuraamus olisi mahdollista määrätä. Näin ollen kurinpitopäätöksen ja raportin välillä on sellainen kurinpitopäätöksestä ilmenevä yhteys, että perusteluvelvollisuuden vähimmäisedellytykset täyttyvät. Tältä osin asian käsittelyssä ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jonka johdosta kurinpitopäätös tulisi poistaa.
A on valituksessaan todennut lisäksi, että selvitysmiehen raportissa hänen oli katsottu tietyiltä osin toimineen epäasiallisesti, vaikka tapahtumat olivat jääneet selvittämättä. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että selvitysmiehen raportti on ollut kurinpitoasian valmistelua ja siinä yhteydessä A on saanut lausua oman näkemyksensä tapahtumista. Selvitysmiehen raportissa on esitetty näkemys siitä, mitä selvitysmies on katsonut asiassa tulleen selville ja miten tapahtumia tulisi kurinpitomääräysten perusteella arvioida. A on kurinpitomenettelyn aikana saanut tilaisuuden lausua raportista ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä.
Selvää on, että yksin raporttiin kirjatun perusteella tapahtumia ei voitaisi katsoa riittävällä tavalla selvitetyiksi, jos A olisi SPNL ry:lle 18.2.2022 toimittamassaan lausumassa perustellusti kiistänyt tapahtumat ja raportin laatineen henkilön suorittaman näytön arvioinnin. A:n SPNL ry:lle antamasta vastineesta 18.2.2022 kuitenkin ilmenee, että hän ei ole tuossa yhteydessä kiistänyt tapahtumia eikä myöskään esittänyt pyyntöä suullisesta kuulemisesta ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Tämän A:n antaman lausuman perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että SPNL ry:llä ei ole ollut aihetta enää täydentäviin toimenpiteisiin tai suullisen kuulemisen järjestämiseen ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyssä ei ole tältäkään osin tapahtunut sellaista virhettä, jonka johdosta kurinpitopäätös tulisi poistaa.
Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoratkaisun perustelemisessa tai kurinpitomenettelyssä muutoin ei ole tapahtunut sellaisia menettelyvirheitä, että kurinpitopäätös tulisi kumota. A:n valitus näiltä osin hylätään.
4. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytysten arviointi
Oikeusturvalautakunta on vakiintuneesti (esim. UOL 13/2021) edellyttänyt, että kurinpitoasioissa noudatetaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä taikka urheilijan ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa tulee olla riittävän täsmällisellä tavalla määriteltynä, minkälaisesta menettelystä kurinpitorangaistus voidaan määrätä ja millainen kurinpitoseuraamus tällöin voidaan määrätä. Jolleivat nämä edellytykset täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä.
SPNL ry on kurinpitopäätöksessään viitannut SPNL ry:n kurinpitosääntöjen 2 §:n c-kohtaan, jonka mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailussa tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti.
Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (UOL 24/2012 ja 3/2018) on todettu, että esimerkiksi epäurheilijamaisen käyttäytymisen määritteleminen tarkasti ja tyhjentävästi säännöissä kulloinkin kysymyksessä olevan lajin erityispiirteet huomioon ottaen ei ole mahdollista. Tällaisella käyttäytymisellä on tietty ydinalueensa, jonka keskeisin sisältö on mahdollista tulkita urheilun piirissä riittävällä tarkkuudella ja johon kuuluvan käyttäytymissäännön rikkominen mahdollistaa kurinpitoseuraamuksen määräämisen. Milloin kysymys on hyväksyttävän kielenkäytön rajoista, ne saattavat riippua paitsi kulloisestakin lajikulttuurista myös siitä, onko kysymys kilpailun aikana vaiko sen ulkopuolella tapahtuneesta kielenkäytöstä. Tämän ohella on huomioon otettava sananvapaus perusoikeutena ja se, ettei seksuaaliseksi häirinnäksi katsottava kielenkäyttö ole missään yhteydessä hyväksyttävää. Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Norros 2017: Urheiluoikeus, s. 309) on katsottu, että myös seksuaalinen häirintä voidaan lukea kuuluvaksi epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen ja sen ydinalueeseen, josta voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jos siihen on kilpailu- tai kurinpitosäännöissä liitetty sanktio.
Perustuslain 6 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta sukupuolen perusteella ja 7 §:ssä oikeudesta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tasa-arvolain vastaista syrjintää on seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella (tasa-arvolaki 7 § 6 momentti). Seksuaalinen häirintä on määritelty sanalliseksi, sanattomaksi tai fyysiseksi, luonteeltaan seksuaaliseksi ei-toivotuksi käytökseksi, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (tasa-arvolaki 7 § 7 momentti). Sukupuoleen perustuva häirintä on puolestaan määritelty henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyväksi ei-toivotuksi käytökseksi, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (tasa-arvolaki 7 § 8 momentti).
Tasa-arvolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 90/1994 vp s. 14) on todettu, että olennaista sukupuoliselle kanssakäymiselle ihmisen vapautena ja oikeutena on sen molemminpuolinen hyväksyminen. Silloin, kun sukupuolinen kanssakäyminen ei perustu molemminpuoliseen suostumukseen ja hyväksymiseen, toisen lähestyminen koetaan häiritsevänä, jopa ahdistavana. Hallituksen esityksen mukaan yhdistävä piirre kaikelle sukupuoliselle häirinnälle tai ahdistelulle on nimenomaan se, että se on aina kohteella vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu voi ilmetä esimerkiksi toistuvina sukupuolisesti vihjailevina eleinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai fyysisenä kosketteluna. Sukupuolista häirintää tai ahdistelua käyttäytyminen on silloin, kun tekijä tietää tai tavanomaista harkintaa käyttäen hänen olisi pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä ei ole toivottua.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan häirinnän voidaan katsoa sisältyvän SPNL ry:n kurinpitosääntöjen 2 §:n c kohdassa mainittuun lainvastaiseen toimintaan ja että tällainen menettely on sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun tultua näytetyksi kokonaisuutena tyypillisesti epäurheilijamaista ja lainvastaista. Kurinpitorangaistuksen määräämiselle on siten kurinpitomääräysten perusteella ollut edellytykset.
5. Oikeusturvalautakunnan arviointi kurinpitorangaistuksen määräämisen perusteena olevasta menettelystä
(a) Arvioinnin lähtökohtia
Asiassa on kysymys valmentajan vastuusta ja valmentajalta edellytettävästä asianmukaisesta käyttäytymisestä täysi-ikäisiä urheilijoita kohtaan.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että valmennussuhteessa urheilija tuntee erityistä luottamusta valmentajaa kohtaan ja usein uskoo kokonaisvaltaisesti fyysisen ja psyykkisen harjoittelunsa suunnittelun valmentajan ammattitaidon varaan. Valmentajan erityinen luottamusasema ei oikeuta yksipuolisesti määrittelemään urheilijan yksityisyyden, koskemattomuuden tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoja. Sen sijaan urheilijan riippuvuus valmentajastaan merkitsee, että valmennettava on tyypillisesti alisteisessa asemassa suhteessa valmentajaan. Alaikäisen urheilijan kohdalla valmennussuhde on vieläkin korostuneemmin epätasa-arvoinen, mikä tällaisessa asetelmassa entisestään korostaa valmentajan vastuuta. Kaikissa valmennussuhteissa valmentajalta voidaan edellyttää kunnioittavaa ja asianmukaista suhtautumista ohjattavaansa urheilijaan. Jos valmentaja määrittää yksipuolisesti toimintansa ja käyttäytymisensä rajat suhteessa valmennettavaan, valmentaja kantaa vastuun siitä, jos hän arvioi virheellisesti kanssakäymisen tavat valmennettavansa kanssa.
Sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun arvioinnissa keskeistä on kuitenkin myös se, onko valmentaja yksin määrittänyt käyttäytymisensä rajat, jolloin valmennettavalla ei ole välttämättä keinoja tai uskallusta asettaa rajoja tällaiselle valmentajan yksipuoliselle käyttäytymiselle. Toisaalta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että jos kanssakäyminen ja erilainen viestittely on molemminpuolista, toimintaa ei voida pelkästään valmentaja valmennettava suhteen perusteella pitää sukupuolisena häirintänä. Tällöinkin keskeisenä arvioinnin kriteerinä on se, onko käyttäytyminen tekohetken tietojen perusteella tarkasteltuna ollut ei-toivottua tai ahdistavaa.
(b) Saunassa suoritetut painonvedot (raportin kohta 2.3)
Kurinpitomenettelyn perustana olevassa raportissa kohdassa 2.3 on selostettu painonnostoon liittyvää painonvetoa eli saunassa tapahtuvaa kilpailijan painon pudottamista. Raportissa tapahtumia on kuvattu niin, että kaksi naispuolista painonnostajaa oli ollut kolmessa eri kilpailua edeltäneessä tilanteessa saunassa alasti ja käyneet tämän jälkeen puntarilla ilman vaatteita ja että eräissä tilanteissa A oli kuivannut pyyhkeellä alastomana ollutta valmennettavaansa.
Raportissa tapahtumia on arvioitu siltä kannalta, että asianomistajat olivat voineet kokea A:n toiminnan ahdistavana. A on lausumassaan oikeusturvalautakunnalle korostanut, että painonvetoa suorittaneet naiset olivat nimenomaisesti pyytäneet A:n paikalle valvomaan painonvetoa eikä tilanteisiin ollut liittynyt asiatonta käytöstä. Tälle näkökohdalle raportissa ei ole annettu merkitystä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että valmentaja on valmennettavana oleviin nuoriin aikuisiin nähden auktoriteettiasemassa. Tällöin valmennettava ei välttämättä uskalla ilmaista omaa mielipidettään ja saattaa myöntyä toimintaan, jollaiseen valmennettava ei ilman tätä auktoriteettiasemaa myöntyisi. Tällöin valmentajan olisi täytynyt ymmärtää käytöksensä olevan valmennettavan kannalta ahdistavaa tai ei-toivottua. Sukupuoliseen häirintään tai ahdisteluun kuuluu tällaisessakin suhteessa, että valmentajan käytös on sen kohteena olevalle taholle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua.
Raporttiin kirjatusta ilmenee, että A:n läsnäolo painonvetoa koskevissa tilanteissa ei ole tapahtunut vastoin asianomistajien tahtoa. Kysymys on ollut kilpailutilannetta tavanomaisesti edeltävästä painon alentamisesta kilpailuluokan edellyttämään painoon, joten kysymys ei ole lähtökohtaisesti ollut normaaliin painonnoston kilpailua edeltävään toimintaan nähden poikkeuksellisesta tilanteesta. A on oikeusturvalautakunnalle antamassaan lausumassa esittänyt näkemyksensä siitä, miksi valmennettavat olivat kutsuneet hänet valvomaan painonvetoa. A:n arvion mukaan valmennettavat tarvitsivat kokeneemman henkilön sanomaan, milloin painonveto on syytä lopettaa. Oikeusturvalautakunta katsoo valmennettavien pyyntöön ja A:n perusteluun nähden, että A:n osallistuminen painonvetoa koskeviin tilanteisiin ei sellaisenaan osoita, että hän olisi toiminut tungettelevalla tai ei-toivotulla tavalla.
Vaikka osallistuminen painonvedon valvomiseen ei sellaisenaan osoita sukupuolista häirintää tai ahdistelua, asiassa on vielä arvioitava, onko A:n toiminta näissä tilanteissa ollut moitittavaa. Tältä osin raporttiin on kirjattu, että A olisi kuivannut alastomina olleita valmennettaviaan ainakin kahdessa eri tilanteessa, nähnyt alastomana puntarilla käyneet valmennettavansa ja käynyt saunan ovelta katsomassa saunassa olleita valmennettaviaan. Tämän kaltainen toiminta painonvetoa koskevissa tilanteissa voisi sinänsä tarkoittaa sukupuolista häirintää. Tältä osin tarkemmat yksityiskohdat ovat raportin perusteella kuitenkin jääneet selvittämättä. Raportin perusteella ei voida esimerkiksi arvioida sitä, miten valmennettavat ovat tapahtuma-aikana A:n toimintaan suhtautuneet. Riidatonta kuitenkin on, että valmennettavat ovat useamman kerran pyytäneet A:ta valvomaan painonvetoa. Tämä puhuisi sitä vastaan, että valmennettavat olisivat pitäneet tapahtumahetkellä A:n toimintaa liian tungettelevana tai ahdistavana. Myös raporttiin kirjattu valmennettavien erään painonvetoa koskevan tilaisuuden jälkeen A:lle lähettämä videotallenne kylpytakeissa tapahtuneesta tanssimisesta puhuu sitä vastaan, että valmennettavat olisivat tapahtuma-aikana pitäneet A:n toimintaa ahdistavana tai ei-toivottuna.
Oikeusturvalautakunta katsoo raportin perusteella asiassa jääneen tarkemmin selvittämättä myös se, miten A on asianomistajien alastomana tapahtunutta saunomista ja punnitsemista valvonut tai seurannut ja minkälaisissa olosuhteissa valmennettavien pyyhkeellä tapahtunut kuivaaminen on mahdollisesti tapahtunut. Oikeusturvalautakunta katsoo siten asiassa jääneen näyttämättä, että A:n painonvedon valvonnan aikana tapahtunut toiminta olisi tekohetken tietojen perusteella tarkasteltuna ollut sillä tavoin ei-toivottua tai ahdistavaa, että asiassa voitaisiin katsoa tulleen näytetyksi kysymyksessä olleen lain vastaisesta toiminnasta. Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei siten ole raportin kohdassa 2.3 mainittujen tapahtumien osalta edellytyksiä.
(c) Seksuaalissävytteiset ilmaisut (raportin kohta 2.5)
Kurinpitomenettelyn perustana olevan raportin kohdassa 2.5 on todettu A:n käyttäneen toistuvasti seksistisiä ilmaisuja, joista esimerkkinä on mainittu ilmaisu siitä, että A on tarjoutunut ”panemaan asiat kuntoon”. Tämän ilmaisun käyttämisen A on raportin mukaan myöntänyt. Raportissa tätä ilmaisua on arvioitu siten, että ilmaisuun on suhtauduttava kielteisesti myös siinä tapauksessa, joissa osapuolten välinen viestien vaihto on luonteeltaan avointa ja rohkeaa. Toisena nimenomaisena tilanteena on mainittu se, että A oli kommentoinut yhden valmennettavansa pakaroita ja alushousuja. Tällaisen kommentoinnin A oli raportin mukaan kiistänyt. Raportissa A:n on katsottu molempien kommenttien osalta syyllistyneen seksuaaliseen häirintään. Tältä osin raportissa on edellä todetun jälkimmäisen kommentin osalta pidetty valmennettavan kertomusta tapahtumista luotettavana.
A on oikeusturvalautakunnalle antamassaan lausumassa ilmoittanut käyttäneensä ilmaisua ”jos ei asiat muuten tule kuntoon, niin täytyy panna kuntoon”. A on todennut käyttäneensä monta muutakin vanhaa fraasia ja slogania, joita mies- ja naisvalmentajat olivat käyttäneet. Myös valmennettavat olivat muistelleet omia havaintoja tämän kaltaisiin ilmaisuihin liittyen. A on myös toimittanut whatsapp-viestien vaihtoa erityisesti hänen ja yhden valmennettavan välillä.
A:n käyttämä ilmaisu asioiden panemisesta kuntoon on yksittäin tarkasteltuna moitittava. Sukupuoliseen häirintään tai ahdisteluun kuuluu kuitenkin se, että valmentajan käytös on kohteella vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. A:n esittämien hänen ja erityisesti yhden valmennettavan välisten viestien perusteella keskustelu on ollut rohkeaa ja osin intiimiä seksuaalisuuteen liittyvää myös valmennettavan valmentajalleen lähettämissä viesteissä. Asiassa ei ole aihetta tältä osin epäillä, etteikö viestien vaihto olisi ollut molemminpuoliseen suostumukseen perustuvaa. Tällä viestien vaihdolla on merkitystä, kun arvioidaan sitä, onko A voinut perustellusti pitää käyttämiään ilmaisuja ei-toivottuina tai ahdistavina. Tähän muuhun viestittelystä ilmenevään keskustelun tasoon nähden A:n käyttämän ilmaisun ”asioiden panemisesta kuntoon” ei voida tapahtumahetken olosuhteiden perusteella katsoa ylittäneen sellaista rajaa, että tilannetta kokonaisuutena tarkastellen kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan lain vastaisesta toiminnasta. A:n ei voida katsoa raporttiin kirjatun perusteella ja kun sitä tarkastellaan muutoin asiassa ilmenneen valossa toimineen lainvastaisuuden täyttävällä seksuaalisen häirinnän edellyttämällä tavalla. Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei siten ole raportin kohdassa 2.5 mainitun asioiden panemisesta kuntoon -ilmaisun osalta edellytyksiä.
Toiseen valmennettavaan kohdistuneen pakaroiden ja alushousujen kommentoinnin osalta A on raporttiin kirjatun mukaan kiistänyt ulkonäön ja vaatteiden kommentoinnin. Myös oikeusturvalautakunnalle antamassaan lausumassa A on kiistänyt tämän. Tältä osin kysymys on ollut raportin mukaan yksittäisestä kommentista, joka on luonteeltaan sukupuolista häirintää. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tyypillisesti kommentit ulkonäöstä tai pukeutumisesta edellyttävät jonkinlaista toistuvuutta ennen kuin toimintaa on perusteltua pitää sukupuolisena häirintänä. Tällaista toistuvuutta on perusteltua edellyttää jo senkin vuoksi, ettei yksittäisen kommentin perusteella tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On toki selvää, että jo yksittäinen kommentti voi sen kohteena olevan valmennettavan kannalta olla ei-toivottava tai jopa ahdistava.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että raporttiin kirjatun perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että A olisi menetellyt lain vastaisesti ja syyllistynyt sukupuoliseen häirintään, vaikka tapahtumia arvioitaisiin raportissa näytetyksi katsotun A:n esittämän kommentin perusteella. Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei siten ole raportin kohdan 2.5 osalta edellytyksiä.
(d) Illanvietossa käytetty ilmaisu ”pukkaamisesta” (raportin kohta 2.6)
Tältä osin raporttiin on kirjattu, että A oli Rovaniemellä pidettyjen kilpailujen jälkeisessä illanvietossa todennut yhdestä valmennettavastaan ja tämän samaa sukupuolta olevasta kumppanista tulevan heteroita, jos heitä pukkaisi kunnolla. A ei ole kiistänyt tämän ilmaisun käyttämistä, mutta on todennut kyseisessä illanvietossa kerrotun erilaisia vitsejä ”urakalla” ja että illanvieton aikana kukaan ei ollut puolin tai toisin sanotuista vitseistä loukkaantunut. A on viitannut myös yleisemmin hänen ja valmennettavansa väliseen viestittelyyn.
Raportissa kirjattua ilmaisua ”pukkaamisesta” voidaan pitää härskinä puheena. Raportissa ei ole kuitenkaan tarkemmin arvioitu puheiden laatua ja sisältöä laajemmin. A:n käyttämä ilmaisu ”pukkaamisesta” on yksittäin tarkasteltuna moitittava. Sukupuoliseen häirintään tai ahdisteluun kuuluu kuitenkin se, että valmentajan käytös on kohteella vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. A:n esittämien viestien perusteella keskustelu on ollut rohkeaa ja osin intiimiä seksuaalisuuteen liittyvää myös valmennettavan valmentajalleen lähettämissä viesteissä. Viesteihin on sisältynyt myös valmennettavan lähettämiä kuvia ja videoita itsestään erilaisissa tilanteissa. Asiassa ei ole aihetta tältä osin epäillä, etteikö viestien vaihto olisi ollut molemminpuoliseen suostumukseen perustuvaa. Tällä viestien vaihdolla on merkitystä, kun arvioidaan sitä, onko A voinut perustellusti pitää käyttämiään ilmaisuja ei-toivottuina tai ahdistavina. Illanvieton aikaisesta keskustelusta laajemmin ei ole myöskään esitetty selvitystä. Keskustelun taso ja sisältö olisi merkityksellinen, kun arvioidaan sitä, onko A voinut perustellusti pitää käyttämäänsä ilmaisua ei-toivottuna tai ahdistavana. Tähän nähden A:n käyttämän ilmaisun ”pukkaamisesta” ei voida tapahtumahetken olosuhteiden perusteella katsoa ylittäneen sellaista rajaa, että tilannetta kokonaisuutena tarkastellen kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan lain vastaisesta toiminnasta. A:n ei voida katsoa raporttiin kirjatun perusteella ja kun sitä tarkastellaan muutoin asiassa ilmenneen valossa toimineen lainvastaisuuden täyttävällä seksuaalisen häirinnän edellyttämällä tavalla. Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei siten ole raportin kohdassa 2.6 mainitun pukkaamista koskevan ilmaisun osalta edellytyksiä.
(e) Päihtyneenä harjoittelu (raportin kohta 2.7)
Raporttiin kirjatun mukaan kaksi A:n valmennettavaa oli osallistunut kesällä 2021 Rovaniemellä illanviettoon, jossa he olivat nauttineet alkoholia ja osallistuneet A:n vetämiin harjoituksiin illanviettoa seuranneena aamuna ollen edelleen päihtyneitä. Raportin mukaan on yleisesti tunnettu seikka, että krapulatila yhdistettynä fyysiseen harjoitteluun voi vaarantaa vakavasti urheilijan terveyden. Raportissa A:n toimintaa on pidetty epäurheilijamaisena. A on tältä osin jo SPNL ry:lle kurinpitomenettelyn aikana antamassaan lausumassa todennut, että tässä kohdassa naiset ilmoittivat, että vaadin heitä osallistumaan aamuharjoituksiin, vaikka molemmat olivat humalassa. Saattaahan se näinkin olla, mutta samassa yhteydessä totean, että saapuivat harjoituksiin autolla, toisen toimiessa kuskina ja toisen ollessa matkustajana.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että A oli itsekin osallistunut samaan illanviettoon, jossa aamulla harjoitukseen osallistuneet kaksi valmennettavaa olivat ilmoittamansa mukaan nauttineet alkoholia. Illanvieton päättymisajankohta, aamun harjoituksen aloitusajankohta ja urheilijoiden fyysinen kunto aamulla on jäänyt raportissa selvittämättä. Näitä seikkoja raportin laatija ei ole pitänyt asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisenä. Raporttiin ei ole myöskään kirjattu sitä, onko urheilijoiden fyysisestä kunnosta ja harjoituksen mielekkyydestä käyty valmentajan ja valmennettavien välillä keskustelua ennen aamun harjoitusta. Näistä syistä oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen selvittämättä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä seikkoja, joilla voisi olla merkitystä arvioitaessa, onko A menetellyt asiassa epäurheilijamaisesti vai ei. Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole näytetty olleen edellytyksiä tältäkään osin.
6. Lopputulos
Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole ollut edellytyksiä. SPNL ry:n kurinpitopäätös on kumottava ja A vapautettava määrätystä seuraamuksesta. Ratkaisun lopputulos huomioon ottaen A:n oikeusturvalautakunnassa pyytämän suullisen käsittelyn toimittaminen on tarpeetonta.
Asian lopputulokseen nähden SPNL ry:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta on hylättävä. A:n oikeusturvalautakunnalle suorittama valitusmaksu on palautettava.
Päätöslauselma
Suomen Painonnostoliitto ry:n johtokunnan päätös 23.2.2022 A:lle määrätystä kuuden kuukauden toimintakiellosta kumotaan ja A vapautetaan hänelle määrätystä toimintakiellosta.
Valitusmaksu palautetaan.
Ratkaisu oli lautakunnan jäsenten osalta yksimielinen. Ratkaisuun sisältyy sihteerin mietintö.
Timo Ojala Teemu Vanhanen
Puheenjohtaja Sihteeri
(mietintö)
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Johanna Karvinen, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta ja Hilkka Salmenkylä.
Sihteerin mietintö asiassa Dnro 5/2022
Lautakunnan sihteeri Teemu Vanhasen mietintö on oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukainen perustelujen kohtien 1-2 osalta sekä kohdan 3 kolmen ensimmäisen kappaleen osalta. Tämän jälkeen oikeusturvalautakunta lausunee ratkaisunsa perusteluina ja lopputuloksena seuraavaa:
Selvitysmiehen raportti on toimitettu liitolle. Tästä raportista A:lle on varattu tilaisuus antaa lausumansa. A on myös antanut tällaisen lausuman liitolle kurinpitomenettelyssä. Selvitysmiehen raportissa on tarkasteltu edellä todetuin tavoin kaikkiaan 11 eri tapahtumaa ja päädytty siihen, että kohdissa 2.3, 2.5, 2.6 ja 2.7 mainitut ja niissä tarkemmin yksilöidyt tapahtumat täyttävät lainvastaisuuden tai epäurheilijamaisen käyttäytymisen kriteerit. A on lausumassaan erikseen maininnut ne raportin kohdat, joissa hänen on katsottu toimineen lain vastaisesti tai epäurheilijamaisesti. A:n on siten tullut ymmärtää, että selvitysmiehen raportti toimii jonkinlaisena esiselvityksenä kurinpitomenettelyssä.
Oikeusturvalautakunta todennee, ettei selvitysmiehen raporttia seuranneeseen liiton johtokunnan kurinpitopäätökseen itseensä ole sisältynyt minkäänlaista kuvausta arvioinnin kohteena olevasta A:n menettelystä, näytön selostusta tai sitä koskevaa näytön arviointia, varsinaista menettelyn oikeudellista arviointia kurinpitosäännösten perusteella, seuraamuspunnintaa eikä äänestyksen jälkeen vähemmistöön jääneiden jäsenten eriävien mielipiteiden perusteita. Näitä on kuitenkin – kahta viimeksi mainittua lukuun ottamatta – käsitelty selvitysmiehen raportissa. Kurinpitopäätöksestä ilmenee, että kurinpitoa valmistellut työryhmä on selvitysmiehen raportin jälkeen ja sen perusteella esittänyt liiton johtokunnalle A:n määräämistä kuuden kuukauden toimintakieltoon. Liiton johtokunta on äänestyksen jälkeen hyväksynyt työryhmän ehdotuksen. Kurinpitopäätöksestä ei tarkemmin ilmene, mitkä raportin kohdat ovat olleet kurinpitoseuraamuksen määräämisen perusteena eikä sitä, mihin määrätyn toimintakiellon kesto on perustunut.
Kuten edellä on todettu, kurinpitopäätöksen perustelut voivat ilmetä muustakin kuin itse päätösasiakirjasta. On kuitenkin selvää, että tällainen on poikkeuksellista ja että vahvana pääsääntönä on, että kaikki kurinpitopäätöksen välttämättömät osat ilmenevät samasta asiakirjasta. Kurinpitopäätöksen tulee olla sen kohteena olevalle henkilölle sisällöltään ymmärrettävä. Tästä syystä oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä onkin edellytetty päätösasiakirjan ja sen perustelut sisältävien erillisten asiakirjojen välisen viittauksen tai muun ketjutuksen olevan yksiselitteinen. Tämän perusteluvelvollisuuteen liittyvän selkeysvaatimuksen merkitys korostuu entisestään tilanteessa, jossa kurinpitokäsittely poikkeaa menettelytavaltaan tavanomaisesta. Vaikka sinänsä poikkeuksellinen menettely, jossa kurinpitokuulemiset tai muunlaisen selvityksen tekeminen annetaan kurinpitäjästä erilliselle, ulkopuoliselle taholle, on mahdollinen, kurinpitäjä on tällöinkin vastuussa paitsi kurinpitomenettelyn sääntöjenmukaisuudesta myös siitä, että kurinpitopäätöksessä on selostettu kurinpitomenettelyn vaiheet, niiden sisältö ja merkitys asian käsittelylle. A:ta koskevassa asiassa niin kurinpitomenettely kuin itse kurinpitopäätöskin ovat rakenteeltaan poikenneet merkittävästi tavanomaisesta. Mitä useampia, laajempia ja vakavampia epäilyjä lain- tai sääntöjenvastaisesta menettelystä kurinpitomenettelyn kohteena olevaan tahoon kohdistetaan, sitä enemmän kurinpitopäätöksessä tulee kiinnittää huomiota perustelujen selkeyteen ja tarkkuuteen.
Oikeusturvalautakunta todennee, ettei A:ta koskevassa kurinpitopäätöksessä ole nimenomaisesti lausuttu, että työryhmä ehdotus, jonka liiton johtokunnan enemmistö on hyväksynyt, olisi kaikilta osin selvitysmiehen raportissa esitetyn mukainen. Se, että liiton johtokunnan työryhmä on muodostanut kantansa muun muassa selvitysmiehen raportin perusteella, ei välttämättä tarkoita, että ehdotus olisi raportin mukainen varsinkaan, kun selvitysmiehen raportista ei ilmene seuraamuskannanottoa, jota voitaisiin vertailla kurinpitopäätökseen kirjattuun lopputulokseen. Näin ollen työryhmän ehdotusta koskeva kurinpitäjän hyväksymispäätöskään ei voi kurinpitomenettelyn kohteelle tai ulkopuoliselle tarkastelijallekaan merkitä vain ja ainoastaan selvitysmiehen raportin mukaisten perustelujen omaksumista sellaisenaan. Asiassa on selvitetty, ettei työryhmä ollut laatinut ehdotuksestaan erillistä päätösasiakirjaa. Asiassa jää siten epäselväksi se, mikä on ollut liiton johtokunnan asettaman työryhmän ratkaisuehdotuksen sisältö muilta kuin lopputulosta koskevilta osin. Edellä lausutut seikat vaikuttavat vakavilta perustelupuutteilta.
Toisaalta on kuitenkin selvää, että A on ollut tietoinen selvitysmiehen raportista ja sen sisällöstä, kun kurinpitopäätös on annettu. Voidaan myös todeta, että A on kurinpitopäätöksen perusteella ehkä voinut pitää jopa todennäköisenä, että hänen menettelyään on arvioitu työryhmän ja kurinpitäjän toimesta samoin kuin selvitysmiehen raportissa. Tämä ei kuitenkaan itsessään riitä. Esitetyn selvityksen perusteella A ei ole kurinpitopäätöksen ja sitä edeltäneiden asiakirjojen perusteella voinut päästä jälkikäteen riittävään saatikka täyteen varmuuteen siitä, onko liiton johtokunta arvioinut hänen asiaansa kaikilta osin samalla tavalla kuin selvitysmies raportissaan. Epäselväksi on myös jäänyt se, ovatko vähemmistöön jääneet liiton johtokunnan jäsenet hyväksyneet osaltaan selvitysmiehen raportin mukaiset perustelut sellaisenaan ja vain mitanneet määrättävän seuraamuksen lyhyemmäksi tai ovatko vähemmistökannan edustajat arvioineet näyttöä tai A:n menettelyä jotenkin muutoin selvitysmiehen raportista poikkeavasti. Viimeksi mainitulla seikalla on A:lle myös merkitystä, koska se voi ratkaisevastikin vaikuttaa hänen harkintaansa hakea tai jättää hakematta muutosta kurinpitopäätökseen. Kollegiaalisessa ratkaisutoiminnassa vähemmistömielipiteiden perustelut ovat juuri tästä syystä tärkeitä. Näistä, kuten ei muutoinkaan kurinpitoseuraamuksen lajista tai kiellon kestosta, ole lausuttu mitään kurinpitopäätöksessä eikä selvitysmiehen raportissa. Sitä, että A on ollut kurinpitopäätöksen perusteluista aidosti epävarma, osoittaa myös hänen liitolle kurinpitopäätöksen antamisen jälkeen lähettämät sähköpostiviestit, joissa on pyydetty kirjallisena päätöksen perusteluja.
Oikeusturvalautakunta todennee, että A:han on kohdistettu vakavia syytöksiä, jotka ovat koskeneet seksuaalista häirintää ja muunlaista epäasiallista käytöstä, joista hänet on myös sittemmin määrätty kaikenlaista toimintaa koskevaan toimintakieltoon puoleksi vuodeksi.
Kurinpitopäätöksessä ei ole päätöksen perusteluina viitattu suoraan tai työryhmän ehdotuksen kautta selvitysmiehen raporttiin tai otettu raporttia muutoinkaan päätöksen liitteeksi. Yleispiirteinen viittaus siihen, että liiton johtokunnan työryhmä ja kurinpitäjänä toiminut johtokunta ovat tutustuneet raporttiin ja että työryhmän ehdotus on tehty muun muassa selvitysmiehen raportin perusteella, ei lähtökohtaisesti eikä edellä selostetuissa olosuhteissa täytä kurinpitopäätöksen perusteluilta ja asiakirjojen väliseltä viittaukselta edellytettäviä täsmällisyyden ja yksiselitteisyyden edellytyksiä. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsonee, ettei kurinpitopäätöksessä itsessään ole A:n oikeusturvan edellyttämällä tavalla selostettu arvioitavana olevaa A:n käyttäytymistä, sitä koskevaa näyttöä, näytön arviointia sekä menettelyn ja seuraamuksen oikeudellista arviointia. Kurinpitopäätöksessä ei ole myöskään täsmällisellä ja yksiselitteisellä tavalla viitattu ulkopuoliseen asiakirjaan, josta nämä perusteluvelvollisuuden täyttävät seikat ilmenisivät. Näin ollen A:ta koskeva liiton johtokunnan kurinpitopäätös on perusteluiltaan riittämätön, jolloin se on kumottava ja määrätty toimintakielto poistettava.
Oikeusturvalautakunta katsonee, ettei asian näin päättyessä ole enää tarvetta arvioida selvitysmiehen toimittamien kuulemisten, niiden sisällön taltioimisen tai muiltakaan osin kurinpitomenettelyn sääntöjenmukaisuutta. A:n valitus on hyväksyttävä ja hänelle on palautettava valitusmaksu.