Lautakuntamenettely

Asian käsittely lautakunnassa


1. Aluksi

Tässä muistiossa käsitellään lautakuntamenettelyä ja valitusasioiden käsittelyä lautakunnassa. Muistiossa asioiden käsittelyä käydään läpi pääpiirteittäin eikä muistio ole tyhjentävä esitys lautakuntamenettelystä. Lautakuntamenettelyä koskevat kysymykset täsmentyvät lautakunnan ratkaisukäytännössä ja sen vuoksi tässä muistiossa esitetyt näkemykset eivät ole lautakuntaa sitovia. Lautakunnan ajantasaiset valitusmaksut ja valitukseen toimittamiseen liittyvät ohjeet ilmenevät lautakunnan nettisivujen etusivulta. Usein esitettyjä kysymyksiä käsitellään myös erillisessä kysymyksiä ja vastauksia osiossa.

Muistiossa käsitellään niitä asioita, joista valittajat tyypillisesti esittävät kysymyksiä. Näitä aihealueita ovat valituksen sisältöön liittyvät kysymykset, valituksen toimittaminen, valitusmääräaikaa koskevat kysymykset, lautakunnan toimivaltaa koskevat kysymykset sekä eräät muut valitusasian käsittelyä koskevat kysymykset.


2. Valitusmääräaika

Sääntöjen 10 §:n mukaan valitus tulee tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus jätetään tutkimatta (UOL 17/2017).

Valitusmääräajan laskemisessa ratkaisevaa on päätöksen tiedoksisaannin hetki. Joissakin tilanteissa epäselvää saattaa olla se, milloin päätös on annettu tiedoksi. Päätöksessä tulee olla myös valitusosoitus, jotta se taho, jota päätös koskee, on tietoinen päätöksen valituskelpoisuudesta. Jos päätöksen tiedoksiannon tarkka ajankohta jää epäselväksi tai päätökseen ei ole liitetty valitusosoitusta, valituksen tutkiminen voi olla mahdollista, vaikka päätöksen antamisesta olisi kulunut yli 30 päivää (UOL 13/2008 ja 10/2012).

 

3. Valituksen sisältö ja valitusmaksun suorittaminen

Valituksesta (sääntöjen 11 §) tulee ilmetä seuraavat tiedot:

1)     Valittajan nimi ja prosessiosoite eli osoite, johon asiaa koskevat kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää sekä puhelin ja sähköpostiosoite;

2)     Valituksen kohteena olevan päätöksen yksilöinti;

- Minkä tahon päätöksestä valitetaan eli päätöksentekijän nimi ja päätöspäivämäärä.

3)     Mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi. Vaaditaanko päätöksen kumoamista kokonaan vai ainoastaan tietyiltä osin. Lisäksi mahdollinen lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus.

4)     Valitusperusteet eli minkä vuoksi päätöstä tulee muuttaa;

5) Mahdolliset todisteet, joihin asiassa vedotaan;

6)     Kannanotto lautakunnan toimivaltaan.

- ks. tältä osin myös jäljempänä selostettava jakso lautakunnan toimivallasta.

Lautakunnassa on mahdollista käyttää asiamiestä. Valtakirjan esittämisen osalta lautakunnassa noudatetaan asianajajien, yleisten oikeusavustajien ja niin sanottujen lupalakimiesten kohdalla samaa käytäntöä kuin yleisissä tuomioistuimissa eli heidän ei tarvitse esittää valtakirjaa. Muiden asiamiesten täytyy esittää valtakirja.

Valitusmaksu on luonnollisen henkilön (yksityishenkilö) kohdalla 300 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 800 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Ajantasaiset valitusmaksut ilmenevät nettisivujen etusivulta.

Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Valitusmaksu maksetaan tilille: FI48 5541 2820 0204 86 ja viitteeksi merkitään Urheilun oikeusturvalautakunta.

Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Jos valitusmaksua ei sitä koskevan kehotuksen jälkeen suoriteta, valitus jätetään tutkimatta (UOL 9/2017).


4. Kuka voi olla valittajana?

Lautakunnan sääntöjen 9 §:n mukaan valittajana voi lautakunnassa olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa.

Yleensä epäselvyyttä ei ole sen suhteen, kuka voi olla valittajana kysymyksessä olevassa tapauksessa. Jos päätös kohdistuu urheilijaan, valittajana voi olla kyseinen urheilija. Jos päätös kohdistuu seuraan, valittajana voi olla kyseinen seura.

Erityisesti seuran eri joukkueiden kohdalla on huomattava, että valittajana tulee olla kyseinen seura eikä seuran yksittäinen joukkue voi käyttää itsenäistä puhevaltaa lautakunnassa (ks. esimerkiksi UOL 8/2012 ja 27/2012). Ratkaisussa UOL 8/2012 lautakunta on jättänyt valituksen tutkimatta jääkiekkoa koskeneessa pelaajan edustuskelpoisuutta koskeneessa asiassa, kun seuran puolesta valituksen oli tehnyt juniorijoukkueen vanhempainkokous. Ratkaisussa UOL 27/2012 pelaajan edustuskelpoisuutta koskevassa asiassa valitus on jätetty tutkimatta, kun valituksen olivat tehneet seuran toiminnanjohtaja ja joukkueen vastuuvalmentaja.

Lähtökohtaisesti tilanteessa, jossa päätös koskee seuraa, yksittäisellä urheilijalla ei ole mahdollista hakea muutosta seuraa koskevaan ratkaisuun. Esimerkiksi lautakunnan ratkaisussa UOL 14/2011 on valitus jätetty tutkimatta tapauksessa, jossa joukkueessa pelanneen juniorin isä oli tehnyt valituksen yksityishenkilönä koskien pojan joukkueen lohkojakoa. Ratkaisun perusteluissa on todettu, että lohkojakoa koskevassa asiassa valitusoikeus on lähtökohtaisesti niillä seuroilla, joiden joukkueita jako koskee. Välillisesti lohkojako on kohdistunut myös seuran C-poikien joukkueessa pelaavaan A:n alaikäiseen poikaan. Kun kyse on kuitenkin välittömästi seuraa ja sen joukkuetta koskevasta asiasta, seuran jäsenellä ja joukkueessa pelaavalla urheilijalla tai hänen laillisella edustajallaan ei ole ilman seuran valtuutusta oikeutta käyttää seuran puhevaltaa. Valitusoikeuden käyttämisen osalta seuran jäsen ja urheilija joutuvat tyytymään seuran ratkaisuun.

Kurinpitoasioissa tulkinnanvaraisuutta on joissakin tilanteissa aiheuttanut se, voiko esimerkiksi ottelun erotuomari valittaa kurinpitoratkaisusta (ks. UOL 13/2012).


5. Valituksen toimittaminen

Valitus tulee toimittaa sähköisesti lautakunnan sähköpostiosoitteeseen (oikeusturvalautakunta@olympiakomitea.fi).

Kiireellisissä asioissa on syytä olla esimerkiksi puhelimitse ennakkoon yhteydessä myös lautakunnan sihteeriin, jotta lautakunta saa jo ennakkoon tiedon kiireellisestä asiasta eikä käsittelyyn tule tarpeettomia viiveitä. Lautakunnan sihteerien yhteystiedot löytyvät oikeusturvalautakunnan nettisivuilta.


6. Lautakunnan toimivalta

6.1. Muodollinen toimivalta

Lautakunta voi käsitellä ensinnäkin vain sellaisten yhdistysten tekemiä päätöksiä, jotka ovat sitoutuneet lautakunnan toimivaltaan. Lautakunnan toimivaltaan ovat sitoutuneet kaikki Olympiakomitean jäsenjärjestöt ja myös näiden jäsenjärjestöjen omat jäsenjärjestöt ovat sääntöketjutuksen kautta sitoutuneet lautakunnan toimivaltaan. Olympiakomitean jäsenjärjestöt voi tarkistaa Olympiakomitean nettisivuilta kohdasta jäsenet. Jos lautakuntaan toimitetaan valitus sellaisen yhdistyksen päätöksestä, joka ei ole sitoutunut lautakunnan toimivaltaan, valitusta ei voida tutkia (ks. esimerkiksi UOL 10/2010 ja 12/2010).


6.2. Asiallinen toimivalta

Lautakunnan sääntöjen 2 §:ssä on lueteltu ne kysymykset, joiden käsittely kuuluu lautakunnan toimivaltaan. Lautakunta ei voi käsitellä muita kuin toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Lautakunnan ratkaisukäytännössä on todettu asiallisen toimivallan osalta muun muassa ratkaisussa UOL 9/2010, että oikeusturvalautakunnan toimivalta ei ole yleinen vaan sen toimivaltaan kuuluvat sääntöjen tuolloin voimassa olleiden sääntöjen 3 §:ssä mainitut asiat. Lautakunnan toimivaltaan ei ole katsottu kuuluvan esimerkiksi se, onko lajiliiton toiminta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä tai estääkö liiton toiminta urheilijaa harjoittamasta ammattiaan. Yleinen liiton päätösten laillisuuden kontrollointi ei siten kuulu lautakunnan toimivaltaan.

Lautakunnan toimivaltaan kuuluvat sääntöjen 2 §:n mukaan seuraavat asiat:

1)     Erottaminen yhdistyksen (seuran) jäsenyydestä;

Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa urheilija on erotettu seurasta (UOL 25/2011, 32/2011, 6/2015 ja 15/2017) tai seura on erotettu lajiliiton jäsenyydestä. Tällöin seura voi valittaa lajiliiton erottamispäätöksestä (UOL 18/2011).



2)     Jäsenoikeuksien rajoittaminen tai kurinpitotoimet;

Jäsenoikeuksien rajoittamisesta on ollut kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa yhdelle seuran jäsenelle ei ole annettu sanoja taloudellisia etuja kuin muille ilman hyväksyttävää syytä tällaiseen menettelyyn (UOL 4/2008).

Tyypillisiä lautakunnan käsittelemiä asioita ovat erilaiset yhdistyksen määräämät kurinpitoa koskevat asiat. Kysymys voi olla peli- tai kilpailukiellosta, toimitsijakiellosta, kurinpitosakosta, varoituksesta tai muusta kurinpidollisesta seuraamuksesta. Myös huomautusta on pidetty eräässä tapauksessa kurinpitona (UOL 13/2008). Kurinpitoa koskevia lautakunnan ratkaisuja ovat esimerkiksi UOL 2/2008, 3/2008, 5/2008, 6/2008, 13/2008, 1/2009, 6/2009, 17/2011, 22/2011, 11/2012, 5/2013, 8/2017, 5/2018, 6/2018, 5/2020, 23/2020, 11/2021 ja 2/2022).

3)     Kysymys siitä, onko päätös sääntöjen vastainen kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen; sääntöjenvastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

Lajisääntöjen arviointi ei kuulu toimivaltaan

Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu kunkin urheilun lajisääntöjen arviointi. Lautakunta ei muuta kilpailun tuloksia eikä arvioi, onko kilpailun tuomari määrännyt oikean sanktion kilpailutilanteessa. Lautakunta on ratkaisukäytännössään joutunut suorittamaan rajanvetoa sen suhteen, milloin on kysymys toimivaltaan kuuluvasta sääntöjen vastaisuuden arvioinnista ja milloin taas toimivaltaan kuulumattomasta lajisääntöjen arvioinnista. Tältä osin voidaan esittää seuraava yhteenveto.

Urheilulajin sääntöjen vastaisuutta on tulkittu siten, että kilpailusuoritusta koskevien urheilun lajisääntöjen soveltaminen ja lajisääntöjen mukaan määrättyjen kilpailusuoritusta koskevien seuraamusten tutkiminen eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Poikkeuksellisesti oikeusturvalautakunta on voinut tutkia myös lajisääntöjen rikkomista koskevan kysymyksen, jos sen perusteella on määrätty kurinpitoseuraamus, joka on määrätty kestämään huomattavan pitkän ajan.

Oikeusturvalautakunta on enduroa koskevassa ratkaisussaan UOL 2/2001 katsonut, että 60 virhepisteen määräämistä katsastuksesta myöhästymisestä koskevassa asiassa on ollut kysymys tuomariston ratkaisun arvioinnista lajisääntöjen perusteella ja jättänyt asian toimivaltaansa kuulumattomana tuolloin voimassa olleiden sääntöjensä 1 §:n 3) kohdan nojalla tutkimatta. Oikeusturvalautakunta on jättänyt myös enduroa koskevassa ratkaisussaan UOL 12/2011 valituksen tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana tilanteessa, jossa kilpailijalle oli määrätty aikarangaistus ajovalojen käyttämättömyyden vuoksi. Enduron lajisääntöjen mukaan ajovalojen käyttämättömyydestä yleisessä liikenteessä seurasi 100 sekunnin aikarangaistus.

Oikeusturvalautakunta on lisäksi bridgeä koskevassa ratkaisussaan UOL 14/2008 todennut, että bridgen piirikarsinnan ottelun lopputulosta koskevasta päätöksestä ei voinut valittaa oikeusturvalautakuntaan sekä islanninhevosen kilpailusuorituksen hylkäämistä koskevassa ratkaisussaan UOL 8/2009 todennut, että hevosen suussa olleen sääntöjen vastaisen paiseen johdosta seuranneesta kilpailusuorituksen hylkäämisestä ei voinut valittaa oikeusturvalautakuntaan. Samoin oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 27/2011 jättänyt valituksen tutkimatta tapauksessa, jossa moottoriveneilyä koskeva kilpailusuoritus oli hylätty sääntöjen vastaisena pidetyn moottorin vuoksi. Purjehdusta koskevassa ratkaisussa UOL 22/2012 lautakunta totesi, että kilpailun lopputuloksen hylkäämistä koskevasta ratkaisusta ei voinut valittaa, kun kilpailusuorituksen hylkääminen oli perustunut siihen, että purjehtijan oli katsottu muuttanen kilpailusääntöjen vastaisesti suuntaa. Ratkaisussa UOL 23/2013 kilpailutulosten muuttamista koskeva vaatimus on jätetty lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeusturvalautakunta on kilpaveneen pituusmittaa koskevassa ratkaisussaan 4/2003 todennut, että kilpailuvälineen asianmukaisuutta koskeva kysymys koskee lajin sääntöjenmukaisuutta ja tällainen kysymys ratkaistaan lajin sääntöjen mukaan eikä kysymys voi tulla tutkituksi valitusasiana oikeusturvalautakunnassa. Kilpaveneen mittakirjaa koskevassa asiassa kysymys ei ollut kuitenkaan vain yhtä kilpailua koskevasta asiasta, vaan mittakirja oli voimassa pidemmän aikaa. Tällaisessa tapauksessa oikeusturvalautakunta katsoi valituksen käsittelemisen olevan perusteltua.

Ratkaisussa UOL 8/2016 kysymys on ollut motocross-kilpailussa käytettävän moottoripyörän katsastamisesta. Motocross (MX) kerhojoukkueiden SM-kilpailun tuomaristo on hylännyt Vantaan Moottorikerhon suorituksen kilpailussa käytettävän moottoripyörän katsastamista koskevien sääntöjen perusteella. Lautakunta totesi, että valituksessa on kysymys motocrossin lajisääntöjen tulkinnasta ja kilpailutulosten oikeellisuuden tutkimisesta. Lautakunta toteaa, että kilpailusuoritusta arvioidaan ja kilpailun lopputulokset vahvistetaan lajisääntöjen kuten esimerkiksi kilpailussa käytettävien moottoripyörien katsastamista koskevien sääntöjen mukaisesti eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu tutkia sitä, onko kilpailun lopputulos tai esimerkiksi kilpailun tuomariston lajisääntöjen perusteella tekemä päätös oikea. Valitus jätettiin tutkimatta.

Oikeusturvalautakunta on myös ratkaisussaan UOL 2/2009 ottanut kilpaveneilyä koskevan valituksen tutkittavakseen, kun kysymys koski sitä, oliko tiettyä kilpailua pidettävä SM-osakilpailuna. Lautakunta totesi ratkaisussaan, että lajisäännöillä tarkoitetaan urheilusuoritusta kuten kilpailusuoritusta koskevia sääntöjä. Tällaisten lajisääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Koska arvioitavana oli se, oliko valituksen kohteena ollut päätös kilpailun järjestämistä koskevien sääntöjen vastainen, kyse ei ollut urheilusuoritusta koskevien lajisääntöjen soveltamisesta, ja valitus voitiin tutkia.

Joissakin tapauksissa samasta menettelystä on voinut seurata kilpailun lopputuloksen mitätöinti ja lisäksi kurinpidollinen sanktio. Tällainen tilanne oli esillä ratkaisussa UOL 24/2012, jossa lautakunta totesi seuraavaa.  A:n kilpailusta hylkääminen ja sitä seurannut hallituksen määräämä varoitus olivat sinänsä perustuneet osin samaan tapahtumainkulkuun. Siltä osin kuin valitus koski kilpailun tuomariston määräämää kilpailusta hylkäämisen arviointia, kysymys kuitenkin oli yksinomaan autourheilua koskevien lajisääntöjen perusteella kilpailun tuomariston tekemästä ratkaisusta. Tällaisen ratkaisun arviointi ei kuulunut oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Autourheilun kansallisten määräysten perusteella määrätyn varoituksen osalta kysymys oli sen sijaan oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 2 kohdan tarkoittamasta kurinpitotoimista. Tällaisen kurinpitopäätöksen arviointi kuului lautakunnan toimivaltaan, vaikka kysymys olisi osin samasta menettelystä, joka on johtanut myös kilpailusuorituksen hylkäämiseen. Näin ollen A:n valitusta ei voitu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkia siltä osin kuin siinä on vaadittu SM-osakilpailun tuomariston päätöksen kumoamista.

Yhdistysautonomian merkitys sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa

Sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa lautakunta arvioi, onko yhdistyksen päätös sääntöjen vastainen. Päätös ei ole sääntöjen vastainen, jos sääntömääräys jättää yhdistykselle harkintavaltaa eikä yhdistyksen harkintavallan käyttö ole perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen. Lautakunta ei näin ollen käytä yhdistykselle kuuluvaa harkintavaltaa eikä suorita päätöksen tarkoituksenmukaisuuden arviointia uudestaan yhdistyksen puolesta. Lautakunta on useissa ratkaisuissaan arvioinut sitä, mahdollistaako sääntömääräykset sellaisen harkintavallan käyttämisen, jota yhdistys on käyttänyt. Tällaisina esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat ratkaisut.

Ratkaisussa UOL 12/2009 oli kysymys siitä, tuliko voimanostoliiton lähettää edustajat arvokilpailuihin. Sääntöjen 7 c -kohdan mukaan hallituksen tulee erityisesti päättää liiton edustajien osallistumisesta kansainvälisiin kilpailuihin. Oikeusturvalautakunta totesi, että Voimanostoliiton säännöissä ei ole edellä mainittua tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla kansainvälisiin kilpailuihin tai arvokilpailuihin osallistumisesta päätetään eikä siitä, millä edellytyksillä edustusjoukkue voidaan olla lähettämättä. Näin ollen sääntöjen mukaan edustusjoukkueen lähettäminen arvokilpailuihin jää pääosin Voimanostoliiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Voimanostoliiton päätös tarkoituksenmukainen.

Ratkaisussa UOL 13/2009 oli kysymys siitä, tuliko jalkapallon junioripelaajalle myöntää yli-ikäisyyslupa. Lautakunnan ratkaisussa todettiin, että kaverimaailman sääntöjen mukaan pelaajalle voidaan myöntää yli-ikäisyysoikeuslupa. Sääntöjen ja piirin tarkentavien määräyksien mukaan piirillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta myöntää yli-ikäisyysoikeuslupaa silloin, kun määrätyt edellytykset täyttyvät. Luvan myöntäminen on siten jätetty pääosin piirin tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu se, onko piiri eli tässä tapauksessa Pohjois-Suomen Piiri ry:n päätös tarkoituksenmukainen.

Lautakunta totesi harkintavallan rajoittavana tekijänä sen, että kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta. Valittajat olivat valituksessaan todenneet, että Pohjois-Suomen Piiri ry oli myöntänyt kaikkiaan 122 yli-ikäisyysoikeuslupaa kaudelle 2009 ja että yli-ikäisyysoikeuslupia oli myönnetty toisille seuroille vastaavilla perusteilla, joilla Visan Pallo oli hakenut yli-ikäisyysoikeuslupaa nyt kysymyksessä oleville kahdelle pelaajalle. Oikeusturvalautakunta kuitenkin totesi, että esitetty selvitys ei osoittanut, että Pohjois-Suomen Piiri ry olisi vastaavissa tilanteissa aina myöntänyt yli-ikäisyysoikeusluvan tai että kysymys olisi pelaajan henkilöön liittyvästä asiattomasta syrjinnästä. Näin ollen Pohjois-Suomen Piiri ry:n ei ole näytetty tulkinneen sääntöjä siten, että tulkintaa voitaisiin pitää sääntöjen vastaisena.

Ratkaisussa UOL 5/2012 oli kysymys pelaajasiirrosta ja sitä koskevien sääntömääräysten arvioinnista. Lautakunta totesi, että jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan siirto edellytti molempien seurojen suostumusta. Kilpailusääntöjen mukaan seura myös voi vaatia rahallisen korvauksen pelaajalta, jos pelaajalla on voimassaoleva pelaajasopimus. Tilanteessa, jossa pelaajalla oli voimassaoleva pelaajasopimus seuran kanssa, pelaajan siirto toiseen seuraan edellytti pelaajasopimuksen päättämistä ja sitä kautta tapahtuvaa suostumuksen antamista pelaajan siirtymiseen. Sopimuksen päättäminen ja suostumuksen antaminen oli siten jätetty pääosin seuran tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa lähtökohtaisesti kuulunut sen tutkiminen, oliko seuran päätös tarkoituksenmukainen ja millä edellytyksillä se siirtoon suostui. Kun kysymys oli yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voitiin kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkesi selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta (ks. myös esimerkiksi UOL 13/2009). Oikeusturvalautakunta totesi, että tässä tapauksessa seura oli ilmoittanut ne ehdot, joiden nojalla se suostui pelaajasiirtoon. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan seura on voinut asettaa pelaajasiirron edellytykseksi rahakorvauksen. Kilpailusäännöissä ei ollut erikseen määritelty sitä, miten pelaajasopimuksen päättämistä koskeva korvaus määräytyi. Näin ollen pelaajasopimuksen päättämistä koskevan mahdollisen korvauksenkin osalta asia oli jätetty seurojen harkintaan. Siihen nähden, että seuralla oli esillä olevassa tilanteessa ollut oikeus kokonaan evätä pelaajan siirto, sen asettamaa ehtoa siirrolle ei voitu pitää perusteeltaan selvästi asiattomana tai pelaajaa syrjivänä.


4)     Arvokisavalinnat

Lautakunta voi käsitellä valituksen urheilijan valitsematta jättämisestä arvokilpailuihin, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Valintakriteeri on sääntöjen tarkoittamalla tavalla selkeästi asetettu, kun asianomainen liitto on sen asianmukaisen päätöksen teon jälkeen antanut ja kriteerit on julkaistu. Valintakriteereiden asettaminen voi olla tapahtunut selkeästi, vaikka kriteereiden sisältö jättäisikin valintapäätöksen tekevälle taholle enemmän tai vähemmän harkintavaltaa (UOL 24/2011, 16/2012, UOL 4/2022 ja UOL 10/2022). Lautakunta ei puutu tarkoituksenmukaisuusharkintaan ja lautakunta kontrolloi sitä, ettei harkintavallan käytössä ole menetelty epäasianmukaisesti.

Jo tehdyn valintapäätöksen muuttamisesta ja tällaisen uuden päätöksen sääntöjen mukaisuudesta on ollut kysymys lautakunnan ratkaisuissa UOL 13/2013 ja 15/2013).


5)     Doping

Dopingasioissa on mahdollista valittaa ensinnäkin SUEK:n  valvontalautakunnan päätöksestä, jossa on otettu kantaa siihen, onko kyseessä dopingrikkomus vai ei ja määrätty seuraamus dopingrikkomuksesta. Valittajana voi olla urheilija, jos kysymyksessä on katsottu olleen dopingrikkomus. Jos valvontalautakunta on katsonut, että kyseessä ei ole dopingrikkomus, valittajana voi olla SUEK (UOL 26/2011 ja 20/2013).

Toiseksi valitus on mahdollista tehdä määrätystä seuraamuksesta. Tällöin urheilija voi valittaa sekä sanktion perusteesta eli siitä, että kyseessä ei olisi dopingrikkomus lainkaan että sanktion ankaruudesta. SUEK voi valittaa lajiliiton määräämästä sanktiosta, jos se katsoo sanktion olevan liian lievä.

 

7. Tuleeko yhdistyksen sisäisiä muutoksenhakukeinoja käyttää?

Lautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen tutkimisen edellytys on, että kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen ja dopingsäännöstön mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty.

Yhdistys on voinut säännöissään määrätä yhdistyksen sisäisestä muutoksenhakumahdollisuudesta. Tällöin tämän yhdistyksen sisäisen muutoksenhakutien tulee olla käyty loppuun ennen valittamista lautakuntaan (ks. esimerkiksi UOL 22/2010). Esimerkiksi ratkaisussa UOL 9/2012 valittaja ei ollut käyttänyt Salibandyliiton sisäisiä muutoksenhakumahdollisuuksia ja valitus jätettiin lautakunnassa tutkimatta.

Jos tällaisesta yhdistyksen sisäisestä muutoksenhakukeinosta ei ole säännöissä määrätty, yhdistyksen päätöksestä voi valittaa lautakuntaan eikä mitään velvollisuutta yhdistyksen sisäisille toimille ole (Ks. myös KKO 2013:81).


8. Suullinen käsittely

Lautakunta voi toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan suullisen käsittelyn toimittamisen tarpeelliseksi (säännöt 22 §). Yleensä suullisen käsittelyn toimittaminen edellyttää sitä, että asianosainen on pyytänyt asiassa suullista käsittelyä. Lautakunta voi toimittaa suullisen käsittelyn myös ilman nimenomaista pyyntöä tilanteessa, jossa asian ratkaiseminen edellyttää suullisen todistelun vastaanottamista.

Suullisessa käsittelyssä kuullaan asianosaisten nimeät henkilöt. Tarvittaessa voidaan kuulla myös asiantuntijoita jostakin erityiskysymyksestä.

 

9. Käsittelyaika ja ratkaisun antaminen

Lautakunta on toimivaltainen kolmen jäsenen kokoonpanossa, mutta pääsääntöisesti valitukset käsitellään viiden jäsenen kokoonpanossa.

Lautakunta ratkaisee asiat pääosin kirjallisen aineiston perusteella. Lautakunnan keskimääräinen käsittelyaika on alle kaksi kuukautta. Lautakunta ottaa asian käsittelyaikaa suunnitellessaan huomioon asian kiireellisyyden.

Lautakunnan ratkaisu annetaan mahdollisimman pian istunnon jälkeen. Ratkaisu toimitetaan antopäivänä asianosaisille sähköpostilla.


9. Valituksen peruuttaminen

Valitus on mahdollista peruuttaa toimittamalla valituksen peruuttamista koskeva ilmoitus lautakunnalle. Valituksen peruuttamisen jälkeen valituksen käsittely jää sillensä (UOL 2/2018). Jos valittajan vastapuoli on ehtinyt jo antaa vastauksensa valitukseen, lautakunnan ratkaistavaksi voi jäädä lautakuntakulujen korvaamista koskeva kysymys (UOL 11/2019).