1/2023 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 1/2023
20.1.2023                                 
Diaarinro 2/2023

                                                                                                                                     

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-Liigan Kurinpitodelegaation päätös 15.1.2023 Nro 28/2022–2023

ASIA                 
Kurinpito, pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Jääkiekon SM-Liiga Oy

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-Liigan Kurinpitodelegaatio on 15.1.2023 määrännyt muutoksenhakijalle kuuden (6) ottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamuksen syy on ollut maalivahdin päähän kohdistunut taklaus.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että pelikieltoa koskeva päätös kumotaan tai ainakin pelirangaistusta lievennetään.

Kurinpitodelegaation päätösmenettely oli ollut ristiriitainen sekä epäjohdonmukainen ja se oli johtanut valittajan oikeusturvan vaarantumiseen ja mahdollisiin ansionmenetyksiin pelikiellon takia. Kurinpitodelegaatio oli toiminut vastoin jääkiekon sääntökirjaa.

Valittaja ei ollut tehnyt taklausliikettä tilanteessa, josta rangaistus oli annettu. Tästä huolimatta kurinpitodelegaatio oli katsonut valittajan syyllistyneen päähän kohdistuneeseen taklaukseen. Kurinpitodelegaation puheenjohtaja oli päätöksen jälkeen lähettänyt tiedon ratkaisusta ja rangaistuksen perusteesta. Myöhemmin kurinpitodelegaation puheenjohtaja oli kuitenkin puhelinkeskustelussa todennut, että kysymys ei ollutkaan päähän kohdistuneesta taklauksesta ja että kysymys oli ennakkotapauksesta.

Valittaja ei ollut syyllistynyt tilanteessa jääkiekon sääntökirjan kohdan 48 tarkoittamaan sääntöjenvastaiseen taklaukseen päähän tai niskaan/kaulaan.   

       

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitodelegaatio oli toiminut Liigan kurinpitosääntöjen mukaisesti käsitellessään valittajaa koskevaa asiaa. Asia oli tullut vireille Liigan tilannehuoneen päätöksellä. Vireille tulosta oli ilmoitettu seuralle ja valittajalle. Molemmat olivat saaneet tämän jälkeen lausua asiassa. Kurinpitodelegaation käsittelyssä oli päädytty siihen, että valittajan menettely tilanteessa täytti päähän kohdistuneen taklauksen tunnusmerkistön tarkemmin kurinpitopäätöksestä ilmenevin perustein. Ratkaisun tekemisen jälkeen kurinpitodelegaation puheenjohtaja oli tiedottanut päätöksestä asianosaisia seuroja. Kurinpitodelegaatio on tämän jälkeen laatinut ratkaisusta kirjallisen päätöksen, jonka kaikki päätöksen tekemiseen osallistuneet delegaation jäsenet olivat hyväksyneet.   

 

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa toistaen valituksessaan esitetyn sekä todeten muun ohella seuraavan.

Kurinpitodelegaation päätöksestä teki erittäin epäoikeudenmukaisen se, että kurinpitodelegaation puheenjohtaja oli myöntänyt tilanteen käsitellyn ennakkotapauksena. Oli ristiriitaista, että puhuttiin ennakkotapauksesta ja toisaalta pelinkiellon perusteena oli sääntöpykälän 48 mukainen rike päähän kohdistuneena taklauksena, josta oli seurauksena Liigan linjaama viiden ottelun pelikielto. Moni vastaava tilanne oli jäänyt kokonaan rankaisematta tai rangaistus oli ollut 5+20 minuuttia.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Muutoksenhakijalle on määrätty ottelun JYP–Ilves 14.1.2023 jälkeen kurinpitomenettelyssä kuuden ottelun pelikielto. Liigan kurinpitodelegaatio on päätöksessään katsonut, että valittaja on syyllistynyt päähän kohdistuneeseen taklaukseen.

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko muutoksenhakijan pelikieltoon johtaneessa tilanteessa ollut kysymys sääntöjenvastaisesta päähän kohdistuneesta taklauksesta. Siinä tapauksessa, että kysymys on ollut tällaisesta kielletystä taklauksesta, arvioitavaksi tulee muutoksenhakijalle määrätyn pelikiellon kohtuullisuus ja se, onko määrätty pelikielto Liigan kurinpitokäytännön mukainen. Kysymys on lopuksi siitä, onko kurinpitomenettely ollut kurinpitosääntöjen mukainen.

Täyttääkö muutoksenhakijan menettely päähän kohdistuneen taklauksen tunnusmerkistön?

Jääkiekon sääntökirjan 2022–2023 säännön 48.1 toisen kappaleen mukaan taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

Mainitun sääntökohdan viidennen kappaleen I-kohdan mukaan pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan, jos pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

Liigan kurinpitodelegaatio on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että Ilveksen puolustuspäädyn pelitilanteessa JYPin pelaaja laukoo siniviivalta kiekon, jonka seurauksena kiekko menee päätylaitaan. Irtokiekkoa lähtevät ensimmäisenä tavoittelemaan Ilveksen puolustaja perässään muutoksenhakija. Muutoksenhakija luistelee Ilveksen maalialueen läpi osuen samalla olkavarrellaan maalialueellaan olevaa Ilveksen maalivahtia päähän. Kurinpitodelegaatio on todennut, että muutoksenhakija ei tee kontaktitilanteessa taklausliikettä.

Liigan kurinpitodelegaatio on katsonut, että edellä kuvatussa tilanteessa muutoksenhakija on aiheuttanut maalialueen läpi kulkevalla luistelulinjallaan osumisen Ilveksen maalivahtiin. Osuma on tapahtunut maalialueellaan olevaa maalivahtia päähän ja se on ollut voimakas. Muutoksenhakija katsoo luistelusuuntaansa ja on tietoinen Ilveksen maalivahdin asemasta maalialueella. Maalivahti ei ole liikkunut tilanteessa tavalla, joka asettaisi vastuun tilanteessa maalivahdille. Maalivahdilla on oikeus liikkua suojatulla maalivahdin alueella täysin koskemattomana, silloin kuin maalialueella ei ole kiekkoa. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että muutoksenhakijan teko täyttää taklausliikkeen puuttumisesta huolimatta säännön 48 tunnusmerkistön.

Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytössään kysymyksessä olevasta tilanteesta eri kuvakulmista kuvatut videot. Oikeusturvalautakunnalla ei ole sen perusteella aihetta päätyä toisenlaiseen tulkintaan arvioinnin kohteena olevasta tilanteesta tai päähän kohdistunutta taklausta koskevan sääntökohdan tulkinnasta.


Onko määrätty seuraamus rangaistuskäytännön mukainen?

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 35/2021) todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että Liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Päähän kohdistuvat taklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyjä. Lautakunta pitää päähän kohdistuvia taklauksia moitittavina ja tällaisiin taklauksiin sisältyy aina riski siitä, että taklauksen kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Näissäkin taklauksissa on kuitenkin eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että muutoksenhakijan vetoamat aikaisemmat tapaukset eivät ole suoraan verrattavissa käsillä olevaan asiaan. Muutoksenhakija on kysymyksessä olevassa tilanteessa luistellut maalivahdinalueen läpi siten, että hän on vartalollaan osunut maalivahdin päähän. Isku ei ole ollut videotallenteiden perusteella aivan vähäinen. Muutoksenhakija olisi pelitilanne huomioon ottaen myös kyennyt valitsemaan luistelulinjansa siten, ettei hän osu maalivahtiin.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen valituksessa esitetyllä tavalla näyttämättä, että muutoksenhakijan päähän kohdistuneesta taklauksesta mitattu kuuden ottelun pelikielto olisi vastoin Liigan vakiintunutta kurinpitokäytäntöä. Aihetta määrätyn pelikiellon alentamiseen ei ole ilmennyt.

 

Kurinpitomenettely

Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella asian käsittely Liigan kurinpitodelegaatiossa olisi ollut kurinpitosääntöjen vastaista. Muutoksenhakijan seuralle on kurinpitosääntöjen mukaisesti ilmoitettu pelikiellosta ja siitä, että sen perusteena on päähän kohdistunut taklaus. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liigan kurinpitodelegaation kirjallinen päätös poikkea tästä ilmoituksesta, vaikka päätöksen perusteluissa todetaankin, ettei muutoksenhakija tee kontaktitilanteessa taklausliikettä. Tästä huolimatta muutoksenhakijan menettelyn on katsottu täyttäneen päähän kohdistuneen taklauksen tunnusmerkistön. Kirjallisen päätöksen tiedoksi antamisen jälkeen käydyllä puhelinkeskustelulla ei ole vaikutusta päätöksen tai kurinpitomenettelyn sääntöjenmukaisuuden arvioinnissa. Asianosaisten esittämän selvityksen perusteella asianosaiset ovat tulkinneet puhelinkeskustelun sisältöä eri tavalla, mikä on osaltaan aiheuttanut epäselvyyttä. Kysymys ei kuitenkaan ole ollut asiaan vaikuttavasta menettelyvirheestä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella kurinpitomenettely ei olisi ollut kurinpitosääntöjen mukainen.

Johtopäätökset

Edellä todetuin perustein valitus on hylättävä.

 

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ilkka Lahtinen                                                                             
Puheenjohtaja 
 
Jukka Loiva
Sihteeri

                                                                                                          

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta ja Hilkka Salmenkylä