11/2022 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                 

Päätös      Nro 11/2022
31.5.2022                    
Diaarinumero 13/2022

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 7.4.2022 nro 48/2021-2022

ASIA                 Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVA     

Jääkiekon SM-liiga Oy

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan (Liiga) 6.4.2022 pelatussa ottelussa TPS – HIFK peliajassa 26:30 HIFK:n pelaaja A (57) on taklannut TPS:n pelaaja B:tä (77). Ottelun erotuomarit ovat erotuomariraportin mukaan tuominneet tilanteesta A:lle sääntökirjan säännön 48 mukaisesti pään tai kaulan/niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen (5+PR).

Päävideotuomari on asettanut teon edelleen kurinpitokäsittelyyn, koska päävideotuomarin näkemyksen mukaan tilanteesta tulisi sääntökirjan säännön 48 mukaan määrätä A:lle ottelurangaistus pään tai niskan/kaulan alueelle kohdistuneesta taklauksesta.

Liigan kurinpitodelegaatio on valituksen kohteena olevalla päätöksellään määrännyt A:lle kuuden (6) ottelun pelikiellon.

Kurinpitodelegaatio on katsonut, että A:n taklaus oli kohdistunut ensimmäisenä ja voimakkaasti vastustajan päähän ja että vastustajan päähän osuminen olisi ollut vältettävissä suuntaamalla taklaus paremmin vartaloon. Taklaustilanne ei ollut tullut A:lle nopeasti, vaan hänellä oli ollut riittävästi aikaa havaita tilanteen kehittyminen ja vastustajaan suoritetun taklauksen tapa. Taklauksessa on kyse sääntökirjan säännön 48 tarkoittamasta

vastustajan päähän kohdistuvasta sääntöjen kieltämästä taklauksesta. Taklatun vastustajan peliasento ei ollut muuttunut ennen taklausta merkityksellisesti siten, että taklattu vastustaja olisi omalla toiminnallaan myötävaikuttanut pääosumaan.

Kurinpitodelegaatio on pelikiellon pituutta koskevassa harkinnassaan katsonut, että pelitilanteessa oli tapahtunut sinänsä normaali puolustajan suorittama taklaus kiekolliseen vastustajaan. Rangaistavan taklauksesta on tehnyt sen osuminen vastustajan päähän, jolloin lähtökohtana rangaistusharkinnassa on Liigahallituksen päätöksen mukaisesti viiden ottelun pelikielto. A:n taklaus on kuitenkin arvioitu hieman lievemmäksi kuin 5 ottelun arvoiseksi, koska pelaajilla oli ollut selvä kokoero eikä taklauksessa ollut ylöspäin suuntautuvaa liikettä taikka muuten moitittavuutta lisääviä seikkoja. Edellä lausutut seikat, tilanne kokonaisuudessaan ja kuluvalla kaudella kurinpitomenettelyssä määrätyt pelikiellot huomioon ottaen A:n taklausta on pidetty neljän ottelun pelikiellon arvoisena. Koska A:lle on edellisellä kaudella määrätty viiden ottelun pelikielto (14/2020-2021), A:n pelikieltoa on ankaroitettu kahdella ottelulla.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että Jääkiekon SM-Liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös kumotaan ja A:lle määrätty pelikielto poistetaan. Toissijaisesti A on vaatinut, että päätöstä muutetaan ja pelikieltoa pituudeltaan lyhennetään taikka että pelikiellon määräämistä koskeva asia palautetaan takaisin kurinpitodelegaation käsiteltäväksi. Lisäksi A on vaatinut, että Jääkiekon SM-Liiga Oy velvoitetaan korvaamaan A:lle hänen lautakunta-, asianajo- ja muut asianosaiskulunsa 4 851,50 eurolla.

A on kohdistanut pelitilanteessa tavanomaisen vartalotaklauksen vastustajan kiekolliseen pelaajaan. A on luistellut kohti kiekollista vastustajaa ja kohdistanut häneen taklauksen sivusuunnasta. Vastustaja on voinut varautua taklaukseen, koska hän on voinut nähdä tai ainakin hänen olisi pitänyt nähdä A:n lähestyvän sivusuunnasta. A:n taklaus on osunut vastustajaa ensin tämän vasempaan olkapäähän ja rintakehään sekä tämän jälkeen osin vastustajan pään alueelle siten, että vastustajan pää on retkahtanut takaviistoon.

Asiassa ei ole ollut perusteita määrätä A:lle ottelurangaistusta erillisenä kurinpitoseuraamuksena. Joka tapauksessa A:lle määrätty pelikielto on ollut Liigan kaudella 2021–2022 noudattamaan kurinpitokäytäntöön nähden liian ankara ja muutoinkin kohtuuton. Taklauksesta on syntynyt tahaton, toissijainen ja osittainen pääkontakti taklattavaan. Taklaus ei kuitenkaan ole pääosin osunut päähän, eikä osuma päähän ole ollut tilanteessa vältettävissä. Taklaus ei ole ollut erityisen voimakas tai muutoinkaan erityisen moitittava.

Jääkiekon kansainvälisen pelikirjan säännön 56 mukaan kiekollisen pelaajan taklaaminen sivusuunnasta on sääntöjen puitteissa sallittua. Säännön 48 mukaan sääntöjenvastaisena päähän kohdistuvana taklauksena pidetään taklausta, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, isku kohdistuu valtaosin päähän ja joka kontakti olisi ollut vältettävissä. A:n taklaus ei ole kohdistunut pääosin vastustajan päähän eikä osuma päähän olisi ollut edes vältettävissä ottaen huomioon pelaajien pituudet, liikerajat ja peliasennot. Kysymys on ollut tahattomasta, toissijaisesta ja osittaisesta osumasta päähän. Taklauksessa ei ole ollut ylöspäin suuntautuvaa liikettä eikä siinä ole käytetty käsiä. A:n kädet pysyvät taklaustilanteessa alhaalla ja vartalossa kiinni. Taklaus ei ole ollut erityisen voimakas; taklattu vastustaja ei ole kaatunut eikä loukkaantunut. A:n ei ole edes väitetty piittaamattomasti vaarantaneen taklauksellaan vastustajaa.

A:ta koskeva kurinpitodelegaation kurinpitopäätös ei ole sopusoinnussa aikaisemman kurinpitokäytännön kanssa. Kurinpitodelegaation päätöksessä 11.1.2022 nro 22/2021–2022 on katsottu, ettei taklauksen johdosta ollut perusteita määrätä ottelurangaistusta, vaikka taklaus on tekotavaltaan, osumaltaan ja voimakkuudeltaankin moitittavampi tai vähintään samankaltainen kuin nyt arvioitava A:n taklaus. Ottaen huomioon muun muassa kurinpitopäätökset 4.2.2022 nro 26/2021–2022, 10.3.2022 nro 39/2021–2022 ja 10.11.2021 nro 12/2021–2022 A:ta koskeva valituksenalainen päätös poikkea selvästi kurinpitodelegaation tulkintalinjasta aiemmissa vastaavissa tapauksissa. Kurinpitodelegaation käytännössä vakiintunut rangaistus tilanteista, joissa taklaus osuu pään lisäksi vartaloon eikä sisällä muita moitittavuutta lisääviä tekijöitä, on kuluvalla kaudella ollut enintään kolmen ottelun pelikielto.

A:n pelikiellon ankaroittaminen kahdella ottelulla A:n aikaisemman kurinpitohistorian vuoksi on vastoin vakiintunutta kurinpitokäytäntöä, joka mukaan pelikieltoa on vastaavissa tilanteissa ankaroitettu yhdellä ottelulla.

Sikäli kuin A:n pelikieltoa ei kokonaisuudessaan kumottaisi, tulisi pelikieltoa määrätä enintään kolmen (3) ottelun verran.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vaatinut, että valitus hylätään.

A:n taklaus on arvioitu oikein päähän tai niskan/kaulan alueelle kohdistuneena taklauksena. A:lle määrätty kuuden ottelun pelikielto on kurinpitokäytännön mukainen seuraamus ottaen huomioon A:n taklaus ja hänen aikaisempi kurinpitohistoriansa.

Kysymys ei ole ollut tavanomaisesta vartalotaklauksesta vaan valtaosin päähän kohdistuneesta taklauksesta. Taklauksesta on aiheutunut voimakas kontakti vastustajan päähän. Taklauksen ensimmäinen ja voimakkain varsinainen kontakti aiheutuu A:n oikeasta olkapäästä taklatun pelaajan päähän. Taklatun pelaajan pää pyörähtää iskun voimasta yli 90 astetta oikealle. Vasta pääkontaktin jälkeen pelaajien välillä on jonkinlainen vartalokontakti. Taklatun pelaajan eteenpäin suuntautunut vauhti pysähtyy vasta pääosuman jälkeen. Sillä, onko pääosuma ollut tahallinen vai tahaton taikka toissijainen vai osittainen, ei ole sääntökirjan säännön 48 arvioinnissa merkitystä. Kaikki taklaukset, joista aiheutuu kontakti taklattavan pelaajan päähän, taklauksen aiheuttama isku kohdistuu valtaosin päähän ja jotka olisivat olleet vältettävissä, ovat edellä mainitun säännön perusteella kiellettyjä. Huonon ajoituksen ja lähestymiskulman vuoksi A:n taklaus ei ole kohdistunut taklatun pelaajan olkapäähän tai kylkeen vaan mennyt sen editse osuen ensimmäisenä päähän. Pääosuma olisi ollut vältettävissä taklauksen paremmalla ajoituksella ja suuntaamisella.

A:n taklaus on arvioitu moitittavuudeltaan päätaklauksista tulevaa lähtökohtaista viiden (5) ottelun pelikieltoa lievemmäksi. Kurinpitodelegaatio on käyttänyt harkintavaltaansa oikein. A:n pelikielto on pituudeltaan vakiintuneen kurinpitokäytännön mukainen. A:n taklaustilanne eroaa valituksessa esitetyistä verrokkitilanteista. Kurinpitoseuraamukseen johtavat tilanteet ovat aina yksittäistapauksellisia ja eri tilanteiden arviointi on haasteellista. Joka tapauksessa sen arvioiminen, onko oikea seuraamus ollut 3 vai 4 ottelun pelikielto, ei kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

A:n kurinpitoseuraamuksen ankaroittaminen on tehty kurinpitosääntöjen 37 §:n mukaisesti. Rangaistuksen korottaminen on laskettu matemaattisella kaavalla, jossa on otettu huomioon nyt määrätty pelikielto ilman kurinpitohistoriakorotusta, kurinpitoseuraamusten määrät kullakin kaudella, pelikausikohtaiset kertoimet sekä aiempien kurinpitoseuraamusten lukumäärä ja näiden yhteenlaskettu kesto ilman kurinpitohistoriakorotuksia. Näin A:n ankaroittamisvaikutukseksi on saatu 2,25 ottelua, joka määrä on pyöristetty alaspäin kahdeksi otteluksi.

VASTASELITYS

A on antanut asiassa vastaselityksensä.

Taklattu pelaaja oli kontaktihetkellä luistellut matalassa asennossa. A oli suorittanut taklauksen tavanomaisessa peliasennossa. Kyseessä oli ollut normaali keskialueen taklaus, jossa puolustaja oli taklannut kiekollista hyökkäävää pelaajaa. A ei ollut kohdistanut taklausta nimenomaisesti taklatun pelaajan päähän esimerkiksi suuntaamalla vartaloaan ylöspäin tai ulospäin. A oli lähestynyt vastustajaa sivusta tai etuviistosta, jolloin vastustaja oli nähnyt tai hänen oli vähintäänkin pitänyt nähdä A:n lähestyminen ja kiekollisena pelaajana tullut varautua taklaukseen. Vastustaja ei ollut ottanut taklausta vastaan tilanteen edellyttämällä tavalla, mikä on johtanut siihen, että A:n taklaus oli osunut vastustajan vartalon kautta tämän päähän. A ei ollut taklannut ohi vastustajan vartalolinjasta. Pääosuma ei ollut johtunut taklauksen ajoituksesta vaan pelaajien luisteluvauhdista ja -asennoista kyseisessä tilanteessa sekä taklatun pelaajan valmistautumattomuudesta vartaloon kohdistuvaan taklaukseen. A:n taklaus oli osunut ensin taklatun pelaajan vartaloon ja vasta sen jälkeen vastustajan päähän, minkä seikan Liiga tuntuu vastauksessaan myöntävän. Taklauksen pääosuma ei ollut ollut vältettävissä.

Tapauskohtaisesta harkinnasta huolimatta, yhdenmukainen ja ennustettava kurinpitokäytäntö edellyttää, että säännön kriteereitä arvioidaan kussakin tapauksessa johdonmukaisesti samoin perustein.

Taklauksen osuman tahallisuudella on vastoin Jääkiekon SM-Liiga Oy:n väitettä merkittävä vaikutus arvioitaessa esimerkiksi pääosuman vältettävyyttä, taklauksen voimakkuutta ja menettelyn moitittavuutta.

Oikeusturvalautakunnalla on toimivalta arvioida määrätyn pelikiellon pituuden oikeellisuutta ilman, että toimivalta olisi tältä osin riippuvainen siitä, että kurinpitoseuraamuksen tulisi poiketa merkittävästi vakiintuneesta kurinpitokäytännöstä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko A:n pelikieltoon johtaneessa tilanteessa ollut kysymys sääntöjenvastaisesta päähän kohdistuneesta taklauksesta. Siinä tapauksessa, että kysymys on ollut tällaisesta kielletystä taklauksesta, arvioitavaksi tulee A:lle määrätyn pelikiellon kohtuullisuus ja se, onko määrätty pelikielto kurinpitohistoriasta johtuvine ankaroittamisvaikutuksineen Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

2. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen yleiset edellytykset ja oikeusturvalautakunnan toimivalta tutkia kurinpitoseuraamusta koskeva valitus

Liigan kurinpitosääntöjen (2021-2022) 3 §:n a-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä henkilöä, joka rikkoo Liigan tai sen osakkaiden voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä, päätöksiä tai ohjeita. Kurinpitokäsittelyssä rangaistukseksi voidaan kurinpitosääntöjen 10 §n d-kohdan nojalla määrätä peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi. Kurinpitosääntöjen 5 §:stä ilmenee, että kurinpitodelegaatio käyttää päätösvaltaa Liigan tai sen seurojen järjestämissä kilpailuissa ja otteluissa yksin, kun tutkittavana olevasta tilanteesta määrätään enintään 60 ottelun mittainen pelikielto. Näin ollen Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaatiolla on voinut määrätä valituksen kohteena olevan mittaisen pelikiellon menettelystä jääkiekon sääntökirjan sääntöjä rikkovasta menettelystä.

Liiga on vastauksessaan esittänyt usein vastaavanlaisissa kurinpitovalitusasioissa toistamansa väitteen siitä, ettei oikeusturvalautakunta ole toimivaltainen arvioimaan määrätyn pelikiellon pituutta muilta kuin siltä osin, onko määrätty pelikiellon kesto erittäin merkittävästi poikennut SM-liigassa sovelletusta rangaistustasosta.

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään Liigaa koskevissa asioissa todennut (esim. UOL 7/2020), oikeusturvalautakunta on Liigan sitoutumisen perusteella sääntöjensä 2 §:n 2 kohdan a-alakohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä, joissa on kysymys kurinpidosta tai siitä, onko päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastainen. Tämä tarkoittaa, että oikeusturvalautakunnalla on toimivalta arvioida, noudatteleeko yksittäistapauksessa määrätty kurinpitoseuraamus vallitsevaa linjaa tai onko se muutoin kohtuuton tai sääntöjen vastainen. Oikeusturvalautakunta ei ratkaisuillaan määritä rangaistustasoa, vaan ainoastaan arvioi, sovelletaanko kurinpitokäytännössä Liigan sääntöjä yhdenmukaisella ja urheilijan oikeusturvan takaamalla ennustettavalla tavalla. Oikeusturvalautakunta onkin useasti aikaisemmin (esim. UOL 22/2017) todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa.

Näin ollen Liigan toimivaltaväite on perusteeton. Oikeusturvalautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksen kaikilta osin.

3. Onko kysymyksessä ollut päähän kohdistunut taklaus?

3.1. Sovellettavat säännökset

Jääkiekon sääntökirjan 2021-2022 sääntö 48 koskee sääntöjenvastaista taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Sääntökohdassa 48.1. todetaan seuraavaa:

Ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

Kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan.

Jos pelaaja suorittaa vartalotaklauksen vastustajaan, joka kuljettaa kiekkoa kohti taklaajaa pitäen päätään alhaalla eikä taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän.

Sääntöjenvastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan tuomitaan rangaistus, jos joku seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

(I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

(ll) Pelaaja, joka ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(III) Pelaaja, joka ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(IV) Pelaaja, joka hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Määritettäessä oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon:

(V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten päähän tai niskaan/kaulaan.

(VI) Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi.

(VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

3.2. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Kurinpitoseuraamuksen perusteena oleva taklaustilanne käy ilmi sekä valittajan että Liigan oikeusturvalautakunnalle toimittamista eri kuvakulmien videotallenteista. Tallenteista ilmenee, että TPS:n pelaaja (nro 6) antaa omalta puolustusalueeltaan ennen puolustussiniviivaa pystysyötön laidan kautta keskialueelle, jossa taklatuksi tuleva TPS:n pelaaja (nro 77) on luistelemassa hyökkäyssuuntaan. Kiekko menee B:n lavan alitse ja B jatkaa luistelua hyökkäyssuuntaan. TPS:n pelaaja (nro 77) on kiekon kohdalla juuri ennen hyökkäyssiniviivaa, jolloin HIFK:n pelaaja A (nro 57) lähestyy siniviivan suuntaisesti kohti laitaa. Pelaajat luistelevat hyvin samanlaisessa pystyasennossa. TPS:n pelaaja ei saa haltuunsa laitaa pitkin kulkevaa kiekkoa. A taklaa TPS:n pelaajaa siten, että A:n oikea olkapää osuu ensimmäisenä vastustajan etupuolelle tämän vasemman posken ja leuan alueelle ja sen jälkeen jonkin verran rintakehään ja oikeaan olkapäähän. TPS:n pelaajan pään pyörähtää hieman sivuttaissuunnassa, hänen asentonsa nousee pystympään ja hänen kätensä nousevat ylös tasapainon menettämisen seurauksena. TPS:n pelaajan vauhti hidastuu ja hän pyörähtää luistimillaan laitaa vasten ympäri. A jatkaa luisteluaan taklauksen jälkeen kiekon perään laidan myötäisesti omaa puolustusaluettaan kohti.

Videotallenteiden perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että A:n taklaus on osunut valtaosin vastustajaa päähän ja että A olisi voinut välttää pääkontaktin taklaamalla vastustajaa kylkeen eikä sen ohi vastustajan etupuolelle. TPS:n taklatuksi tullut pelaaja ei ole ehtinyt kiekkoa tavoitellessaan havaita A:n sivusuuntaista lähestymistä. Tilanne on ollut taklatulle TPS:n pelaajalle nopea, mutta hän on luistellut pää ylhäällä ja asennon muuttumatta, mistä syystä A:lla ei säännön 48.1 kohdan kolmannen virkkeen mukaan ole ollut oikeutta taklata päähän. A on sen sijaan voinut useita metrejä taklausta edeltävästi laitaa kohti luistellessaan ja liukuessaan valmistautua tilanteeseen.

A:n menettely on merkinnyt jääkiekon sääntökirjan säännön 48 mukaista päähän kohdistuvaa taklausta. Liigan kurinpitodelegaatio on siten voinut määrätä A:lle pelikiellon.

4. Pelikiellon pituus

4.1. Sovellettavat säännökset

Valitukseen annetusta Liigan vastauksesta ilmenee, että Liigan hallitus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan selkeä päähän kohdistuva taklaus arvostetaan viiden (5) ottelun mittaiseksi pelikielloksi. Mikäli taklaajan teko osoittaa moitittavuutta, rangaistusta korotetaan viidestä ottelusta delegaation harkinnan mukaan. Päähän kohdistuvat kontaktit, jotka eivät ole selviä taklaustilanteita tai joissa kontaktin voimakkuus tai osuman aiheuttavan pelaajan toiminnan moitittavuus on vähäinen, voidaan arvioida alle viiden ottelun pelikiellon arvoisiksi, kaikki olosuhteet ja pelaajien toiminta pelitilanteessa huomioon ottaen.

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitosääntöjen (2021-2022) 37 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitokäsittelyn rangaistusharkinnassa tulee rangaistusta mitattaessa huomioida ankaroittamisperusteena pelaajan tai toimihenkilön kurinpitohistoria vastaavankaltaisista teoista Liigassa kuluvalta ja kolmelta edelliseltä pelikaudelta mikäli käsiteltävänä olevan teon katsotaan edellyttävän pidempää kuin yhden ottelun pelikieltoa. Jos käsiteltävänä oleva teon katsotaan olevan yhden ottelun pelikiellon arvoinen, ei mahdollista kurinpitohistoriaa oteta huomioon.

Säännön 2 kohdan mukaan rikkeiden vastaavankaltaisuutta arvioitaessa teot jaetaan neljään ryhmään: I. säännöt 39-40 (tuomaristoon kohdistuneet loukkaukset; II. sääntö 46 (tappelu); III. sääntö 75 (epäurheilijamainen käytös) ja IV. vastustajaan kohdistuneet sääntörikkeet (säännöt 41-45, 47-62).

Säännön 3 kohdan mukaan rangaistuksen korottaminen lasketaan matemaattisella kaavalla, jossa vaikuttavina suureina ovat käsiteltävänä olevasta teosta määrättävä rangaistus ja aiempien, rangaistukseen johtaneiden kurinpitokäsittelyiden määrät ja näissä kurinpitokäsittelyissä määrättyjen pelikieltojen yhteenlasketut kestot ilman kurinpitohistoriakorotuksia sekä pelikausikohtainen kerroin. Kuluvan pelikauden osalta kerroin 30 %, edellisen kauden osalta 25 %, toissa kauden osalta 20 % ja viimeisen huomioitavan kauden 15 %.

4.2. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 35/2021) todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että Liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Päähän kohdistuvat taklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyjä. Lautakunta pitää päähän kohdistuvia taklauksia moitittavina ja tällaisiin taklauksiin sisältyy aina riski siitä, että taklauksen kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Näissäkin taklauksissa on kuitenkin eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.

Tässä asiassa valittaja A on viitannut useisiin aikaisempiin kurinpitokäsittelyihin ja niissä annettuihin päätöksiin, joissa on ollut arvioitavana päätaklaus ja siitä mitattavan pelikiellon pituus. Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n taklaustilanne eroaa verrokkitapauksista muun muassa siinä, että A:n taklaus on osunut valtaosin ja ensisijaisesti päähän, A:n vauhti on ollut kovempi ja/tai A:n taklauksen suunta on poikennut vertailtavasta tapauksesta, jossa taklaus on kohdistunut vastustajan vartalolinjaan. Liigan kurinpitodelegaatio on A:ta koskevassa päätöksessään lausunut, että pelitilanteessa on tapahtunut sinänsä normaali puolustajan suorittama taklaus kiekolliseen vastustajaan, mutta A:n taklaus on arvioitava viiden ottelun pelikieltoa lievemmin johtuen pelaajien selvästä kokoerosta ja siitä, ettei taklauksessa ole ollut ylöspäin suuntautuvaa liikettä taikka muuten taklauksen moitittavuutta lisääviä tekijöitä.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen valituksessa esitetyllä tavalla näyttämättä, että A:lle päähän kohdistuneesta taklauksesta mitattu neljän ottelun pelikiellon pohjarangaistus olisi vastoin Liigan vakiintunutta kurinpitokäytäntöä. Oikeusturvalautakunta katsoo myös jääneen näyttämättä, että A:lle mitattua pelikieltoa olisi hänen aikaisemman kurinpitohistoriansa vuoksi ankaroitettu vastoin kurinpitosääntöjä tai vakiintunutta käytäntöä. A ei ole väittänyt, etteikö ankaroittamista olisi tullut laskea Liigan kurinpitosääntöjen 37 §:n 3 kohdan laskukaavan mukaisesti ja etteikö näin laskettuna A:lle olisi tullut ankaroittavan lisärangaistuksen määräksi kahden ottelun mittainen pelikielto. Aihetta määrätyn pelikiellon alentamiseen ei ole ilmennyt.

5. Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan valitus on hylättävä. Asian lopputulokseen nähden valittajan vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 7.4.2022 ei muuteta.

Valittajan vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                                           Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                    Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Kristiina Rintala ja Hilkka Salmenkylä.