2/2023 Koripallo – Kurinpito – Kurinpitomenettely Kurinpitomenettely – Kuulemistilaisuuden varaaminen – Ottelun mitätöinti – Uusintaottelun määrääminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 2/2023
23.1.2023                                 
Diaarinro 3/2023

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 19.1.2023 (asiakohta 111)

 

ASIA  
Koripallo – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Kuulemistilaisuuden varaaminen – Ottelun mitätöinti – Uusintaottelun määrääminen      

MUUTOKSENHAKIJA
UU-Korihait ry

KUULTAVAT
Suomen Koripalloliitto ry
Tampereen Pyrintö ry

 

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Valituksen kohteena oleva ottelu

Miesten korisliigassa oli 30.12.2022 pelattu ottelu Uudenkaupungin Korihait – Tampereen Pyrintö, joka oli päättynyt valittajana olevan kotijoukkueen voittoon. Ottelun jälkeen vierasjoukkue ja tämän asian toinen kuultava Tampereen Pyrintö oli 1.1.2023 tehnyt kirjallisen ilmoituksen Suomen Koripalloliitto ry:lle (jatkossa liitto) siitä, että ottelussa oli jäänyt tilastoihin merkitsemättä kahden pisteen kori. Tehdyn ilmoituksen seurauksena liitto oli videotallenteelta, ottelupöytäkirjasta ja tilastojen mukaisista pelitapahtumista havainnut useita eri virheitä ottelupöytäkirjassa, tilastoissa ja/tai tulostaululla. Ottelutapahtumien mukainen ottelun lopputulos olisi todellisuudessa ollut Tampereen Pyrinnön yhden pisteen voitto 82–83 (40-41), mutta virallisen pöytäkirjan mukaan ottelu oli päättynyt Uudenkaupungin Korihaiden voittoon pistein 84-81 (42-39). Ottelu oli ollut veikkauskohteena.

Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätös

Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli päätöksessään 7.1.2023 katsonut asiassa olevan liiton kurinpitosääntöjen 8 §:n 2 momentin mukaiset erittäin painavat syyt ottaa asia käsittelyyn. Käsittelyssä oli hankittu selvitykset ottelun pöytäkirjanpitäjältä (kirjuri), tulostaulun pitäjältä (apukirjuri), tilastonpitäjiltä, erotuomareilta sekä Uudenkaupungin Korihailta. Kysymyksessä olivat olleet ottelun toimitsijoiden tekemät virheet ja epäselvyydet, jotka olivat huippukoripallossa varsin poikkeuksellisia. Joukkueet eivät ole ottelun aikana tai sen jälkeen huomanneet näitä virheitä eikä niitä ollut myöskään saatettu erotuomareiden tietoon missään vaiheessa.

Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli päätöksessään katsonut, että tapahtunutta voitiin tarkastella koripallon virallisten pelisääntöjen, kilpailusääntöjen ja kurinpitosääntöjen näkökulmasta. Ottelupöytäkirjaa pidettäessä tapahtunutta erehdystä ja ottelun lopputulosta ei voitu virallisten pelisääntöjen 48.4 kohdan mukaan enää korjata sen jälkeen, kun ottelun päätuomari oli allekirjoittanut pöytäkirjan. Kilpailusääntöjen näkökulmasta taas asian käsittely edellyttäisi sitä, että virheistä olisi tehty vastalause ottelutapahtuman yhteydessä, mitä tässä tapauksessa ei ollut tapahtunut ja mistä syystä koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksiköllä ei ollut omasta aloitteestaan toimivaltaa tutkia ottelun toimitsijoiden toimintaa. Lisäksi vastalause olisi voinut menestyä vain, jos väitetty sääntöjenvastainen tapahtuma olisi olennaisesti vaikuttanut ottelun lopputulokseen.

Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö oli päätöksessään todennut, että kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 11 kohdan nojalla joukkuetta voitaisiin sinänsä sanktioida ottelun mitätöimisellä ja mahdollisen uusintaottelun määräämisellä. Tällaiselle sanktiolle ei kuitenkaan ole tässä asiassa perusteita. Sääntörikkomus ei ollut Uudenkaupungin Korihaiden tai kenenkään seuran jäsenen tekemä. Toimitsijat eivät olleet edustaneet joukkuetta tai seuraa eikä joukkueella tai seuralla ollut oikeutta tai mahdollisuutta valvoa tai ohjata toimitsijoiden toimintaa ottelun aikana, vaikka Uudenkaupungin Korihait olivat olleet vastuussa kyseisten toimitsijoiden järjestämisestä otteluun. Toimitsijoiden virheet olivat johtuneet tahallisuuden sijasta huolimattomuudesta; heidän kommunikointinsa keskenään ja erotuomareille oli ollut puutteellista. Näin ollen asiassa ei ollut perusteita ottelun lopputuloksen mitätöimiselle tai ottelun uusimiselle, vaan ottelun lopputulos jäi voimaan.

Sen sijaan ottelun kirjurin, apukirjurin ja tilastoijien tekemien virheiden lukumäärä, niiden olennaisuus ja vaikutukset ottelun viralliseen pöytäkirjaan huomioon ottaen ottelun järjestäjä Uudenkaupungin Korihait oli ensisijaisessa vastuussa ottelun toimitsijoiden tekemistä virheistä. Uudenkaupungin Korihaille määrättiin tästä kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 2-kohdan mukainen sakko, määrältään 2 000 euroa. Lisäksi kyseisten ottelun toimitsijoiden toimintatehtäviä kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla rajoitettiin siten, etteivät he voineet toimia seuraavassa kotiottelussa, jossa Uudenkaupungin Korihait oli ottelujärjestäjänä. Ottelun erotuomareiden toiminnan todettiin olleen asianmukaista.

Koripalloliiton liittohallituksen päätös

Tampereen Pyrintö oli valittanut koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksestä vaatien, että Uudenkaupungin Korihait ensisijaisesti julistetaan hävinneeksi ottelu tuloksella 0–40 tai joillakin muilla lukemin tai että toissijaisesti ottelu mitätöidään ja pelataan uudelleen. Tampereen Pyrintö on valituksensa perusteina esittänyt, että asiassa tuli soveltaa sekä kurinpito- että kilpailusääntöjä. Tampereen Pyrinnöllä ei ollut ollut eikä voinut olla ottelun aikana eikä välittömästi sen jälkeen mahdollisuutta tehdä vastalausetta kilpailusääntöjen 58-60 §:issä määritellyillä tavoilla, mistä syystä Tampereen Pyrintö ei ollut menettänyt oikeuttaan tehdä vastalausetta ja sen vaatimukset oli hyväksyttävä kilpailusääntöjen perusteella.

Koripalloliiton liittohallitus oli päätöksessään 19.1.2023 kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 11 nojalla hyväksynyt Tampereen Pyrinnön valituksen ja mitätöinyt 30.12.2022 pelatun Uudenkaupungin Korihaiden ja Tampereen Pyrinnön välisen ottelun lopputuloksen määräten kyseinen ottelu pelattavaksi uudelleen. Päätöksen perusteluina todettiin seuraavaa:

”Liittohallitus keskusteli mahdollisuudesta löytää urheilullinen ratkaisu (eli pelin uudelleen pelaamiseksi) voimassa olevien kilpailu- ja kurinpitosääntöjen puitteissa. Puheenjohtaja esitti urheilullista ratkaisua eli ottelun pelaamista uudestaan, mikäli Koripalloliiton säännöt mahdollistavat tämän esityksen.

Liittohallitus päätti ottelun pelaamisesta uudelleen, jos Koripalloliiton säännöt mahdollistavat sen. Uusintaottelu on pelattava viimeistään tiistaina 24.1.2023. Liittohallitus perusteli päätöksessään, että Kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 momentin 11 kohdan nojalla joukkuetta voitaisiin sinänsä sanktioida ottelun mitätöimisellä ja mahdollisen uusintaottelun määräämisellä. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö totesi kuitenkin, että joukkueeseen kohdistuvaan rangaistukseen ei lähtökohtaisesti ole perusteita siksi, ettei sääntörikkomus ole joukkueen tai kenenkään sen jäsenen tekemä.

Liittohallitus totesi ottelussa tapahtuneiden toimitsijavirheiden olleen sekä lukumäärältään että vaikutuksiltaan merkittävät ja siten vaikuttaneen ottelun lopputulokseen. Liittohallitus totesi, että Korisliigassa ottelun oikealla lopputuloksella ja sitä kautta saavutetulla sarjasijoituksella on huomattava taloudellinen merkitys ammattilaissarjassa pelaavien seurojen talouteen ja toimintaympäristöön.”

 

VALITUS PERUSTEINEEN

UU-Korihait ry on vaatinut, että liittohallituksen päätös kumotaan ja Suomen Koripalloliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 400 eurolla.

Koripalloliiton liittohallituksen käsittelyssä on tapahtunut olennainen menettelyvirhe, kun Uudenkaupungin Korihaita ei ole lainkaan Tampereen Pyrinnön valituksen johdosta kuultu asian kiireellisyyden ja sen vuoksi, ettei kuulemisella olisi ollut saatavissa asiaan vaikuttavaa lisätietoa. Kilpailusääntöjen 60 §:n ja kurinpitosääntöjen 10 §:n mukaan asianosaisen kuuleminen on kuitenkin asiassa keskeistä.

Liittohallituksen määräämä kurinpitotoimi ei ole perustunut kurinpitosääntöihin. Seuran voittama ottelu on mitätöity kurinpitosääntöjen nojalla, vaikkei se ole kyseisten sääntöjen nojalla mahdollista. Seuralle on määrätty kurinpitotoimi ilman, että se tai sen jäsen olisi syyllistynyt sääntörikkomukseen. Kurinpitosäännösten näkökulmasta Uudenmaan Korihait on seurana eri oikeussubjekti kuin ottelun toimitsijat. Sovellettu kurinpitosääntöjen 5 § ei mahdollista kurinpitoseuraamuksen määräämistä kurinpitosääntöjen kohteelle jonkun toisen toiminnan johdosta. Kurinpitosäännöissä ei ole määritelty vastuun ensi- ja toissijaisuutta. Kurinpitoseuraamuksen tulee aina perustua sääntöihin ja niiden mukaisiin tunnusmerkistöihin; toiminnan rangaistavuus ja seuraamus eivät voi olla vapaan harkinnan tulosta. Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on nimenomaisesti lausunut, ettei Uudenkaupungin Korihait ole tehnyt asiassa rikettä. Liittohallituskaan ei ole päätöksessään toisin lausunut.

Asiaa olisi tullut arvioida kilpailusääntöjen perusteella ja todeta, ettei ottelun lopputulosta ole muutettava, koska asiassa ei ole tehty vastalausetta, jota voitaisiin käsitellä. Lisäksi virhe pisteidenlaskussa ei ole olennaisesti vaikuttanut ottelun lopputulokseen, koska virhe on tapahtunut ottelun alkupuolella ja koska lopputulos on määräytynyt ottelun jälkimmäisen osan perusteella. Vastalause ei siten olisi menestynyt.

 

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Koripalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja liittohallituksen päätös pysytetään voimassa ja että UU-Korihait ry velvoitetaan korvaamaan liiton lautakuntakulut 750 eurolla.

Koripalloliiton liittohallituksen valituskäsittelyssä ei ole varattu Uudenkaupungin Korihaille tilaisuutta tulla kuulluksi. Liittohallituksen ratkaisussa on kuitenkin arvioitu ottelutapahtumia vain ottelua koskevalta videotallenteelta. Niistä ottelutapahtumista ei ole tai ole voinutkaan olla toisistaan poikkeavia näkemyksiä ottelussa pelanneilla joukkueilla/seuroilla. Näin ollen Uudenkaupungin Korihaiden kuulemisella ei olisi ollut saatavissa näihin seikkoihin vaikuttavaa lisäarvoa tai -tietoa eikä kirjallisen vastineen pyytämättä jättämisellä olisi näin myöskään voinut olla oikeusturvan kannalta merkitystä. Uudenkaupungin Korihait ovat olleet tietoisia Tampereen Pyrinnön valituksesta ja sen käsittelystä koripalloliiton liittohallituksessa.

Koripalloliiton liittohallituksen ratkaisu on liiton sääntöjen mukainen, kaikkia osapuolia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohteleva sekä urheiluhengen mukainen. Koripalloliiton liittohallituksen ratkaisussa on ollut olennaisinta löytää sääntöjen puitteissa kaikkien kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen ratkaisu käsillä olevassa poikkeuksellisessa tapahtumassa. Ottelun aikana on tapahtunut useita vääriä pöytäkirjamerkintöjä, joiden vuoksi ottelun tulos ei ole vastannut todellisuutta. Tästä syystä liittohallitus on päätynyt mitätöimään ottelun tuloksen ja määräämään ottelun pelattavaksi uudelleen, mikä on ollut sääntöjen mukaan mahdollista. Liittohallituksen päätös ei ole ollut rangaistus kenellekään eikä se ole myöskään loukannut kenenkään oikeutta.

Virheellisesti toimineet ottelun toimitsijat ovat olleet valittajan valitsemia, kouluttamia ja hyväksymiä ja sitä kautta myös Uudenkaupungin Korihaiden vastuulla. Tästä huolimatta liittohallitus on luopunut Uudenkaupungin Korihaiden sanktioinnista sakkorangaistukseen Korihaiden liittohallitukselle osoittaman valituksen johdosta.

Tampereen Pyrintö ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja liittohallituksen päätös pysytetään voimassa ja että UU-Korihait ry velvoitetaan korvaamaan seuran arvonlisäverolliset lautakuntakulut 1 550 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut päätöksen antopäivästä.

Valituksenalainen asia on tullut käsitellä koripalloliiton liittohallituksessa kiireellisesti. Tämä ja asian tosiseikkojen riidattomuus huomioon ottaen liittohallituksen ei ole tarvinnut kuulla Uudenkaupungin Korihaita menettelyssään. Joka tapauksessa mahdollinen kuulemisvirhe olisi vähäinen ja tulisi oikaistuksi oikeusturvalautakunnan käsittelyssä. Mahdollisen kuulemisvirheen tapauksessa asia voitaisiin myös palauttaa takaisin liittohallituksen käsiteltäväksi.

Tampereen Pyrinnön vaatimukset on tullut tutkia ja hyväksyä koripalloliiton liittohallituksen käsittelyssä liiton kurinpitosääntöihin nojautuen. Nämä vaatimukset olisi myös tullut tutkia ja hyväksyä liiton kilpailusääntöjen perusteella vastalausemenettelyä noudattaen ottaen huomioon, ettei Tampereen Pyrinnöllä ole ollut mahdollisuutta aikaisemmin tehdä vastalausetta. Ottelun toimitsijoiden useat karkeat virheet ja niistä seuranneet sääntöjen vastaiset tapahtumat ovat olennaisesti vaikuttaneet ottelun lopputulokseen, koska ilman virheitä Tampereen Pyrintö olisi voittanut ottelun. Myös päätuomarin menettely olisi tullut tutkia vastalausemenettelyssä.

Liittohallituksen päätöksen lopputulos ottelun mitätöinnistä ja uusintaottelun määräämisestä on oikea. Kurinpitosääntöjen 5 §:n 4 momentin mukaan seuralle tai sen joukkueelle voidaan määrätä 8–13 kohdissa mainittuja seuraamuksia. Uudenkaupungin Korihailla on ollut isännänvastuun kaltainen vastuu valita otteluun osaavat toimitsijat, jolloin seura on ensisijaisesti vastuussa toimitsijoiden virheistä. Toimitsijat ovat olleet Uudenkaupungin Korihaiden jäseniä tai ainakin läheisessä suhteessa kyseiseen seuraan. Uudenkaupungin Korihaille määrätty 2 000 euron sakko, joka sittemmin on kaiketi liittohallituksen toimesta peruutettu, ei ole yksin riittävä seuraamus tapahtuneesta.

VASTASELITYS

UU-Korihait ry on vastaselityksessään kiistänyt vastauksenantajien lautakuntakuluvaatimukset.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Uudenkaupungin Korihaiden valitus on koskenut liittohallituksen päätöstä mitätöidä sen pelaaman ottelun lopputulos ja määrätä asiassa uusintaottelu. Valitus perustuu siihen, ettei seura ole rikkonut eikä sen ole todettu rikkoneen kurinpitosääntöjä. Sen sijaan koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätökseen määrätä Uudenkaupungin Korihaille kurinpitosakko ei ole haettu muutosta, vaikka päätös on perustunut samoihin oikeusturvalautakunnassa valituksessa kritisoituihin kurinpitoseuraamuksen perusteisiin. Näin ollen oikeusturvalautakunnan käsiteltävänä ei ole kysymystä kurinpitosakon määräämisen edellytyksistä eikä lautakunta siten lausu asiassa näiltä osin.

Oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko asian käsittelyssä koripallon liittohallituksessa tapahtunut asiaan vaikutuksellinen menettelyvirhe ja onko asiassa ollut perusteet määrätä ottelu mitätöitäväksi ja ottelu pelattavaksi uudelleen.

 

2. Kuulemisvelvollisuus kurinpitoasiassa

Oikeusturvalautakunta on kurinpitoa koskevassa ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 20/2021 ja siinä viitattu ratkaisukäytäntö) toistuvasti korostanut asianosaisen kuulemisen merkitystä erityisesti silloin, kun asianosaiseen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Kuulemisvelvoitetta on tällöin noudatettava, vaikkei lajiliiton säännöissä sitä nimenomaisesti edellytettäisikään. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu ensinnäkin se, että urheilijalle, yhdistykselle tai muulle kurinpitoseuraamuksen kohteelle annetaan tieto kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi kurinpitoseuraamuksen kohteena olevalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että tälle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä. Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan, urheiluseuran tai muun kurinpidon kohteena olevan tahon oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä. Kurinpitoseuraamuksen poistamiseen tyypillisesti johtaa tilanteet, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirhe on katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä.

Koripalloliiton kurinpitosääntöjen 10 §:ssä on edellytetty kurinpitorikkomuksesta epäillylle varattavan tilaisuus tulla kuulluksi tapahtumaa koskevasta ilmoituksesta ja kilpailusääntöjen 60 §:ssä vuorostaan vastalauseen tiedoksiantoa ja lausumatilaisuuden varaamista osapuolille. Näissä säännöissä ei ole kuitenkaan nimenomaisesti mainittu kuulemisesta kurinpitoasian, vastalauseasian tai ilmoitusasian käsittelyn myöhemmissä vaiheissa, kuten liiton sisäisessä muutoksenhakuasteessa.

Tässä asiassa on riidatonta, ettei Uudenkaupungin Korihaille ole lainkaan liittohallituksen valituskäsittelyssä varattu tilaisuutta tulla kuulluksi Tampereen Pyrinnön valituksesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Uudenkaupungin Korihait on ollut tietoinen siihen kohdistuneesta kurinpitomenettelystä. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitystä siitä, että Uudenkaupungin Korihait olisi ollut tietoinen liittohallituksessa vireillä olleesta valitusasiasta ja Tampereen Pyrinnön valitusperusteista, jotka seikat eivät ole ainakaan nimenomaisesti olleet aikaisemmin kurinpitomenettelyssä esillä. Sitä, ettei Uudenkaupungin Korihait ole voinut ennen itseään koskevaa ja kielteiseksi osoittautunutta koripalloliiton liittohallituksen kurinpitopäätöstä lausua näistä perusteista, on pidettävä selvänä epäkohtana.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitomenettelyssä lähtökohtaisesti voida vedota asian kiireellisyyteen syynä kurinpitomenettelyn asianosaisen tai kohteen kuulemisen rajoittamiselle. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 19/2020) on katsottu, että kuulemiselle varatun määräajan kohtuullisuutta on arvioitava tapauskohtaisesti mutta että ammattiurheilussa, jossa viivytyksetön kurinpitoarviointi ja mahdollisten rangaistusvaikutusten voimaan saattaminen mahdollisimman pian on järjestelmän uskottavuuden ja toimivuuden kannalta erityisen tärkeää, edes noin 8,5 tunnin mittaista kuulemisaikaa ei voitu pitää liian lyhyenä. Tätä taustaa vasten oikeusturvalautakunta katsoo, ettei koripalloliiton kurinpitomenettelyssä ole näytetyn olleen sellaista kiireellisyysperustetta, etteikö 12.1.2023 saapuneesta valituksesta olisi ennen 19.1.2023 annettua päätöstä eli noin viikon kuluessa ehditty varata Uudenkaupungin Korihaille tilaisuutta lausua.

Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kuulemistilaisuuden varaaminen kurinpitoseuraamuksen kohteelle edellä selostetuin tavoin palvele yksinomaan eikä edes etupäässä päätöksentekijän tiedonsaantitarvetta. Kysymys on kurinpitomenettelyn kohteen oikeuksien eikä ratkaisijan toimintamahdollisuuksien toteuttamisesta. Tästä syystä koripalloliiton liittohallituksen perustelu kuulematta jättämiselle eli se, ettei kuulemisella olisi ollut saatavissa lisätietoa, ei ole hyväksyttävä.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että koripalloliiton liittohallituksen käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe ja että kyseinen virhe on olennainen. Tämän perusteella kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamus olisi lähtökohtaisesti poistettava. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava sitä, onko kuulemisvirhe myöhemmin korjaantunut sen perusteella, että Uudenkaupungin Korihait on oikeusturvalautakuntaan toimittamassaan valituksessa kyennyt kommentoimaan Tampereen Pyrinnön liittohallitukselle osoitettua valitusta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kuulemisvelvollisuuden loukkaamista koskevien tilanteiden arviointi eroaa toisistaan myös siinä, missä laajuudessa ja missä vaiheessa menettelyä kuulemisvirhe on tapahtunut. Tässä asiassa oikeusturvalautakuntaa on edeltänyt liiton kaksiportainen kurinpitokäsittely, jonka ensiasteen menettelyssä Uudenkaupungin Korihaille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ottelussa todetuista virheistä ennen koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöstä. Näin ollen seura on tullut kuulluksi kurinpitomenettelyn aikana. Tästäkin huolimatta asiassa on kuitenkin ongelmallista se, ettei seuralla ole ollut tilaisuutta lausua siihen kohdistetusta kurinpitoseuraamuksesta ja seuranneesta kilpailevan seuran valituksesta ennen liiton muutoksenhakuasteen kurinpitoratkaisua. Toisen seuran valituksen perusteet ja koripalloliiton liittohallituksen kurinpitopäätös ovat tulleet Uudenkaupungin Korihaille yllätyksenä. Kurinpitopäätös on liiton muutoksenhakuasteessa muuttunut lopputulokseltaan ja perusteiltaan. Koripalloliiton liittohallituksen kurinpitopäätös onkin perustunut uusiin seikkoihin, mihin on vaikuttanut Tampereen Pyrinnön valitus. Vaikka kysymyksenasettelu kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytyksistä on olennaisilta osiltaan pysynyt samana liiton kurinpitoelimien käsittelyissä, arviointitilanne on – ottaen huomioon etenkin Tampereen Pyrinnön valituksessa esiin tuodut seikat kilpailusääntöjen soveltamisesta ja vastalausemenettelystä – ollut eri kuin liiton ensiasteen kurinpitomenettelyssä. Näissä olosuhteissa Uudenkaupungin Korihaiden muutoksenhaku oikeusturvalautakuntaan ei ole voinut korjata tapahtunutta menettelyvirhettä.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kuulemisvirheestä johtuen kurinpitorangaistuksen määräämiselle ei ole ollut menettelyllisiä perusteita ja että koripalloliiton liittohallituksen päätös ottelun mitätöinnistä ja uusintaottelun määräämisestä olisi lähtökohtaisesti kumottava. Ottaen kuitenkin huomioon, ettei uusintaottelua ole vielä pelattu ja että kuulemisvirhe olisi mahdollista vielä korjata käsittelemällä asia uudestaan liittohallituksessa, oikeusturvalautakunta katsoo asiassa tarkoituksenmukaiseksi lausua myös siitä, onko liittohallituksen määräämälle kurinpitoseuraamukselle ollut kurinpitosääntöjen mukaisia edellytyksiä.

 

3. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen aineelliset edellytykset

Koripalloliiton kurinpitosääntöjen 1 §:n c) kohdan mukaan muun muassa seurat ja niiden jäsenet sekä f) kohdan mukaan muun muassa koripallon virallisissa pelisäännöissä tarkoitetut erotuomarit, toimitsijat ja tilastoijat ovat koripalloliiton kurinpitosääntöjen alaisia. Kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitosääntöjen nojalla voidaan rangaista sitä, joka rikkoo liiton tai alueen voimassa olevia sääntöjä tai määräyksiä taikka päätöksiä, joita liiton tai alueen sääntöjen tai määräysten nojalla annetaan. Koripalloliiton kilpailusääntöjen 11-12 §:ien perusteella miesten Suomen mestaruussarjan eli korisliigan ottelu on liiton alainen koripallokilpailu, jossa sovelletaan kulloinkin voimassa olevia koripallon virallisia pelisääntöjä.

Tässä asiassa toimitsijoiden laiminlyömät velvollisuudet ovat ilmenneet virallisista pelisäännöistä. Niiden 48.1 §:n mukaan kirjurilla on oltava käytössään pöytäkirja, ja hänen on huolehdittava pistetilanteesta merkitsemällä juoksevasti tekojärjestyksessä pöytäkirjaan sekä pelitilannekorit että onnistuneet vapaaheitot. Pelisääntöjen 48.2 §:n mukaan apukirjurin tulee huolehtia tulostaulusta ja avustaa kirjuria ja ajanottajaa. Pelisääntöjen 48.3 §:n mukaan jos pöytäkirjaa pidettäessä tapahtunut virhe huomataan sen jälkeen, kun päätuomari on allekirjoittanut pöytäkirjan, erehdystä ei voi enää korjata. Koripalloliiton kilpailusääntöjen 58-59§:ien mukaan vastalause voidaan tehdä muun muassa toimitsijoiden tai pelaavien seurojen sääntöjen vastaisesta menettelystä, vastalausevaraus on kirjattava ottelun pöytäkirjaan ja merkintä vastalauseesta tehtävä erilliselle ottelupöytäkirjaan liitettävälle asiakirjalle 20 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä.

Koripalloliiton kilpailusääntöjen 28 §:ssä on säädetty seuran velvoitteista, jotka kuitenkin koskevat säännön mukaan vain taloudenhoitoa ja kirjanpitoa. Liiton kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitosääntöjen perusteella voidaan määrätä muun muassa seuraavia seuraamuksia: 2. sakko, 11. ottelun mitätöiminen ja mahdollinen uusiminen sekä 13. joukkueen julistaminen hävinneeksi ottelussa tuloksella 0–40. Kyseisen kurinpitosäännöksen 4 kohdasta ilmenee, että sakko voidaan määrätä seuralle sekä ottelun mitätöiminen ja mahdollinen uusiminen ja hävinneeksi julistaminen tuloksin 0-40 seuralle tai sen joukkueelle.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpidollinen laillisuusperiaate edellyttää, että kurinpidollisia seuraamuksia voidaan määrätä vain teoista, jotka on määrätty etukäteen rangaistaviksi tai kurinpitotoimeen johtaviksi. Lisäksi edellytetään, että seuraamusten tulee olla etukäteen määrätyn lajisia (Heikki Halila – Olli Norros: Urheiluoikeus, 2017, s. 310). Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 17/2014) on todettu, että urheilun kurinpidossa vakiintuneesti edellytetään, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä.

Käsillä olevassa Uudenkaupungin Korihaiden valitusasiassa seuralle on määrätty kurinpitoseuraamus kurinpitomenettelyssä, vaikka liitto vastauksessaan onkin toisin asiaa tulkinnut. Liittohallituksen eikä myöskään sitä edeltävässäkään liiton kurinpitomenettelyssä syntyneessä päätöksessä ole nimenomaisesti todettu, mitä sääntöjä on rikottu. Oikeusturvalautakunta tulkitsee, että kurinpitoseuraamus on lähinnä perustunut edellä selostettuun kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 kohtaan ja sen viittaamana virallisten pelisääntöjen 48 §:ään, jossa on määritelty toimitsijoiden velvollisuuksia, ja että tämän sääntövastaisuuden perusteella on seuralle kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 kohdan 11 alakohdan perusteella määrätty kurinpitorangaistuksena ottelun mitätöiminen ja uusintaottelun pelaaminen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei missään koripalloliiton säännöissä ole kuitenkaan säännelty seuran vastuuta ottelutoimitsijan virallisten pelisääntöjen vastaisesta huolimattomasta menettelystä. Tällaista vastuuperustetta ei voida myöskään liiton kurinpitoelimien päätöksillä synnyttää, vaan kurinpitovastuun tulee aina perustua voimassa oleviin sääntöihin. Säännöt sivuuttava urheilulliseksi nimitetty päätös ei voi milloinkaan olla oikeudenmukainen. Kun koripalloliiton säännöissä ei ole kuvattu rangaistavaksi sellaista menettelyä, jonka johdosta Uudenkaupungin Korihaille on määrätty kurinpitoseuraamus, seuralle ei olisi saanut lainkaan määrätä kurinpidollista rangaistusta toimitsijoiden menettelyn vuoksi. Näin ollen liittohallituksen päätös ottelun mitätöinnistä ja uusintaottelun pelaamisesta on kumottava tälläkin perusteella.

 

4. Lautakuntakulut ja valitusmaksu

Uudenkaupungin Korihait on voittanut asiansa oikeusturvalautakunnassa. Seura on vaatinut koripalloliittoa korvaamaan sille aiheutuneet lautakuntakulut. Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin perusteella koripalloliitto on velvollinen korvaamaan Uudenkaupungin Korihain kohtuulliset lautakuntakulut. Koripalloliiton ja Tampereen Pyrinnön lautakuntakuluja koskevat vaatimukset on asian lopputulos huomioon ottaen hylättävä. Valituksen tullessa hyväksytyksi valitusmaksu on palautettava Uudenkaupungin Korihaille.

 

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös UU-Korihait ry:n ja Tampereen Pyrintö ry:n välisen miesten korisliigan 30.12.2022 ottelun mitätöinnistä ja uusintaottelun pelaamisesta kumotaan. Mainitun ottelun lopputulos jää siten voimaan.

Suomen Koripalloliitto ry velvoitetaan korvaamaan UU-Korihait ry:n lautakuntakulut 400 eurolla.

Valitusmaksu palautetaan valittajalle.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                           

Teemu Vanhanen
Sihteeri

                                                                                                                                       

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Antti Aine, Mikko Kohtala, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.