12/ 2014 Jääkiekko - kurinpito - toimintakielto - erotuomari


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 12/2014

7.5.2014     Diaarinro 12/2014


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 18.3.2014


ASIA           

Kurinpidollinen toimintakielto


MUUTOKSENHAKIJA

Pasi Ahlavaara


KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry


SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 18.3.2014

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunta on 18.3.2014 antamallaan päätöksellä pitänyt voimassa Suomen Jääkiekkoliitto ry:n erotuomarivaliokunnan kurinpitoa koskevan päätöksen 11.3.2014, jolla Pasi Ahlavaara on määrätty toimintakieltoon 31.6.2014 saakka. Asiassa on kysymys väitetystä Ahlavaaran erotuomarin toiminnassa tapahtuneesta toiseen erotuomariin kohdistuneesta fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta III Divisioonan alemman jatkosarjan ottelussa 12.12.2013 nro 49650 Rangers-Storm. Päätös on perustettu Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusääntöjen kohtiin 10.4. ja 10.5. d).


VALITUS PERUSTEINEEN

Pasi Ahlavaara on valituksessaan vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös kumotaan ja hänen tasoluokituksensa palautetaan tasoille TU3/TUJ3 sekä että Suomen Jääkiekkoliitto ry velvoitetaan korvaamaan erotuomarivaliokunnan 100 euron maksun, valitusvaliokunnan 50 euron maksun sekä Ahlavaaralle aiheutuneet kulut 3.250 euroa.


Kurinpitotoimille ei ollut perusteita. Väitetty toisen erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamista koskeva tapahtuma ei ollut ollut yksiselitteinen, vaan se voitiin sijoittaa useaan valinnaiseen kohtaan ottelussa. Lisäksi asiassa kuullun toisen erotuomarin kertomus oli tullut Ahlavaaran tietoon vasta erotuomarivaliokunnan päätöksessä, eikä Ahlavaaralla siten ollut ollut mahdollisuutta antaa asiasta kilpailusääntöjen kohdan 10.2. mukaista vastinetta. Asian ratkaisun perustaminen tällaiseen yksilöimättömään kertomukseen vastoin kilpailusääntöjen kohdassa 8.4. mainittua erotuomariraporttia ja siitä määrättyjä ohjeita oli syrjivää ja epätasa-arvoista. Vastineen antaminen edellytti jotakin osoitetun tapahtuneeksi eikä näin ollut käynyt. Suomen Jääkiekkoliitto ry ei ollut kyennyt osoittamaan ottelusta väitettyä tapahtumaa eikä edes sitä, että asianosaiset olivat olleet ottelussa. Syyttömyysolettamaa ja itsekriminointisuojaa ei voitu kiertää. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n väite Ahlavaaran läsnäolosta ottelussa perustui hänen tehtävämääräykseensä rahallista korvausta vastaan. Tämä väite asetti Suomen Jääkiekkoliitto ry:n Ahlavaaran työnantajaksi, jonka tuli noudattaa työsopimuslakia. Asian käsittelyssä oli lisäksi käytetty Helsingin Jääkiekkotuomarit ry:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaa, joka ei ollut julkinen asiakirja.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry (jäljempänä SJL) on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä.


SJL:n kilpailusääntöjen kohdan 1.1. mukaan erotuomari sitoutui pelipassin lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Kilpailusääntöjen kohdan 10.1. mukaan erotuomari oli velvollinen noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niiden määräyksiä, joiden rikkomuksista voitiin tuomita rangaistus. Kurinpitomenettely ei siten rajoittunut pelkästään kilpailusääntöjen kohdassa 8.4. todettuun erotuomariraporttiin. Tapauksen aineisto osoitti selvästi, että Ahlavaara oli syyllistynyt toisen erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen käymällä häneen käsiksi ottelun aikana. Ahlavaaralla oli ollut viimeistään SJL:n erotuomarivaliokunnan päätöksen yhteydessä tiedossaan kaikki ne seikat ja sääntökohdat, joihin erotuomarivaliokunta oli päätöksensä perustanut. Ahlavaaralle oli varattu kilpailusääntöjen kohdan 10.2. mukainen mahdollisuus vastineen antamiseen asiassa.


Ahlavaaran vaatimus hänen tasoluokituksensa palauttamisesta oli perusteeton. Erotuomaritoiminta oli SJL:n ja Suomen Jääkiekkotuomareiden Liitto ry:n (SJTL) välisellä sopimuksella annettu paikallisten erotuomarikerhojen vastuulle. Paikalliset erotuomarikerhot toimivat yhdistyksinä, joiden jäseniä erotuomarit olivat. Tässä tapauksessa ei ollut puututtu Ahlavaaran jäsenyyteen erotuomarikerhossa, vaan kysymys oli SJL:n kilpailusääntöjen mukaisesta kurinpitomenettelystä, jossa Ahlavaara oli määrätty toimintakieltoon 31.6.2014 saakka. Edellä mainitun sopimuksen mukaan paikalliset erotuomarikerhot vastasivat osaltaan erotuomaritoiminnan toimivuudesta, johon kuului muun muassa erotuomareiden tasoluokittelu sekä erotuomareiden nimeäminen otteluihin. Erotuomarin tasoluokittelu ja otteluun nimetyksi tuleminen olivat riippuvaisia erotuomarin kyvyistä ja sopivuudesta erotuomarin tehtävään eikä kysymys siten ollut erotuomarin subjektiivisesta oikeudesta. Arvion sopivuudesta teki SJL tuomarilisenssin myöntämisen yhteydessä ja erotuomarikerhot otteluihin nimeämisen yhteydessä.


VASTASELITYS

Ahlavaara on vastaselityksessään katsonut, että häneen kohdistettu kurinpitotoimi oli perusteeton, toteennäyttämätön ja SJL:n kilpailusääntöjen kohtien 8.4., 10.1. ja 10.2. vastainen. Kurinpitotoimen perustana oleva teko oli tuotu esiin ensimmäisen kerran vasta erotuomarivaliokunnan päätöksessä, mikä oli vastoin hänen oikeusturvaansa. Ahlavaara ei ollut ollut tietoinen siitä, että häntä olisi rangaistu tai että hän olisi ollut kurinpitokäsittelyn alainen. Epäselvää myös oli, milloin väitetty teko oli tapahtunut, minkä vuoksi Ahlaavaaran puolustautuminen asiassa oli vaikeaa. Koska Ahlavaara ei tiennyt kurinpitoasian kohdetta tai syytä, hän ei ollut voinut tulla asiassa kuulluksi kilpailusääntöjen kohdan 10.2. edellyttämällä tavalla. Mainitun kohdan mukaan kuulemisen tuli tapahtua viimeistään seuraavana arkipäivänä, kun asianosaiselle oli annettu peli- tai ottelurangaistus. Ahlavaaralle ei ollut annettu tällaista eikä sellaista tahoa edes voinut olla olemassa. Kurinpitoasian käsittely toisen erotuomarin väitteen tai kertomuksen perusteella ei ollut kilpailusääntöjen perusteella mahdollista, vaan kilpailusäännöt tunsivat ainoastaan erotuomariraportin tai otteluvideon. Toisen erotuomarin kertomus oli mahdollisesti jonkinlainen kilpailusääntöjen kohdassa 8.4. tarkoitettu erotuomariraportti, mutta joka tapauksessa se oli kohdan 8.4. vastainen, koska sitä ei ollut toimitettu valaehtoisena ottelua seuraavana arkipäivänä. Kurinpitomenettely ei ylipäätään ollut tässä tilanteessa mahdollinen.


Erotuomarit olivat paikallisten erotuomarikerhojen jäseniä, joilla oli oikeus toimia erotuomaritehtävissä peruskurssin käytyään. Toiminta perustui yhdistyslakiin ja yhdistyksen jäsenyys mahdollisti toimimisen erotuomarin työtehtävissä SJL:n alaisissa ottelutapahtumissa. Erotuomarit työskentelivät työsopimuslain mukaisesti henkilökohtaisesti tai paikallisen erotuomarikerhon määräämänä SJL:n johdon ja valvonnan alaisena, mistä maksettiin SJL:n ja SJTL:n välisen sopimuksen mukaista korvausta. Erotuomareiden johto ja valvonta toteutuivat erotuomareiden tasoluokittelulla sekä kilpailusääntöjen kohdan 8.4. mukaisena raportointivelvollisuutena. Paikallinen erotuomariyhdistys ja yhdistyksen kerhokouluttaja toimivat SJL:n edustajina kilpailusäännön 8.2. mukaisesti. SJL:n tai sen edustajan HJT:n kerhokouluttajan oli osoitettava työsopimuslain mukainen hyväksyttävä syy estää henkilöä toimimasta rekisteröidyn yhdistyksen jäsenenä yhdistyksen mukaisessa toiminnassa sekä jakaa työtehtävät työsopimuslain edellyttämällä tavalla. Muunlainen toiminta oli työsyrjintää. Työsuhde jatkui niin kauan kuin yhdistyksen jäsenyyden edellytykset täyttyivät tai SJL esitti työsopimuslain mukaisen syyn henkilön sopimattomuudesta yhdistyksen mukaisiin tehtäviin. Tässä tapauksessa oli mahdollisesti voitu loukata myös kolmannen osapuolen oikeusturvaa, koska ottelussa oli jaettu tuomarin päätöksellä ottelurangaistus, mikä tarkoitti pelaajalle lähtökohtaisesti yhden ottelun pelikieltoa. Pelaajan oikeusturvan kannalta tilanne oli ongelmallinen, jos toinen tuomari pakotettiin olemaan kurinpidon uhalla samaa mieltä toisen tuomarin kanssa.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Käsittelyratkaisu


Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

 

Pääasiaratkaisun perustelut


Tosiasiat ja kysymyksenasettelu

 

Urheilun oikeusturvalautakunta (lautakunta) on 3.3.2014 antamallaan päätöksellä 3/2014 kumonnut HJT:n hallituksen päätöksellä 13.1.2014 Ahlavaaralle määrätyn väliaikaisen toimintakiellon, koska asiassa ei ollut esitetty sellaisia sääntöjä, joiden nojalla HJT olisi voinut määrätä Ahlavaaran väliaikaiseen toimintakieltoon. Asiaa on tämän jälkeen käsitelty ensin SJL:n erotuomarivaliokunnassa ja Ahlavaaran valituksen johdosta edelleen SJL:n valitusvaliokunnassa. Ahlavaaran lautakuntaan toimittaman valituksen perusteella asiassa on kysymys siitä, onko menettely asiassa ollut SJL:n kilpailusääntöjen mukaista sekä siitä, onko asiassa ylipäätään ollut perusteita asettaa hänet määräaikaiseen kurinpidolliseen toimintakieltoon.


SJL:n kilpailusääntöjen soveltaminen Ahlavaaraan

 

Urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuuluu, että kurinpitotoimen kohteelle voidaan määrätä vain sellaisissa kurinpitomääräyksissä mainittuja seuraamuksia, joihin hänet on sitoutettu. Perusedellytyksenä sille, että urheilun kurinpidossa tai muussa yhteydessä voidaan määrätä kilpailu- tai toimintakielto, on siten se, että tällainen kiellon määrääminen perustuu asianosaista velvoitettaviin sääntöihin tai sopimuksiin.


SJL:n kilpailusääntöjen kohdan 1.1. mukaan pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä.


Kilpailusääntöjen kohdan 10.1. mukaan seurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä, joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Tapahtuneista rikkomuksista voidaan tuomita jäljempänä mainituin perustein rangaistus.


SJL:n vastauksesta ja Ahlavaaran vastaselityksestä käy ilmi, että erotuomaritoiminta on SJL:n ja SJTL:n välisellä sopimuksella annettu paikallisten erotuomarikerhojen vastuulle. Pelipassin lunastanut Ahlavaara toimii HJT:n erotuomarina SJL:n alaisessa toiminnassa. Ahlavaaraan voidaan siten edellä todettujen SJL:n kilpailusääntöjen nojalla soveltaa mainittuja kurinpitoa koskevia sääntöjä.


Menettely Ahlavaaran kurinpitoasiassa

 

SJL:n kilpailusääntöjen kohdan 10.2. mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kurinpitomenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Asianosaisella on aina oikeus antaa vastineensa. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle vastineen antamisesta. Vastine tehdään kirjallisena. Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä 1) seuraavan arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus tai 2) viimeistään ennen asianosaisen edustaman joukkueen seuraavaa kyseessä olevan sarjan virallista sarjaottelua, mikäli edellä mainittu asianosaisen joukkueen seuraava virallinen sarjaottelu pelataan ennen 1)-kohdassa mainittua ajankohtaa. Erittäin painavasta syystä kurinpitoelin voi hyväksyä myöhemminkin tulleen ilmoituksen vastineen antamisesta. Kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen. Vastineen antamisajan määräämisessä on otettava huomioon asian käsittelemiseen liittyvät pakottavat aikataululliset seikat (eri sarjoissa eri tiheydellä otteluita). Mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa/toimihenkilöä kuulematta.


Kilpailusääntöjen kohdan 10.3. mukaan erotuomarien ja virallisten toimitsijoiden laiminlyöntitapauksissa kurinpidosta vastaa aluehallitus, muusta kurinpidosta erotuomareille ja virallisille toimitsijoille vastaa erotuomarivaliokunta.


Ahlavaaran valituksensa oheen liittämistä sähköpostiviesteistä ilmenee, että häneltä on helmikuussa 2014 pyydetty asiassa vastinetta. Tämä on tapahtunut ennen kuin lautakunta on antanut ratkaisunsa Ahlavaaran väliaikaista toimintakieltoa koskeneessa asiassa. Ahlavaara ei ole antanut tässä asiassa vastinetta, mistä syystä erotuomarivaliokunnan päätöksessä 11.3.2014 Ahlavaaran näkemys tapahtumainkulusta on perustettu hänen aiemman käsittelyn yhteydessä HJT:n hallitukselle antamaan vastineeseen 19.1.2014 sekä Ahlavaaran Urheilun oikeusturvalautakunnalle toimittamaan vastaselitykseen 13.2.2014. Ahlavaaran valituksensa oheen liittämistä sähköpostiviesteistä käy ilmi, että asiassa on ilmoitettu olevan kysymys kurinpitoasiasta. Lautakunta katsoo, että Ahlavaaran on täytynyt ymmärtää, että asiassa on kysymys kurinpitomenettelystä ja että häneltä pyydetään sen johdosta vastinetta. 


Epäselväksi sitä vastoin on jäänyt, onko Ahlavaara saanut ennen erotuomarivaliokunnan antamaa päätöstä tiedokseen sekä myös mahdollisuuden kommentoida toisen erotuomarin ottelun tapahtumista antamaa lausuntoa, johon erotuomarivaliokunta on ratkaisunsa perustanut. Ahlavaaran mukaan näin ei ole tapahtunut. Ahlavaara on lisäksi tuonut esiin, ettei tällaisen kertomuksen huomioon ottaminen ollut edes mahdollista, koska kilpailusäännöt eivät sitä mahdollistaneet.


Lautakunta toteaa, että kurinpitoa koskevissa asioissa on tärkeää, että asianosainen saa tiedokseen sen aineiston, johon päätös perustetaan. Ahlavaara on kuitenkin valittanut erotuomarivaliokunnan päätöksestä valitusvaliokuntaan ja viimeistään tuossa yhteydessä hänellä on ollut mahdollisuus tuoda esiin näkemyksensä lausunnon merkityksestä. Lautakunta katsoo, että toisen erotuomarin lausunnon hankkiminen on ollut tarpeen asian selvittämiseksi eivätkä SJL:n kilpailusäännöt ole olleet tälle esteenä. SJL:n menettely asiassa ei ole kokonaisuutena tarkastellen vaarantanut Ahlavaaran oikeusturvaa. Aihetta valitusvaliokunnan päätöksen kumoamiseen Ahlavaaran väittämien menettelyvirheiden perusteella ei siten ole.


Toimintakieltoa koskeva ratkaisu

 

SJL:n kilpailusääntöjen kohdan 10.4. mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija, joukkue tai seura 1) joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus käytöksestä, sama koskee tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista, 2) joka ottelun kestäessä tai ottelusta tehtyjen päätösten johdosta on esiintynyt loukkaavasti tai mielenosoituksellisesti erotuomaria tai muuta toimihenkilöä kohtaan, 3) joka ottelun aikana erotuomarin tai muiden toimihenkilöiden määräyksestä on poistettu kenttäalueelta, 4) joka harjoitus- tai pelikaudella on syyllistynyt doping- tai huumausaineiden käyttöön, myyntiin, valmistukseen tai hallussapitoon tai toiminut tavalla, joka on aiheuttanut lajille kielteistä julkisuutta, 5) joka on syyllistynyt edellä mainittujen aineiden mainostamiseen, 6) joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen, 7) joka rikkoo SJL:n toimintasääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä, 8) joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä, 9) joka rikkoo SJL:n alueen vahvistamia kilpailumääräyksiä, 10) joka erotuomarina tai toimitsijana jättää saapumatta hänelle määrättyyn tehtävään tai jättää suorittamatta tai laiminlyö erotuomarille tai toimitsijalle kuuluvat tehtävät.


Ahlavaaran kurinpitopäätös on perustettu edellä todetun kilpailusäännön kohtiin 2 ja 6. Ahlavaara on tuonut esiin, ettei kuripitotoimille ole ollut perusteita. Lautakunta toteaa, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen on perustunut ottelun erotuomarin tapahtumasta antamaan selvitykseen. Sen perusteella on katsottu selvitetyksi, että Ahlavaara on loukannut erotuomarin fyysistä koskemattomuutta. Ahlavaaran asiassa esittämät seikat eivät anna aihetta epäillä kurinpitoseuraamuksen oikeellisuutta.


Asian oikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksetöntä on, mihin yksittäiseen pelitilanteeseen kurinpitoseuraamuksen määräämiseen johtanut Ahlavaaran sanottu menettely on liittynyt. Ahlavaaran vaatimus tasoluokituksensa palauttamisesta on perusteeton.


Päätöslauselma


Pasi Ahlavaaran valitus ja kuluvaatimukset hylätään. SJL:n valitusvaliokunnan päätös jää pysyväksi.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Jukka Sippo                                  Ida-Sofia Mäki

puheenjohtaja                              sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Jarmo Hirvonen, Kristiina Rintala, Hilkka Salmenkylä, Thomas Stenius