22/2022 Skeet – Arvokisavalinta – Valintakriteerien tulkinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS  Nro 22/2022
23.8.2022                                 
Diaarinro 26/2022

                                                                                                                                  

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n liittohallituksen päätös 20.7.2022 miesten skeetin EM-arvokilpailujoukkueesta

ASIA                 
Arvokisavalinta

 

MUUTOKSENHAKIJA 
 A

 

KUULTAVAT
Suomen Ampumaurheiluliitto ry

B

C

D

                         

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n (jäljempänä myös SAL) liittohallitus on 20.7.2022 päättänyt päävalmentajan esityksestä valita miesten skeetin EM-kisajoukkueeseen B:n, C: ja D:n. Valittaja A:ta ei ole valittu kysymyksessä olevaan joukkueeseen Suomen edustajaksi.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n liittohallituksen päätöstä 20.7.2022 muutettavan siten, että hänet valitaan edustamaan Suomea skeetin EM-kisoihin Kyproksen Larnakaan 4.–11.9.2022.

Valittajaa oli kohdeltu valinnassa epäasiallisesti ja syrjivästi. Näyttötulosten perusteella hänet olisi tullut valita joukkueeseen. Valittajaa olisi tullut verrata C:hen eikä D:hen. Päävalmentajan esitykseen kisajoukkueesta olivat vaikuttaneet tosiasiallisesti muut syyt kuin valittajan urheilumenestys.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Ampumaurheiluliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

SAL:n liittohallituksen päätös oli ilmoitettujen valintakriteerien mukainen. Miesten skeetissä oli ollut neljä valintakelpoista MCS-rajan saavuttanutta urheilijaa. Näistä kukaan ei ollut saavuttanut korkeampaa MQS-rajaa, joka olisi antanut etusijan valinnoissa. Valintakelpoisten urheilijoiden joukosta päävalmentaja esitti joukkuetta valintamenettelyssä mainittuihin kriteereihin perustuen. Valittajaa ei ollut tässä arvioinnissa kohdeltu päävalmentajan taholta tai muutoinkaan epäasiallisesti tai syrjivästi.

Valittaja oli osallistunut maajoukkueleireille tänä vuonna vain muutaman yksittäisen päivän kotimaan kahden leirin aikana. Hän oli ollut siis poissa lähes kaikesta maajoukkueleirityksestä joulukuun 2021 jälkeen. Suomalaisia oli osallistunut kansainvälisiin arvokilpailuihin ja maailmancupeihin valintamenettelyn mukaisen 12 kuukauden tarkastelujakson aikana kolmesti: Tokion olympialaisissa ja maailmancupeissa Kyproksella ja Italiassa. Valittaja oli osallistunut molempiin maailmancupeihin, mutta kilpailun ulkopuolisena RPO-ampujana (Ranking points only) päävalmentajan esittämän joukkuevalinnan takia. Kummassakaan näistä hänen tuloksensa ei olisi riittänyt finaalipaikkaan. Kroatian maailmancup ei ollut valintamenettelyn mukaisessa aikajaksossa, joten sitä ei tullut ottaa huomioon.

C on vaatinut, että valitus hylätään.

Valintapäätös oli ollut oikea. C oli maailman rankingtilastossa valittajaa korkeammalla. Hänellä oli myös parempi maailmancup sijoitus viimeiseltä 12 kuukaudelta.

B ja D eivät ole vastanneet valitukseen.


VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa lausuen muun ohella seuraavan.

Valintakriteerit oli tehty niin, että urheilullisista tuloksista huolimatta valituiksi tulivat ne, joita päävalmentaja esitti. Valittajalla oli hyvä kausi alla, vaikka kaikki tulokset eivät mahtuneetkaan huomioon otettavaan ajanjaksoon. Päävalmentaja oli asenteellinen valittajaa kohtaan. Valittaja ei ollut voinut osallistua kaikkeen maajoukkuetoimintaan sen vuoksi, että hän ei ollut ottanut koronavirusrokotetta. Hän ei voinut myöskään täysipainoisesti osallistua maajoukkueleireille työnsä ja perheensä takia.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

SAL:n liittohallitus on 20.7.2022 valinnut Suomen miesten joukkueen (kolme urheilijaa) skeetin EM-kilpiluihin Kyproksen Larnakaan. Kilpailut järjestetään 4.–11.9.2022. Valittajaa ei ollut valittu joukkueeseen.

Valittaja on katsonut, että hänet olisi tullut valita joukkueeseen SAL:n julkaisemien kriteerien perusteella. Valittaja on lisäksi katsonut, että maajoukkuevalmentaja on kohdellut häntä valintaprosessissa epäasiallisesti ja syrjivästi.

Asiassa on valituksen, vastausten ja vastaselityksen perusteella kysymys siitä, onko arvokilpailuvalinta tapahtunut SAL:n etukäteen julkaisemien kriteerien mukaisesti ja siitä, onko valittajaa kohdeltu valintaprosessissa epäasiallisesti ja syrjivästi.

Valintakriteerit

SAL on julkaissut internet-sivuillaan vuoden 2022 arvokilpailuja koskevan valintamenettelyn valintakriteereineen. Sen mukaan valintaikkuna sulkeutuu kuusi viikkoa ennen mestaruuskilpailujen alkupäivää eli 13.7.2022.

Valintamenettelyssä käytetyllä termillä MCS (Minimum consideration score) on tarkoitettu valintaharkinnan minimirajaa, joka on täytynyt saavuttaa, jotta voi ylipäätään tulla harkittavaksi joukkueeseen. MQS (minimum quolification score) on puolestaan kriteerin mukaan valintahyväksynnän minimiraja, jonka saavuttanut urheilija on etusijalla valinnoissa. Skeetin osalta MCS-rajaksi on asetettu 119 ja MQS-rajaksi 122.

Valintakriteerien 5 kohdan mukaan

1.       EM- ja MM-kilpailun valintaan liittyen lasketaan kolmen parhaan näyttökilpailutuloksen keskiarvo viiden (5) viimeisen näyttökilpailun osalta.

2.       MQS rajan saavuttamisen etu on, että urheilija on valinnoissa etusijalla.

3.       Näyttökilpailut listataan erikseen, sisältäen sekä kansainvälisiä että kotimaisia kilpailuja.

4.       Aikuiset: Keskiarvolaskentaan käytettävien kolmen parhaan näyttökilpailutuloksen tulee sisältää ulkomailla, kansainvälisessä näyttökilpailussa ammuttu tulos.

----

6.       Keskiarvotulosta verrataan valintamenettelyssä mainittuun MCS-rajaan. Mikäli keskiarvotulos saavuttaa MCS-rajan, urheilija on valintakelpoinen ja häntä voidaan harkita nimitettäväksi arvokilpailujoukkueeseen.

7.       Keskiarvotuloksen saavuttaessa MCS-rajan, urheilija on oikeutettu minimiomavastuuseen arvokilpailukustannusten osalta.

8.       Päävalmentaja voi tarvittaessa valmennuksen johtajan hyväksynnällä asettaa ylimääräisiä näyttökilpailuja. Näistä ilmoitetaan urheilijoille mahdollisimman pian.


Kriteerien 8 kohdan mukaan

Valintarajan minimirajan (MCS) saavuttaneiden urheilijoiden osalta päävalmentajat tekevät valmennuksen johtajalle esityksen valintakelpoisista urheilijoista perustuen seuraaviin kriteereihin:

o   Ulkomailla saavutetut MCS ja MQS tulokset ovat arvokkaampia kuin kotimaassa ammutut tulokset. Tämä korostuu erityisesti tasatilanteessa.

o   Tulokset ISSF:n merkittävimmissä kilpailuissa (arvokilpailut ja MC) viimeisen 12 kuukauden aikana – erityisarvoa mitali- sekä finaalisijoituksilla.

o   Tulokset SM-kisoissa sekä virallisissa ISSF:n ja muissa kansainvälisissä GP-kisoissa – erityisarvoa mitali- sekä finaalisijoituksilla.

o   Suoritukset muissa kotimaisissa ennätyskelpoisissa kilpailuissa.

o   Suoritusten kehityssuunta – suorituksen ja suoritusvarmuuden noususuhdannetta painotetaan ja arvioidaan sen viittaamista finaali- sekä mitalipotentiaaliin tulevaisuudessa.

o   Valmentajien arvio urheilijan mitalipotentiaalista tulevaisuudessa.

SAL on julkaissut internet-sivuillaan ne kilpailut, jotka huomioidaan näyttökilpailuina nyt kysymyksessä oleviin EM-kisoihin. Näyttökilpailuja ovat olleet 19.–30.4. MC Lonato, 7.–8.5. Nasta GP, 20.–29.5. ISSF GP Granada, ESP tai 21.–22.5. Polar GP, 18.–19.6. Sako-Franchi ja 2.–3.7. St. Michel Skeet.  


Valintapäätöstä koskeva arviointi

Valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto valitsee Suomea edustamaan urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden arvioidaan voivan menestyä kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaiten. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Silloin kun valinnat kuitenkin tehdään ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden perusteella, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa valinnassa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti ja päätös voidaan valituksen johdosta kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu. Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen (ks. esim. UOL 14/2019 ja UOL 3/2020).

Asiassa on riidatonta, että kukaan urheilijoista, joiden välillä valintapäätöstä on käsillä olevassa asiassa tehty, ei ollut saavuttanut näyttökilpailuissa MQS rajaa. Miesten skeetissä on siten ollut neljä valintakelpoista eli MCS-rajan saavuttanutta urheilijaa. Valintakelpoisten urheilijoiden joukosta päävalmentaja on esittänyt joukkuetta miesten skeetin EM-kisoihin valintakriteereissä mainituin tavoin. Tässä tilanteessa valinnassa on tullut ottaa huomioon kaikki edellä kriteerejä koskevassa kappaleessa todetut seikat. MCS-rajan saavuttaneiden urheilijoiden välillä valintaa tehtäessä muun ohella päävalmentajan arvio urheilijan mitalipotentiaalista tulevaisuudessa voi ratkaista kriteerien mukaan valinnan kahden tai useamman urheilijan välillä.

SAL on toimittanut oikeusturvalautakunnalle EM-haulikko 2022 valintaesityksen ja EM-haulikko 2022 skeet päävalmentajan perustelut valintaesitykselle. Niistä ilmenee, että pelkkien valintakisojen keskiarvotuloksia MCS-rajan ylittäneiden joukossa tarkasteltaessa neljän valintakelpoisen urheilijan osalta huonoin on ollut toinen henkilö kuin valittaja. Päävalmentaja on kuitenkin ottanut edellä todetun lisäksi huomioon edellisten 12 kuukauden tulokset, kansainvälisen menestyksen ja päävalmentajan oman arvion valintakelpoisten urheilijoiden harjoittelusta ja tuloskehityksestä. Päävalmentaja on myös arvioinut, että toinen urheilija selviytyy valittajaa todennäköisemmin finaaliin. Tässä kokonaisharkinnassa päävalmentaja on päätynyt esittämään joukkuetta, jonka ulkopuolelle on jäänyt valittaja.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen perusteella päävalmentaja on esitystä laatiessaan ottanut huomioon julkaistuissa kriteereissä mainitut seikat ja päätynyt kokonaisharkinnassaan esittämään joukkuetta, johon valittaja ei ole kuulunut. Valintaharkinnassa on kriteerien mukaan voitu ottaa huomioon muitakin seikkoja kuin valintakisojen tulosten keskiarvo. Siten joukkuetta valittaessa on voinut syntyä tilanne, jossa valittajaa verrataan johonkin muuhun urheilijaan kuin sellaiseen, joka on saavuttanut näyttökisoissa saman keskiarvon kuin hän. Esitettyjen kriteerien ja valintaan liittyvien arviointien perusteella oikeusturvalautakunta siten katsoo, että arvokisavalinta on tehty asetettuja valintakriteereitä noudattaen.


Onko valittajaa kohdeltu päävalmentajan toimesta epäasiallisesti ja syrjivästi?

Valittaja on valituksessaan katsonut, että päävalmentajan arvokisavalintaratkaisuun on vaikuttanut epäasialliset syyt ja että häntä on syrjitty valintaratkaisua tehtäessä. Valittaja on tältä osin vedonnut siihen, että valintaratkaisuun on vaikuttanut se, ettei hän ole ottanut koronarokotetta ja se, että hän ei ole voinut osallistua täysipainoisesta maajoukkueleireihin työnsä ja perheensä takia. Valittajan näkemyksen mukaan päävalmentaja on suhtautunut edellä todetuista syistä häneen asenteellisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei sille esitetystä kirjallisesta selvityksestä ilmene sellaisia seikkoja, jotka tukisivat valittajan näkemystä hänen epäasiallisesta ja syrjivästä kohtelustaan. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään seikkoja, joiden perusteella päävalmentajan arvio valittajan harjoittelun määrästä olisi ilmeisen väärä tai että tämän johtopäätöksen perusteena olisi todellisuudessa epäasialliset ja syrjivät syyt. Valittaja on itsekin myöntänyt, ettei hän ole voinut osallistua maajoukkuetoimintaan täysipainoisesti, vaikka onkin kyennyt tätä tasapainottamaan omalla harjoittelulla ja työnantajalta saamallaan taloudellisella tuella.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että valittajan jättäminen arvokisajoukkueen ulkopuolelle olisi perustunut epäasiallisiin tai syrjiviin syihin.   

 

Johtopäätökset

Edellä ilmenevin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen kohteena oleva arvokisavalinta on tehty asetettuja valintakriteereitä noudattaen eikä asiassa ole näytetty, että valittajaa olisi kohdeltu valintaprosessissa epäasiallisesti tai syrjivästi. Valitus on siten hylättävä.


Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.


Kristiina Rintala                                                Puheenjohtaja                                                                         

Jukka
Sihteeri                                                                                                       

                                                                                                            

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä