6/2013 Uinti - toimivalta lajiliitossa - muutoksenhaku lajiliitossa


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 6/2013

22.5.2013    Diaarinro 5/2013


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Uimaliitto ry:n liittohallituksen kokouksen 2/2013 päätös 14.2.2013 koskien Lahden Kaleva ry:n valitusta liittohallitukselle


ASIA

Edustussiirto / Yhdistyksen sääntöjen noudattaminen


MUUTOKSENHAKIJA

Lahden Kaleva ry


KUULTAVA

Suomen Uimaliitto ry


SUOMEN UIMALIITTO RY:N LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS 14.2.2013

Suomen Uimaliiton liittohallitus on kokouksessaan 2/2013 14.2.2013 tehnyt päätöksen Lahden Kaleva ry:n valituksesta uimarin edustussiirtoa koskien ja todennut, että asiassa oli toimittu liittohallituksen hyväksymien Uimaliiton yleismääräysten ja sääntövaliokunnan ohjesäännön mukaisesti. Lisäksi liittohallitus on todennut, että se ei ota kantaa yleismääräysten tulkintakysymyksiin, vaan yleismääräysten mukaisesti sääntövaliokunta ylimpänä päättävänä toimielimenä tekee tällaiset tulkinnat.


VALITUS PERUSTEINEEN

Lahden Kaleva ry (jäljempänä Kaleva) on vaatinut Urheilun oikeusturvalautakuntaa käsittelemään ja ratkaisemaan urheilijan edustussiirrosta syntyneen kiistan Kalevan ja Suomen Uimaliiton välillä. Asiassa oli syntynyt erimielisyyttä Suomen Uimaliiton menettelytavoista urheilijan edustus- / seurasiirtoasian käsittelyssä eikä liitto ollut Kalevan näkemyksen mukaan noudattanut asiassa omia sääntöjään, toimintaohjeitaan ja -määräyksiään.


Suomen Uimaliiton liittohallituksen päätös 14.2.2013 oli perusteltu väärin. Perusteluissa oleva lainaus ei ollut Suomen Uimaliiton säännöistä vaan Uintiurheilun Sääntökirjan Yleismääräyksistä, jotka olivat Uimaliiton omia uintiurheilun kilpailumääräyksiä ja FINA:n kilpailusääntöjen suomenkielisiä tulkintoja. Lainauksesta oli myös tarkoitushakuisesti jätetty pois kappaleen alkuosa, joka selkeästi rajaa Suomen Uimaliiton sääntövaliokunnan tulkintaoikeuden koskemaan vain uintiurheilun kilpailusääntöjä.


Yhdistyksissä ylintä päätösvaltaa käyttivät jäsenet ja päätösvallan käyttäminen tapahtuu vuosikokouksissa, joissa myös yhdistyksen säännöt ja niihin tehdyt muutokset tuli hyväksyä. Liittokokousten välillä ylintä valtaa käytti liittohallitus, jonka jäsenet oli valinnut liittokokous.


Seuraa vaihtanut urheilija ei ollut noudattanut Suomen Uimaliiton edustussiirto-ohjeita ja -määräyksiä, joten edustussiirto oli riitautettu ja Uimaliitolle oli toimitettu edustussiirtomääräysten mukaiset perustelut. Sääntövaliokunta oli ottanut asian Uimaliiton toimihenkilön esityksestä ratkaistavakseen, vaikka asia oli Uimaliiton sääntöjen mukaan kuulunut yksiselitteisesti liittohallituksen ratkaistavaksi. Sääntövaliokunnalla ei ollut Uimaliiton sääntöjen eikä sen oman ohjesääntöihin kirjatun toimenkuvansa nojalla valtuuksia ratkaista riitakysymystä.


Liittohallitus ei ollut täyttänyt Uimaliiton sääntöjen määräämää valvontavelvollisuuttaan ohjesääntöjen ja -määräysten noudattamisesta eikä riitojen ratkaisemisesta. Liittohallitus ei ollut myöskään noudattanut Uimaliiton sääntöjä kieltäytymällä Kalevan vaatimasta sääntöjen määräämästä kiistakysymyksen käsittelystä ja ratkaisusta. Liittohallitus ei voinut mielivaltaisesti valita, ottaako sen jonkin riitatapauksen käsittelyyn vai ei perustelematta päätöstään millään tavoin.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Uimaliitto ry (jäljempänä Uimaliitto) on vaatinut, että Kalevan valitus hylätään. Edustussiirtotapauksessa oli toimittu Uimaliiton yleismääräysten sekä toimintaperiaatteiden sekä vakiintuneen, seurojen hyväksymän käytännön mukaisesti. Liittohallitus oli kokouksessaan 14.2.2013 päättänyt, että kyseisessä edustuskelpoisuuden siirtoasiassa oli toimittu liittohallituksen hyväksymien Uimaliiton yleismääräysten ja sääntövaliokunnan ohjesäännön mukaisesti eikä liittohallitus ottanut kantaa yleismääräysten tulkintakysymyksiin. Yleismääräysten mukaisesti sääntövaliokunta ylimpänä päättävänä toimielimenä tekee tällaiset tulkinnat.


Uimaliiton liittohallitus oli yleismääräystensä ensimmäisellä kappaleella sekä sääntövaliokunnan ohjesäännöllä siirtänyt sille kuuluvan Uintiurheilun sääntöjen ja määräysten tulkintavallan sääntövaliokunnalle. Nyt ratkaistavana olevassa edustussiirtotapauksessa oli ollut alunperin kysymys siitä, mitä Uimaliiton yleismääräysten 6 § kohdan 7 mukaisilla jäsen- tai muilla velvoitteilla ja yleismääräysten 6 § kohdan 6 mukaisilla poikkeuksellisilla kuluilla tarkoitetaan. Tällöin tulkintavalta kuului sääntövaliokunnalle ja tähän perustuen liittohallitus ei ollut ottanut asiaan kantaa kokouksessaan 21/2012. Kokouksessaan 2/2013 liittohallitus oli seuran vaatimuksesta päättänyt ottaa asian käsittelyyn ja todennut, että sen mielestä kyseinen seurasiirtoasia oli käsitelty liittohallituksen päättämien yleismääräysten ja sääntövaliokunnan ohjesäännön mukaisesti.


Kalevan valitus oli kohdistunut asian prosessuaaliseen puoleen, joten Urheilun oikeusturvalautakunta saattoi ottaa kantaa ainoastaan siihen, oliko edustuskelpoisuutta koskeva päätös tehty Uimaliiton sisällä oikeassa toimielimessä. Valituksessa väitettyjä puutteita tai virheitä Uimaliiton toimiston tai sääntövaliokunnan toiminnassa ei ollut esiintynyt.


Seurasiirtolomakkeessa ei oltu varauduttu sellaisiin tilanteisiin, joissa urheilijan ja hänen sen hetkisen seuransa käsitykset urheilijan velvoitteista poikkesivat toisistaan. Tällaisessa tilanteessa liittohallituksen valtuuttama sääntövaliokunta toimenkuvansa mukaisesti ohjaa ja neuvoo liiton jäsenseuroja, uintiurheilijoita, valmentajia ja toimitsijoita sekä tarvittaessa ratkaisee uintiurheilun sääntöjen tulkinnat.


Valituksen kohteena olevan edustussiirtotapauksen käsittely ei millään tavoin poikennut normaaleista edustuskelpoisuuden siirtojen käsittelyistä. Sääntövaliokunta ei ota käsittelyynsä Uimaliiton sääntöjen tarkoittamia riitatapauksia, vaan ne siirretään liittohallituksen käsiteltäväksi. Uimaliiton käsityksen mukaan edustuskelpoisuuden siirrosta tulisi riitatapaus, mikäli urheilija ja seura olisivat eri mieltä esimerkiksi Uimaliiton yleismääräysten 6 § kohdan 7 mukaisten jäsen- tai muiden velvoitteiden täyttymisestä. Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys tällaisesta tapauksesta.


VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään uudistanut aikaisemmin asiassa lausumansa ja lisäksi todennut, että Uimaliiton pyrkimyksenä oli rajata tapaus käsittämään vain Kalevan taloudelliset vaateet ja kiistää se, että niistä olisi syntynyt riitaa ja tällä tavoin kiertää säännön 3 § 3 velvoite käsitellä tapaus liittohallituksessa. Kalevan valituksen aihe ja sen näkemys oli, että riitakysymykseksi ei voida rajata vain seuran vaateita, vaan syntyneessä kiistassa oli etupäässä kyse sääntöjen, ohjeiden ja määräysten noudattamisesta sekä liiton toimi- ja luottamushenkilöiden toimintatavoista ja puolueellisuudesta asian käsittelyssä. Tämän toiminnan johdosta Kaleva oli kärsinyt taloudellisia ja urheilullisia menetyksiä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Perustelut


Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.


Pääasiaratkaisu


Suomen Uimaliitto ry:n toimintasäännöt ja liittohallituksen toimivalta


Toimintasääntöjen 20 §:n 6 alakohdan mukaan liittohallituksen tehtävänä on muun muassa laatia sääntöjen 18 §:n 3 kohdan mukaisten toimielinten ohjesäännöt sekä laatia ja vahvistaa 18 §:n 4 kohdan mukaisten toimielinten ohjesäännöt. Mainittujen sääntöjen 7 alakohdan mukaan liittohallituksen tehtävänä on myös esimerkiksi laatia ja vahvistaa kilpailu-, ennätys-, mestaruuskilpailu-, edustuskelpoisuus- ja ohjesäännöt, valvoa niiden noudattamista ja ratkaista näitä koskevat riitakysymykset.


Uintiurheilun sääntökirja 2009 yleismääräykset ja edustuskelpoisuuden siirto


Yleismääräysten 6 §:ssä on säädetty edustuskelpoisuuden siirrosta. Mainittujen yleismääräysten 6 §:n 6 alakohdassa on todettu, että mikäli kilpailija aiheuttaa seuralle poikkeuksellisia kuluja, seura voi sopia uimarin kanssa kirjallisesti niiden takaisinmaksusta seurasiirtotapauksessa. Mainittujen yleismääräysten 7 alakohdan mukaan kilpailija on vapaa siirtymään, ellei hänellä ole seuraa kohtaan täyttämättömiä jäsen- tai muita velvoitteita, tai ellei seura ole rangaissut häntä kilpailukelvottomuudella, jonka kärsiminen on kesken. Kielteinen päätös on niissä tapauksissa perusteltava. Sen jälkeen kun kilpailija on täyttänyt velvoitteensa, tai hänen kilpailukelvottomuutensa on päättynyt, on hän vapaa edustamaan uutta seuraansa.


Suomen Uimaliitto ry:n uintiurheilijan edustuskelpoisuuden siirtohakemus


Valituksen liitteenä 2 on esitetty uintiurheilijan edustuskelpoisuuden siirtohakemus sekä ohjeita edustussiirron hakemista varten. Kyseisessä hakemuslomakkeessa todetaan, että uintiurheilijan (tai seuran) tulee hankkia siirtohakemukseen sekä uuden että vanhan seuran allekirjoitukset ennen lomakkeen toimittamista postitse Uimaliittoon. Vanhan seuran on ilmoitettava uintiurheilijalle tätä koskevista mahdollisista täyttämättömistä velvoitteista vanhaa seuraa kohtaan ennen lomakkeen allekirjoittamista. Edustussiirron hakemista koskevissa ohjeissa on vielä todettu, että edustussiirto astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua siitä arkipäivästä, jona oikein täytetty hakemus ja maksukuitti saapuvat Uimaliittoon.


Suomen Uimaliitto ry:n sääntövaliokunnan toimenkuva ja johtoryhmien ja valiokuntien ohjesääntö


Valituksen liitteenä 9 on esitetty sääntövaliokunnan toimenkuvaa koskeva asiakirja. Sen mukaan sääntövaliokunta ohjaa ja neuvoo liiton jäsenseuroja, uintiurheilijoita, valmentajia ja toimitsijoita kaikissa uintiurheilun sääntöjä koskevissa asioissa. Lisäksi ensimmäisen alakohdan mukaan päämääränsä toteuttamiseksi sääntövaliokunta ratkaisee uintiurheilun sääntöjen tulkinnat. Lisäksi valituksen liitteenä esitetyssä johtoryhmien ja valiokuntien ohjesääntö-dokumentissa ja sen alakohdassa on todettu, että johtoryhmät ja valiokunnat valitaan syysliittokokouksen jälkeen kokoontuvassa ensimmäisessä uuden liittohallituksen kokouksessa.


Suomen Uimaliitto ry:n kilpailumääräykset


Kilpailumääräysten 4 §:ssä on todettu, että rankaisuvaltaa käyttävä elin on liiton liittohallitus. Edelleen muutoksenhakua koskevassa kilpailumääräysten 8 §:n 1 kohdassa on todettu, että asianosainen voi valittaa päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan. 2 kohdan mukaan valitusmenettelyssä noudatetaan Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjä.


Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §


Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaan valitus otetaan tutkittavaksi vain, jos kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty ja valitus on pantu vireille oikeusturvalautakunnan sääntöjen 8-10 §:ssä edellytetyllä tavalla.


Johtopäätökset


Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on riidatonta, että Kalevalla on ollut taloudellisia vaatimuksia entistä uimariaan Olli Kokkoa kohtaan. Valituksen liitteenä 2 esitetyssä edustuskelpoisuuden siirtohakemuksessa on erikseen mainittu, että vanhan seuran on ilmoitettava uintiurheilijalle tätä koskevista mahdollisista täyttämättömistä velvoitteista vanhaa seuraa kohtaan ennen lomakkeen allekirjoittamista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kaleva on tällaisen ilmoituksen Kokolle myös tehnyt.


Uintiurheilun sääntökirjan 2009 yleismääräysten 6 §:n ja sen 7 alakohdan mukaan kilpailija on vapaa siirtymään, ellei hänellä ole seuraa kohtaan täyttämättömiä jäsen- tai muita velvoitteita. Kielteinen päätös on niissä tapauksissa perusteltava. Sen jälkeen kun kilpailija on täyttänyt velvoitteensa, on hän vapaa edustamaan uutta seuraansa. Yleismääräysten johdannon neljännessä kappaleessa on lisäksi todettu, että mikäli sääntöjen tulkinnassa on epäselvyyttä, ratkaisee Suomen Uimaliiton sääntövaliokunta ylimpänä päättävänä elimenä sääntöjen tulkinnat.


Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että yleismääräysten ja sääntövaliokunnan ohjesäännön perusteella sääntövaliokunta on sinänsä voinut ottaa käsiteltäväkseen nyt ratkaistavana olevan asian. Yleismääräyksissä on maininta sääntövaliokunnan toimivallasta ja samojen yleismääräysten 6 §:ssä on säännökset edustuskelpoisuutta koskien. Urheilun oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan asiassa ei ole tältä osin tapahtunut virhettä Uimaliiton sisäiseen käsittelyjärjestykseen liittyen.


Kuitenkin Uimaliiton toimintasääntöjen 20 §:n 7 alakohdan mukaan liittohallituksen tehtävänä on esimerkiksi laatia ja vahvistaa edustuskelpoisuus- ja ohjesäännöt, valvoa niiden noudattamista ja ratkaista näitä koskevat riitakysymykset. Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että nyt ratkaistavana olevassa asiassa on kysymys nimenomaan edustuskelpoisuutta koskevista säännöistä, niiden tulkinnasta ja niistä syntyneestä riitakysymyksestä. Uimaliitto on lisäksi omassa vastineessaan todennut, ettei sääntövaliokunta ota käsittelyyn uimaliiton sääntöjen tarkoittamia riitatapauksia, vaan ne siirretään liittohallituksen käsiteltäviksi. Kokon vanha seura Kaleva on ilmoittanut hänelle, että sillä on vaatimuksia Kokkoa kohtaan. Asiassa on selvää, että edustussiirtoa ja siihen liittyviä taloudellisia asioita koskien asia on riitainen ja kyseessä on Uimaliiton vastineessa tarkoitettu riitatapaus, sillä uintiurheilija ja seura ovat olleet eri mieltä yleismääräysten 6 §:n 7 alakohdan mukaisten jäsen- tai muiden velvoitteiden täyttymisestä.


Näin ollen Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että jo Uimaliiton omassa vastineessakin esittämä kannanotto huomioiden liittohallitus on toimivaltainen käsittelemään tämän edustussiirrosta syntyneen riitakysymyksen.


Tätä johtopäätöstä tukee myös se seikka, että Uimaliiton toimintasäännöissä ei ole erikseen mainintaa siitä, että sääntövaliokunnan päätöksistä olisi suoraan muutoksenhakuoikeus Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Yleismääräysten neljännessä alkukappaleessa on tosin mainittu sääntövaliokunnan päättävän ylimpänä päättävänä elimenä sääntöjen tulkinnat.


Sen sijaan esimerkiksi Uimaliiton kilpailumääräysten 4 §:ssä on selkeästi todettu, että rankaisuvaltaa käyttävä elin esimerkiksi kilpailukiellon määräämisen tilanteessa on liittohallitus. Edelleen muutoksenhakua koskevassa kilpailumääräysten 8 §:n 1 kohdassa on todettu, että asianosainen voi valittaa päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Näin ollen esimerkiksi kilpailumääräysten perusteella tulkittuna viimesijaista päätösvaltaa Uimaliiton sisäisesti käyttää esimerkiksi kurinpitoasioissa liittohallitus. Tämä kurinpitovallan käyttäminen ja valitusoikeus oikeusturvalautakuntaan on myös selkeästi määritelty kilpailumääräyksissä.


Uimaliiton toimintasäännöissä tai yleismääräyksissä ei ole selvästi määritelty, minkä toimielimen ratkaisusta riitaiseksi käynyttä edustuskelpoisuuden siirtoa koskien voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Säännöistä ei myöskään selkeästi ilmene, milloin esimerkiksi edustussiirtoa koskeva asia on katsottava riitaiseksi ja mikä toimielin tällaisen määrittelyn lopulta tekee. Tämän kaltainen epäselvyys ei saa koitua tässä tapauksessa valittajan vahingoksi.


Edellä kerrotuin perustein Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että liittohallitus on ollut toimivaltainen käsittelemään riitaiseksi muuttuneen edustussiirtoa koskevan asian. Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaisesti kaikkia asianomaisen järjestön sääntöjen mukaisia sisäisiä muutoksenhakumahdollisuuksia ei ole myöskään asiassa sinänsä vielä käytetty. Tämä ei ole kuitenkaan johtunut valittajasta itsestään vaan asianomaisen järjestön omasta toiminnasta. Tämän vuoksi ja asiaa kokonaisuudessaan harkitessaan Urheilun oikeusturvalautakunta katsoo oikeaksi palauttaa asian käsittelyn liittohallitukseen.


Päätöslauselma


Lahden Kaleva ry:n valitus hyväksytään siten, että asia palautetaan Suomen Uimaliitto ry:n liittohallitukseen Lahden Kaleva ry:n valituksen käsittelemistä varten.


Valitusmaksu palautetaan.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Risto Jalanko                              Sami Korhonen

puheenjohtaja                            sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Antti Aine, Pia Ek, Kristiina Rintala ja Thomas Stenius