10/2018 Pikaluistelu Dopingrikkomus – Urheilun toimintakielto – Toimintakiellon mittaaminen


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 10/2018

10.7.2018    Diaarinro 8/2018


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n valvontalautakunnan päätös 7.5.2018


ASIA

Dopingrikkomuksen johdosta määrättävä urheilun toimintakielto


MUUTOKSENHAKIJA

A


KUULTAVAT

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

Suomen Luisteluliitto ry


ASIAN TAUSTA

A:lle on tehty dopingtesti pikaluistelun sprinttereiden SM-kilpailun yhteydessä Helsingissä 13.1.2018. Testin A-näytteen perusteella tulos ollut positiivinen. A:n näyte on sisältänyt Maailman antidopingtoimisto WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien listalla olevaa terbutaliinia (kohta S3, erikseen määritelty aine). A ei ole vaatinut B-näytteen analysoimista.

 

SUOMEN URHEILUN EETTINEN KESKUS SUEK RY:N VALVONTALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 7.5.2018

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n (jäljempänä SUEK) valvontalautakunta on päätöksessään 7.5.2018 katsonut, että A on syyllistynyt 1.1.2015 voimaan tulleen Suomen antidopingsäännöstön 2 §:ssä määriteltyyn dopingrikkomukseen, koska hänen antamastaan näytteestä on löytynyt pieni määrä (8 ng/ml) kiellettyä lääkeainetta. Saamansa selvityksen perusteella valvontalautakunta on kuitenkin katsonut, että kysymys ei ollut ollut tahallisesta dopingrikkomuksesta. Valvontalautakunta on arvioinut A:n tuottamuksen asteen asiassa lieväksi ja päätynyt suosittamaan, että A:lle määrätään seuraamukseksi hänen ensimmäisestä dopingrikkomuksestaan 4 kuukauden urheilun toimintakielto. 


VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva valvontalautakunnan päätös kumotaan. Toissijaisesti A on vaatinut, että valvontalautakunnan seuraamuskannanotto ainakin lievennetään varoitukseksi. Lisäksi A on vaatinut, että hänen suorittamansa valitusmaksu palautetaan ja että SUEK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 700 eurolla.


Perusteinaan A on lausunut, että hän ei ollut menetellyt asiassa tuottamuksellisesti. Lääkäri oli määrännyt A:lle vuoden 2017 lopulla urheilussa sallittua astmalääkettä (Ventoline discus). A oli asunut ennen SM-kilpailuja 12. - 14.1.2018 muutaman päivän vanhempiensa luona. Koska A ei ollut oppinut heti astmalääkkeen käyttämisessä tarvittavaa hengitystekniikkaa, hän oli harjoitellut sitä vanhempiensa luona asuessaan yhdessä muiden perheenjäsentensä, jotka myös sairastavat astmaa, kanssa. Hengitystekniikkaa harjoitellessaan A oli käyttänyt sekä omaa että myös muiden perheenjäsenten käyttämää, uloshengitysvirtausta mittaavaa PEF-mittauslaitetta. Tällä tavoin hänen elimistöönsä oli joutunut hyvin pieni määrä muiden perheenjäsenten käyttämää urheilussa kiellettyä Bricanyl-astmalääkettä.


A:lle ei tule määrätä sinällään riidattomasta dopingrikkomuksesta lainkaan seuraamusta, koska kysymys oli ollut puhtaasti tietämättömyydestä aiheutuneesta vahingosta. A ei ollut voinut tietää, että PEF-mittauslaitteesta voi siirtyä elimistöön niin suuri määrä lääkeainetta, että se aiheuttaa positiivisen tuloksen dopingtestissä. Lisäksi A on todennut, että hänen näytteestään löytyneen lääkeaineen määrä oli ollut niin vähäinen, että WADA:n ohjeiden mukaan dopingtesti olisi ollut hyväksyttävä ja asianmukainen, vaikka sitä ei olisi löydetty. Tällä määrällä kiellettyä lääkeainetta ei ole ollut mitään vaikutusta A:n suoritukseen. Vielä A on lausunut, että SUEK:n suosittama seuraamus on selvästi ankarampi kuin Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n vastaavanlaisissa tapauksissa määräämät seuraamukset.         


VASTAUKSET PERUSTEINEEN

SUEK on vaatinut, että valitus hylätään.


Perusteinaan SUEK on lausunut, että valvontalautakunnan ratkaisu on perusteltu ja Suomen antidopingsäännöstön mukainen. Laittamalla suuhunsa laitteen, jota hänen perheenjäsenensä olivat A:n tieten juuri käyttäneet, A:n on katsottava toimineen huolimattomasti. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joiden käsillä ollessa seuraamus tulisi jättää määräämättä.

     

Suomen Luisteluliitto ry on vastauksessaan todennut, että sen käsityksen mukaan A ei ole syyllistynyt dopingrikkomukseen. Lisäksi liitto on todennut, että A:n näytteestä löytynyt määrä kiellettyä lääkeainetta oli niin vähäinen, että lääkettä ei ollut voinut havaita silmin PEF-mittauslaitteessa. A:n valitus on siten aiheellinen.


VASTASELITYS

A on SUEK:n ja Suomen Luisteluliitto ry:n vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi A on todennut, että toisin kuin SUEK on katsonut, olosuhteet olivat olleet sillä tavoin poikkeukselliset, että A:lle ei tule määrätä hänen dopingrikkomuksestaan lainkaan seuraamusta.  


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

A:n kilpailun yhteydessä 13.1.2018 antamasta dopingnäytteestä on löytynyt pieni määrä WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa mainittua kiellettyä ainetta, terbutaliinia (erikseen määritelty aine). SUEK:n valvontalautakunta on päätöksessään 7.5.2018 suosittanut, että A:lle määrätään tästä dopingrikkomuksesta 4 kuukauden urheilun toimintakielto.


Asiassa ei ole edes väitetty, että A olisi käyttänyt urheilussa kiellettyä terbutaliinia tahallisesti. A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko A:n menettelyssä ollut lainkaan tuottamusta tai laiminlyöntiä. Mikäli oikeusturvalautakunta katsoo, että rikkomus on johtunut A:n tuottamuksesta tai laiminlyönnistä, asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko valvontalautakunnan suosittamaa 4 kuukauden urheilun toimintakieltoa syytä lieventää tai alentaa sillä perusteella, että suositettu seuraamus on liian ankara A:n tuottamukseen nähden.  


Sovellettavat antidopingsäännöt 

 

Sovellettavaksi tulevan 1.1.2015 lukien voimassa olleen Suomen antidopingsäännöstön kohdan 2.1.1 mukaan Urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineista. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoi­suudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.1 mukaista doping­rikkomusta.


Antidopingsäännöstön kohdan 4.1 mukaan tähän säännöstöön sisältyy kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo, jonka WADA julkaisee ja jota se ylläpitää Maailman antidopingsäännöstön artiklassa 4.1 kuvatulla tavalla. ADT julkaisee kiellettyjen aineiden ja mene­telmien luettelon vuosittain suomeksi. Edelleen kohdan 4.2.1 mukaan kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa määritellään ne kielletyt aineet ja menetelmät, jotka ovat kiellettyjä sekä kilpailuissa että kilpailujen ulkopuolella sekä ne aineet ja menetelmät, jotka ovat kiellettyjä ainoas­taan kilpailuissa. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon muutok­set ja täydennykset tulevat osaksi tämän säännöstön määräyksiä ilman eri päätöstä kolmen (3) kuukauden kuluttua siitä, kun WADA on julkaissut ne, ellei luettelossa tai sen päivityksissä määrätä muuta. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelo ja kaikki sen muutokset sitovat voimaantulopäivästään alkaen kaikkia säännöstön alaisia henkilöitä, ja heidän velvollisuute­naan on tutustua kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon uusimpaan versioon ja kaikkiin siihen tehtyihin muutoksiin.


Antidopingsäännöstön kohdan 10.2.1.2 mukaan urheilun toimintakiellon pituus on 2 vuotta, jos dopingrikkomuksessa on kyse erikseen määritellystä aineesta eikä rikkomus ole tahallinen.


Antidopingsäännöstön kohdan 10.4 mukaan, jos urheilija tai muu henkilö yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä tai pois­taa jo määrätty urheilun toimintakielto.


Edelleen antidopingsäännöstön kohdan 10.5.1.1 mukaan, kun dopingrikkomus koskee erikseen määriteltyä ainetta ja urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei hänen toiminnassaan ollut merkittävää tuottamusta tai laiminlyöntiä, määrätään rangaistuk­seksi vähintään varoitus ja enintään kahden vuoden urheilun toimintakielto riippuen urheilijan tai muun henkilön tuottamuk­sen asteesta.


Oikeusturvalautakunnan arviointi


(a)  Urheilun toimintakiellon määräämättä jättäminen tai poistaminen 

 

WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa mainittua terbutaliinia on riidattomasti löytynyt A:n 13.1.2018 antamasta A-näytteestä 8 ng/ml. A ei ole vaatinut B-näytteen analysoimista. Näin ollen A on syyllistynyt asiassa dopingrikkomukseen riippumatta siitä, onko hänen katsottava menetelleen tuottamuksellisesti.


A:n näytteestä löytynyt terbutaliini on erikseen määritelty urheilussa kielletty aine. Asiassa ei ole väitetty, että A olisi menetellyt tahallisesti. Antidopingsäännöstön perusteella A:lle dopingrikkomuksen perusteella määrättävä urheilun toimintakielto on siten kestoltaan lähtökohtaisesti 2 vuotta. Mikäli A kuitenkin näyttää toteen, että kysymyksessä oleva dopingrikkomus ei ollut johtunut hänen tuottamuksestaan tai laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä.


Antidopingsäännöstön määritelmän mukaan tuottamusta tai laiminlyöntiä ei katsota olleen, jos urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei hän tiennyt eikä epäillyt eikä olisi kohtuudella voinut tietää tai epäillä äärimmäistä varovaisuutta noudattaessaan, että hän oli käyttänyt tai hänelle oli annettu kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää tai että hän muulla tavoin syyllistyi dopingrikkomukseen. Alaikäisiä lukuun ottamatta kaikissa kohdan 2.1 rikkomistapauk­sissa urheilijan on myös osoitettava, miten kielletty aine on päässyt hänen elimis­töönsä.


Kuten edellä selostetusta määritelmästä ilmenee, urheilijalta edellytetään kiellettyihin aineisiin liittyen selvästi tavanomaista korkeampaa huolellisuutta. WADA:n julkaiseman esimerkkiluettelon mukaan urheilija ei vapaudu vastuusta esimerkiksi silloin, jos hän on saanut kiellettyä ainetta vitamiini- tai lisäravinnevalmisteesta, joka on väärin merkitty tai johon on lisätty kiellettyä ainetta, taikka jos kielletyn aineen on lisännyt urheilijan ruokaan tai juomaan hänen kumppaninsa, valmentaja tai muu avustaja. Sitä, onko dopingrikkomukseen syyllistyneen urheilijan katsottava noudattaneen määritelmässä mainittua äärimmäistä varovaisuutta, arvioidaan kaikki olosuhteet huomioon ottaen kokonaisharkinnalla (ks. esim. Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n tapaus CAS 2006/A/1025, Mariano Puerta v. International Tennis Federation, 12.7.2006, kohta 11.5.6).  

  

A ei ollut ollut tapahtumahetkellä alaikäinen, vaan jo 24-vuotias urheilija. Välttyäkseen seuraamukselta A:n on siten osoitettava, miten kielletty aine oli päätynyt hänen elimistöönsä. A:n äidin ja sisarusten käyttämä Bricanyl-astmalääke sisältää terbutaliinia, jota löytyi A:n A-näytteestä. Valvontalautakunnan tavoin oikeusturvalautakunta katsoo A:n näyttäneen, että terbutaliinia oli joutunut hänen elimistöönsä muiden perheenjäsenten kanssa samaan PEF-laitteeseen puhaltamisen ja sisäänhengittämisen kautta. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, oliko kiellettyä ainetta joutunut A:n elimistöön siitä huolimatta, että A oli menetellyt äärimmäisen varovaisesti.


A:n luotettavana pidettävän kertomuksen mukaan A:n äiti oli opettanut A:lle SM-kilpailuja ja dopingtestiä 13.1.2018 edeltävinä päivinä 10. - 12.1.2018, miten uloshengitysvirtausta mittaavaan PEF-mittariin tulee puhaltaa ja miten A:lle määrättyä astmalääkettä tulee käyttää. A oli tehnyt tällä ajanjaksolla useita ylimääräisiä puhalluksia sekä omalla että myös muiden perheenjäsenten, jotka A:n ohella sairastavat astmaa, käyttämillä PEF-mittareilla. Puhalluksia oli tehty useita kertoja päivässä ennen ja jälkeen astmalääkkeen käytön ilman, että PEF-mittareita olisi välissä millään tavalla puhdistettu. A:n valvontalautakunnalle antaman vastineen perusteella A oli lisäksi PEF-mittareihin puhaltamisen ohella pyrkinyt voimakkaasti sisäänpäin hengittämällä ja ilmaa mittareiden suuaukoista imemällä laskemaan mittareiden osoittimet takaisin lähtötasolle. A oli myös ollut tietoinen siitä, että hänen äitinsä ja sisarustensa kysymyksessä olevina päivinä toistuvasti käyttämä astmalääke ei ollut ollut sama lääke, jota lääkäri oli määrännyt A:lle, vaan Bricanyl-merkkinen toinen lääke.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilija vastaa siitä, että hänen elimistöönsä ei päädy kiellettyjä aineita. Vastuusta voi vapautua kokonaan vain silloin, jos urheilija kykenee osoittamaan, että hänen omassa menettelyssään ei ole ollut vähäisintäkään huolimattomuutta.


A on vedonnut asiassa muun muassa CAS:n tapaukseen CAS 2009/A/1926, International Tennis Federation v. Richard Gasquet ja CAS 2009/A/1930, WADA v. ITF & Richard Gasquet, 17.12.2009. Tapauksessa tennispelaaja Richard Gasquet oli antanut dopingnäytteen, josta oli löytynyt muun ohella kokaiinia. CAS katsoi, että Gasquet’n menettelyssä ei ollut ollut tuottamusta eikä laiminlyöntiä, koska hän oli näyttänyt, että kokaiini oli joutunut hänen elimistöönsä hänen suudeltuaan yökerhossa entuudestaan tuntematonta naista, joka oli hänen tietämättään käyttänyt aikaisemmin kokaiinia. Asiaa arvioidessaan CAS otti huomioon tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan. Gasquet oli tavannut kysymyksessä olleen naisen jo aikaisemmin illalla ruokaravintolassa. Koko illan ja yön aikana Gasquet ei luotettavana pidetyn kertomuksensa mukaan ollut nähnyt suutelemansa naisen eikä kenenkään muunkaan käyttävän kokaiinia. Lisäksi CAS katsoi, että vaikka Gasquet olisi tiennyt, että kysymyksessä oleva nainen oli käyttänyt kokaiinia, ei hänen olisi tullut mieltää, että positiivisen testituloksen aikaansaava määrä kokaiinia voi kulkeutua hänen elimistöönsä suutelemisen kautta (kohta 5.31).


Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsiteltävänä olevassa asiassa ja tapauksessa Gasquet on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mutta myös ratkaisevia eroja, joiden vuoksi tapaukset eivät ole täysin toisiinsa rinnastettavia. Kuten edellä on todettu, riittävää huolellisuutta arvioidaan tapauksen kaikki olosuhteet huomioon ottaen kokonaisharkinnalla. Gasquet’lla ei ollut ollut CAS:n arvion mukaan syytä olettaa, että hänen suutelemansa nainen oli käyttänyt kokaiinia. A sen sijaan oli tiennyt, että hänen perheenjäsenensä olivat käyttäneet A:n oleskellessa vanhempiensa luona 10.1. - 12.1.2018 toistuvasti Bricanyl-astmalääkettä ja puhaltaneet ennen ja jälkeen lääkkeen käyttämisen lukuisia kertoja PEF-mittareihin, joihin myös A oli näiden päivien aikana laitteita välissä puhdistamatta useita kertoja puhaltanut.


Oikeusturvalautakunta katsoo, että äärimmäistä huolellisuutta noudattaessaan A ei olisi ainakaan laitetta ensin huolellisesti puhdistamatta käyttänyt hengitystekniikkaa harjoitellessaan samaa mittauslaitetta, jota hänen perheenjäsenensä olivat toistuvasti ja myös vasta urheilussa kiellettyä Bricanyl-lääkettä otettuaan käyttäneet. Vaikka riski siitä, että vierasta sisäänhengitettävää astmalääkettä jää yhteisessä käytössä olleeseen mittauslaitteeseen eri käyttäjien jäljiltä niin paljon, että ainetta voi kulkeutua tämän jälkeen laitetta käyttäneen A:n elimistöön positiivisen testituloksen aiheuttava määrä, on ollut pieni, se on kuitenkin ollut äärimmäistä varovaisuutta noudattaen havaittavissa. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että kielletyn aineen kulkeutumisen A:n elimistöön todennäköisyyttä on asiassa korottanut se, että A oli myös sisäänhengittänyt voimakkaasti mittauslaitteita käyttäessään. Tämä, kuten osaltaan myös se, että A:lla ei ollut ollut mitään välttämätöntä syytä käyttää muiden perheenjäsenten puhdistamattomia PEF-mittauslaitteita, koska hänellä oli ollut omakin vastaava laite, osoittavat A:n toimineen ajattelemattomasti ja laiminlyöneen noudattaa tilanteessa sellaista huolellisuutta, jota antidopingsäännöstön noudattamiseen sitoutuneen kilpaurheilijan olisi tullut noudattaa.


Sillä seikalla, että A:n elimistöön oli hänen edellä kuvatun menettelynsä seurauksena päätynyt vain vähäinen määrä kiellettyä ainetta, ei ole A:n toimintaa arvioitaessa tuottamuksen poistavaa vaikutusta. Lisäksi vailla merkitystä asiassa on se, että jokin toinen WADA:n hyväksymä laboratorio ei välttämättä olisi havainnut A:n näytteestä näin vähäistä määrä kiellettyä ainetta. Sen sijaan olennaista on, että A:n elimistöön ei olisi päätynyt lainkaan kiellettyä terbutaliinia, mikäli hän olisi noudattanut häneltä edellytettyä äärimmäistä varovaisuutta.


Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A ei ole asiassa näyttänyt, että dopingrikkomus ei ollut johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään. A:lle tulee siten määrätä dopingrikkomuksesta antidopingsäännöstön mukainen seuraamus.  

 

(b)  Määrättävä seuraamus


Edellä selostetun antidopingsäännöstön kohdan 10.5.1.1 mukaan, kun dopingrikkomus koskee erikseen määriteltyä ainetta ja urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei hänen toiminnassaan ollut merkittävää tuottamusta tai laiminlyöntiä, määrätään rangaistuk­seksi vähintään varoitus ja enintään kahden vuoden urheilun toimintakielto riippuen urheilijan tai muun henkilön tuottamuk­sen asteesta.

       

Antidopingsäännöstön määritelmän mukaan urheilijan tai muun henkilön tuottamuksen astetta arvioidaan muun muassa seuraavien seikkojen perus­teella: urheilijan tai muun henkilön kokemus, onko urheilija tai muu henkilö alaikäinen, erityiset seikat, kuten vammaisuus, riski, joka urheilijan olisi pitänyt havaita, sekä urheili­jan huolellisuus ja asiaan perehtyminen suhteessa siihen, mikä havaitun riskin suuruuden olisi pitänyt olla. 


Asiassa on riidatonta, että A:n toiminnassa ei ole ollut merkittävää tuottamusta eikä laiminlyöntiä ja että tuottamuksen astetta arvioitaessa A:n tuottamus on ollut kokonaisuutena arvioiden lievää. Riitaa on ollut lähinnä siitä, onko tuottamusta ollut lainkaan ja jos on ollut, niin miten lievää se on ollut.

                     

CAS on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että silloin kun dopingrikkomukseen syyllistyneen urheilijan menettely osoittaa hänessä vain lievää tuottamusta, määrättävä urheilun toimintakielto on kestoltaan 0 - 8 kuukautta, tavanomaisen lievän tuottamuksen johtaessa 4 kuukauden toimintakieltoon (ks. esim. CAS 2013/A/3327, Marin Cilic v. International Tennis Federation ja CAS 2013/A/3335, International Tennis Federation v. Marin Cilic, 11.4.2014, kohta 70, CAS 2016/A/4371, Robert Lea v. United States Anti-Doping Agency, 4.5.2016, kohta 90 ja CAS 2016/A/4643, Maria Sharapova v. International Tennis Federation, 30.9.2016, kohdat 97 - 98).


Katsoessaan valvontalautakunnan harkinneen ja mitanneen suosittamansa seuraamuksen oikein SUEK on vedonnut vastauksessaan CAS:n tuoreeseen tiedotteeseen 11.6.2018. Tiedote koskee CAS:n ratkaisemaa tapausta, jossa vuoroin valittajina ja valittajan vastapuolina ovat Sara Errani ja Italian national anti-doping agency. Tiedotteen perusteella WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien listalla olevaa letrosolia, jota käytetään syöpälääkkeenä, oli päätynyt Erranin elimistöön hänen syöpää sairastavan äitinsä laittamasta ruoasta, jota koko perhe oli syönyt. CAS arvioi tiedotteen perusteella asiaa siten, että Erranin oma tuottamus yhdessä hänen äitinsä viaksi luettavan tuottamuksen kanssa huomioon ottaen kysymys oli lähellä tavanomaista tuottamusta olevasta lievästä tuottamuksesta, ja korotti Erranille määrättävän toimintakiellon 2 kuukaudesta 10 kuukauteen.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että esillä olevaa asiaa ratkaistaessa CAS ei ole vielä julkaissut ratkaisuaan 11.6.2018 tiedotetussa Errani-tapauksessa. Vaikka ratkaisun antaneen tuomioistuimen laatimaa tiedotetta ratkaisusta voidaankin lähtökohtaisesti pitää sisällöltään luotettavana, ei tapauksen olosuhteista yksin tiedotteen perusteella ole saatavissa riittävästi tietoa. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymyksessä olevalle ratkaisulle ei ole tarkempien perustelujen puuttuessa annettava merkitystä nyt kysymyksessä olevassa asiassa.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että CAS:n ratkaisukäytäntö on valitettavan epäyhtenäinen erityisesti urheilun toimintakiellon pituutta koskevissa arvioissa. CAS:n ratkaisujen perusteella ei ole helposti arvioitavissa, mitkä seikat ovat kussakin tapauksessa olleet ratkaisevia toimintakiellon pituutta harkittaessa.


Oikeusturvalautakunta on edellä katsonut, että A:n dopingrikkomukseen johtanut menettely ei ollut ollut niin huolellista, kuin häneltä oli voitu tilanteessa edellyttää. Kielletyn lääkeaineen kulkeutuminen A:n elimistöön perheenjäsenten kanssa yhdessä käytetyn PEF-mittauslaitteen kautta ei ole ollut täysin ennalta-arvaamatonta. Oikeusturvalautakunta katsoo valvontalautakunnan tavoin, että A:n tuottamus on ollut lievää. Arvioitaessa sitä, onko A:n tuottamus ollut keskimääräistä lievää tuottamusta vai vielä sitäkin vähäisempää, lautakunta toteaa seuraavan.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että tapauksessa on seikkoja, joiden perusteella kysymys olisi keskimääräistä lievää tuottamusta lievemmästä tuottamuksesta. Ensinnäkin muiden perheenjäsenten käyttämä astmalääke oli kulkeutunut A:n elimistöön hengitysilman mittaamiseen käytettävän PEF-laitteen kautta, josta lääkeaine ei ole ollut silmin havaittavissa. Tätä kautta tapahtuva lääkeaineen kulkeutumista koskenut riski on ollut ilmeisen alhainen ja riskin tunnistamista ei ole tehnyt helpommaksi A:n aikaisempi kokemus astmalääkkeen käytöstä, A:n 24 vuoden ikä tai maajoukkuetason urheilijastatus. Valvontalautakunnan ratkaisusta ilmenevän mukaan SUEK:n asiantuntijalääkärikin oli joutunut tekemään tarkempia analyysejä arvioidessaan lääkeaineen kulkeutumisen mahdollisuutta PEF-mittarin kautta. A:n äiti tai A:n käyttämä lääkäri ei ollut tunnistanut tätä riskiä. PEF-mittaria ei myöskään käytetä lääkeaineen annosteluun eikä lääkeaineen käyttämiseen sinänsä, vaan hengitysilman mittaamiseen, joten tuottamus asiassa on ollut hyvin lievää.


Edellä lausuttuun nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että vaikka A:n tuottamus asiassa on olemassa, tuottamuksen astetta on pidettävä vieläkin vähäisempänä kuin mitä valvontalautakunta on arvioinut. Oikeusturvalautakunta edellä lausuttuun nähden arvioi A:n tuottamuksen olevan keskimääräistä lievää tuottamusta vähäisempää ja tähän nähden A:lle on määrättävä 2 kuukauden urheilun toimintakielto.  


Johtopäätökset

 

Urheilija on vastuussa siitä, että hänen elimistöönsä ei päädy urheilussa kiellettyjä aineita. Käyttämällä voimakkaasti ulos- ja sisäänhengittämällä puhdistamatonta PEF-mittauslaitetta, jota olivat A:n tieten käyttäneet myös hänen astmaa sairastavat perheenjäsenensä, jotka olivat ennen ja jälkeen mittauslaitteen käytön A:n nähden käyttäneet esillä ollutta urheilussa kiellettyä lääkeainetta, A on laiminlyönyt noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja ottanut riskin siitä, että hänen elimistöönsä päätyy sellaista ainetta, joka on urheilussa kielletty. Asiassa ei ole perusteita jättää seuraamusta määräämättä.


Valituksen kohteena olevassa päätöksessä A:lle suositettu 4 kuukauden urheilun toimintakielto on kuitenkin seuraamuksena A:n asiassa näytettyyn tuottamukseen nähden liian ankara ja riittäväksi seuraamukseksi oikeusturvalautakunta harkitsee 2 kuukauden urheilun toimintakiellon.


Lautakuntakulut


A:n valitus suurelta osin hylätään, joten lautakunta katsoo, että SUEK:a ei tule velvoittaa korvaamaan hänen lautakuntakulujaan osaksikaan. Vastaavasta syystä myöskään valitusmaksua ei määrätä palautettavaksi.


Päätöslauselma


A tulee määrätä kahdeksi (2) kuukaudeksi urheilun toimintakieltoon.


A:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.   


Valitusmaksua ei palauteta.


Äänestys.


Timo Ojala                                Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Elias Kajander (eri mieltä), Mika Palmgren ja Kristiina Rintala.


Muutoksenhaku


Tähän päätökseen voi hakea muutosta Urheilun kansainväliseltä välitystuomioistuimelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.


Sihteerin mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto


Sihteeri Sillanpää: Sihteerin mietintö on oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukainen perustelujen kohdan ”Määrättävä seuraamus” kahdeksannen kappaleen loppuun asti. Tämän jälkeen oikeusturvalautakunta lausunee ratkaisunaan seuraavan.


Keskeisiä tuottamuksen astetta harkittaessa huomioon otettavia seikkoja ovat esillä olevassa asiassa se riski, joka dopingrikkomukseen syyllistyneen urheilijan oli täytynyt tilanteessa havaita, sekä toisaalta kysymyksessä olleen urheilijan kokemus ja siihen liittyen hänen uran aikana saamansa dopingvalistus.


Kuten edellä perusteluissa on todettu, kielletyn aineen kulkeutuminen A:n elimistöön hänen käytettyään toistuvasti ja vuorotellen perheenjäsentensä kanssa näiden puhdistamattomia PEF-mittauslaitteita sekä ennen että jälkeen astmalääkkeiden käytön ei ollut ollut ennalta-arvaamatonta. Kilpaurheilijaan kohdistuva huolellisuusvelvoite on korostunut silloin, kun urheilija on tieten suoraan tai välillisesti kosketuksissa hänelle vieraiden lääkeaineiden kanssa. Vaikka riski kielletyn astmalääkkeen kulkeutumisesta A:n elimistöön perheenjäsenten PEF-mittauslaitteiden välityksellä on ollut pieni, olisi A:n kokeneena maajoukkuetason kilpaurheilijana, joka oman kertomuksensa mukaan oli käynyt antidopingkoulutuksissa 1 - 2 kertaa vuodessa viimeisen 5 - 6 vuoden ajan, tullut se havaita ja pidättäytyä sekä puhaltamasta että etenkin sisäänhengittämästä voimakkaasti hänen tietensä eri astmalääkkeitä samanaikaisesti käyttäneiden perheenjäsenten PEF-mittauslaitteisiin.         


Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsonee, että A:n tuottamus on ollut asiassa valvontalautakunnan katsomin tavoin lievää, mutta ei kuitenkaan lievempää kuin tavanomainen lievä tuottamus, ja hylännee sen vuoksi valituksen.  

 

Jäsen Kajander: Hyväksyn sihteerin mietinnön.


Vakuudeksi                      Samuli Sillanpää