19/2019 Yleisurheilu – Arvokisavalinta – Valintakriteerit – Valintakriteerien tulkinta


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

Päätös               Nro 19/2019

1.7.2019            Diaarinumero 15/2019


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksiön urheilijavalintapäätös Universiadeja 3. – 14.7.2019 koskien


ASIA

Arvokisavalinta – Valintakriteerit – Valintakriteerien tulkinta


MUUTOKSENHAKIJA

A


KUULTAVAT

Suomen Olympiakomitea ry

Suomen Urheiluliitto ry


ASIAN TAUSTA JA URHEILIJAVALINTAPÄÄTÖS

A on määräajassa ilmoittanut Suomen Urheiluliitto ry:lle halukkuudestaan osallistua Italian Napolissa järjestettäviin Universiadeihin 3. – 14.7.2019 yleisurheilun naisten 200 metrille.


Suomen Urheiluliitto ry on esittänyt Suomen Olympiakomitea ry:lle, että Suomen edustajaksi Universiadien naisten 100 ja 200 metrille nimettäisiin ainoastaan B.


Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheilijayksikkö on urheilijavalintapäätöksessään kesäkuun lopussa hyväksynyt Suomen Urheilijaliiton esityksen. A:ta ei ole valittu naisten 200 metrille Suomen edustajaksi.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikön päätöstä muutetaan niin, että pikajuoksija A valitaan yleisurheilun 200 metrille Universiadeihin ja että Suomen Olympiakomitea ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 2 606 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta lukien.


A täyttää Universiadeihin osallistumisen edellytyksenä olevat opiskelu-, ikä- ja ilmoittautumisvaatimukset. A on naisten 200 metrin tilastokärkenä ja hallitsevana Suomen mestarina ollut valintaehdokkaista selvästi paras. A:n aika (23.65) naisten 200 metrillä on lähin valintakriteerinä ollutta Berliinin EM-tulosrajaa. Suomen Urheiluliitto ry urheilijavalintaesityksessään ja Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikkö valintapäätöksessään ovat toimineet omien valintakriteeriensä vastaisesti, kun ne eivät ole valinneet A:ta yhdeksi Suomen edustajaksi ja kun ne ovat sen sijaan valinneet kisoihin tilastollisesti heikomman 200 metrin pikajuoksija B:n (23.94).


A on täyttänyt kaikki valintakriteerit, joten urheilijavalinta ei ole A:n kannalta oikeudenmukainen eikä häntä ole kohdeltu valinta-asiassa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Suomen Urheiluliitto ry tai Suomen Olympiakomitea ry on valintaprosessissa syrjinyt A:ta.


VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Urheiluliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.


Suomen Urheiluliitto ry ei ole menetellyt sääntöjen vastaisesti urheilijavalintaesityksessään 24.6.2019 eikä se ole syrjinyt esityksessään A:ta.


Suomen Urheiluliitto ry on esittänyt Suomen Olympiakomitea ry:lle valittavaksi urheilijoita, jotka ovat täyttäneet jommankumman seuraavista kriteereistä: a) vuoden 2019 tulos on parempi kuin vuoden 2018 EM-kilpailuihin oikeuttanut tulos tai b) vuoden 2019 tulos on parempi kuin tulostaulukon alin tulos tasolla NEM 19. A ei ole saavuttanut kumpaakaan näistä tulosrajavaatimusta vuonna 2019. Näin ollen Suomen Urheiluliitto ry ei ole esittänyt A:ta valittavaksi Universiadeihin 2019.


Suomen Olympiakomitea ry on vaatinut, että valitus hylätään.


A ei ole joutunut syrjinnän kohteeksi. Valintapäätös on tehty vallitsevien valintakriteerien mukaisesti. Suomen universiadijoukkuetta koskevassa valintapäätöksessä on noudatettu huippu-urheiluyksikön 30.10.2018 julkaisemia valintakriteerejä.


Valinnan perusteena on ollut arvio urheilijan realistisesta mahdollisuudesta sijoittua lajista ja sen osallistujamäärästä riippuen 8 tai 16 parhaan joukkoon. Pikajuoksun kohdalla kriteerinä on käytetty lajin suuresta osallistujamäärästä johtuen realistista mahdollisuutta sijoittua 16 parhaan joukkoon. Universiadijoukkuetta koskevissa valinnoissa on voitu ottaa huomioon vuonna 2018 annetut näytöt kansainvälisissä kilpailuissa, esimerkiksi valinta yleisurheilun EM- kisajoukkueeseen ja menestyminen siellä. Niiden urheilijoiden kohdalla, joilla ei ole mainittavia kansainvälisiä näyttöjä vuodelta 2018, valinnat on tehty harkinnan mukaan ottamalla yleisurheilijoiden kohdalla huomioon ennen kaikkea vuoden 2019 aikana ulkoradoilla tehdyt tulokset. Edellä mainitun pohjalta on arvioitu urheilijoiden tämän hetkistä tuloskuntoa ja menestysmahdollisuuksia Universiadeissa.


Vertailtaessa universiadijoukkueeseen valittua pikajuoksijaa B:tä sekä A:ta voidaan todeta, että B:n viimeaikaiset eli ulkoratakauden 2019 tilastokelpoiset tulokset (11,59 ja 24,02) ovat selvästi A:ta (11,84 ja 24,72) paremmat. Myöskään A:n 400 metrillä alkukesän 2019 aikana juoksema tulos ei oikeuta kriteeriemme mukaan valintaan. Keskeisin peruste B:n valitsemiselle kisajoukkueeseen on ollut hänen juhannuksena 2019 juoksemansa em. ennätys 100 metrillä. Valinnassa on käytetty apuna myös vuoden 2019 yleisurheilun 22-vuotiaiden EM-kisojen tulosrajoja. Kaikki Suomen universiadijoukkueeseen valitut yleisurheilijat ovat kyseisen rajan alkukesän 2019 aikana tehneet. A:lla ei ole rajaa tehtynä 100 ja 400 metrillä lainkaan ja 200 metrillä ainoastaan hallissa.


VASTASELITYS PERUSTEINEEN

A on Suomen Urheiluliitto ry:n ja Suomen Olympiakomitea ry:n antamien vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että Suomen Olympiakomitea ry on menetellyt vastoin valintakriteerejään, kun se on kiinnittänyt huomiota vuoden 2018 kansainvälisten näyttöjen puuttumisen vuoksi vain ulkoradoilla 2019 tehtyihin kansallisiin tuloksiin. Näin Suomen Olympiakomitea ry on tarkoituksellisesti sivuuttanut A:n vuoden 2018 kansalliset tulokset 200 metrillä ja vuoden 2019 sisäratojen kansalliset tulokset 60, 200 ja 400 metrillä, joiden tulosten perusteella A olisi tullut valita kisoihin. Suomen Olympiakomitea ry on myös valituksi tulleen urheilija B:n kohdalla keskeisellä tavalla painottanut tämän tulosta 100 metriltä, vaikka urheilijavalinta on kohdistunut 200 metrin pikamatkalle.


Suomen Urheiluliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry ovat myös käyttäneet valintakriteereihin perustumattomia ja sattumanvaraisesti valittuja tulosrajataulukoita. Suomen Urheiluliitto ry:n ja Suomen Olympiakomitea ry:n toteuttama valintamenettely on ollut hyvin sekava ja epäyhtenäinen. Esitettyjä tulosrajataulukoita on valittu ja käytetty ilmeisen mielivaltaisesti, epäyhtenäisesti ja sekavasti.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


Oikeusturvalautakunnan toimivalta


Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikkö on julkaissut 30.10.2018 valintakriteerinsä Suomen universiadijoukkueelle. Suomen Olympiakomitea ry on ilmoittanut noudattaneensa kyseisiä valintakriteerejä ja valinneensa Suomen edustajaksi yleisurheilun naisten 100 ja 200 metrin pikajuoksuun B:n. Suomen Olympiakomitea ry on jättänyt 200 metrille ilmoittautuneen A:n valitsematta kisoihin.


Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, a) jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai b) jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Oikeusturvalautakunta on aikaisemmissaan ratkaisuissaan (esim. UOL 21/2016) todennut, että arvokilpailuvalinnassa on kysymys lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä ja ettei oikeusturvalautakunnan toimivaltaan tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos asianmukaisesti tehdyn valintapäätöksen perusteella ennakkoon on ilmoitettu ja julkistettu ne kriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee valinnassa noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti.


A:n valitusta koskevassa asiassa Suomen Olympiakomitea ry on etukäteen vahvistanut vuoden 2019 Universiadeja koskevat valintakriteerit, jonka perusteella Suomen edustajat kyseiseen arvokisaan valitaan. Näin ollen oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan asian.


Kysymyksenasettelu ja riidattomat seikat


A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikön tekemässä valintapäätöksessä Universiadien yleisurheilun naisten 200 metrille noudatettu ilmoitettuja valintakriteerejä urheilullisten edellytysten osalta.


Lisäksi kysymys on siitä, onko Suomen Urheiluliitto ry:n valintaesityksellä 24.6.2019 tai Suomen Oympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikön tämän jälkeen tekemällä valintapäätöksellä ilman hyväksyttävää syytä syrjitty A:n henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Asiassa on riidatonta, että

- A täyttää iältään, opiskelijastatukseltaan ja kansalaisuudeltaan valintakriteerit,

- A on ilmoittanut halukkuudestaan osallistua Universiadeihin 2019 tälle osoitetussa määräajassa ja että

- A:n ja arvokilpailuihin valitun B:n tilastoidut juoksusuoritukset vuosilta 2018 ja 2019 ovat sellaiset kuin edellä on selostettu.


Sovellettavat valintakriteerit


Suomen Urheiluliitto ry:n urheilijavalintaesitys 24.6.2019 on perustunut kahteen kriteeriin:

- a) vuoden 2019 tulos on parempi kuin vuoden 2018 EM-kilpailuihin oikeuttanut tulos (23,40) tai

- b) vuoden 2019 tulos on parempi kuin tulostaulukon alin tulos tasolla NEM19 (23,75).


Suomen Urheiluliitto ry on internet-sivustollaan julkaissut (päivitetty 20.2.2017) arvokilpailujen, mukaan lukien Universiadien, valintaperusteet 2017-2020. Niiden mukaan muun muassa Universiadeissa on järjestäjän määrittelemät ikärajat. Lisäksi osallistumisoikeuteen liittyy kriteeri voimassaolevasta opiskelijastatuksesta. Universiadien valinnoista vastaa Olympiakomitea. Suomen Urheiluliitto esittää Olympiakomitealle 12-15 urheilijan joukkuetta, jonka ensisijaisena valintakriteerinä on edellisten EM-kilpailujen tulosrajat. Mikäli tavoiteltu urheilijamäärä ei täyty, niin joukkuetta voidaan täydentää tulos- ja kehitystaulukon tulosrajoja seuraavina valintaportaina käyttäen. Kilpailu on omavastuullinen siten, että urheilijakohtaisista kustannuksista vastaavat yhdessä olympiakomitea, SUL ja urheilija. Kilpailukohtainen omavastuuosuus ilmoitetaan valintajärjestelmässä.


Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikkö (HUY) on 30.10.2018 julkaissut kesäuniversiadeja 3. – 14.7.2019 koskevan Suomen joukkueen valintajärjestelmän ja -kriteerit:


- 2 §. Napolin kesäuniversiadeihin voidaan valita urheilijat, joilla HUY arvioi olevan kansainvälisten näyttöjen sekä kehitysennusteen perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua HUY:n harkinnan mukaan lajista ja sen osallistujamäärästä riippuen 8 tai 16 parhaan joukkoon. Joukkuekilpailujen ja viestijoukkueiden osalta edellytyksenä on realistinen mahdollisuus sijoittua 6 parhaan joukkoon. Kansainvälisten näyttöjen arvioinnissa otetaan lähtökohtaisesti huomioon saavutetut tulokset kausien 2018-19 ja 2017-18 kansainvälisissä arvokilpailuissa ja maailman cup kilpailuissa sekä sijoitukset lajin virallisessa maailmanrankingissa. HUY voi harkintansa mukaan huomioida valintoja tehtäessä myös muut kansainvälisissä ja kotimaan kilpailuissa annetut näytöt.


- 3 §. Kesäuniversiadeihin voidaan valita harkinnalla myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka HUY arvioi kansainvälisten näyttöjen sekä urheilu-uran kehityksen perusteella tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi.


- 4 §. Mikäli kohtien 2.1-2.3§ perusteella kriteerit täyttäviä urheilijoita on lajikohtaisesti enemmän kuin Suomesta voidaan urheilijoita lähettää, valitaan urheilijat HUY:n arvioinnin ja harkinnan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä soveltaen yllä kuvattuja arviointikriteereitä.


Oikeusturvalautakunnan johtopäätökset


Oikeusturvalautakunta toteaa, että Suomen Urheiluliitto ry:n arvokisaesityskriteerit poikkeavat Suomen Olympiakomitea ry:n valintakriteereistä. Ensin mainituissa kiinnitetään huomiota niin kansainvälisissä kuin kansallisissa kisoissa saavutettuun tulostasoon yleisesti, kun taas Olympiakomitean valintakriteereissä korostetaan tuloksia ensisijaisesti kansainvälisistä kisoista sekä otetaan huomioon urheilijan sijoitus virallisessa maailmanrankingissa ja tämän kehitysennuste. Suomen Urheiluliitto ry:n arviointikriteerit on määritelty tietyn tulosrajan mukaisesti niin, että määritellystä kuudesta tulosrajasta (TF, EM, NEM22, NEM21, NEM20 ja NEM19) ensisijaisesti sovelletaan EM-rajaa ja sen jälkeen vuorollaan kutakin seuraavaa tulosrajaa, kunnes päädytään vähiten vaativimpaan tulosrajaan. Nämä Suomen Urheiluliitto ry:n ja Suomen Olympiakomitea ry:n soveltamat kriteerit ovat olleet etukäteen urheilijoiden ja myös A:n tiedossa.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että Suomen Urheiluliitto ry:n esityskriteerit ja Suomen Olympiakomitea ry:n valintakriteerit ovat sinällään riittävän selvät. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo urheilijan kannalta olevan jossain määrin sekavaa ja epätarkoituksenmukaista, että arvokisojen urheilijavalinnoissa esityksen tekevän ja lopullisen valinnan tekevä taho soveltavat eri kriteerejä toiminnassaan, vaikka tällä menettelyllä olisikin ymmärrettäviä, päätöksentekoa valmistelevia ja sen monipuolisuuteen tähtääviä tavoitteita. Arvokisavalinnat ovat urheilijan kannalta hyvin merkityksellisiä. Valintamenettelyssä ja sitä koskevassa harkinnassa tulee korostua urheilijan oikeusturvan takaavat näkökohdat, kuten päätöksenteon läpinäkyvyys, sovellettujen kriteereiden selväpiirteisyys ja päätösten perustelut.


Universiadeihin 2019 on voitu esittää ja valita naisten 200 metrille kaksi edustajaa Suomesta. Näin ollen tässä asiassa ei ole kysymys siitä, onko jo valittu urheilija oikeutettu arvokisapaikkaansa vaan siitä, onko myös A:ta tullut esittää ja hänet valita esitettyjen kriteerien perusteella kisoihin. Vertailu A:n ja kisoihin valitun B:n urheilullisten saavutusten välillä on siten olennaista sen selvittämiseksi, onko arvokisakriteerejä sovellettu samalla tavalla kumpaankin urheilijaan.


A on suhteessa valituksi tulleeseen B:hen juossut 200 metriä seuraavasti:


Vuonna 2018

- Ulkoradoilla: A 23,65 ja B 23,94

- Sisäradoilla: A 24,77i ja B 24,36i


Vuonna 2019

- Ulkoradoilla: A 24,72 ja B 24,02

- Sisäradoilla: A 24,02 (23,86 ylipitkällä radalla) ja B 24,39i ylipitkällä radalla


Aikavertailusta voidaan todeta, että vuonna 2018 B on ollut sisäradoilla ja A ulkoradoilla kilpakumppaniaan nopeampi ja että vuonna 2019 asetelma on kääntynyt toisin päin. A on vuonna 2018 alittanut NEM19-kisarajan, kun taas kisoihin valittu B ei ole tähän kumpanakaan vuonna kyennyt. B on sen sijaan juossut 100 metriä 19.6.2019 aikaan 11,59, kun A:n paras noteeraus samalla matkalla on 11.6.2019 ollut 11,84.


Suomen Urheiluliitto ry ei ole esittänyt A:ta Suomen edustajaksi Universiadeihin, koska A ei ole naisten 200 metrillä vuonna 2019 alittanut vuoden 2018 EM-kisarajaa (23,40) eikä vähiten vaativinta NEM19-kisarajaa (23,75). Suomen Urheiluliitto ry:n arvokisaesityskriteereissä ei mainita, minä vuonna urheilijan tulostason tulisi em. tulosrajat alittaa. Urheiluliitto on valinnut tarkastella vain vuoden 2019 tulostasoa eikä ole ottanut huomioon A:n 22.7.2018 juoksemaa NEM19-rajan alittavaa tulosta 23,65. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Urheiluliiton arviointi sinänsä ole vastoin sen ennakolta julkaisemia kriteereitä, vaikkakin arviointimenettelyä voidaan moittia lopputuloksen osalta heikosta ennakoitavuudesta.


Suomen Olympiakomitea ry:n huippu-urheiluyksikkö on hyväksynyt Urheiluliiton esityksen B:n valinnasta. Olympiakomitean arvioinnissa on sen ilmoituksen perusteella kiinnitetty huomiota siihen, onko A:lla ollut mahdollisuus sijoittua Universiadien naisten 200 metrillä 16 parhaan joukkoon. Kun A:lla eikä myöskään B:llä ole ollut kansainvälisistä kisoista mainittavia näyttöjä, Olympiakomitea on ottanut huomioon ennen kaikkea vuoden 2019 aikana ulkoradoilla tehdyt tulokset arvioidessaan tämän hetkistä tuloskuntoa. Ottaen huomioon A:n selvästi huonommat vuoden 2019 ulkoratatulokset 200 metriltä ja B:n 100 metrin tuore aika 11,59 Olympiakomitea on katsonut, että B:n viimeaikaiset ulkoratojen tilastokelpoiset tulokset perustelevat hänen valintansa, kun taas A ei ole vuonna 2019 ulkoradoilla kyennyt samaan.


Oikeusturvalautakunta toteaa, että Olympiakomitean Universiadien valintakriteerit ovat sinänsä selvät mutta samalla ne jättävät tulkitsijalleen paljon harkintavaltaa. Olympiakomitea on kriteerien kohdan 2 §:n nojalla harkintansa mukaan voinut ottaa arvokisavalinnassaan huomioon muun muassa myös kotimaan kilpailuissa annetut näytöt. Se, että Olympiakomitea on ottanut huomioon vain vuonna 2019 ulkoradoilla 200 metrillä ja B:n osalta myös 100 metrillä tehdyt tulokset, vaikuttaa osin valikoivalta. Valintakriteerit kuitenkin sallivat ja myös suorastaan velvoittavat urheilijan nousu- ja laskukunnon huomioon ottamisen arvokisavalinnassa, kun kriteeristön 2 §:ssä mainitaan, että urheilijalla tulee kehitysennusteensa perusteella olla realistinen mahdollisuus sijoittua 16 parhaan joukkoon. Sitä, ettei valintakriteeristössä ole mainintaa, että niin sanotuissa ”rinnakkaislajeissa”, kuten tässä kohden 100 metrillä, tehtyjä tuloksia voitaisiin ottaa lajikohtaisia valintoja tehtäessä huomioon, on oikeusturvalautakunnan näkemyksenä mukaan pidettävä valintajärjestelmän selväpiirteisyyden puutteena. Lautakunta ei kuitenkaan katso, että tämä puute tässä asiassa vaikuttaisi tehdyn urheilijavalinnan asianmukaisuuteen.


B on 5.6.2019 juossut 200 metriä ulkoradoilla aikaan 24,02. A on vain alle neljä kuukautta aikaisemmin 10.2.2019 juossut sisäradoilla saman ajan ja myöhemmin vielä 17.2.2019 paremmin 23,86. Mikään näistä tuloksista ei alita Universiadien valintakriteerien tulosrajoja. Pelkästään 200 metrin tulosten perusteella B:n ja A:n vuosien 2018 ja 2019 välinen suoritustasojen vertailu osoittaa sen, että B:tä ja A:ta olisi tullut valintapäätöstä tehtäessä kohdella samalla tavalla.


B on kuitenkin kesäkuussa 2019 alittanut tulosrajan 100 metrillä, jolle hänet on valittu valintakriteereiden perusteella. Urheilijavalinnassa tulee valintakriteereiden valossa antaa merkitystä urheilijan kyvylle saavuttaa tulostavoite. Olympiakomitealla on valintakriteereiden perusteella ollut harkintavaltaa arvioida, mikä merkitys 100 metrin tulostavoitteen alittamiselle annetaan arvioitaessa hänen mahdollisuuksiaan saavuttaa valintakriteereiden mukainen tulostavoite myös 200 metrillä. Olympiakomitea on näin ollen toiminut harkintavaltansa puitteissa katsoessaan voivansa valita B:n myös 200 metrille. Tämä ei tarkoita sitä, että Olympiakomitea olisi käyttänyt harkintavaltaansa A:n kohdalla valintakriteerien vastaisesti tai A:ta syrjien. Näissä olosuhteissa Olympiakomitea on voinut jättää A:n valitsematta 200 metrille.


Lopputulos


Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Suomen Olympiakomitea ry on valintapäätöksessään noudattanut ilmoitettuja valintakriteerejä. Suomen Urheiluliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry eivät ole myöskään arvokisavalinnoissaan ilman hyväksyttävää syytä syrjineet A:ta henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Johtopäätöksenä lautakunta toteaa, ettei Olympiakomitean päätöstä olla valitsematta A:ta Universiadeihin 2019 ole kumottava. A:n valitus on hylättävä. Asian näin päättyessä myös A:n kuluvaatimus hylätään.


Päätöslauselma


Valitus hylätään.


Valitusmaksua ei palauteta.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala                               Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                        Sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tapio Rantala, Hannu Rautiainen, Kristiina Rintala ja Hilkka Salmenkylä.