11/ 2014 yleisurheilu - yhdistyksen jäsenyydestä erottaminen


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 11/2014

7.5.2014     Diaarinro 2/2014

  

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Lapin Lukko ry:n johtokunnan päätökset 30.11.2013 ja 19.12.2013


ASIA           

Yhdistyksen jäsenyydestä erottaminen

 

MUUTOKSENHAKIJA

Eemeli Kaartinen


KUULTAVA

Lapin Lukko ry


LAPIN LUKKO RY:N JOHTOKUNNAN PÄÄTÖKSET 30.11.2013 JA 19.12.2013

Lapin Lukko ry:n johtokunta on kokouksessaan 30.11.2013 kuullut Eemeli Kaartista yhdistyksen jäsenyydestä erottamista koskevassa asiassa. Asiaa on käsitelty uudelleen johtokunnan kokouksessa 19.12.2013, jolloin on tehty yksimielinen päätös Kaartisen erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä. Päätöksen mukaan Kaartisen erottaminen perustui yhdistyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohtaan ja Lapin Lukko ry:n toimintasäännön 7 §:ään.


VALITUS PERUSTEINEEN

Eemeli Kaartinen on valituksessaan vaatinut, että päätös erottaa hänet Lapin Lukko ry:n jäsenyydestä kumotaan ja että Lapin Lukko ry velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa lautakunnassa 750 eurolla korkoineen.


Lapin Lukko ry:n johtokunnan kokous 30.11.2013 ei ollut ollut laillisesti koolle kutsuttu. Kokouskutsu oli jäänyt lähettämättä sähköpostilla yhdelle johtokunnan varsinaisista jäsenistä. Kokouksesta oli julkaistu lehti-ilmoitus Lapin Kansassa otsikolla johtokunnan syyskokous, mikä viittasi erheellisesti yhdistyslain 5 luvun 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yhdistyksen kokoukseen eikä varsinaiseen johtokunnan kokoukseen. Myöskään 19.12.2013 pidetty johtokunnan kokous ei ollut ollut laillisesti koolle kutsuttu, vaan johtokunnan puheenjohtaja oli ilmoittanut kokouksesta ainoastaan haluamilleen johtokunnan jäsenille ja jättänyt samansisältöisen sanomalehti-ilmoituksen Lapin Kansaan kuin ennen 30.11.2013 pidettyä kokousta. Sanomalehti-ilmoitus ei vastannut henkilökohtaista kokouskutsua, vaan Lapin Lukko ry:n vakiintuneen käytännön mukaisesti kaikille johtokunnan jäsenille oli lähetettävä kokouskutsu henkilökohtaisesti.


Lapin Lukko ry:n johtokunnan kokoukset 30.11.2013 ja 19.12.2013 eivät olleet olleet päätösvaltaiset. Kokousten pöytäkirjamerkinnät olivat virheelliset kokouksiin puhelimitse osallistuneiden kolmen johtokunnan jäsenen osalta. Tosiasiassa kukaan kolmesta johtokunnan jäsenestä ei ollut osallistunut kokoukseen 30.11.2013 puhelimitse eikä kaksi heistä myöskään kokoukseen 19.12.2013 ja yhden osallistuminen oli epävarmaa. Jos mainittu johtokunnan jäsen ei ollut osallistunut kokoukseen 19.12.2013 puhelimitse, paikalla oli puheenjohtajan lisäksi ollut ainoastaan kolme jäsentä, kun yhdistyksen toimintasääntöjen mukaan vähimmäismäärä oli puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Näin menetellen päätöksentekoa oli pyritty vääristämään ja vaikuttamaan epäasianmukaisella tavalla Kaartisen erottamiseen seurasta.


Asiassa ei ollut noudatettu yhdistyslain edellyttämää kuulemisperiaatetta. Kuulemistilaisuudessa 30.11.2013 Kaartiselle ei ollut annettu tilaisuutta kertoa omaa näkemystään asioista, vaan seuran puheenjohtaja oli vain esittänyt hänelle kysymyksiä, minkä jälkeen kuuleminen oli päättynyt ja Kaartinen oli ohjattu ulos. Kuulemistilaisuudessa oli ollut paikalla johtokunnan ulkopuolisia henkilöitä, jotka olivat aiheuttaneet painostavan tunnelman ja epäasianmukaisella tavalla vaikuttaneet käsiteltäviin asioihin sekä itse menettelyyn. Mahdollista oli, että ulkopuoliset henkilöt olivat lausuneet käsityksensä asiasta ilman, että Kaartiselle oli annettu tilaisuutta lausua omaa käsitystään heidän esiin tuomistaan seikoista. Kaartinen oli pyytänyt ulkopuolisten henkilöiden poistamista, mihin ei ollut suostuttu. Kuulemistilaisuuteen 30.11.2013 olivat lisäksi osallistuneet osittain eri johtokunnan jäsenet kuin ne, jotka olivat 19.12.2013 tehneet lopullisen päätöksen Kaartisen erottamisesta. Nämä seikat olivat omiaan heikentämään Kaartisen kuulemistilaisuuden merkitystä asianmukaisena, rehellisenä ja aitona oikeusturvakeinona.


Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksestä erottamista koskevassa päätöksessä oli mainittava erottamisen syy. Johtokunta ei ollut päätöksessään 19.12.2013 tuonut esiin niitä seikkoja, joihin Kaartisen erottaminen perustui eikä päätöstä siten ollut perusteltu yhdistyslain edellyttämällä tavalla.


Asiassa ei ylipäätään ollut ollut yhdistyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan eikä seuran toimintasääntöjen 7 §:n mukaisia perusteita yhdistyksestä erottamiselle. Erottamisen taustalla olivat olleet Kaartisen ja johtokunnan puheenjohtajan henkilökohtaiset erimielisyydet.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Lapin Lukko ry (jäljempänä LL) on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä ja Kaartisen velvoittamista korvaamaan seuran oikeudenkäyntikulut lautakunnassa 1.004,40 eurolla.


LL:n johtokunnan kokoukset 30.11.2013 ja 19.12.2013 olivat olleet laillisesti koolle kutsutut. LL:n toimintasääntöjen mukaan johtokunta kokoontui puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. LL:n toimintasäännöissä ei ollut mainittu, millä tavalla kokouskutsu oli lähetettävä jäsenille tiedoksi. LL:n vuosikokouksessa 29.4.2013 oli päätetty, että seuran toimintakauden ilmoituslehti oli alueellinen sanomalehti Lapin Kansa ja muut tiedotuskanavat seuran internetsivut sekä sähköposti. Johtokunnan puheenjohtaja oli lähettänyt kokouskutsut sähköpostilla johtokunnan jäsenille sekä ilmoittanut kokouksista 21.11.2013 ja 8.12.2013 ilmestyneissä sanomalehdissä. Eräs LL:n johtokunnan varsinaisista jäsenistä ei ilmoituksensa mukaan tullut osallistumaan johtokunnan kokouksiin eikä muutoinkaan LL:n toimintaan, mistä syystä ilmoitus johtokunnan kokouksesta 30.11.2013 oli varmuuden vuoksi julkaistu myös sanomalehdessä. Sanomalehti-ilmoitus oli viimeistellyt puheenjohtajan velvollisuuden toimintasääntöjen mukaisesti kutsua koolle johtokunnan kokouksen myös 19.12.2013 pidetyn kokouksen osalta. Sanomalehti-ilmoitus 21.11.2013 oli otsikoitu LL:n johtokunnan syyskokoukseksi. Johtokunnan kokousta ei voinut sekoittaa yhdistyslain 5 luvun 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yhdistyksen kokoukseen. Kummassakin johtokunnan kokouksessa niiden laillisuus oli todettu eikä kukaan läsnä olleista ollut ilmoittanut tältä osin eriävää mielipidettään.


LL:n johtokunnan kokoukset 30.11.2013 ja 19.12.2013 olivat olleet päätösvaltaiset. LL:n toimintasääntöjen mukaan johtokunta oli päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään neljä jäsentä olivat kokouksessa saapuvilla. Kummassakin kokouksessa kolmea johtokunnan jäsentä oli kuultu puhelimitse, ja heitä oli siten ollut riittävä määrä läsnä kokouksessa. Kokousten pöytäkirjat oli laadittu välittömästi kokouksen jälkeen eikä merkintöjen oikeellisuutta ollut aihetta epäillä. Pöytäkirjat oli tarkastettu ja allekirjoitettu eikä niissä ollut esitetty olleen virheitä eikä vaadittu niiden korjaamista.


Kaartista oli kuultu yhdistyslain sekä seuran toimintasääntöjen edellyttämällä tavalla. Kaartinen ei ollut esittänyt asiassa selvitystä siitä, ettei näin olisi ollut. LL oli lähettänyt Kaartiselle kirjatun kirjeen, jossa oli ilmoitettu LL:n johtokunnan käsittelevän Kaartisen seurasta erottamista kokouksessaan 30.11.2013. Kuulemistilaisuudessa Kaartiselle oli varattu tilaisuus lausua oma käsityksensä asiasta, ja Kaartinen oli esittänyt väitteitä erottamiseensa liittyen. Yhdistyslaissa tai LL:n toimintasäännöissä ei ollut mainintaa siitä, kuka sai olla kuulemistilaisuudessa läsnä. Johtokunnan ulkopuolisten henkilöiden läsnäololla ei siten ollut asiassa oikeudellista merkitystä. Mainitut henkilöt olivat laatineet kuulemistilaisuudessa käsittelyn kulusta muistion. Kuulemistilaisuuden jälkeen johtokunnalle oli varattu noin kolme viikkoa aikaa miettiä Kaartisen seurasta erottamista. Seuran toimintasäännöissä ei ollut mainintaa siitä, että päätöksen seurasta erottamisesta tekivät samat johtokunnan jäsenet kuin ne, jotka olivat kuulleet erotettavaa jäsentä. LL:n yleisurheilujaosto oli kokouksessaan 18.12.2013 yksimielisesti päättänyt esittää seuran johtokunnalle Kaartisen erottamista. Myös erottamista koskenut johtokunnan päätös 19.12.2013 oli ollut yksimielinen.


Kuulemistilaisuudessa Kaartiselle oli yksityiskohtaisesti kerrottu erottamisen perusteet. Kaartinen oli näin ollen tullut niistä tietoiseksi. Erottamisen perustelut olivat olleet samat kuin asianosaisten aiemmassa Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisemassa asiassa 19/2013. Perusteluita ei ollut kirjattu 30.11.2013 ja 19.12.2013 pidettyjen kokousten pöytäkirjoihin, koska pöytäkirjat oli laadittu välittömästi johtokunnan kokousten jälkeen.


LL:n puheenjohtaja toimi seuran parhaaksi yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti. Kaartisesta oli tehty kaksi rikosilmoitusta, jotka kummatkin liittyivät hänen toimintaansa LL:ssa. Lisäksi hän oli uhkaillut johtokunnan jäseniä kuulemistilaisuudessa.


VASTASELITYS

Kaartinen on vastaselityksessään viitannut valitukseensa ja sen perusteisiin sekä lisäksi katsonut, että erään johtokunnan varsinaisen jäsenen kutsumatta jättäminen kokoukseen 30.11.2013 sähköpostilla oli johtunut nimenomaisesti siitä, ettei hänen ollut haluttu osallistuvan mainittuun kokoukseen. Sanomalehti-ilmoitus ei ollut riittävä ilmoitustapa ottaen huomioon, että johtokunta kokoontui usein, ja kokouksiin osallistuivat ainoastaan johtokunnan jäsenet. Seuran noudattaman vakiintuneen toimintatavan mukaisesti kokouskutsut oli lähetettävä johtokunnan jäsenille henkilökohtaisesti. Samat perusteet koskivat myös johtokunnan kokouksen 19.12.2013 kokouskutsuja.


Kokouspöytäkirjojen 30.11.2013 ja 19.12.2013 tarkastamisella ei ollut merkitystä niiden perustuessa virheellisiin tietoihin ja vääriin tarkastuslausuntoihin.


Kuulemistilaisuus 30.11.2013 oli järjestetty ainoastaan muodollisesti. Tosiasiassa tilaisuus ei ollut vastannut kuulemiselle asetettuja edellytyksiä. Tilaisuudessa Kaartista kohtaan oli esitetty lukuisia yksittäisiä syytöksiä, mutta hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta vastata niihin, vaan useimmiten hänet oli keskeytetty. Tilaisuutta lausua vapaasti mielipidettä kaikista asiaan vaikuttavista seikoista ei myöskään ollut annettu. Kuulemistilaisuuden puutteiden vuoksi erottamisen tosiasialliset perusteet olivat jääneet epäselviksi.


Kaartisen seurasta erottamiselle ei ollut ollut asianmukaisia perusteita, vaan tosiasialliset syyt olivat olleet Kaartisen ja yhdistyksen puheenjohtajan henkilökohtaisissa erimielisyyksissä. Kaartisesta oli tehty kaksi rikosilmoitusta, mutta ne eivät olleet johtaneet lainvoimaisiin rikostuomioihin, vaan toinen asia oli päättynyt esitutkinnan rajoittamiseen ja toisen asian käsittely oli vielä kesken. Tällaiset asiat eivät voineet olla asianmukaisia seurasta erottamisen perusteita. Lisäksi toisella rikosilmoituksella ei edes ollut mitään tekemistä LL:n kanssa. Myöskään Kaartisen ylläpitämällä internetblogilla ei voitu perustella hänen seurasta erottamistaan. Kaartinen ei ollut toiminut kesäkuun 2013 jälkeen missään LL:n luottamustoimessa, mistä syystä johtokunnalla ei ollut aihetta puuttua hänen kirjoitteluunsa internetissä. Asiassa ei ollut esitetty perusteita Kaartisen epäasiallisesta käytöksestä muita seuratoimijoita kohtaan. Seurasta erottamisen perusteet olivat epämääräiset.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Käsittelyratkaisu


Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

 

Pääasiaratkaisun perustelut


Kaartinen on aiemmin valittanut Urheilun oikeusturvalautakuntaan (lautakunta) LL:n johtokunnan päätöksistä 11.6.2013 ja 18.7.2013, jotka ovat koskeneet hänen erottamistaan LL:n jäsenyydestä. Lautakunta on Kaartisen valituksen johdosta 8.11.2013 antamassaan päätöksessä 19/2013 katsonut, että asiassa oli menetelty virheellisesti, kun Kaartiselle ei ollut asianmukaisesti varattu tilaisuutta tulla kuulluksi eikä hänelle ollut 11.6.2013 tehdyssä erottamispäätöksessä ilmoitettu perusteita erottamiselle. Lautakunta on mainitulla päätöksellään kumonnut LL:n 11.6.2013 ja 18.7.2013 tekemät päätökset.


Nyt puheena olevassa asiassa on kysymys siitä, onko LL:n johtokunnan 30.11.2013 ja 19.12.2013 tekemien uusien, Kaartisen erottamista koskevien päätösten yhteydessä kuultu Kaartista asianmukaisella tavalla, onko hänen erottamistaan koskeva päätös perusteltu yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla ja ovatko kokoukset 30.11.2013 ja 19.12.2013 täyttäneet laillisuuden ja päätösvaltaisuuden vaatimukset. Lisäksi kysymys on siitä, onko Kaartisen erottamiselle ollut yhdistyslain ja LL:n sääntöjen mukaiset perusteet.


Asianosaisen kuuleminen


Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Säännöksen 2 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.


Yhdistyksen jäsenen oikeussuojan kannalta on tärkeää, että hänellä on tilaisuus antaa selityksensä erottamisharkinnan perusteena olevista seikoista ennen päätöksen tekemistä. Asianmukainen kuuleminen edellyttää sitä, että asianomaiselle ilmoitetaan se hänen menettelynsä, joka on tutkinnan kohteena, määräys, jonka rikkomisesta katsotaan olevan kyse ja tosiseikasto, joka on asian arvioinnin perustana (Halila – Tarasti, Yhdistysoikeus, 2011, s. 260 ja Riitesuo, Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, 2001, s. 362).


Lautakunta toteaa, että Kaartiselle on ilmoitettu etukäteen yhdistyslain mukaisesta tilaisuudesta antaa selitys erottamista koskevassa asiassa ja häntä on kuultu johtokunnan kokouksessa 30.11.2013. LL on esittänyt kuulemistilaisuudesta laaditun muistion, jonka ovat laatineet johtokunnan ulkopuoliset henkilöt. Muistiossa ei ole yksilöity sitä Kaartisen menettelyä, johon erottamispäätös on perustunut. Nuo perusteet eivät ilmene myöskään kuulemistilaisuudesta laaditusta johtokunnan kokouksen pöytäkirjasta. Sanotusta muistiosta on sinänsä pääteltävissä, että erottaminen on liittynyt ”seuranvastaiseen toimintaan”, mutta tuota toimintaa ei kuitenkaan ole mitenkään yksilöity. Lisäksi siinä on todettu, että ”erottaminen ei perustu pelkästään kirjoitteluun vaan henkilön toimintaan ja käytökseen muita seuratoimijoita kohtaan”. Tätäkään toimintaa ja käytöstä ei ole tarkemmin yksilöity. Vielä muistiosta ilmenee, että Kaartiselta on tiedusteltu häneen kohdistuneista esitutkinnoista. Muistiosta saa sen vaikutelman, että Kaartinen on valituksessaan esittämin tavoin joutunut kuulemistilaisuudessa pikemminkin vastailemaan hänelle esitettyihin kysymyksiin kuin saanut lausua oman käsityksensä niistä – muistiosta tai pöytäkirjasta sinänsä ilmenemättömistä – perusteista, joihin erottamisharkinta on perustunut. 


Erottamisesta on päätetty johtokunnan kokouksessa 19.12.2013. Siitä ilmenee, että tuossa kokouksessa on kuultu eri jaostojen esitykset asiassa Kaartisen erottamiseksi ja että ”olemassa olevien tietojen valossa päätettiin yksimielisesti Kaartisen erottamisesta” päätöksessä viitattujen yhdistyslain säännöksen ja LL:n toimintasääntöjen määräyksen nojalla. Lisäksi LL on esittänyt 17.12.2013 laaditun muistion LL:n erään jaoston kokousta 18.12.2013 varten. Muistiossa on todettu, että siihen on saatu tietoja EK:n kuulemisen jälkeen muun muassa rikosilmoituksen tehneiltä asianomistajilta. LL:n vastauksen mukaan Kaartisen erottamisen perusteet ilmenevät myös tästä muistiosta. LL ei ole väittänyt, että muistiota olisi annettu tiedoksi Kaartiselle ja että hänelle olisi varattu tilaisuus lausua siitä.


Edellä esitetyn perusteella asiassa on jäänyt epäselväksi jo se, mitkä ovat olleet ne Kaartisen menettelyyn liittyneet tosiseikat, joihin erottamispäätös on perustunut. Epäselväksi siten on jäänyt myös se, onko Kaartiselle varattu asianmukainen tilaisuus antaa oma selvityksensä juuri näistä seikoista. Sen sijaan asiassa on selvitetty, että Kaartisen kuulemisen jälkeen erottamisasiaan on hankittu seurassa lisäselvitystä, josta Kaartista ei ole kuultu. Näin ollen lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että Kaartiselle olisi varattu yhdistyslain 15 §:n 2 momentin tarkoittama asianmukainen tilaisuus selvityksen antamiseen erottamiseensa johtaneista seikoista.


Päätöksen perusteleminen ja sen asiallisen oikeellisuuden arviointi


Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan erottamista koskevassa päätöksessä on mainittava erottamisen syy. LL:n toimintasääntöjen 7 §:n mukaan johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin seuran tarkoitusta.


Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaisella perusteluvelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että erottamispäätöksessä on mainittava se jäsenen menettely tai tosiasiallinen olosuhde, johon erottaminen perustuu. Riittävää ei ole, että päätöksessä viitataan lain 14 §:n 2 kohdan säännökseen ja todetaan jäsenen menettelyllään huomattavasti vahingoittaneen yhdistystä. Päätöksessä on lyhyesti todettava, mikä tämä menettely on ollut ja miten yhdistystä on vahingoitettu (Halila – Tarasti, Yhdistysoikeus, 2011, s. 255).


Kaartinen on saanut tiedon hänen erottamisestaan 20.12.2013 päivätyllä ilmoituksella (Kaartisen kirjallinen todiste 5), jonka liitteenä on ollut 19.12.2013 pidetyn johtokunnan kokouksen pöytäkirjan ote. Pöytäkirjan kohdassa 5 on todettu, että olemassa olevien tietojen valossa on päätetty yksimielisesti Kaartisen erottamisesta LL:n jäsenyydestä yhdistyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan ja LL:n toimintasääntöjen 7 §:n mukaan.


Lautakunta toteaa, että johtokunnan kokouksen pöytäkirjassa 19.12.2013 on viitattu vain siihen yhdistyslain säännökseen ja LL:n toimintasääntöjen määräykseen, joihin erottamispäätös on perustettu. Pöytäkirjatusta päätöksestä tai muustakaan asiassa esitetystä Kaartiselle toimitetusta asiakirjasta ei lainkaan ilmene se Kaartisen menettely, jonka johdosta hänen on katsottu rikkoneen päätöksessä todettuja yhdistyslain säännöstä ja toimintasääntöjen määräystä. Asiassa ei muutoinkaan ole osoitettu, mitä nämä perusteet olisivat olleet. Näin ollen erottamispäätöksen asiallista oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida, eikä Kaartinen ole myöskään voinut hakea siihen asianmukaisesti muutosta perusteet riitauttamalla. Johtokunnan päätös ei siten täytä yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaisia vaatimuksia. Sen vuoksi päätös on yhdistyslain 32 §:n 1 momentin nojalla kumottava. Asian oikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksetöntä on, missä määrin Kaartinen on tosiasiassa voinut päätellä, mihin seikkoihin erottamispäätös on tarkoitettu tosiasiassa perustaa.


Kun LL:n johtokunnan päätöksen 19.12.2013 perusteluista eivät ilmene ne syyt, joihin päätös on perustunut, lautakunta ei voi ottaa kantaa siihen, onko erottamispäätökselle tosiasiassa ollut yhdistyslain ja LL:n toimintasääntöjen mukaiset perusteet.


Johtopäätökset


Erottamisuhan alaisen yhdistyksen jäsenen oikeusturva toteutuu keskeisesti  ennen erottamista tapahtuvalla asianmukaisella kuulemisella ja yhdistyksen velvollisuudella asianmukaisesti perustella erottamispäätös. LL on laiminlyönyt nämä velvollisuutensa. LL:n johtokunnan päätökset on kumottava jo näistä syistä.


Asiassa on jäänyt epäselväksi myös se, onko johtokunnan kokouksiin kutsumisen osalta menetelty päätösten pätevyyteen vaikuttavalla tavalla epäasianmukaisesti ja onko erityisesti 19.12.2013 toimitettu kokous ollut päätösvaltainen. Näiden kysymysten ratkaiseminen ei kuitenkaan ole luotettavalla tavalla mahdollista ilman lisäselvitystä ja mahdollisesti suullisen käsittelyn toimittamista. Tällaisen selvityksen hankkiminen on kuitenkin tarkoituksetonta sen johdosta, että jo edellä todetuista syistä johtuvaan asian lopputulokseen nähden asian ratkaiseminen ei edellytä lautakunnan kannanottoa johtokunnan kokousten 30.11.2013 ja 19.12.2013 päätösvaltaisuuteen eikä laillisuuteen.


Päätöslauselma


Eemeli Kaartisen valitus hyväksytään ja valitusmaksu palautetaan. Lapin Lukko ry:n päätökset 30.11.2013 ja 19.12.2013 Eemeli Kaartisen erottamisesta Lapin Lukko ry:n jäsenyydestä kumotaan.


Lapin Lukko ry velvoitetaan korvaamaan Eemeli Kaartisen oikeudenkäyntikuluina Urheilun oikeusturvalautakunnassa kohtuulliseksi harkitulla 350 eurolla.


Lapin Lukko ry:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Jukka Sippo                                  Ida-Sofia Mäki

puheenjohtaja                              sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Jarmo Hirvonen, Kristiina Rintala, Thomas Stenius, Mika Palmgren