7/2020 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
Päätös Nro 7/2020
21.2.2020 Diaarinumero 8/2020
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 6.2.2020 nro 34/2019-2020
ASIA
Pelikielto
MUUTOKSENHAKIJA
A
KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy
JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS
Jääkiekon SM-liigan ottelussa 5.2.2020 KooKoo – TPS peliajassa 35:22 TPS:n pelaaja A on taklannut KooKoon B:tä. Ottelun tuomaristo on tuominnut tilanteesta A:lle ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen polvitaklauksesta (5 + PR). Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut kyseisen tilanteen kurinpitokäsittelyyn katsoen, että tilanteesta tulisi määrätä A:lle ottelurangaistus polvitaklauksesta sääntökirjan säännön 152 perusteella.
Kurinpitodelegaatio on kuultuaan ensin A:ta todennut, että A on tullut tilanteeseen selkeästi vasen polvi eteen työnnettynä ja että A:n teko täyttää polvitaklauksen tunnusmerkistön. A on piittaamattomasti vaarantanut vastustajan. Ottaen huomioon kuluvalla ja edellisellä kaudella polvitaklauksista määrätyt pelikieltojen pituudet ja se, että taklattu pelaaja on loukkaantunut, taklauksessa tapahtunut polven selvä kurotus ja pelitilanne kokonaisuudessaan, kurinpitodelegaatio on katsonut, että tilanteesta tulee määrätä ottelurangaistus. Taklausta kokonaisuutena arvioiden ja edellä lausutut asiat huomioiden kurinpitodelegaatio on pitänyt oikeana seurauksena neljän ottelun pelikieltoa. A:lle on määrätty Liigan kurinpitomenettelyssä pelikieltoa kerran aiemmin myös polvitaklauksesta. Tämä huomioiden kurinpitodelegaatio on korottanut teosta määrättävää rangaistusta yhdellä ottelulla.
Kurinpitodelegaatio on määrännyt TPS:n A:lle viiden (5) ottelun pelikiellon.
VALITUS PERUSTEINEEN
A on vaatinut, että valituksen kohteena olevaa kurinpitopäätöstä muutetaan siten, että määrätty viiden ottelun pelikiellon pituus lyhennetään kahden ottelun mittaiseksi.
Asiassa on riidatonta, että A on rikkonut polvitaklauksen kieltävää sääntöä 152 ja että hänelle on tullut määrätä pelikieltokieltorangaistus. Määrätyn pelikiellon pituus on kuitenkin kohtuuton ja poikkeaa ankaruudessaan jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaation tämän ja edellisen kauden määräämistä vastaavista pelikielloista.
A:n rangaistusta on vielä ankaroitettu vuoden 2017 kurinpitotapahtumien perusteella, vaikka hän on tuolloin saanut ja kärsinyt niistä saamansa rangaistuksen. A on laillisuusperiaatteen vastaisesti tullut rangaistuksi samasta asiasta kahdesti. Säännöissä ei ole määritelty, että pelaajan aikaisemmat rikkeet voisivat vaikuttaa arvioitaessa myöhemmän pelikiellon pituutta. On kohtuutonta, että aikaisemmat kurinpitorangaistukseen johtaneet tapahtumat voivat vaikuttaa ikuisesti pelaajalle määrättäviin seuraamuksiin. A:lle määrätty yhden ottelun lisärangaistus rikkoo urheilijan oikeusturvaa ja on vastoin yleistä oikeuskäsitystä.
VASTAUS PERUSTEINEEN
Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajan vaatimuksen ja vaatinut, että valitus hylätään.
Urheilun oikeusturvalautakunta on toimivaltainen käsittelemään A:n valituksen vain sen arvioimiseksi, onko määrätty pelikiellon kesto selvästi poikennut SM-liigassa sovelletusta rangaistustasosta. Kysymys siitä, olisiko pelikiellon pituudeksi tullut mitata neljän ottelun sijasta A:n itsensä kohtuulliseksi katsomat kaksi ottelua, koskee jääkiekon lajisääntöjen soveltamista, miltä osin Jääkiekon SM-liiga Oy:llä on yksinomainen tai ainakin erittäin laaja harkintavalta.
A:lle määrätty pelikielto on lyhyempi kuin kurinpitodelegaation eräälle toiselle pelaajalle 22.3.2019 nro 58/2018-2019 määräämä viiden ottelun pelikielto polvitaklauksesta. A:n rangaistus ei poikkea polvitaklausten vakiintuneesta rangaistustasosta eikä rangaistus ole muutoinkaan mielivaltainen tai kohtuuton.
Pelaajan aikaisemman kurinpitohistorian huomioon ottaminen rangaistusta määrättäessä perustuu Jääkiekon SM-liiga Oy:n omiin kurinpitosäännöksiin ja erityisesti sen 38 §:ään. Säännös vastaa periaatteeltaan rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan rangaistuksen ankaroittamisperustetta. Kysymys ei ole useamman kerran rankaisemisesta samasta sääntörikkeestä. Kurinpitosäännöksen mukaan vain kuluvan ja kolmen edellisen kauden aikainen kurinpitohistoria otetaan seuraamusta määrättäessä huomioon.
VASTASELITYS PERUSTEINEEN
A on antanut Jääkiekon SM-Liiga Oy:n vastauksen johdosta vastaselityksensä.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Kysymyksenasettelu ja oikeusturvalautakunnan toimivalta
Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut pituudeltaan kohtuuton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n (jatkossa Liigan) kurinpitokäytännön vastainen.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että se on Liigan sitoutumisen perusteella sääntöjensä 2 §:n 2 kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä, joissa on kysymys kurinpidosta tai siitä, onko päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastainen. Tämä tarkoittaa, että oikeusturvalautakunnalla on toimivalta arvioida, noudatteleeko yksittäistapauksessa määrätty kurinpitoseuraamus vallitsevaa linjaa tai onko se muutoin kohtuuton tai sääntöjen vastainen. Oikeusturvalautakunta ei ratkaisuillaan määritä rangaistustasoa, vaan ainoastaan arvioi, sovelletaanko kurinpitokäytännössä Liigan sääntöjä yhdenmukaisella ja urheilijan oikeusturvan takaamalla ennustettavalla tavalla. Oikeusturvalautakunta onkin useasti aikaisemmin (esim. UOL 22/2017) todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa.
Oikeusturvalautakunta on A:n asiassa toimivaltainen tutkimaan valituksen.
Arvioitavana oleva sääntörikkomus ja sitä koskeva aikaisempi kurinpitokäytäntö
Valituksessa tarkoitettu taklaus näkyy oikeusturvalautakunnalle toimitetusta, kentän laidalta ja sen ylätasolta kuvatusta videotallenteesta. Tallenteesta ilmenee, että A on lähtenyt puolustusalueensa aloitusympyröiden keskeltä voimakkaasti luistellen kohti siniviivan tuntumassa pomppivaa kiekkoa tavoittelevaa vastustajaa. A on törmännyt vasemmalla polvellaan vastustajan pelaajan vasempaan yläreiteen tai lonkkaan, minkä seurauksena vastustajan pelaaja on kaatunut jään pintaan. Asiassa on riidatonta, että pelaaja, jonka A näin on taklannut, on loukkaantunut ottelussa.
Jääkiekon sääntökirjan säännön 152 mukaan polvitaklauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa pelaaja ojentaa polveaan tarkoituksenaan osua vastustajaan. Polvitaklauksesta tuomitaan i) kenttäpelaajalle, joka käyttää polveaan taklatakseen vastustajaa, pieni rangaistus tai ii) pelaajalle, joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa polvitaklauksella, joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus. Asiassa on riidatonta, että kysymys on polvitaklauksesta. Selvää on myös, että A:lle on määrätty rangaistus säännön 152 ii)-kohdan perusteella. A ei ole valituksessaan riitauttanut sitä, etteikö hän olisi piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa polvitaklauksellaan.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että polvitaklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan edellä mainituin tavoin kiellettyjä. Polvitaklaukset voivat kuitenkin erota vaarallisuudeltaan ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuudeltaan toisistaan huomattavastikin. Näin ollen kurinpitorangaistukset voivat olla erilaisia kulloisestakin yksittäistapauksesta riippuen, samalla tavalla kuin oikeusturvalautakunta on katsonut päähän kohdistuvien taklaustenkin kohdalla (esim. UOL 19/2018).
A on valituksensa tueksi vedonnut kolmeen erityiseen kurinpitotapaukseen (Matinpalo 29.10.2019, Denisov 30.01.2019 ja Kukkonen 26.11.2019) ja toimittanut näistä tilanteista videokatkelmat. A on esittänyt, että näistä kaksi ensin mainittua pelaajaa on saanut kahden ottelun pelikiellon polvitaklauksesta ja kolmas pelaaja kolmen ottelun pelikiellon. Liiga ei ole kiistänyt tiedon oikeellisuutta. Sen sijaan Liiga on tuonut esiin erään muun kurinpitotilanteen (Santala 22.3.2019), jossa ilman kurinpitohistoriaa olevalle pelaajalle määrättiin A:ta ankarampi viiden ottelun pelikieltorangaistus polvitaklauksesta viime kaudella. A on viitannut viimeksi mainittuun kurinpitopäätökseen ja korostanut, että tapauksessa sanktioitiin polvitaklauksen lisäksi myös päähän kohdistunut taklaus.
A:lle määrätyn kurinpitorangaistuksen arviointi
Oikeusturvalautakunta toteaa, että polvitaklaukset ovat jääkiekossa kiellettyjä, mutta näissäkin tilanteissa on eroja tilanteiden yllättävyyden, taklaavan pelaajan nopeuden ja muihin pelitilanteisiin liittyvien seikkojen osalta. Näillä kaikilla tekijöillä on vaikutusta arvioitaessa kulloisenkin polvitaklauksen moitittavuutta. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta. A:n valituksessa mainituista polvitaklauksista on määrätty 2-3 ottelun pelikiellot. Näiden tapausten perusteella ei voida kuitenkaan todeta, että Liigassa olisi vakiintunut linja, että polvitaklauksesta määrättäisiin aina 2-3 ottelun pelikielto. Liigan vetoama 5 ottelun pelikieltoon johtanut tapaus on sekin erilainen, kun tapauksessa on kurinpitoratkaisun perustelujen mukaan katsottu olleen polvitaklauksen lisäksi myös päähän kohdistunut taklaus. Tästäkään tapauksesta ei siten voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä Liigan polvitaklauksista noudatetusta rangaistuskäytännöstä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että valituksen kohteena olevan kurinpitopäätöksen perusteluista ei ilmene ne syyt, miksi A:n taklausta on pidetty vakavampana kuin A:n valituksessa vedotuissa tapauksissa. Rangaistu pelaaja ei tämän vuoksi pysty kurinpitoratkaisun perusteella arvioimaan, onko kysymys ollut linjan muutoksesta vai onko tapausta pidetty hyväksytyistä syistä aikaisempia tapauksia vakavampana. Tältä osin kurinpitopäätöksen perusteluita on pidettävä puutteellisina. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että A:n polvitaklaustilanne poikkeaa jossain määrin muista esitetyistä tapauksissa siinä, että A:n taklaus on tapahtunut sangen kovasta vauhdista ja ollut voimakas. Kysymys ei ole ollut yllättävästä pelitilanteesta, vaan A:lla on ollut mahdollisuus harkita, millä tavoin hän taklauksensa suorittaa. Vastustaja on myös loukkaantunut taklauksen seurauksena, mitä viitatuissa kahden ottelun pelikiellon tapauksissa ei ole tapahtunut. Nämä seikat huomioon ottaen ja asiassa esitettyä selvitystä muutoin kokonaisuutena arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liigan kurinpitodelegaation A:lle polvitaklauksesta määräämän neljän ottelun pelikiellon voida katsoa poikkeavan kurinpitokäytännöstä eikä sitä voida pitää muutoinkaan kohtuuttoman ankarana.
A on myös tuonut esiin, että hänen pelikieltonsa korottaminen yhdellä ottelulla aikaisempien kurinpitorikkeiden vuoksi tarkoittaa samasta teosta kahdesti rankaisemista, mikä on kiellettyä. Tältä osin oikeusturvalautakunta viittaa Liigan omien kurinpitosääntöjen 38 §:n 1 kohtaan, jonka ensimmäisen virkkeen mukaan kurinpitokäsittelyn rangaistusharkinnassa tulee rangaistusta mitattaessa huomioida ankaroittamisperusteena pelaajan tai toimihenkilön kurinpitohistoria vastaavankaltaisista teoista Liigassa kuluvalta ja kolmelta edelliseltä pelikaudelta mikäli käsiteltävänä olevan teon katsotaan edellyttävän pidempää kuin yhden ottelun pelikieltoa. Kuten oikeusturvalautakunta on myös aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 44/2015) todennut, kurinpitomenettelyssä yleisenä lähtökohtana on, että aikaisemmat kurinpitorangaistukset vaikuttavat ankaroittavasti uudessa asiassa määrättävään kurinpitoseuraamukseen. Näin ollen ja kun A:ta on aikaisemmin kaudella 2017-2018 rangaistu polvitaklauksesta, A:n kurinpitorangaistusta on voitu kurinpitosäännöissä määrätyin tavoin ankaroittaa hänen aikaisemman kurinpitohistoriansa vuoksi. Ottaen huomioon, että pelikieltoa on ankaroitettu vain yhdellä ottelulla, A:n viiden ottelun pelikieltoa ei voida pitää tältäkään osin kohtuuttomana tai muutoinkaan vallitsevan käytännön tai sääntöjen vastaisena.
Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Liigan kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ole aihetta ja A:n valitus on siten hylättävä.
Päätöslauselma
Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 6.2.2020 ei muuteta. A:lle määrätty viiden ottelun pelikielto jää voimaan.
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Timo Ojala Teemu Vanhanen
Puheenjohtaja Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Johanna Karvinen, Hilla Marjoranta, Tapio Rantala ja Hilkka Salmenkylä