12/2023 Jääkiekko - Kurinpito - Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                           PÄÄTÖS Nro 12/2023
11.4.2023                                    
Diaarinro 16/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaation päätös 26.3.2023 nro 49/2022–2023

ASIA
Kurinpito, pelikielto

MUUTOKSENHAKIJAT
A
Rauman Lukko Oy

KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaatio on 26.3.2023 antamallaan päätöksellä määrännyt Rauman Lukon pelaajalle A:lle kolmen (3) ottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamuksen syy on ollut se, että muutoksenhakija on 25.3.2023 pelatussa ottelussa Lukko – HIFK käyttänyt poikittaista mailaa HIFK:n pelaajan niskaan kamppailutilanteessa. Ottelussa tilanteesta ei ollut tuomittu rangaistusta. Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut teon edelleen kurinpitokäsittelyyn, koska päävideotuomarin näkemyksen mukaan tilanteesta tulisi määrätä ottelurangaistus/pelikielto A:lle poikittaisesta mailasta säännön 59 nojalla.

Kurinpitodelegaatio on katsottuaan ottelutallenteet tilanteesta ja A:ta kuultuaan todennut, että A oli luistellut maalinedustatilanteeseen HIFK:n pelaajan B takaa ja taklannut polvillaan olevaa B:tä takaapäin poikittaisella mailalla yläselkään. B oli jatkanut irtokiekon tavoittelua polvillaan. Samalla A oli hypännyt B:n selkään ja osunut poikittaisella mailalla B:tä niskaan, jolloin B oli kaatunut vatsalleen jäähän, ja A oli painanut B:tä poikittaisella mailalla voimakkaasti niskaan, kunnes B oli onnistunut kierähtämään A:n alta pois.

Kurinpitodelegaatio on todennut A:n toiminnan olleen tyypillistä play-off-otteluiden kamppailupelaamista siihen saakka, kunnes B oli kaatunut vatsalleen jäähän. Tämän jälkeinen poikittainen maila ja sillä aiheutettu voimakas paine takaapäin vastustajan niskaan täytti selvästi poikittainen maila -säännön tunnusmerkistön. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että A oli painanut poikkeuksellisella tavalla ja voimakkaasti jäällä vatsallaan makaavaa puolustuskyvytöntä pelaajaa poikittaisella mailalla niskaan. A oli teollaan piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa, ja teosta tuli määrätä ottelurangaistus poikittaisesta mailasta. Pelikiellon pituuden osalta kurinpitodelegaatio on rangaistusharkinnassaan viitannut päätöksessä todettuihin seikkoihin ja ottanut lisäksi huomioon kuluvalla kaudella poikittaisista mailoista annetut rangaistukset. Delegaatio on määrännyt A:lle kolmen ottelun pelikiellon. 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että pelirangaistusta lievennetään Liigan aikaisemman linjan mukaisesti yhden ottelun pituiseksi. Kyseessä oli pelitilanne, jossa oli pyritty estämään vastustajan maalinteko. Maalinedustan kamppailutilanteessa kiekko oli ollut pelattavissa ja B oli pyrkinyt pääsemään kiekkoon. Toisin kuin kurinpitodelegaatio on todennut, A ei ollut hypännyt B:n selkään vaan oli tilanteelle tyypillisellä tavalla kaatunut B:n päälle. A ei ollut tehnyt aktiivista iskuliikettä vaan pelin ollessa käynnissä kamppaillut normaalisti ja painanut B:n jäähän. Voimankäyttö tilanteessa oli ollut normaalia. Tilanne oli päättynyt, kun tuomari oli katkaissut pelin ja A lopettanut painamisen.

Kolmen ottelun pelikielto oli kohtuuton verrattuna kuluvan kauden vastaavien tilanteiden muihin päätöksiin. Liigan kurinpitodelegaatio oli päätöksellään 16/2022 – 2023 määrännyt pelaajalle yhden ottelun pelikiellon tilanteesta, jossa pelaaja oli vihellyksen jälkeen lyönyt vastustajaa poikittaisella mailalla kaulaan täydellä voimalla. Päätöksessä 42/2022 – 2023 kurinpitodelegaatio oli määrännyt pelaajalle kahden ottelun pelikiellon, kun pelaaja oli erän päättymisen jälkeen mutta summerin vielä soidessa iskenyt vastustajaa erittäin voimakkaasti poikittaisella mailalla olkapäähän sekä pelihanskallaan samalla suoraan päähän. Päätöksessä 43/2022 – 2023 pelaajalle oli määrätty yhden ottelun pelikielto, kun tämä oli maalinedustatilanteessa iskenyt vastustajaa poikittaisella mailalla takaapäin niskaan/päähän. Nyt käsiteltävässä tilanteessa ei ollut mitään tarkoituksellisempaa taikka teon luonteen puolesta vaarallisempaa tai moitittavampaa kuin verrokkitilanteissa. B ei ollut loukkaantunut tai reagoinut siihen viittaavalla tavalla.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Kurinpitodelegaatio oli ratkaissut asian oikein, kun se oli määrännyt A:lle kolmen ottelun pelikiellon poikittaisesta mailasta. Jääkiekon sääntökirjan säännön 59 poikittaista mailaa koskeva sääntörike oli riidaton. Niin ikään riidatonta oli, että kyseinen rike oli ottelurangaistuksen ja pelikiellon arvoinen. Verrokkitapaukset, joihin valituksessa oli vedottu, erosivat olennaisesti valituksen alaisesta tilanteesta. Kurinpitodelegaatio oli rangaistusta määrätessään ottanut huomioon pelitilanteen, kummankin pelaajan toiminnan, kaikki elementit, joihin valituksessa oli vedottu, ja kuluvan kauden samasta sääntörikkeestä määrätyt pelikiellot.

Valituksen alaisessa tapauksessa poikittaisella mailalla pelaaminen oli ollut sinällään tavanomaista ja ei-rangaistavaa siihen asti, kunnes vastustaja oli kaatunut vatsalleen jäähän. Tämän jälkeinen A:n toiminta oli täyttänyt piittaamattoman vaarantamisen kriteerin ja oli ollut luonteeltaan hyvin poikkeuksellista. A:n oli täytynyt olla tietoinen poikittaisen mailan asemasta vastustajan niskassa. Tästä huolimatta hän oli jatkanut poikittaisella mailalla vastustajan niskan/pään painamista. Lisäksi hän oli vastustajan ollessa kaatuneena vatsallaan jäähän lisännyt poikittaisen mailan voimaa ja painetta vastustajan niskassa ylävartalonsa liikkeellä. Poikittaisen mailan paine vastustajan niskaan oli päättynyt vasta, kun tämä oli saanut itsensä käännettyä pois A:n alta.             

VASTASELITYS

A ja Rauman Lukko ovat antaneet vastaselityksen asiassa toistaen valituksessaan esitetyn sekä todeten muun ohella seuraavan. Liiga ei ole vastineessaan ottanut huomioon sitä, että tilanteessa peli on ollut käynnissä ja kiekko pelattavissa. Toiminnallaan A oli pitänyt B:n irti kiekosta, mikä on puolustavan pelaajan normaalia toimintaa vastaavassa tilanteessa. A ei ollut lyönyt vastustajaa vaan painanut tätä mailallaan, ja maila oli koko ajan pysynyt vastustajassa kiinni, jolloin voimantuotto oli ollut vähäisempää kuin lyötäessä. Tilanne oli päättynyt tuomarin katkaistessa pelin. Vastustajalla ei ollut ollut mitään vakavaan loukkaantumiseen viittaavaa, vaan hän oli tilanteen jälkeen keskustellut normaalisti tuomarin kanssa.

Muutoksenhakijoiden näkemyksen mukaan tapauksissa 35/2022 – 2023, jossa pelaaja on lyönyt vastustajaa täydellä voimalla alhaalta ylöspäin päätä kohti poikittaisella mailalla, ja 42/2022 – 2023, jossa pelaaja on iskenyt häntä lähestynyttä pelaajaa voimakkaasti päähän kohdistuvalla poikittaisella mailalla, teot ovat loukkaantumisriskin, teon moitittavuuden ja vastustajan vaarantamisen osalta olleet vakavampia kuin käsiteltävässä asiassa. Muutoksenhakijat ovat katsoneet, että tapaus 43/2022 – 2023 on moitittavuudeltaan verrattavissa A:n tapaukseen, mutta teko on vaarantanut vastustajan vakavammin kuin tässä tapauksessa.

Vastaselityksessä on lisäksi tuotu esiin kohderatkaisun jälkeen annettu kurinpitopäätös 50/2022 – 2023, jossa kurinpitodelegaatio on määrännyt pelaajalle kolmen ottelun pelikiellon poikittaisesta mailasta. Tilanteessa pelaaja on lyönyt vastustajaa voimakkaasti kasvoihin. Vastustaja on loukkaantunut tilanteessa sairaalahoitoa vaativalla tavalla.

Muutoksenhakijat toteavat vielä, että pelikiellon pituudella on suuri merkitys sekä rahallisesti että saman pelaajan mahdollisten jatkossa käsiteltävien kurinpitoasioiden seuraamusharkinnan kannalta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A:lle on määrätty 25.3.2023 pelatun ottelun Rauman Lukko – HIFK jälkeen kurinpitomenettelyssä kolmen ottelun pelikielto. Liigan kurinpitodelegaatio on päätöksessään katsonut, että A on syyllistynyt poikittaiseen mailaan.

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko määrätty pelikielto oikea ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen. Riidatonta asiassa on, että A:n menettely täyttää poikittaisen mailan tunnusmerkistön.

Onko määrätty seuraamus rangaistuskäytännön mukainen?

Sovellettavat sääntömääräykset

Asiassa sovellettavan Jääkiekon sääntökirjan 2022 – 2023 säännön 59 mukaan poikittainen maila on teko, jossa käsien välisellä mailan osalla taklataan voimakkaasti vastustajaa. Sääntökohdan 59.4 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ottelurangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla tätä poikittaisella mailalla. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus. Sääntökohdan 59.6 nojalla jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaatio voi oman harkintansa mukaan tuomita täydentäviä kurinpitotoimenpiteitä.

Liigan kurinpitosääntöjen 19 §:n mukaan kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tilanne, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari tuominnut tilanteesta rangaistusta.

Kurinpitomenettelyssä voidaan rangaistukseksi Liigan kurinpitosääntöjen 10 §:n d kohdan mukaan määrätä pelikielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

A:lle määrätyn pelikiellon pituus

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 1/2023) todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että Liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Poikittaisen mailan käyttöön sisältyy riski siitä, että sen kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Tilanteissa on kuitenkin eroja mailan käytön vaarallisuuden ja poikittaista mailaa koskevaan sääntörikkeeseen syyllistyneen pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset voivat olla erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta, samalla tavalla kuin oikeusturvalautakunta on katsonut muun muassa päähän kohdistuvien taklausten (esim. UOL 19/2018, UOL 1/2023) ja polvitaklausten (esim. UOL 7/2020) osalta. Rangaistuksen mittaaminen perustuu kokonaisharkintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että aikaisemmat tapaukset, joihin valituksessa on vedottu ja joista lautakunnalla on ollut käytössään videotallenteet, eivät ole suoraan verrattavissa käsillä olevaan asiaan. Asiassa 35/2022 – 2023 tilanne, jossa rangaistu pelaaja on käyttänyt poikittaista mailaa, on alkanut vastustajan aloitteesta, ja pelaajat ovat olleet pystyasennossa. Kurinpitodelegaatio oli määrännyt pelaajalle yhden ottelun pelikiellon. Myös asiassa 42/2022 – 2023 pelaajat ovat olleet pystyasennossa. Poikittaista mailaa käyttäneelle pelaajalle on määrätty kahden ottelun pelikielto. Asiassa 43/2022 – 2023 on ollut kysymys maalinedustan kamppailutilanteesta, jossa pelaajan poikittainen maila on suuntautunut vastustajan niskaan/päähän. Kurinpitodelegaatio on kuitenkin katsonut, että mailan osuminen vastustajan päähän on johtunut huolimattomasta pelaamisesta eikä iskua ole tarkoituksellisesti suunnattu niskaan tai päähän. Pelaajalle on määrätty yhden ottelun pelikielto.

Valituksessa tarkoitettu tilanne, jossa A on käyttänyt poikittaista mailaa, näkyy oikeusturvalautakunnalle toimitetusta videotallenteesta. Tallenteesta ilmenee, että A on luistellut maalin edustalla olleeseen kamppailutilanteeseen B:n takaa. Valituksessa lausutaan, että toisin kuin kurinpitodelegaatio on todennut, A ei ole tilanteessa hypännyt B:n selkään vaan on tilanteelle tyypillisellä tavalla kaatunut tämän päälle ja käyttänyt normaalilla tavalla mailaa ja kontrolloinut mailankäyttöä painaessaan B:tä maahan. Oikeusturvalautakunta toteaa tallenteesta kuitenkin ilmenevän, että A on painanut mailallaan B:n niskaa tämän ollessa vatsallaan jäässä ja ylävartaloaan liikuttamalla lisännyt mailalla painamisen voimakkuutta, mikä on ollut omiaan lisäämään loukkaantumisen riskiä. Se, että kyse on ollut mailalla painamisesta, ei siten ole tässä tapauksessa välttämättä merkinnyt pienempää loukkaantumisen riskiä kuin tapauksissa, joissa mailalla on lyöty vastustajaa.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen valituksessa esitetyllä tavalla näyttämättä, että muutoksenhakijan poikittaisesta mailasta mitattu kolmen ottelun pelikielto olisi vastoin Liigan vakiintunutta kurinpitokäytäntöä. Näin ollen syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja                           

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Pekka Lindroos, Tapio Rantala, Hilkka Salmenkylä ja Juha Viertola