10/2011 Jalkapallo: Yhdistys - Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Lisenssi


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA           

PÄÄTÖS 10/2011

18.4.2011        Diaarinro 7/2011


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n seuralisenssivalituslautakunnan päätös 15.2.2011


ASIA

Liigalisenssi


MUUTOKSENHAKIJAT

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry

AC Oulu Oy


KUULTAVA

Suomen Palloliitto ry


PALLOLIITON SEURALISENSSIKOMITEAN JA SEURALISENSSIVALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSET

(1) Lisenssin hakeminen

AC Oulu on toimittanut lisenssihakemuksen 1.12.2010. Lisenssikomitea varasi tilaisuuden toimittaa tarvittavan lisäselvityksen viimeistään 7.12.2010. Tätä määräaikaa selvityksen toimittamiseen jatkettiin ensin 3.1.2011 saakka, tämän jälkeen 18.1.2011 saakka ja lopulta 31.1.2011 saakka.


(2) Lisenssikomitean päätös 2.2.2011

Lisenssikomitea epäsi 2.2.2011 antamallaan päätöksellä AC Oulun liigalisenssin kaudelle 2011. Lisenssikomitean päätöksessä on liigalisenssin hylkäävää päätöstä perusteltu seuraavasti:

1) Tilintarkastuskertomuksissa oli epäilty jatkuvuuden periaatteen toteutumista eikä AC Oulu ollut toimittanut sellaista selvitystä, joka vahvistaisi sen, että AC Oulu kykenisi toteuttamaan jatkuvuuden periaatetta lisenssikauden loppuun saakka. AC Oulun toimittama selvitys ei ollut luotettavassa muodossa. Selvitykset eivät sisällöltään vastanneet vaatimuksia. Lisenssimääräysten kohtien 5.9.E, 5.12.B, 3.6.d-kohta, 4.2. ja 5.1. edellytykset eivät täyttyneet.

2) AC Oulu Oy:n tilintarkastuskertomuksessa oli esitetty erillinen muistutus kirjanpitoon liittyvistä huomioista, joista oli annettu erillinen tilintarkastuspöytäkirja. Taloushallinnon ja kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä ei ollut annettu tyydyttävää selvitystä. Taloushallinto ja kirjanpito ei ollut lisenssimääräysten kohdan 5.9.F vaatimalla tasolla.

3) Oulun edustusjalkapallo ry ei ollut toimittanut lisenssimääräysten kohtien 5.5, 5.9.A ja 5.12.D mukaista toimenpideohjelmaa.

4) Edelleen arvioitaessa AC Oulun talouden ja jatkuvuuden toteutumista lisenssikomitea on todennut AC Oulu Oy:n osalta seuraavan.

a) lisenssimääräysten indikaattorit 01 ja 02 toteutuivat;

b) oma pääoma oli -370 121,58 euroa negatiivinen, maksuvalmius oli heikko ja yhtiöllä oli peräkkäisiä tilintarkastuskertomuslausuntoja, joiden edellyttämiä toimenpiteitä ei ollut suoritettu;

c) rahoitusvaje oli 30.9.2010 kaikkiaan 197 617,31 euroa;

d) yhtiön tuottobudjetti oli ylioptimistinen;

e) seuralisenssikomitean 7.1.2010 päätöksen mukainen ehto oman pääoman lisäämisestä oli täyttämättä eikä siitä ollut informoitu lisenssihallintoa lisenssimääräysten 5.7 mukaisesti.

Edelleen Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n osalta lisenssikomitea on todennut seuraavan.

a) lisenssimääräysten indikaattorit 01 ja 02 toteutuivat;

b) oma pääoma oli -924 697,28 euroa negatiivinen;

c) seuralisenssikomitean 7.1.2010 päätöksen mukaiset ehdot olivat täyttämättä eikä siitä ollut informoitu lisenssihallintoa lisenssimääräysten 5.7 mukaisesti;

d) yhdistyksellä oli lyhytaikaisia velkoja, joiden maksamiseen ei ollut budjetissa varoja.

5) Seuran taloushallinnon, taloudenhoidon, yleishallinnon ja jatkuvuuden periaatteen toteutumisen arvioinnissa on otettu lisäksi huomioon se, että seura oli useasti laiminlyönyt lisenssimääräysten mukaisia tai sille erikseen asetettuja määräaikoja.


(3) AC Oulun valitus lisenssivalituslautakunnalle

AC Oulu valitti lisenssikomitean päätöksestä lisenssivalituslautakunnalle vaatien, että lisenssikomitean päätös kumotaan ja että AC Oululle myönnetään liigalisenssi kaudelle 2011. AC Oulu vaati ensinnäkin, että lisenssivalituslautakunta ottaa huomioon valituksen liitteenä olevan selvityksen, koska

a) osaa selvityksestä ei ollut riittävän yksilöidysti ilmoitettu seuralisenssikomitealle;

b) osaa selvityksestä ei ollut käytettävissä 31.1.2011, mutta koski AC Oulun tilannetta 31.1.2011; ja

c) osaa ei ollut käytettävissä 31.1.2011, mutta osoitti 31.1.2011 jälkeen tapahtuneita olosuhteiden olennaisia muutoksia.

Selvitys osoitti, että AC Oulu täytti liigalisenssimääräysten mukaiset edellytykset. Palloliiton lisenssihallinto totesi valituksen johdosta, että lisenssikomitean päätös oli lisenssimääräysten mukainen ja AC Oulun valituksessa vedotut perusteet koskivat pääosin lisenssikomitean päätöksen jälkeisiä olosuhteita. Lisenssikomitean päätöksen jälkeisen selvityksen huomioon ottamiseen ei ollut erityisen painavia perusteita. Perusteita lisenssikomitean päätöksen muuttamiseen ei ollut.


(4) Lisenssivalituslautakunnan päätös 15.2.2011

Lisenssivalituslautakunta ei muuttanut päätöksellään 15.2.2011 lisenssikomitean päätöstä.

Päätöksen perusteluissa on todettu, että kysymys oli ensin siitä, oliko lisenssikomitean päätös ollut komitean käytössä olleen selvityksen perusteella lisenssimääräysten mukainen. Lisenssikomitean päätöksen ei katsottu olleen lisenssimääräysten vastainen.

Toiseksi kysymys oli siitä, oliko uuden selvityksen huomioon ottamiseen erityisen painavia syitä. Lisenssivalituslautakunta totesi, että se ei ollut uusi lisenssikomitea, vaan valituselin, joka tutkii sen, oliko lisenssikomitean päätös asianmukainen. Valituslautakunta totesi, että erityisen painavia syitä uuden selvityksen huomioon ottamiseen olivat ainakin hakijasta riippumattomat seikat, jotka olivat yllättäviä ja odottamattomia. Tämän mukaisesti voitiin ottaa vastaan uutta selvitystä muun muassa tilanteessa, jossa materiaalia ei ollut teknisten esteiden vuoksi saatu lisenssikomitean käyttöön tai materiaali, jonka hakija uskoi olevan lisenssikomitean käytössä tai jota hakija ei ollut pitänyt merkityksellisenä, vaikka se olisi ollut hakijan käytettävissä. Erityisen painava syy voi olla myös se, että merkittävä tukija oli juuri ennen hakemuksen jättämistä vetäytynyt, jolloin kysymykseen tuli uuden tukijan hankkiminen. 

AC Oulu oli Veikkausliigassa entuudestaan pelannut seura, jolla oli kokemusta lisenssiasioista. Seuralla oli ollut vaikeuksia lisenssin saamisessa edellisellä kaudella, minkä vuoksi seuran oli tullut olla erityisen hyvin perillä lisenssin edellytyksistä ja niistä vaatimuksista, joita sille lisenssimenettelyssä esitetään. AC Oulu oli saanut tarvittavaa opastusta hakemuksen täydentämisessä, mutta se ei ollut voinut vaatia, että sitä opastetaan myös varainhankinnassa. AC Oulun hakemus oli toimitettu alun perin myöhässä. AC Oululle oli myönnetty useita kertoja lykkäystä hakemuksen täydentämiseksi. Viimeisin selvitys toimitettiin vasta valituslautakunnan kokouksessa eli kolme kuukautta sen jälkeen, kun hakemuksen tuli olla kunnossa. AC Oululle oli usean lykkäyksen johdosta saattanut syntyä käsitys, että uutta näyttöä oli mahdollista esittää niin kauan kuin lisenssi viimein myönnetään. Lykkäystä oli myönnetty vielä senkin jälkeen, kun seuralle oli ilmoitettu, että kokouksessa hakemus joko hylätään tai hyväksytään. Tästä huolimatta AC Oulun oli tullut ymmärtää, että hakemus voitiin ratkaista aina, kun komitea kokoontui kokoukseen lisenssiasiaa käsittelemään ja että valituslautakunta voi ottaa vastaan uutta aineistoa vain lisenssimääräyksissä todetuin edellytyksin.

Lisenssikomitean olisi hyvä olla selkeä ja johdonmukainen siinä, oliko myönnetty lisäaika viimeinen vai ei. AC Oulun sisäinen hallinto ei ollut lisenssihakemuksen tekemisessä hyvän hallintotavan edellyttämällä tasolla. Tähän nähden esimerkiksi toimitusjohtajan vaihtuminen marraskuussa 2010 ei ollut sellainen seikka, joka antaisi aiheen uuden aineiston huomioon ottamiseen lisenssivalituslautakunnassa. Erityisen painava syy uuden aineiston huomioon ottamiseen ei ollut myöskään se, että myyntityö oli saatu käyntiin vasta lisenssikomitean epäävän päätöksen jälkeen.

AC Oulu oli voinut myös olla sellaisessa käsityksessä, että lisenssikomitea lopulta myöntää lisenssin. Tämäkään ei ollut sellainen erityisen paina syy ottaa huomioon lisenssikomitean päätöksen jälkeistä aineistoa. Lisenssivalituslautakunta totesi johtopäätöksenään, ettei uuden näytön vastaanottamiseen ollut edellytyksiä eikä lisenssivalituslautakunta ottanut vastaan lisenssikomitean päätöksen jälkeistä selvitystä. Näin ollen lisenssivalituslautakunta ei ottanut kantaa siihen, olisiko lisenssin myöntämiseen edellytykset tämän uuden aineiston perusteella. Lausumillaan perusteilla lisenssivalituslautakunta ei muuttanut lisenssikomitean päätöksen lopputulosta.


VALITUS PERUSTEINEEN

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry ja AC Oulu Oy (jäljempänä AC Oulu) ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että lisenssivalituslautakunnan päätös kumotaan ja että asiaa ratkaistaessa otetaan huomioon AC Oulun lisenssivalituslautakunnalle esittämä uusi selvitys ja näyttö, jonka vastaanottamisen valituslautakunta oli hylännyt ja AC Oululle myönnetään liigalisenssi tai asia palautetaan seuralisenssikomitealle liigalisenssin myöntämistä varten. Lisäksi AC Oulu on vaatinut, että Suomen Palloliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut asiassa 24 425,44 eurolla korkoineen.


(a) Uuden näytön vastaanottaminen Urheilun oikeusturvalautakunnassa

Asiaa ratkaistaessa tulee ottaa huomioon seuralisenssikomitealle ja lisenssivalituslautakunnalle esitetty selvitys sekä uusina todisteina Säästöpankki Optiasta saatu todistus, AC Oulun tuloslaskelma ja tase 30.11.2010 sekä joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 kirjanpidon kuukausiajot. Säästöpankki Optian todistuksen tarkoitus on mahdollistaa johtopäätöksen tekeminen liigalisenssimenettelyn talousasioista vastanneen henkilön toimista ja asiantuntevuudesta.

Tilinpäätöksen ja kirjanpidon kuukausiajojen esittämisen tarpeellisuus johtuu siitä, että AC Oulu oli käsityksensä mukaan täyttänyt muodollisesti ja asiallisesti vaaditun seuralisenssipäällikön vaatiman selvityksen. Tämän selvityksen esittämisen tarpeellisuus johtuu myös siitä, että liigalisenssi oli hylätty osittain myös sillä perusteella, että AC Oulun tulobudjetti olisi ollut ylioptimistinen. Tämä peruste oli tullut yllättäen eikä siitä ollut ilmoitettu etukäteen AC Oululle.


(b) Uuden selvityksen vastaanottaminen lisenssivalituslautakunnassa

Lisenssimääräyksiin oli vuoden 2008 syyskuussa otettu määräys, jonka mukaan valituslautakunta voi ottaa uutta näyttöä ”erityisen painavista syistä”. Tämä määräys oli seurausta FC Hakan UEFA-lisenssihakemusmenettelystä, jolloin valituslautakunta uuden näytön ja selvityksen perusteella myönsi lisenssin. Suomen Palloliiton liittohallituksen tarkoituksena on ollut määräystä laatiessaan, että valituslautakunta voi ottaa uutta näyttöä ja selvitystä vastaan, jos se osoittaa, että asiat ovat tulleet kuntoon. Lisenssivalituslautakunnan tulkinta erityisen painavista syistä ei siten vastannut Suomen Palloliiton liittohallituksen tarkoitusta. Lisenssivalituslautakunnan asettamat kriteerit, jonka mukaan edellytyksenä olisi ensisijaisesti hakijasta riippumattomat ja odottamattomat syyt, oli määräyksen tarkoituksen vastainen.

Seuralisenssikomitean asettama edellytys, jonka mukaan AC Oulun olisi tullut lyhentää kokonaisvelkaa 100 000 eurolla, oli liigalisenssimääräysten vastainen. Lisenssimääräyksessä ei ollut sellaista kohtaa, jonka nojalla vaatimus olisi voitu asettaa. Joka tapauksessa ehto oli yksipuolisesti Palloliiton asettama ja siten oikeustoimilain 36 §:n nojalla kohtuuton ja kilpailulainsäädännön ja yhdistyslain 33 §:n vastainen.


(c) Lisenssivalituslautakunnan menettelyvirheet

AC Oulun valituksen johdosta lisenssivalituslautakunnassa toimitettavan suullisen käsittelyn ajankohta oli päätetty jo ennen valituksen vireilletuloa. Valituksen määräpäivä oli 10.2.2011 ja suullisen käsittelyn ajankohdaksi oli päätetty 15.2.2011. Valituksen ratkaisemiselle oli määräysten mukaan aikaa 14 päivää. Valituslautakunta oli kutsuttu koolle vajaana eikä valituslautakunnan jäsenten varajäseniä ollut kutsuttu paikalle.

Valituslautakunnan jäsen Pekka Ilmivalta oli ollut esteellinen. Ilmivallan työnantaja on Veikkaus Oy ja Ilmivalta toimii Veikkaus Oy:n laki- ja henkilöstöasiainjohtajana. Veikkaus Oy:llä oli odotettavissa taloudellisista säästöä lisenssipäätöksestä. Lisäksi Veikkaus Oy on Suomen Palloliitto ry:n pääyhteistyökumppani. Ilmivallan puolueettomuus on vaarantunut ja Ilmivalta on ollut esteellinen.

Lisenssivalituslautakunnassa tapahtuneiden menettelyvirheiden johdosta lisenssivalituslautakunta ei ole ollut tuomionvoipa (KKO 2010:78). Seuralisenssikomitean jäseneksi oli määrätty Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen jäseniä. Suomen Palloliiton toimitusjohtaja oli osallistunut lisenssivalituslautakunnan kokoukseen ja lisenssivalituslautakunnan sihteeri oli Suomen Palloliiton työntekijä. Lisenssivalituslautakunta ei ollut riippumaton valituselin.

AC Oulun käytössä ei ollut lisenssivalituslautakunnan käsittelyssä seuralisenssikomitean pöytäkirjoja. Nämä olisivat olleet tärkeitä valitusta valmisteltaessa.

Lisenssivalituslautakunnan allekirjoitettua päätöstä ei ollut toimitettu AC Oulun käyttöön. Suomen Palloliitto ry:n menettely lisenssivalituslautakunnan päätöksen jälkeen oli ollut ristiriitaista, koska mahdollisuus valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan ja toisaalta Ykkösen sarjapaikan hakeminen oli ilmoitettu vaihtoehtoiseksi. Tämän ristiriitaisen tiedon johdosta AC Oulu oli menettänyt 9 päivää valmistautumisessa tehdä valitus Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Suomen Palloliiton menettely oli kilpailulainsäädännön vastaista.


(d) Lisenssin myöntämisen kriteerit

AC Oulu oli jo 2.2.2011 täyttänyt liigalisenssimääräysten A-kriteerit. Seuralisenssikomitea oli ilmoittanut AC Oululle 19.1.2011 ja 23.1.2011 viidestä ehdosta, jotka sen tulisi vielä täyttää. Lisenssihakemus on ilmeisesti hylätty kokonaisharkinnan perusteella. Seuralisenssikomitea on epäillyt sitä, kykeneekö AC Oulu täyttämään lisenssimääräysten edellyttämää epäselvää jatkuvuuden periaatetta.

Lisenssin epäävässä päätöksessä oli todettu ensinnäkin, että tilintarkastuskertomuksissa oli epäilty jatkuvuuden periaatetta. Jatkuvuuden periaatteen arviointi ei ollut tilintarkastajan arvion mukainen. AC Oulun tilintarkastajan muistioista 10.2.2011 ja 14.2.2011 ilmenee, että seura oli ryhtynyt toimenpiteisiin ennen lisenssikomitean kokousta 2.2.2011. Nämä toimenpiteet oli kerrottu suullisesti lisenssikomitean kokouksessa 2.2.2011.

Toiseksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä on todettu, ettei lisenssinmyöntäjälle ollut toimitettu selvitystä, joka vahvistaisi sen, että seura kykenee toteuttamaan jatkuvuuden periaatetta lisenssikauden loppuun. Päätöksen mukaan selvityksiä ei ollut annettu pyydetyssä luotettavassa muodossa eivätkä ne sisällöltään vastanneet vaatimuksia. Pyydetty selvitys oli annettu luotettavassa muodossa AC Oulu Oy:n hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittamana sekä pankin vahventamana. AC Oulu oli ollut siinä käsityksessä, että selvitys osoittaisi seuran kykenevän täyttämään jatkuvuuden periaatteen. Tästä on myös uutena selvityksenä AC Oulu Oy:n kirjanpidon kuukausiajot, jotka varmistavat seuralisenssikomitealle annettujen tietojen oikeellisuuden.

Kolmanneksi on todettu, että seuran yhteistyösopimuksista antamat tiedot olivat puutteellisesti yksilöidyt ja ne jäivät määrältään selvästi pienemmiksi kuin kuultavana olleet seuran edustajat olivat kertoneet. Seuralisenssikomitean päätös oli tältä osin virheellisesti kirjattu. Seuran edustaja oli ilmoittanut lisenssikomitealle AC Oulu Oy:n pankkitilille tulleen kassavirran. Tätä virhettä AC Oulu Oy oli useaan kertaan yrittänyt korjata, mutta virhe oli tästä huolimatta merkitty lopulliseen päätökseen.

Neljänneksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä oli todettu, että AC Oulu Oy:n tilintarkastuskertomuksessa oli esitetty erillinen muistutus kirjanpitoon liittyvistä huomioista, joista oli annettu erillinen tilintarkastuspöytäkirja. Taloushallinto ja kirjanpito eivät olleet liigalisenssin edellyttämällä tasolla. AC Oulu on todennut, että lisenssimääräyksissä ei ollut määritetty taloushallinnon ja kirjanpidon tasoa. AC Oulu Oy:n tilintarkastajien 10.2.2011 ja 14.2.2011 muistiot osoittivat, että taloushallinto ja kirjanpito olivat asianmukaisessa järjestyksessä.

Viidenneksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä on todettu, että Oulun edustusjalkapallo ry ei ollut toimittanut määräysten mukaista toimenpideohjelmaa. Tältä osin AC Oulu on todennut, että se oli toimittanut toimenpidesuunnitelman 13.12.2010. Lisenssimääräysten kohdan 5.5. vaatimus siitä, että omapääoma olisi saatava positiiviseksi kahden tilikauden aikana, oli kohtuuton.

Kuudenneksi lisenssin hylkäävässä päätöksessä on todettu, että lisenssimääräysten indikaattorit 01 ja 02 toteutuivat ja oma pääoma oli kaikkiaan - 370 121,58 euroa negatiivinen. AC Oulu oli ryhtynyt tilintarkastuslausuntojen edellyttämiin toimenpiteisiin ja näistä oli kerrottu suullisesti ja toimenpiteiden riittävyydestä oli todistuksena tilintarkastajien lausunnot 10.2.2011 ja 14.2.2011. Edelleen on todettu, että seuran rahoitusvaje oli 197 617,31 euroa. Rahoitusvajeen täyttäminen oli esitetty seuralisenssikomitealle AC Oulu Oy:n budjetissa 13.12.2010.

Vielä lisenssin epäävässä päätöksessä oli todettu, että yhtiön tuottobudjetti oli ylioptimistinen. AC Oulun tuottobudjetin ylioptimistisuus ei tullut missään lisenssiprosessin vaiheessa esille eikä siitä pyydetty lisäselvitystä. Lisenssimääräysten mukaiset budjetti ja tarjouskanta oli toimitettu 13.12.2010.

Tältä osin päätös oli ennakoimaton.

Yhdeksänneksi lisenssin epäävässä päätöksessä on todettu, että seuralisenssikomitean 7.1.2010 asettama ehto oman pääoman lisäämisestä oli täyttämättä eikä siitä ollut informoitu lisenssihallintoa lisenssimääräysten kohdan 5.7 mukaisesti. AC Oulu oli 2.2.2011 esittänyt sen, miten ehto täytetään ja tuolloin 90 prosenttia ehdon sisällöstä oli täytetty ja loput oli täytetty 15.2.2011 mennessä. Vastaava velvollisuus oli aikaisemmin täytetty tällä tavoin ja lisenssikäsittelyssä se oli aikaisemmin hyväksytty.


VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry (Palloliitto) on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.


(a) Väitetyt menettelyvirheet

Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko Palloliiton päätös kilpailulainsäädännön vastainen ja tältä osin AC Oulun pyyntö tulee hylätä.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko liigalisenssi menettelyssä tapahtunut virheitä. Sen sijaan oikeusturvalautakunta ei voi päättää lisenssin myöntämisestä eikä oikeusturvalautakunta voi siten ottaa vastaan uutta näyttöä. AC Oulun pyyntö uuden näytön esittämisestä oikeusturvalautakunnassa tulee hylätä.

Palloliiton liittohallitus hyväksyi kokouksessaan 16.9.2008 lisenssimääräyksiin muutoksen, jonka mukaan valituslautakunta voi ottaa vastaan uutta näyttöä erityisen painavista syistä. Kokouspöytäkirjassa ei ole mainittu esimerkkejä erityisen painavista syistä eikä kokouksen valmisteluaineistossakaan ole erikseen tätä kriteeriä eritelty. Lisenssivalituslautakunta on itsenäisenä elimenä tulkinnut erityisen painavan syyn kriteeriä ja käyttänyt sille kuuluvaa tulkintavaltaa. Tätä kriteeriä ei ole aikaisemmin tulkittu.

Lisenssivalituslautakunnan kokousajankohdan päättämisessä tai kokouksen koollekutsumisessa ei ollut tapahtunut virheitä. Asia oli haluttu käsitellä lisenssivalituslautakunnassa nopeasti, koska Veikkausliigan alkuun oli ainoastaan runsaat kaksi kuukautta. Myöskään AC Oulu ei pyytänyt kokousajankohdan muuttamista. Lisenssivalituslautakunnan varsinaisista jäsenistä kaksi oli estyneitä osallistumaan kokoukseen. Näiden estyneiden varsinaisten jäsenten henkilökohtaisista varajäsenistä toinen ei päässyt kokoukseen ja toinen ei ollut enää kelpoinen lisenssivalituslautakunnan jäseneksi. Lisenssivalituslautakunta oli kuitenkin toimivaltainen.

Lisenssivalituslautakunnan jäsenistä Pekka Ilmivalta ei ollut esteellinen. Hän ei ole mukana yhdenkään liigaseuran toiminnassa eikä hän ole Veikkaus Oy:ssä sellaisessa asemassa, jonka perusteella hänet voitaisiin katsoa niin sanotun yhteisöjäävin perusteella esteelliseksi. Veikkaus Oy:lle ei muutoinkaan aiheudu kustannussäästöä lisenssin epäämisestä, joten tälläkään perusteella esteellisyyttä ei voi syntyä.

Lisenssikomitea ja lisenssivalituslautakunta ovat toisistaan riippumattomia. Kummankaan toimintaa ei voida vaikuttaa näiden orgaanien ulkopuolelta eikä toimintaan voida vaikuttaa esimerkiksi Palloliiton liittohallituksen tai toimitusjohtajan toimesta. Lisenssivalituslautakunnan sihteerillä ei ole puolestaan minkäänlaista äänivaltaa lisenssivalituslautakunnan kokouksessa eikä hän toimi esittelijänä. Lisenssimääräysten mukaan lisenssikomiteaan voidaan valita Palloliiton liittohallituksen jäseniä, kun taas lisenssivalituslautakuntaan liittohallituksen jäseniä ei saanut valita. Lisenssivalituslautakunnassa Palloliiton lisenssihallintoa edusti seuralisenssipäällikkö, talousasiantuntija ja Palloliiton toimitusjohtaja. Palloliiton toimitusjohtaja vastaa operatiivisesti koko lisenssihallinnosta, joten hän on osa lisenssiyksikköä. Palloliiton toimitusjohtaja oli kysynyt etukäteen lisenssivalituslautakunnan puheenjohtajalta luvan osallistua käsittelyyn eikä myöskään AC Oulu kyseenalaistanut toimitusjohtajan asemaa käsittelyssä.

Palloliitto ei ole myöskään lisenssivalituslautakunnan päätöksen jälkeen pyrkinyt rajoittamaan AC Oulun mahdollisuuksia. Palloliitto ei ole halunnut rajata AC Oulun mahdollisuuksia valittaa oikeusturvalautakuntaan tai toisaalta vaikeuttaa lisenssin hakemista Ykköseen.


(b) Lisenssin myöntämisen edellytykset

Lisenssimääräykset ja lisenssijärjestelmä asettaa vähimmäisvaatimukset liigaseuran toiminnalle. Lisenssimääräykset eivät ole seurojen näkökulmasta kohtuuttomia ja lisenssimääräykset toimitetaan seurojen tietoon hyvissä ajoin ennen seuraavaa kautta. Lisenssimääräykset valmistellaan Palloliiton ja Veikkausliigan yhteistyössä. Veikkausliigan hallituksessa myös liigaseurat pääsevät vaikuttamaan lisenssimääräysten sisältöön. Lisenssiä hakemalla yksittäinen seura vielä sitoutuu noudattamaan lisenssimääräyksiä.

AC Oulu ei ollut lisenssimääräyksiä täyttänyt. AC Oululle oli sähköpostiviesteissä 19.1.2011 ja 23.1.2011 korostettu, että lisenssin myöntämisen edellytykset ovat ehdottomat. Jatkuvuuden periaate on myös määritelty lisenssimääräysten alkuosan ”Käsitteitä” kohdassa, joten tämänkään kriteerin edellytyksistä ei ole voinut olla epäselvyyttä. Sekä AC Oulu Oy:n että Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n välitilinpäätöstä 30.9.2010 koskevat tilintarkastuskertomukset sisältävät epäilyn jatkuvuuden toteutumisesta. Näiden tilintarkastuskertomusten jälkeen ei ole toimitettu sellaista todistusta, jossa jatkuvuutta ei olisi epäilty. Näin ollen epäily jatkuvuuden periaatteen toteutumisesta oli voimassa lisenssikomitean tehdessä päätöstä 2.2.2011.

AC Oulu Oy:n hallituksen jäsen Sakari Huikuri kertoi lisenssikomitean kokouksessa 10.1.2011 yhteistyösopimusten tuotoksi ennen 10.1.2011 yhteensä 240 000 euroa. Tämä todettiin myös AC Oulun nettisivuilla 13.1.2011. Tämä tieto oli harhaanjohtava, koska tästä määrästä yhteistyösopimusten tuottoja oli noin 160 000 euroa ja tässäkin määrässä saattoi olla vielä osaksi kausikorttimyyntiä. Pyydettyä tietoa ei saatu luotettavassa muodossa eikä kysymys ole lisenssikomitean väärästä kirjauksesta. AC Oulun budjetin 13.12.2010 mukaan yhteistyötuotot ja kausikorttimyynnin tulisi olla 846 367 euroa ja nyt 10.1.2011 varmistuneet tulot olivat vain 160 000 euroa.

Edelleen välitilinpäätös 30.9.2010 sisälsi erillisen tilintarkastuspöytäkirjan, jossa oli esitetty neljä kohtaa sisältävä huomautus kirjanpidon järjestämisestä. Huomautukset koskivat kassakirjanpidon järjestämistä, kirjanpidon tositteita, myyntireskontraa ja palkkaennakoita. Tämän jälkeen ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa kirjanpidon olevan asianmukaisesti järjestetty. Lisenssikomitean puheenjohtaja pyysi AC Oulua toimittamaan kirjanpitoajot loka ja marraskuulta 2010 komitean kokoukseen. AC Oulu toimitti kuitenkin vain lokakuun kirjanpitoajon, koska marraskuun kirjanpito oli vielä tekemättä.

Kirjanpito ei ollut näin ollen ajan tasalla.

Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n oma pääoma oli välitilinpäätöksen 30.9.2010 perusteella negatiivinen. Lisenssimääräysten mukaan sen olisi tullut toimittaa toimenpideohjelma, jolla kahden seuraavan tilikauden aikana pääoma saatetaan positiiviseksi. Lisenssi on evättävä, jos toimenpideohjelma ei ole lisenssin myöntäjän arvion mukaan toteutettavissa. Toimenpideohjelmaa ei toimitettu määräysten mukaisesti, joten lisenssimääräyksiä ei ollut täytetty. Lisenssikomitean edellyttämää ehtoa oman pääoman lisäämisestä ei ollut täytetty määräajassa. AC Oulua ei ollut kohdeltu toisin kuin muita seuroja.


VASTASELITYS

AC Oulu on Palloliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi seuraavaa:

· Valituksessa todettu näyttö tulee ottaa vastaan, koska kysymys on Palloliitolle aikaisemmin toimitettua suullista selvitystä tukevastaa ja todentavasta näytöstä. Täysin uutta selvitystä ovat kirjalliset todisteet 28 ja 29, jotka toimivat näyttönä Palloliiton menettelyn asianmukaisuutta arvioitaessa.

· Myös oikeusturvalautakunta on ottanut AC Allianssia koskevassa ratkaisussaan huomioon sellaista selvitystä, joka oli koskenut lisenssikomitean ratkaisuhetken selvitystä, mutta joka oli saatu tämän ajankohdan jälkeen.

· Palloliitossa ei ole ollut valituksen kohteena olevan päätöksen ratkaisuhetkellä eikä ole nytkään lisenssimääräysten mukaista lisenssivalituslautakuntaa. Lisenssivalituslautakunnan jäsenistä Pekka Niskanen oli valittu vastalauselautakunnan puheenjohtajaksi eikä lisenssivalituslautakuntaan saanut kuulua vastalauselautakunnan jäseniä. Jos lisenssivalituslautakunnan jäsen on estynyt toimimaan lisenssivalituslautakunnan jäsenenä, liittohallitus valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Liittohallitus ei ollut nyt valinnut uutta jäsentä Pekka Niskasen tilalle, joten Palloliitossa ei ole ollut lisenssimääräysten mukaista lisenssivalituslautakuntaa. Lisenssivalituslautakunnan päätös on mitätön, pätemätön ja tehoton. Asia tulee palauttaa Palloliittoon asianmukaisia toimenpiteitä varten.

· Lisenssivalituslautakunnan puheenjohtajalla Heikki Halilalla on ollut vahva ennakkokäsitys asiassa. Lisenssimääräysten muutoksen yhteydessä Heikki Halilaa oli kuultu muutostarpeiden ja -suositusten osalta. Nyt Halila on ollut lisenssivalituslautakunnan puheenjohtajana päättämässä lisenssimääräysten tulkinnasta, joiden muuttamiseen hän oli asiantuntijana osallistunut. Halilan olisi tullut jäävätä itsensä asian käsittelystä. Halila oli myös lisenssivalituslautakunnan päätöksen jälkeen ja asian ollessa oikeusturvalautakunnassa vireillä luennoinut lisenssivalituslautakunnan päätöksistä ja päätösten perusteista. Keskeneräisen asian kommentointi on saattanut sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

· AC Oulu oli jo 17.1.2011 täyttänyt liigalisenssin saamisen ehdot eli jo ennen kuin lisenssikomitea oli esittänyt 19.1.2011 ja 23.1.2011 ehdottomat vaatimuksensa. AC Oulun budjetti oli arvioitu väärin eikä vertailua suoritettaessa ollut otettu huomioon sellaisia eriä, jotka tulevat liigaseuralla yksin asemansa perusteella.


SUULLINEN KÄSITTELY

Oikeusturvalautakunta on 11.4.2011 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, jossa on kuultu todistelutarkoituksessa AC Oulu Oy:n hallituksen jäsentä Sakari Huikuria, toimitusjohtaja Kimmo Piispasta, Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n hallituksen jäsentä Lauri Malmia, Palloliiton lisenssikomitean puheenjohtaja Markku Lehtolaa sekä Palloliiton lisenssiyksikön talousasiantuntija Marjatta Juntusta ja todistajina KHT-tilintarkastaja Pertti Tarvaista, Palloliiton liittohallituksen jäsentä Leena Ståhlia, Palloliiton entistä puheenjohtajaa Pekka Hämäläistä ja SLU:n järjestölakimiestä ja Palloliiton entistä lakimiestä Petri Heikkistä.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut


I Aluksi

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys

1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä

2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista;

3) siitä, onko päätös sääntöjen vastainen kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen, sääntöjen vastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

Oikeusturvalautakunnassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko lisenssikomitean ja lisenssivalituslautakunnan menettelyssä tapahtunut sellaisia virheitä, joiden johdosta lisenssivalituslautakunnan päätös tulisi kumota. Lisäksi kysymys on siitä, onko lisenssivalituslautakunnan päätös lisenssimääräysten mukainen.


II Väitetyt menettelyvirheet lisenssimenettelyssä

(a) Onko Palloliitossa ollut toimivaltainen lisenssivalituslautakunta ja lisenssivalituslautakunnan jäsenten lukumäärä tässä asiassa AC Oulu on valituksessaan ja vastaselityksessään todennut, että Palloliitossa ei ole ollut ratkaisua tehtäessä helmikuussa 2011 sääntöjen mukaista lisenssivalituslautakuntaa ja että valituksen kohteena oleva päätös on mitätön. Edelleen AC Oulu on todennut, että lisenssivalituslautakunnan kokoonpano oli tässä asiassa vajaa eikä kokoonpanoon ollut kutsuttu varajäseniä. Lisenssimääräysten kohdan 2.10 mukaan valituslautakunta koostuu vähintään kuudesta jäsenestä ja kullekin jäsenelle valitaan varajäsen. Lisenssimääräysten kohdan 2.12 mukaan valituslautakunnan jäsenet eivät saa olla muun muassa vastalauselautakunnan jäseniä tai varajäseniä. Kohdan 2.14 mukaan valituslautakunta on päätösvaltainen kolmen jäsenen ollessa läsnä, joista vähintään yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kohdan 2.17 mukaan, jos jäsen tai varajäsen eroaa tai on estynyt toimimaan lisenssikomitean tai valituslautakunnan jäsenenä, liittohallitus valitsee hänen tilalleen uuden henkilön.

Asiassa on riidatonta, että valituslautakunnan jäsenistä Pekka Niskanen oli valittu vastalauselautakunnan puheenjohtajaksi. Niskanen on estynyt toimimaan tämän jälkeen lisenssivalituslautakunnan jäsenenä. Niskasen tilalle lisenssivalituslautakuntaan ei ollut valittu uutta jäsentä. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta valituksen ratkaisseen lisenssivalituslautakunnan toimivaltaisuuteen. Se on ollut jäsenmäärältään ja kokoonpanoltaan päätösvaltainen.


(b) Esteellisyys

AC Oulu on valituksessaan ja vastaselityksessään väittänyt, että lisenssivalituslautakunnan puheenjohtaja Heikki Halila ja jäsen Pekka Ilmivalta olivat esteellisiä ja että lisenssivalituslautakunta ei ollut siten toimivaltainen asiaa ratkaistessaan

Yhdistyslain 37 §:n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevaan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yhdistyksen säännöissä ei voida esteellisyyssääntelyn tasoa lieventää. Sen sijaan yhdistyksen säännöissä voidaan asettaa lakia tiukempia vaatimuksia, jos tarkoituksena on edistää yhdistyksen hallinnon puolueettomuutta (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2006 s. 515).

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kysymys liigalisenssin myöntämisestä. Lisenssin myöntämisestä päättävän toimielimen jäsenten esteellisyys tulee arvioida yhdistyslain 37 §:n tai tämän toimielimen säännöissä olevan esteellisyysmääräyksen perusteella.

Lisenssimääräysten kohdan 2.15 mukaan lisenssikomitean ja valituslautakunnan jäsenien tulee olla toiminnassaan ehdottoman puolueettomia ja vaitiolovelvollisia. Jäsenen tulee pidättyä osallistumasta asian käsittelyyn silloin, kun käsiteltävänä on sellainen lisenssinhakijan lisenssihakemus, jonka toiminnassa jäsen on ollut aktiivisesti mukana tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa jostain muusta syystä vaarantuu.

Lisenssivalituslautakunnan puheenjohtaja Heikki Halila on ollut ratkaisemassa vuonna 2008 FC Hakan UEFA-lisenssiä koskenutta valitusta. Tuolloin lisenssivalituslautakunnassa oli äänestyksen jälkeen otettu vastaan uutta selvitystä ja lisenssi oli myönnetty. Halila oli ollut tästä kysymyksestä tuolloin eri mieltä ja katsonut, ettei valituslautakunnassa voinut esittää uutta selvitystä muutoin kuin erityisistä syistä. Tämän jälkeen vuoden 2008 syyskuussa Palloliiton liittohallitus hyväksyi lisenssimääräyksiin muutoksen, jonka mukaan lisenssivalituslautakunnassa voidaan esittää uutta selvitystä vain erityisen painavista syistä. Nyt kysymyksessä oleva lisenssivalitusasia on ensimmäinen vuonna 2008 ratkaistun FC Hakaa koskeneen asian jälkeen. Selvänä voidaan pitää sitä, että yhdistyksen sääntöjä taikka yhdistyksen toimielimen sääntöjä laatimassa tai muuttamassa ollut henkilö ei ole yksin tämän perusteella esteellinen ratkaisemaan sitä, miten sääntömääräystä tulkitaan. Myöskään aikaisemmassa ratkaisussa ilmaistu sääntömääräystä koskeva tulkinta ei voi sellaisenaan olla tekijä, joka muodostaisi esteellisyyden. Tällä perusteella muodostuva esteellisyys edellyttäisi eriävän tulkinnan lisäksi jotain sellaista, jota voitaisiin kysymyksessä olevan asian asianosaisen kannalta pitää ennakkoasennetta ilmaisevana kannanottona. Tässä asiassa Halila ei ole aikaisemmalla ratkaisukäytännöllään tai muutoinkaan osoittanut, että hän olisi suhtautunut epäasiallisesti AC Oulun valitusasiaan. Näin ollen Halilaa ei ole AC Oulun esittämien väitteiden perusteella pidettävä esteellisenä.

Lisenssinvalituslautakunnan jäseneksi on valittu Veikkaus Oy:n henkilöstö- ja lakiasianjohtaja Pekka Ilmivalta. Lisenssivalituslautakuntaan henkilöitä valittaessa on siten arvioitu, että jäseneksi voidaan valita Veikkaus Oy:n edustaja. Myöskään oikeusturvalautakunnalle ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka antaisivat perustellun aiheen epäillä hänen esteettömyyttään. Veikkaus Oy:llä ei ole sellaista etua saatavissa lisenssimenettelyssä, että esteellisyys voisi tätä kautta muodostua. Muutoinkaan Pekka Ilmivallan ei ole edes väitetty olleen mukana lisenssihakemusten käsittelyssä siten, että hänen puolueettomuutensa voitaisiin katsoa vaarantuvan.


(c) Valituslautakunnan kokoonpano ja istunnon ajankohta

AC Oulu on valituksessaan todennut, että valituslautakunnan suullisen käsittelyn ajankohta oli päätetty jo ennen valituksen vireillepanoa. Liigalisenssivalitus tulee ratkaista kiireellisesti. Lisenssimääräysten kohdan 10.10 mukaan valituslautakunnan on ratkaistava asia 14 päivän kuluessa siitä, kun valitusaika on päättynyt. Tähän sääntömääräykseen nähden epäasianmukaisena menettelytapana ei voida pitää sitä, että käsittelyaikataulua suunnitellaan jo etukäteen mahdollisen valituksen varalta. Tällaisessa tilanteessa käsittelyaikataulua täytyy olla valmis myös tarkastamaan valituksen vireilletulon jälkeen ja kun valitusasian asianosaisena olevan tahon aikataululliset rajoitukset ovat tiedossa. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei ole edes väitetty, että käsittelyaikataulusta olisi aiheutunut haittaa AC Oululle. AC Oulu ei ole esimerkiksi pyytänyt käsittelyajankohdan muuttamista. Suullisen käsittelyn ajankohtaa ja sen määräytymistä koskevilla väitteillä ei ole merkitystä arvioitaessa valituksen kohteena olevan päätöksen sääntöjen mukaisuutta.


(d) Muut menettelyvirhettä koskevat väitteet

AC Oulu on valituksessaan vielä todennut, että epäilyttävää on se, että Palloliiton liittohallitus on nimennyt omia jäseniään seuralisenssikomitean jäseniksi. Edelleen epäilyttävää on, että Palloliiton toimitusjohtaja on voinut olla läsnä valituslautakunnan kokouksessa ja esittänyt siellä kysymyksiä AC Oululle seuralisenssikomitean puolesta. Valituslautakunnan sihteeri on myös Palloliiton työntekijä ja Palloliiton toimitusjohtajan alainen. Vielä valituksessa on väitetty lisenssikomitean menettelyssä tapahtuneen useita menettelyvirheitä. Lisenssimääräysten kohdan 2.9 mukaan lisenssikomitea ja valituslautakunta ovat toiminnassaan itsenäisiä. Lisenssimääräysten kohdan 2.12 mukaan lisenssikomitean jäsenet eivät saa olla liiton kurinpitovaliokunnan, valitusvaliokunnan tai vastalauselautakunnan jäseniä. Saman kohdan mukaan valituslautakunnan jäsenet eivät saa olla liiton liittohallituksen, liittovaltuuston, kurinpitovaliokunnan, valitusvaliokunnan ja vastalauselautakunnan tai Jalkapalloliiga ry:n hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Valituslautakunnan jäseneksi ei voida nimetä liiton ja liigan henkilöstöä.

Lisenssimääräysten kohdan 2.6 mukaan lisenssiyksikköä johtaa liiton toimitusjohtajan nimeämä seuralisenssipäällikkö. Palloliiton puhevaltaa käyttää toimitusjohtaja. Näin ollen perusteltuna voidaan pitää, että Palloliiton toimitusjohtajalla Palloliiton puhevallan käyttäjänä on oikeus osallistua asian käsittelyyn ratkaistaessa seuralisenssikomitean päätöksestä tehtyä valitusta. Tämä ei ole vaarantanut lisenssivalituslautakunnan asemaa, joka on Palloliiton sisäinen valituselin.

Lisenssimääräyksissä on todettu, että lisenssivalituslautakunnan jäseneksi ei voida valita muun ohella Palloliiton henkilöstöä. Lisenssivalituslautakunnan sihteerinä on toiminut Palloliiton lakimies Petteri Lindblom. Lisenssimääräyksissä ei ole mainintaa sihteerin roolista tai asemasta, eivätkä määräykset aseta estettä sille, että lisenssivalituslautakunta voisi käyttää sihteerinä Palloliiton työntekijää. Lisenssivalituslautakunnan menettely ei ole tältäkään osin ollut yhdistyslain tai lisenssimääräysten vastaista.

Myöskään AC Oulun esittämät väitteet menettelyvirheistä lisenssikomiteassa eivät ole laadultaan sellaisia, joiden johdosta valituksen kohteena oleva päätös tulisi kumota.


(e) Johtopäätös väitetyistä menettelyvirheistä

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliitossa on ollut lisenssimääräysten tarkoittama valituslautakunta, lisenssivalituslautakunnan kokoonpano on ollut esteetön ja päätösvaltainen eikä lisenssivalituslautakunnan menettelyssä ole tapahtunut sellaisia virheitä, joiden perusteella lisenssivalituslautakunnan päätös tulisi kumota.

Lisenssiasian käsittelyssä ei ole tapahtunut sellaisia menettelyvirheitä, joiden johdosta valituslautakunnan ja lisenssikomitean päätökset tulisi poistaa ja tältä osin AC Oulun valitus hylätään.


III Lisenssin epäämistä koskevan päätöksen sääntöjen mukaisuus

(a) Kysymyksenasettelu

Lisenssin myöntämisen kriteerit jakaantuvat lisenssimääräysten mukaan oikeudellisiin lisenssivaatimuksiin (4 luku), taloudellisiin lisenssivaatimuksiin (5 luku), olosuhteisiin ja turvallisuuteen liittyviin lisenssivaatimuksiin (6 luku) ja henkilöstöön ja hallintoon liittyviin lisenssivaatimuksiin (7 luku). AC Oulun liigalisenssi on evätty taloudellisten lisenssivaatimusten (5 luku) perusteella. Lisenssin myöntämisen edellytysten arvioinnin osalta kysymys oikeusturvalautakunnassa on siitä

· onko lisenssikomitean ja lisenssivalituslautakunnan päätös liigalisenssimääräysten vastainen, kun liigalisenssiä ei myönnetty 31.1.2011 mennessä toimitetun aineiston perusteella;

· onko asiassa ollut lisenssimääräysten edellyttämät erityisen painavat syyt uuden näytön ja selvityksen vastaanottamiseen lisenssivalituslautakunnassa ja onko lisenssivalituslautakunnan päätös tältä osin kumottava lisenssimääräysten vastaisena; ja

· onko asiassa edellytykset uuden selvityksen huomioon ottamiseen vielä oikeusturvalautakunnassa.


(b) Lisenssin myöntämistä koskevat lisenssimääräykset

Lisenssimääräysten kohdan 1.4 mukaan liigalisenssin A-kriteerien mukaisesti myönnetään liigalisenssi, joka oikeuttaa osallistumaan Veikkausliigaan. llman voimassa olevaa liigalisenssiä ei voi osallistua liigaan, vaan lisenssin hakija menettää tällöin kilpailutoiminnallaan hankkimansa sarjapaikan. Sääntömääräysten kohdan 1.5 mukaan, mikäli A-kriteerejä ei täytetä, lisenssiä ei voida myöntää. Mikäli B-kriteerejä ei täytetä, määrätään sanktio, mutta lisenssi voidaan myöntää.

Taloudellisia lisenssivaatimuksia koskevassa lisenssimääräysten kohdassa 5.1 todetaan muun ohessa seuraavaa: Mikäli lisenssin hakijan edellistä kautta koskevat talousasiakirjat ja tiedot osoittavat tiettyjä varoitusmerkkejä (indikaattorit 01 - 04), lisenssin myöntäjän on tarkemmin tutkittava tulevaa kautta koskevat talousasiakirjat. Lisenssimääräysten mukaiset indikaattorit ovat seuraavat:

· indikaattori 01 (IND. 01): Tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstissä poikkeavaa ilmaisua.

· indikaattori 02 (IND. 02): Tilintarkastetuissa tilinpäätösasiakirjoissa nettovarallisuus (taseen kokonaisvarat vähennettynä kokonaisveloilla) on heikentynyt suhteessa edellisen tilikauden tietoihin.

· indikaattori 03 (IND. 03): Lisenssin hakijaa / haltijaa on haettu konkurssiin.

· indikaattori 04 (IND. 04): Lisenssin hakijalla on 31.12.2010 artiklassa 5.4 ja/tai 5.5 mainittuja erääntyneitä velkoja, joita ei ole maksettu, joista ei ole tehty maksusuunnitelmaa tai joita ei ole ilmeisen perustellusta syystä riitautettu viimeistään 31.3.2011.

Tulevaa kautta koskevien talousasiakirjojen ei tule pohjautua kohtuuttomiin olettamuksiin, ja niiden tulee täyttää näiden määräysten minimivaatimukset sisällön suhteen. Lisenssin myöntäjälle toimitettavat tulevaa kautta koskevat talousasiakirjat on laadittava samansisältöisesti ja samoilla periaatteilla kuin tilinpäätösasiakirjat.

Jatkuvuuden periaate tarkoittaa liigalisenssimääräysten mukaan sitä, että raportoivan tahon oletetaan jatkavan toimintaansa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Oletetaan, ettei raportoivalla taholla ole aikomusta eikä tarvetta hakeutua konkurssiin, lopettaa liiketoimintaansa eikä hakea lakien ja määräysten mukaisesti suojaa velkojiltaan.

Edelleen määräysten kohdan 5.5 mukaan hakijoiden, joilla on jokin kohdassa 5.1 mainituista varoitussignaaleista IND. 01- IND. 04 on toimitettava seuraavat asiakirjat:

a) tuloslaskelman muodossa oleva budjetti ja vertailutiedot edelliseltä päättyneeltä tilikaudelta;

b) budjettiin perustuva rahoituslaskelma ja vertailutiedot edelliseltä päättyneeltä tilikaudelta;

c) merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi. Lisäksi liigalisenssin hakijan, jonka oma pääoma on välitilinpäätöksen per 30.9. perusteella negatiivinen, on toimitettava:

a) virallisesti hyväksytty tulevan kauden toimintasuunnitelma;

b) toimenpideohjelma, jolla kahden seuraavan tilikauden aikana oma pääoma saatetaan positiiviseksi. Oman pääoman luonteiset velat, jotka eivät eräänny tulevana lisenssikautena rinnastetaan omaan pääomaan.

Määräysten kohdassa 5.9 on määritelty kriteerejä lisenssinmyöntäjän päätökselle koskien hakijan taloutta. Sen mukaan lisenssin myöntäjän velvollisuus on arvioida tilinpäätöstiedot, jotka muodostavat perustan taloudellisen tilanteen arvioinnille. Osana arviointiaan lisenssin myöntäjän on luettava ja arvioitava tilinpäätöstiedot ja tilintarkastajan lausunto. Lisenssi on evättävä, mikäli

a) tilinpäätösasiakirjoja ja liigalisenssin hakijalta vaadittavaa välitilinpäätöstä ja mahdollista toimenpideohjelmaa (sisältäen mahdolliset lisätiedot) ei ole toimitettu lisenssin myöntäjälle sen asettamassa määräajassa;

b) toimitetut tilinpäätösasiakirjat ja välitilinpäätös (sisältäen mahdolliset lisätiedot) eivät määrältään, muodoltaan ja sisällöltään täytä minimilisenssivaatimuksia. Lisenssin myöntäjän on arvioitava tilintarkastajan lausuntoa tilinpäätöstiedoista ainakin seuraavilta osin:

c) mikäli tilintarkastuskertomus on vakiomuotoinen eikä sisällä varaumia, lisenssi voidaan myöntää;

d) mikäli tilintarkastuskertomuksessa ei puolleta tuloslaskelman ja taseen vahvistamista, lisenssi on evättävä, ellei myöhemmässä kertomuksessa ole saatu puoltavaa tilintarkastajan lausuntoa (perustuen minimivaatimukset täyttäviin uudistettuihin tilinpäätösasiakirjoihin), ja lisenssin myöntäjä hyväksyy tämän tilintarkastuskertomuksen.

e) mikäli tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, on lisenssi evättävä, ellei

i. tilintarkastaja ole korjaavien toimenpiteiden jälkeen todennut jatkuvuuden periaatteen toteutuvan tai

ii. lisenssin myöntäjälle ole toimitettu lisätietoja, jotka vahvistavat, että lisenssin hakija kykenee toteuttamaan jatkuvuuden periaatetta ainakin lisenssikauden loppuun, ja lisenssin myöntäjä on nämä selvitykset hyväksynyt.

Mikäli tilintarkastajan lausunnossa koskien tilinpäätöstä epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, on lisenssin hakijalla varoitusmerkki IND. 01 eli lisenssin myöntäjän on tutkittava tulevaa kautta koskevia talousasiakirjoja tarkemmin.

f) Mikäli tilintarkastuskertomuksessa puututaan johonkin muuhun kuin jatkuvuuden periaatteeseen jotakin seikkaa korostamalla tai esittämällä erillinen mielipide / muistutus toiminnasta, tulee lisenssin myöntäjän harkita tilintarkastajan lausunnon merkittävyyttä lisenssimenettelyn kannalta.

Lisenssin myöntäjän pyytämät lisätiedot riippuvat tilintarkastajan lausunnon syistä.

Määräysten kohdassa 5.12 on määräys lisenssin myöntäjän päätöksestä tulevaa  kautta koskevista talousasiakirjoista. Mikäli lisenssin hakija osoittaa varoitusmerkkejä IND 01-04:

b) lisenssi on evättävä, mikäli tilinpäätösasiakirjojen ja tulevaa kautta koskevien talousasiakirjojen perusteella lisenssin myöntäjä arvioi, ettei lisenssin hakija todennäköisesti pysty jatkamaan toimintaan jatkuvuuden periaatetta noudattaen vähintään lisenssikauden loppuun. Toimenpideohjelman arvioinnista todetaan seuraavaa:

d) mikäli liigalisenssin myöntäjän arvion mukaan liigalisenssin hakijan esittämä toimenpideohjelma ei ole toteutettavissa, on lisenssi evättävä.


(c) Onko lisenssin epäävä ratkaisu lisenssimääräysten vastainen

AC Oulu Oy on oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä todennut, että lisenssikomitean päätöksessä yhtiön kohdalla 4a - 4c todetut seikat ovat riidattomat eli indikaattorit 01 ja 02 ovat toteutuneet lisenssikomitean päätöksentekohetkellä, oma pääoma on ollut negatiivinen -370 121,58 euroa, yhtiön maksuvalmius on ollut heikko ja yhtiöllä on ollut peräkkäisiä tilintarkastuslausuntoja ja että rahoitusvaje on ollut 30.9.2010 kaikkiaan 197 617,31 euroa. Sen sijaan AC Oulu Oy on katsonut osoittaneensa 31.1.2011 mennessä, että tilintarkastuslausuntojen mukaisiin toimenpiteisiin oli ryhdytty. Edelleen AC Oulu Oy on katsonut, ettei sen tuottobudjetti ollut ylioptimistinen ja että se oli täyttänyt edellisen vuoden lisenssin myöntämisen mukaisen ehdon. AC Oulu Oy on todennut, että se täytti 31.1.2011 kaikki lisenssimääräysten mukaiset A-kriteerit ja että lisenssi olisi tullut myöntää jo lisenssikomiteassa. Edelleen Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry on suullisessa käsittelyssä todennut, että lisenssikomitean päätöksen yhdistyksen osalta kohdassa 4a ja 4 b todetut asiat ovat riidattomat eli indikaattorit 01 ja 02 täyttyvät ja yhdistyksen oma pääoma on ollut negatiivinen -924 697,28 euroa. Sen sijaan yhdistys on katsonut, että se oli täyttänyt edellisen vuoden lisenssin myöntämisen 7.1.2010 mukaisen ehdon ja että yhdistyksellä ei ollut sellaisia lyhytaikaisia velkoja, joiden maksamiseen ei olisi varoja. Lisenssi olisi tullut myöntää jo 31.1.2011 mennessä toimitetun selvityksen perusteella.

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n välitilinpäätöksen 30.9.2010 perusteella tilintarkastaja on tarkastuksen perusteella laatimissaan kertomuksissa 3.1.2011 todennut yhtiön ja yhdistyksen toiminnan olevan raskaasti alijäämäistä. Yhtiön ja yhdistyksen hallituksia on kehotettu ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Edelleen tilintarkastuspöytäkirjassa 3.1.2011 on kiinnitetty huomiota kassakirjanpidon järjestämiseen, kirjanpidon tositteisiin, myyntireskontraan ja palkkaennakoihin.

Edellä todetuin tavoin lisenssimääräykset edellyttävät, että mikäli tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, on lisenssi evättävä, ellei

i. tilintarkastaja ole korjaavien toimenpiteiden jälkeen todennut jatkuvuuden periaatteen toteutuvan tai

ii. lisenssin myöntäjälle ole toimitettu lisätietoja, jotka vahvistavat, että lisenssin hakija kykenee toteuttamaan jatkuvuuden periaatetta ainakin lisenssikauden loppuun, ja lisenssin myöntäjä on nämä selvitykset hyväksynyt.

Oikeusturvalautakunnassa on siten ensin otettava kantaa siihen, onko lisenssikomitealle toimitettu uusi tilintarkastajan lausunto tai olisiko lisenssikomitean tullut hyväksyä lisenssihakemus muun selvityksen perusteella.

AC Oulu Oy:n hallituksen jäsen Sakari Huikuri on kertonut oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä, että yhteistyösopimusten myynti oli onnistunut hyvin loppuvuodesta 2010 ja tammikuussa 2011. Tammikuussa 2011 oli noin 40 prosenttia budjetista toteutunut ja tästä oli tehty selvitystä lisenssikomitealle. Huikuri oli siinä käsityksessä, että lisenssimääräysten Akriteerit olivat täytetty 31.1.2011 mennessä ja että tästä oli esitetty lisenssikomitealle riittävä selvitys viimeistään lisenssikomitean viimeisessä kokouksessa. Tilintarkastajan 3.1.2011 päivättyjen lausuntojen jälkeen oli ryhdytty myös korjaaviin toimenpiteisiin. Lisenssikomitea ei ottanut mitään positiivista ilmoitusta vastaan. Samalla tavalla yhteistyösopimusten myynnin onnistumisesta on kertonut myös AC Oulu Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Piispanen. Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n hallituksen jäsen Lauri Malm on kertonut, että vuosien 2011 ja 2012 ajalle yhdistyksen toiminta oli turvattu, koska lyhytaikaisissa lainoissa ei ollut lainan lyhennyksiä ja pitkäaikaiseen lainaan, jota oli noin 560 000 euroa, oli riittävät vakuudet. Lisäksi ostovelkoja oli saatu lyhennettyä merkittävästi ja jäljelle oli jäänyt vain kaksi velkojaa. Yhdistyksellä ei ollut konkurssiuhkaa tulevalle kaudelle. Malmin käsityksen mukaan yhdistys oli myös riittävällä tavalla täyttänyt edellisen kauden lisenssin myöntämisen yhteydessä annetun ehdon.

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n tilintarkastaja KHT Pertti Tarvainen on oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä kertonut, että häneltä ei ollut 3.1.2011 päivättyjen tilintarkastuslausuntojen jälkeen pyydetty 31.1.2011 mennessä uutta arviota yhtiön ja yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta. Myöhemmin hän oli antanut 10.2.2011 ja 14.2.2011 päivätyt muistiot, jotka käsittelevät osittain tilannetta 31.1.2011 mennessä ja osittain tilannetta 10.2.2011 saakka. Tarvainen on todennut, että hänen helmikuussa 2011 suorittamansa tarkastuksen mukaan taloudellisista seikoista lisenssikomitealle annetut tiedot vastasivat hänen tarkastuksensa perusteella tekemiä havaintoja. Tarvaisen arvion mukaan lisenssikomitealle annetut tiedot pitivät paikkaansa. Tarvaisen kertoman mukaan helmikuussa 2011 suoritettujen tarkastusten perusteella yhtiön ja yhdistyksen edustajat olivat ryhtyneet myös niihin toimenpiteisiin, joista hän oli esittänyt kehittämisehdotuksensa 3.1.2011 tarkastuslausunnoissa.

Palloliiton lisenssiyksikön taloudellinen asiantuntija Marjatta Juntunen on kertonut, että lisenssiyksikölle toimitetussa AC Oulu Oy:n budjetissa oli merkittävä rahoitusvaje. Rahoitusvaje oli yli 300 000 euroa. Yhtiön maksuvalmius oli ollut 0,25 eli heikko. Lisenssiyksikölle ei ollut toimitettu myöskään edellisen kauden vertailulukuja, joiden perusteella tulevan kauden talousarviota olisi voinut verrata edellisen kauden toteutuneisiin lukuihin. Juntusen kertoman mukaan talousarvion ylioptimistisuusarvio perustui arvioon aikaisempiin toteutuneisiin lukuihin. Tuottobudjetti oli ollut lisenssivalituslautakunnalle esitettynä pienempi kuin mitä se oli ollut lisenssiä haettaessa. Juntunen on todennut tilintarkastajan poikkeavan lausunnon olevan merkittävä huomioon otettava tekijä, koska poikkeavia lausuntoja ei anneta heppoisin perustein.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tilintarkastajan lausunnoissa 3.1.2011 oli epäilty jatkuvuuden toteutumista. Tällöin lisenssin myöntäjän on lisenssimääräysten mukaan tutkittava tulevaa kautta koskevia talousasiakirjoja tarkemmin. Lisenssikomitea on siten voinut pyytää AC Oulua toimittamaan lisäselvitystä arvionsa tueksi. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden johdosta voitaisiin todeta, että lisenssin myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa näitä määräyksiä olisi sovellettu virheellisesti tai tähän liittyvää harkintavaltaa käytetty väärin.

Edelleen tilintarkastaja on kiinnittänyt 3.1.2011 päivätyssä lausunnossaan huomiota myös muihin tekijöiden, kuten kassakirjanpidon järjestämiseen, kirjanpidon tositteisiin, myyntireskontraan ja palkkaennakoihin. Lisenssimääräysten mukaan mikäli tilintarkastuskertomuksessa puututaan johonkin muuhun kuin jatkuvuuden periaatteeseen jotakin seikkaa korostamalla tai esittämällä erillinen mielipide / muistutus toiminnasta, tulee lisenssin myöntäjän harkita tilintarkastajan lausunnon merkittävyyttä lisenssimenettelyn kannalta. Lisenssin myöntäjän pyytämät lisätiedot riippuvat tilintarkastajan lausunnon syistä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lisenssikomitealle ei ole esitetty 31.1.2011 mennessä uutta tilintarkastajan lausuntoa. Toisaalta lisenssikomitea on voinut hyväksyä myös muun selvityksen, mutta tällaisessa tilanteessa lisenssikomitean harkintavaltaan kuuluu se, mitä selvitystä se pitää riittävänä.

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että lisenssimääräyksissä ei ole edellä mainittua tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla muu kuin uusi tilintarkastajan lausunto voisi olla riittävä selvitys. Näin ollen riittävän selvityksen edellytysten arviointi jää paljolti lisenssin myöntäjän harkintavallan piiriin. Tällaista harkintaa voidaan pitää lisenssimääräysten vastaisena, jos päätös yksittäisessä tapauksessa poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty. Nyt AC Oulu on toimittanut lisenssikomitealle selvitystä muun muassa yhteistyösopimuksista ja niiden arvosta ja lisäksi AC Oulun edustajia on kuultu lisenssikomitean viimeisessä kokouksessa niistä seikoista, joita 3.1.2011 jälkeen on tehty. Lisenssikomitea on voinut tämän selvityksen perusteella arvioida, voidaanko selvitystä pitää riittävänä vai ei. AC Oulun ei ole näytetty erikseen varmistautuneen siitä, pidetäänkö heidän esittämäänsä selvitystä riittävänä ja riski tilintarkastajan uuden lausunnon sijasta toimitetun muun selvityksen riittävyydestä on ollut hakijalla. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella oikeusturvalautakunta voisi katsoa harkintavaltaa käytetyn lisenssimääräysten vastaisesti.

Lisenssivalituslautakunnan ja lisenssikomitean päätökset eivät ole lisenssimääräysten vastaisia, kun lisenssin myöntämisen edellytyksiä arvioidaan lisenssikomitealle 31.1.2011 mennessä esitetyn aineiston perusteella.


(d) Onko lisenssikomitean päätöksen jälkeiseen uuden aineiston vastaanottamiseen perusteita

Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 4/2006 todennut, lisenssiä koskevaa valitusta käsitellessään oikeusturvalautakunta voi ottaa kantaa ensiksikin siihen, onko lisenssin myöntämisestä päättävän tahon päätös lisenssin myöntämistä koskevien sääntöjen mukainen, ja toiseksi siihen, onko lisenssin myöntämistä koskeva menettely ollut asianmukainen. Oikeusturvalautakunta totesi, ettei lautakunnan toimivaltaan kuulu arvioida sitä, miten lisenssin myöntävän tahon tekemän päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset vaikuttaisivat lisenssin myöntämiseen.

Palloliiton lisenssimääräysten 10 luvussa ovat määräykset lisenssimenettelystä. Määräyksen 10.1 j-kohdan mukaan lisenssiyksikkö, lisenssikomitea tai valituslautakunta asettaa määräajat, joihin mennessä hakijan on toimitettava pyydetyt asiakirjat. Kaikki lisenssihakemusta koskeva näyttö ja selvitys tulee toimittaa lisenssihallinnolle viimeistään 7 päivää ennen lisenssikomitean kokousta. Määräyksen k-kohdan mukaan lisenssikomitea voi myöntää erityisen painavista syistä poikkeuksia näissä määräyksissä määriteltyihin määräaikoihin lisenssin hakijan / haltijan pyynnöstä. Perusteltu pyyntö määräajan pidennyksestä tulee toimittaa kirjallisesti seuralisenssipäällikölle ennen määräajan päättymistä. Lisenssikomitea arvioi kokouksessaan voidaanko näyttö ottaa huomioon. Määräyksen l-kohdan mukaan valituslautakunta voi erityisen painavista syistä ottaa päätöksensä pohjaksi sellaista näyttöä tai selvitystä, joka ei ole ollut Lisenssikomitean käytössä sen päättäessä lisenssistä.

Liigalisenssimääräysten kohdan 10 (l) mukaan valituslautakunta voi erityisen painavista syistä ottaa päätöksensä pohjaksi sellaista näyttöä tai selvitystä, joka ei ole ollut lisenssikomitean käytössä sen päättäessä lisenssistä. Tällainen määräys lisenssimääräyksiin on lisätty Palloliiton liittohallituksen kokouksessa 16.9.2008. Liittohallituksen päätös perustuu liittohallituksen jäsenille annettuun taustamuistioon, jossa on todettu, että yleisten periaatteiden mukaista ei ole, että valituselin ryhtyy ratkaisemaan valitusta uuden materiaalin perusteella. Valituslautakunnan tehtävänä ei ole toimiminen ensiasteen toimielimen tavoin. Tämän vuoksi lisenssimääräysten muuttamista tulisi muistion perusteella harkita muutettavaksi siten, että lisenssivalituslautakunta ei voisi ensiasteena ottaa kantaa lisenssikomitean päätöksen jälkeen syntyneeseen aineistoon, vaan valituselin tutkisi lisenssihakemuksen saman aineiston pohjalta kuin lisenssikomiteakin.

Oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä kuullut Palloliiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja lisenssikomitean aikaisempi puheenjohtaja Pekka Hämäläinen sekä liittohallituksen jäsen Leena Ståhl ovat kertoneet lisenssimääräysten muuttamisen yhteydessä keskustellun ainakin kolmesta eri sanamuodosta.

Lopulta oli päädytty erityisen painaviin syihin. Hämäläisen ja Ståhlin käsityksen mukaan liittohallituksen tahto oli ollut, että uutta näyttöä otetaan vastaan vielä lisenssivalituslautakunnassa, jos uusi taloudellinen näyttö osoittaa asioiden tulleen kuntoon. Erityisen painavilla syillä ei siten ollut tarkoitettu kovin korkeaa kynnystä. Myös lisenssikomitean nykyinen puheenjohtaja Markku Lehtola on todennut, että erityisen painavilla syillä ei ollut tarkoitettu kovin korkeaa kynnystä. Lisenssimääräysten muuttamisen aikaan vuonna 2008 Palloliiton lakimiehenä toiminut ja sääntömuutosehdotusta laatimassa ollut Petri Heikkinen on sitä vastoin todennut, että sääntömuutoksella oli haluttu korostaa lisenssivalituslautakunnan asemaa valituselimenä. Tarkoitus oli, että näyttö ja selvitys tulee esittää lisenssikomitealle ja valitusmenettelyssä arvioidaan lisenssikomitean päätöksen oikeellisuus eikä valituselin ole uusi lisenssin myöntämisestä päättävä elin.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt tulkinnan kohteena oleva lisenssimääräys koskee asianosaisen mahdollisuutta esittää uutta selvitystä lisenssivalituslautakunnalle. Näin ollen ensisijaisesti lisenssivalituslautakunnan asiana on arvioida sitä, miten uuden selvityksen esittämistä rajoittavaa edellytystä erityisen painavista syistä on tulkittava. Asianosainen voi kuitenkin saattaa oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi sen, onko lisenssivalituslautakunnan tulkinta ja sen seurauksena lautakunnan menettely ollut sanotun lisenssimääräyksen vastaista. Tällöin oikeusturvalautakunnan on arvioitava, onko lisenssivalituslautakunta ylittänyt sen harkintavallan, joka sille kyseisen lisenssimääräyksen tulkinnassa kuuluu.

Lisenssivalituslautakunta on katsonut päätöksessään, että erityisen painavina syinä tulevat ainakin kysymykseen ensinnäkin hakijasta riippumattomat seikat, jotka ovat olleet yllättäviä ja odottamattomia. Tämän mukaisesti voidaan lisenssikomitean päätöksen jälkeen ottaa huomioon esimerkiksi sellaista materiaalia, joka ei ole teknisten esteiden vuoksi tullut komitean käyttöön tai jonka hakija uskoi olevan komitean käytettävissä tai jota hakija ei ole pitänyt merkityksellisenä, vaikka se olisi ollut sen käytettävissä. Erityisen painava syy voi olla myös esimerkiksi se, että merkittävä tukija on juuri ennen hakemuksen jättämistä vetäytynyt, jolloin joudutaan hankkimaan uusi tai uusia tilalle.

Lisenssivalituslautakunta on todennut olennaista olevan, että se ei ole uusi lisenssikomitea, vaan valituselin, jonka tehtävänä on arvioida lisenssikomitean päätöksen asianmukaisuutta. Lisenssivalituslautakunta on katsonut, ettei erityisen painava syy ole se, että AC Oulu onnistuu hankkimaan tukea omalta talousalueeltaan vasta sen jälkeen, kun lisenssihakemus on hylätty. Erityisen painava syy uuden materiaalin esittämiseen ei ole myöskään se, että AC Oulu on voinut olla siinä uskossa, että lisenssi myönnetään lisenssikomitean kokouksessa 2.2.2011.

Oikeusturvalautakunnan arvion mukaan lisenssivalituslautakunta on sinänsä asettanut kysymyksessä olevalle sääntömääräykselle verraten tiukat soveltamisedellytykset. Tämän suuntaiselle tulkinnalle on kuitenkin esitettävissä sekä määräyksen sanamuotoon ja tarkoitukseen että lisenssin myöntämistä koskevan päätöksentekojärjestelmän rakenteeseen tukeutuvia painavia perusteita.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevan lisenssimääräyksen tulkinnan lähtökohtana on sen sanamuoto. Määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon myös sen ilmentämä tarkoitus vaiheistaa lisenssimenettely erilliseen haku- ja päätöksentekomenettelyyn ja sitä koskevaan muutoksenhakumenettelyyn. Kyseisenkaltaisilla määräyksillä pyritään tyypillisesti siihen, että varsinkin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen aineisto esitetään oikea-aikaisesti jo päätöksentekoelimelle ja että tutkiessaan päätöksentekoelimen ratkaisun oikeellisuutta muutoksenhakuelin perustaa ratkaisunsa lähtökohtaisesti vain tuohon aineistoon. Näihin seikkoihin nähden erityisen painavan syyn arvioinnissa on perusteltua antaa merkitystä erityisesti sille, voidaanko asianomaisen menettelyä vedota uuteen aineistoon vasta muutoksenhakuvaiheessa pitää asianmukaisen ja huolellisen lisenssinhakumenettelyn kannalta hyväksyttävänä tai ainakin puolustettavana. Sitä vastoin ratkaisevaa merkitystä tulkinnassa ei ole perusteltua antaa sille, miten yksittäiset Palloliiton liitohallituksen jäsenet ovat määräyksen sisällön mahdollisesti mieltäneet. 

Lisenssimääräyksessä käytetty muotoilu ”erityisen painavat syyt” viittaa tilanteeseen, jossa näytön esittäminen lisenssikomitealle ei jostain erityisestä syystä ole ollut mahdollista. Sen sijaan sanamuoto ei viittaa sellaiseen tulkintaan, jonka mukaan lisenssivalituslautakunta säännönmukaisesti voisi ottaa uutta, valittajan käsityksen mukaan merkityksellistä selvitystä vastaan vielä valitusvaiheessa. Oikeusturvalautakunta katsookin, ettei erityisen painavaa syytä koskevalle kriteerille ole perusteltua antaa tällaista sen sanamuodon vastaista ja keskeisen tarkoituksen vesittävää sisältöä. Tällainen tulkinta voisi lisäksi johtaa siihen, että lupamenettelyn painopiste siirtyisi lisenssijärjestelmän tarkoituksen vastaisesti päätöksentekoelimeltä muutoksenhakuelimiin.

AC Oulun kohdalla lisenssimenettelyssä erityisen tarkastelun kohteena on ollut lisenssimääräysten taloudelliset kriteerit. Lisenssikomitea on pyytänyt selvitystä taloudellisten kriteereiden täyttymiseen liittyvistä seikoista. Lisenssikomitea on jatkanut AC Oulun määräaikaa toimittaa lisenssikomitean vaatimaa selvitystä kaikkiaan viisi kertaa. Lisenssikomitean kokouksessa 2.2.2011 on kuultu suullisesti myös AC Oulun edustajia. Lisenssin hakemista koskevan menettelyn aikana AC Oulu on tullut tietoiseksi siitä, että vaadittu selvitys on ollut lisenssin myöntämisen edellytys. Määräaikojen jatkuvasta pidentämisestä huolimatta AC Oulu ei ole tällaista vaadittua selvitystä toimittanut vaaditussa muodossa viimeistään 31.1.2011. Mitään selvitystä siitä, että aineiston esittäminen ei olisi ollut mahdollista jo lisenssikomiteassa, ei ole esitetty. AC Oulun menettelyä vedota uuteen aineistoon vasta muutoksenhakumenettelyssä ei siten voida pitää asianmukaisen ja huolellisen lisenssinhakumenettelyn kannalta hyväksyttävänä. Oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä esitetyn todistelun perusteella ei ole myöskään selvää, että lisenssin myöntämisen edellytyksiä tulisi AC Oulun vetoaman uuden selvityksen arvioida toisin kuin lisenssikomitean päätöksessä 2.2.2011.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että lisenssivalituslautakunnan arvio siitä, että tässä tapauksessa ei ole ollut edellytyksiä uuden selvityksen huomioon ottamiseen, ei ole lisenssimääräysten vastainen eikä tältä osin ole aihetta lisenssivalituslautakunnan päätöksen muuttamiseen.


(e) AC Oulun väittämä perusteltu odotus lisenssin myöntämisestä ja kilpailulainsäädäntö 

AC Oulu on valituksessaan kohdistanut kritiikkiä myös lisenssikomitean menettelyyn ja pitänyt ratkaisua myös kilpailulainsäädännön vastaisena. Oikeusturvalautakunta toteaa lisenssikomitean menettelystä seuraavan. Suullisessa käsittelyssä kuultu lisenssikomitean puheenjohtaja Markku Lehtola on kertonut toivoneensa, että AC Oululle voitaisiin myöntää liigalisenssi. AC Oulun edustajien Huikurin, Piispasen ja Malmin kertomuksista on ilmennyt, että AC Oululle on voinut syntyä lisenssimenettelyn aikana sellainen käsitys, että lisenssi lopulta myönnetään. Tätä käsitystä on ollut omiaan tukemaan se, että lisenssihakemuksen käsittelyssä määräaikaa selvityksen esittämiseen on useita kertoja jatkettu. Tässä tilanteessa AC Oulu on saattanut olla siinä käsityksessä, että sen toimittama uusi selvitys otetaan lisenssivalituslautakunnassa vastaan ja lisenssi myönnetään. Tällaisen menettelyn seurauksena lisenssin hakijan kannalta saattaa yksittäistapauksessa olla käsillä tilanne, jossa lisenssimääräysten mukaisen seuraamuksen eli tässä tapauksessa lisenssin epäämisen kohtuullistamista varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla joudutaan harkitsemaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa edellytyksiä lisenssimääräysten mukaisen seuraamuksen kohtuullistamiseen ei kuitenkaan ole. AC Oulu on ollut tietoinen lisenssimääräysten täyttämättä jättämisen seuraamuksesta. AC Oulu oli myös edellisellä kaudella ollut vaikeuksissa lisenssin saamisessa. Lisenssimenettelyn aikana määräaikoja on pidennetty toistuvasti nimenomaan AC Oulun pyynnöstä, kun asianmukaiset selvitykset puuttuivat. Lisäksi AC Oulu on esitetyn selvityksen perusteella ollut tietoinen viimeiseksi jääneeseen lisenssikomitean kokoukseen tullessaan, että tuossa kokouksessa päätös lisenssistä tehdään. AC Oulun on täytynyt käsittää, että lisenssivalituslautakunta viime kädessä arvioi sen, milloin uuden selvityksen esittämisen edellytyksenä oleva erityisen painavien syiden kriteeri täyttyy. Oikeusturvalautakunta kiinnittää Palloliiton huomiota siihen, että lisenssimenettely toteutetaan ennustettavasti ja että menettely on johdonmukainen ja hakijoiden kannalta tasapuolinen.

Siltä osin kuin AC Oulu on valituksessaan katsonut Palloliiton menettelyn lisenssin myöntämisessä olevan kilpailunrajoituslain vastainen, lautakunta toteaa seuraavan.

Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivalta ei ole yleinen vaan sen toimivaltaan kuuluvat edellä mainittujen sääntöjen 3 §:ssä mainitut asiat. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko Palloliiton toiminta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja estääkö liiton toiminta AC Oulua harjoittamasta elinkeinotoimintaa. Asiassa ei myöskään ole esitetty minkäänlaista yksilöityä väitettä kilpailulainsäädännön vastaisesta menettelystä vaan vain yleinen väite ja vaatimus kilpailulainsäädännön huomioon ottamisesta. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että väitteen mahdollisesti myöhemmin täsmentyessä sen tutkimiseen toimivaltaisia voivat olla muun muassa kilpailuviranomaiset. Siitä, että liiton toiminnan väitetään olevan kilpailunrajoituslainsäädännön vastaista, ei myöskään seuraa, että toiminta voisi tällä samalla perusteella olla myös liiton sääntöjen vastaista.


IV Lautakuntakulut

Asian näin päättyessä AC Oulun vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.


Päätöslauselma

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n valitus hylätään. Suomen Jalkapalloliitto ry:n seuralisenssikomitean päätöstä 3.2.2011 ja seuralisenssivalituslautakunnan päätöstä 15.2.2011 ei muuteta.

AC Oulu Oy:n ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:n vaatimus Suomen Palloliitto ry:n velvoittamisesta korvaamaan niiden yhteiset lautakuntakulut hylätään.


Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.


Risto Jalanko                  Timo Ojala

puheenjohtaja                 sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko (eri mieltä), Erkki Aurejärvi, Hilkka Salmenkylä, Jukka Sippo ja Pekka Timonen.


Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa UOL 7/2011

Puheenjohtaja Risto Jalanko:

Lisenssimenettelyssä tapahtuneiksi väitettyjen menettelyvirheiden osalta olen samaa mieltä kuin oikeusturvalautakunnan enemmistö (päätöksen kohta II).

Lisenssin epäämistä koskevan päätöksen sääntöjen mukaisuuden (III) osalta olen samaa mieltä kuin oikeusturvalautakunnan enemmistö sikäli kuin kysymys on kohdista kysymyksenasettelu (a), lisenssin myöntämistä koskevat lisenssimääräykset (b), onko lisenssin epäävä ratkaisu lisenssimääräysten vastainen (c) ja kilpailulainsäädännön vastaisuus (osin kohta e).

Eri mieltä olen siitä, onko lisenssikomitean päätöksen jälkeiseen uuden aineiston vastaanottamiseen perusteita (d). Tältä osin lausun seuraavan.

Lisenssimääräysten 10.1 l-kohdan mukaan lisenssivalituslautakunta voi erityisen painavista syistä ottaa päätöksensä pohjaksi sellaista näyttöä tai selvitystä, joka ei ole ollut lisenssikomitean käytössä sen päättäessä lisenssistä. Tämä määräys on lisätty lisenssimääräyksiin Palloliiton liittohallituksen kokouksessa 16.9.2008. Määräyksen tulkinnassa on siten pyrittävä selvittämään, mikä on ollut liittohallituksen tarkoitus määräystä lisättäessä.

Oikeusturvalautakunnassa on asiasta kuultu todistajina tai todistelutarkoituksessa Palloliiton pitkäaikaista puheenjohtajaa ja lisenssikomitean aikaisempaa puheenjohtajaa Pekka Hämäläistä, liittohallituksen jäsentä Leena Ståhlia, liittohallituksen jäsentä ja lisenssikomitean nykyistä puheenjohtajaa Markku Lehtolaa ja Palloliiton lakimiehenä tuolloin toiminutta Petri Heikkistä. Hämäläinen on todistajana kertonut, että ns. Haka-tapauksen jälkeen oli haluttu selventää määräyksiä siitä, voiko lisenssivalituslautakunta ottaa uutta näyttöä vastaan. Liittohallituksessa oli katsottu, että lisenssivalituslautakunnalla täytyy olla mahdollisuus ottaa vastaan lisänäyttöä. Asian esitelleen Heikkisen muistiossa oli käytetty ilmaisua "pakottavat syyt", mutta liittohallituksessa oli haluttu määräys vapaammaksi. Kaikki olivat olleet samaa mieltä siitä, että jos taloudelliset asiat saadaan "väliaikana" kuntoon, niin lisenssi voidaan myöntää. Nimenomaan taloudelliset asiat olivat olleet esillä. Määräys sinänsä oli hyvin arkinen, koska vastaava tilanne oli jo entuudestaan ollut esillä ns. kapasiteettikysymyksissä (esim. valaistus).

Ståhl on todistajana kertonut, että Haka-tapauksen jälkeen oli tullut tarve uudistaa määräyksiä. Taloudellisista asioista piti esittää oikeaa näyttöä. Liittohallituksen yksimielisen päätöksen mukaan uusi näyttö pitää kuitenkin ottaa vastaan. Ståhl on 5.4.2011 päivätyssä kirjallisessa lausunnossaan korostanut liittohallituksen päätöksen "hengen" olleen hänen kertomansa mukainen. Lehtola on kertonut, että liittohallituksessa oli haluttu lieventää Heikkisenesityksen mukaisia "pakottavia syitä". Tämä oli ollut ainakin hänen ja puheenjohtaja Hämäläisen kanta. Liittohallituksessa ei ollut laajemmin keskusteltu asiasta.

Heikkinen on kertonut, että hän oli laatinut asiasta taustamuistion liittohallituksen kokoukseen. Lähtökohtana oli ollut, ettei "välissä" syntynyttä uutta näyttöä arvioida valituselimessä. Määräyksen kirjoittamisen vaihtoehtoina oli ollut, ettei valituselimessä oteta uutta näyttöä lainkaan vastaan, tai että sitä otetaan vastaan pakottavista syistä taikka että sitä otetaan vastaan erityisen painavista syistä. Heikkinen on kertonut, ettei hän ole nähnyt eroa pakottavien ja erityisen painavien syiden välillä. Liittohallituksessa ei ollut asiasta erityisemmin keskusteltu.

Edellä olevan perusteella katson oikeusturvalautakunnassa esitetystä henkilötodistelusta olevan tehtävissä seuraavat johtopäätökset: Liittohallitus on halunnut korostaa lisenssivalituslautakunnan asemaa muutoksenhakuelimenä. Toisaalta lisenssimääräyksiin lisättyä ilmaisua "erityisen painavat syyt" on tarkoitettu sovellettavan siten, että valituselimen tulee ottaa vastaan myös uusi näyttö, jos sillä osoitetaan taloudellisten asioiden tulleen "väliaikana" kuntoon. Oikeusturvalautakunnassa tältä osin esitetty henkilötodistelu on ollut lähes yhdensuuntaista. Vastakkaista henkilötodistelua ei ole esitetty.

Lisenssimääräyksen tulkinnassa voidaan toissijaisesti antaa merkitystä myös määräyksen sanamuodolle. Edellytys erityisen painavista syistä on kielellisesti melko vaativa. Toisaalta se on sama, kuin vuoden 1971 työsopimuslain mukainen työsopimuksen irtisanomisperusteen muotoilu. Voimassa olevan työsopimuslain ilmaisu "asiallinen ja painava syy" antaa suuntaa myös sisällöltään samanlaisen aikaisemman ilmauksen tulkinnalle.

Sinänsä on tietysti selvää, että yleisten prosessuaalisten periaatteiden mukaan muutoksenhakuelimen tulisi ratkaista sille tehtävät valitukset vain ja ainoastaan jo ensi asteen menettelyssä esitetyn näytön perusteella. Vertailumielessä voidaan todeta, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin riita-asioiden ns. prekluusiosäännöksen mukaan uusiin todisteisiin vetoaminen edellyttää, ettei valittaja ole voinut vedota todisteeseen jo alioikeudessa tai että valittajalla on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Toisaalta aineelliseen totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen saattaa oikeuskäytännössä useinkin edellyttää tästä pääsäännöstä poikkeamista.

Edellä olevan perusteella katson, että muutoksenhaun kohteena olevassa lisenssivalituslautakunnan päätöksessä oleva tulkinta erityisen painavista syistä ei vastaa liittohallituksen tahtoa eikä sitä muutoinkaan voida pitää oikeana. Kysymykseen eivät voi tulla ainoastaan hakijasta riippumattomat seikat, jotka ovat yllättäviä ja odottamattomia. Tällainen tulkinta on liian suppea. Tapauskohtaiseen harkintaan sitten jää, kuinka pitkälle erityisen painavien syiden tulkinnassa ja sitä kautta uuden, väliaikana esitettävän taloudellisia seikkoja koskevan näytön vastaanottamisessa valituslautakunnassa voidaan tai on syytä mennä.

Tässä tapauksessa ei voida olla korostamatta sitä, että AC Oulu ei ole menetellyt lisenssiä hakiessaan‚ saatikka muutoksenhakuvaiheessa lainkaan siltä edellytettävällä ja asianmukaisella tavalla. Seuralla olisi ollut kaikki edellytykset noudattaa alunperin asetettuja määräaikoja ja pyyntöjä lisenssin myöntämisessä tarvittavan taloudellisen selvityksen esittämisestä.

Toisaalta tätäkin enemmän on korostettava Palloliiton menettelyn moitittavuutta. AC Oululle on jatkuvasti myönnetty uusia määräaikoja. AC Oulu on perustellusti saattanut olla siinä käsityksessä, että lisenssi kuitenkin lopulta ja jossain elimessä sille myönnetään. Palloliiton elinten löysä suhtautuminen lisenssimääräysten noudattamiseen on ollut yleisessä tiedossa ja on saattanut antaa hakijoille, muillekin kuin AC Oululle väärän kuvan tilanteesta.

Oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen ratkaisuun pyrittäessä on mielestäni vielä otettava huomioon se, että oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä kuullun KHT-tilintarkastaja Pertti Tarvaisen kertomuksen perusteella asiassa saattaa materiaalisesti olla mahdollista päätyä siihen, että AC Oulu on osoittanut täyttävänsä lisenssimääräysten 5 luvun taloudelliset lisenssivaatimukset.

Lisenssin myöntämättä jättäminen ja pelaamalla ansaitun sarjapaikan epääminen tällaisessa tilanteessa ei ymmärtääkseni voi olla kohtuullista eikä oikeudenmukaista. Vallitsevan asiantilan korjaaminen jatkossa edellyttää kaikkien osapuolten eli seurojen sekä Palloliiton ja sen elinten yhteistyötä ja mahdollisesti vielä määräysten selkiyttämistä.

Kaiken edellä olevan perusteella päädyn siihen, että asia tulee AC Oulun toissijaisen vaatimuksen mukaisesti palauttaa seuralisenssikomitealle, jonka tulee valitusvaiheessa esitetty uusi näyttö huomioon ottaen tehdä uusi päätös lisenssin myöntämisestä.

Velvoitan Suomen Palloliitto ry:n korvaamaan AC Oulu Oy:llä ja Oulun Edustusjalkapallo AC Oulu ry:llä urheilun oikeusturvalautakunnassa olleet yhteiset oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi katsomallani 10 000 eurolla, jolle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta. Palautan valitusmaksun AC Oululle.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan oikeudenkäyntikuluista ja valitusmaksusta siinä tapauksessa, että valitus hylätään, ilmoitan olevani samaa mieltä kuin oikeusturvalautakunnan enemmistö.

Vakuudeksi Timo Ojala