15/2017 Agility Yhdistyksestä erottaminen - Erottamismenettely - Kuuleminen - Erottamisperusteet


URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 15/2017

6.7.2017      Diaarinro 30/2016


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Tornion Kennelkerho ry:n johtokunnan päätös 15.10.2016


ASIA           

Yhdistyksen jäsenyydestä erottaminen


MUUTOKSENHAKIJA

A


KUULTAVA

Tornion Kennelkerho ry


JOHTOKUNNAN PÄÄTÖS

Tornion Kennelkerho ry:n (jäljempänä myös kerho) johtokunta on 15.10.2016 tekemällään päätöksellä erottanut A:n jäsenyydestään. Päätökseen kirjatun mukaan A oli Suomen Agilityliitto ry:hyn (jäljempänä myös liitto) lähettämällään virheellisiä tietoja sisältäneellä sähköpostiviestillä vaikeuttanut kerhon toimintaa ja aiheuttanut sen toiminnalle vakavaa haittaa. A:n viesti oli myös vaarantanut kerhon ja liiton yhteistyön tulevaisuudessa. Kun A ei ollut suostunut oikaisemaan virheellisiä tietoja, hän oli myös huomattavasti vahingoittanut kerhoa ja sen tulevaa toimintaa.


Edellä kerrotun lisäksi A:n erottamiseen olivat päätöksen mukaan vaikuttaneet myös tapahtumat 15.10.2016 toimitetussa kuulemistilaisuudessa, jossa erottamisasiaa oli käsitelty.


VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että johtokunnan päätös hänen erottamisestaan kumotaan ja Tornion Kennelkerho ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 2.542 eurolla viivästyskorkoineen.


Erottamispäätös oli tehty yhdistyslain vastaisesti. A:n asiaa oli käsitelty johtokunnan kokouksessa 15.9.2016, mutta sanottua kokousta ei ollut netissä järjestettynä järjestetty lain ja yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla.


Johtokunta oli myös velvoittanut A:ta oikaisemaan kerhosta esittämänsä virheelliset tiedot Agilityliiton hallituksen puheenjohtajalle kertomatta, mitä nuo oikaistavat tiedot olivat. A oli lisäksi kutsuttu johtokunnan kuulemistilaisuuteen 15.10.2016 kertomatta hänelle, mitä asiaa kokouksessa oli tarkoitus käsitellä.


Kokous oli siten toimitettu niin muodollisesti kuin sisällöllisesti virheellisesti. Pöytäkirja 15.9.2016 tehdyistä päätöksistä oli lisäksi lähetetty osoitteeseen, joka ei ollut ollut voimassa. Näin ollen ja kun puhelimitse tapahtunut kutsuminen 15.10.2016 järjestettyyn kuulemistilaisuuteen ei täyttänyt laissa ja yhdistyksen säännöissä asetettuja edellytyksiä, ei A:lla ollut ollut mahdollisuutta varautua tuomaan kuulemistilaisuudessa omaa kantaansa esille.


Myös itse erottamispäätös oli virheellinen, sillä johtokunta ei ollut missään vaiheessa yksilöinyt sitä, miksi A ei olisi saanut olla liittoon suoraan yhteydessä ja mitä vahinkoa A:n yhteydenotto liittoon oli yhdistykselle aiheuttanut. Päinvastoin, liiton lähettämät sähköpostiviestit osoittivat, etteivät A:n liittoon lähettämät viestit liitonkaan käsityksen mukaan olleet aiheuttaneet kerholle vahinkoa.

 

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

Tornion Kennelkerho ry on vaatinut, että valitus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan kerhon lautakuntakulut viivästyskorkoineen.


A oli esittänyt 15.10.2016 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa tallenteen, jolla oli asian selvittämisen kannalta merkitystä ja jota A ei ollut suostunut kerholle luovuttamaan. Tämän vuoksi kerho on esittänyt, että oikeusturvalautakunta pyytää A:ta toimittamaan sanotun tallenteen lautakunnalle ja kerholle.


Erottamiseen johtaneet tapahtumat olivat saaneet alkunsa, kun A oli 9.3.2016 ilmoittautunut koetoimitsijakurssille, joka järjestettiin 24.7.2016. A:lle oli tässä yhteydessä kerhon toimesta ilmoitettu, että kurssiin liittyviin puoltohakemuksiin palataan myöhemmin ”1 kk – 2 vk ennen koulutusta”. Tästä huolimatta A oli 30.6.2016 lähettänyt sähköpostiviestin suoraan liiton hallituksen puheenjohtajalle ja kertonut viestissään, ettei kerho ole puoltanut hänen toimitsijakurssille osallistumistaan ja että taustalla oli todennäköisesti hänen siskonsa kiusaaminen. Lisäksi A oli viestissä todennut, että tilanne seurassa oli hyvin vaikea ja että seuran asenne paragilityyn hyvin negatiivinen. Lisäksi A oli kertonut joutuneensa suorittamaan kurssin harjoitukset Pellossa, koska kerhosta oli ilmoitettu, ettei hän tule koulutusohjaajakorttia saamaan.


Samana päivänä, ennen A:n lähettämää sähköpostiviestiä, puoltohakemus seuran johtokunnalle oli kuitenkin jo tehty. Johtokunta oli lisäksi 6.7.2016 päättänyt puoltaa kaikkien kursseille ilmoittautuneiden osallistumista.


Kerhon johtokunnan puheenjohtaja oli myöhemmin 23.8.2016 saanut liitosta sähköpostiviestin, jossa oli tiedusteltu, miksi kerho ei puoltanut A:n koetoimitsijakorttianomusta. A oli lähettänyt anomuksen suoraan liitolle, mitä ei ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut. A:n anomusta ei ollut ehditty puoltaa, koska hänen kanssaan ei ollut saatu sovittua yhteistä tapaamista, jossa hänen valmiudestaan toimia vastaavana koetoimitsijana olisi voitu varmistua ja jossa myös hänen perheensä toiminnasta ja muista puollon ehdoista olisi voitu keskustella.


Lopulta johtokunnan puheenjohtaja soitti A:lle ja kävi vastaavan koetoimitsijan tehtäviä hänen kanssaan läpi. Puhelun yhteydessä ilmeni, ettei A aikoisi noudattaa muun ohella liiton kilpailusääntöjä. Tämän vuoksi kortin puoltamiselle asetettiin ehto, jonka mukaan A ei saanut ensimmäisillä kerroilla toimia vastaavana koetoimitsijana ilman, että toinen koetoimitsija toimii hänen apunaan. Tämän jälkeen kortin puolto lähetettiin liittoon 30.8.2016.


Kerhon johtokunnan kokous, jossa kuulemistilaisuuden järjestämisestä oli päätetty, oli ollut päätösvaltainen. Kokous oli voitu järjestää normaalin käytännön mukaisesti sähköisesti ja kaikki johtokunnan jäsenet olivat siihen myös osallistuneet.


Johtokunnan kokouksen pöytäkirjassa oli kerrottu A:n sähköpostiviesteistä liittoon, ja pöytäkirjan liitteenä oli myös ollut A:n sanottu viesti. Asia oli siten yksilöidysti kerrottu eikä A:lle voinut olla epäselvää, mistä asiasta on kysymys ja mitä kuulemistilaisuudessa tullaan käsittelemään. Pöytäkirjassa oli myös viitattu yhdistyksen sääntöjen 5 §:ään, joka koskee ainoastaan jäsenen erottamista ja eroamista. Näin ollen ja kun A:lle oli varattu tilaisuus antaa selityksensä tapahtuneesta, oli A:n tullut myös ymmärtää, että johtokunta tulee arvioimaan A:n erottamisen tarpeellisuutta. A oli lisäksi vastaanottanut kokouspöytäkirjan sisältäneen kirjeen 4.10.2016. Hänelle oli ilmoitettu kuulemistilaisuudesta myös puhelimitse. A oli siten voinut varautua kantansa esittämiseen kuulemistilaisuudessa.


Johtokunnan kokouksen 15.10.2016 pöytäkirjasta, joka oli annettu A:lle tiedoksi 26.10.2016 päivätyllä kirjeellä, ilmeni, että hänen lähettämänsä virheellisiä tietoja sisältänyt sähköpostiviesti liittoon oli vaikeuttanut kerhon toimintaa ja aiheuttanut sen toiminnalle vakavaa haittaa. Kirje myös vaaransi tulevaisuudessa yhteistyön kerhon ja liiton välillä. Kun A ei ollut oikaissut tietoja, hänen menettelynsä oli huomattavasti vahingoittanut kerhoa ja sen tulevaa toimintaa. Pöytäkirjaan oli lisäksi kirjattu, että A oli kuulemistilaisuudessa käyttäytynyt erittäin hyökkäävästi ja uhkaavasti johtokuntaa ja kerhoa kohtaan. Johtokunta oli sen vuoksi katsonut, että A oli toiminut kerhon tarkoitusperiä vastaan ja käyttäytynyt kunnianvastaisesti. Erottamisen syy ja sen perusteet oli yksilöity erottamispäätöksessä yhdistyslaissa edellytetyllä tavalla.


Kerholla oli ollut yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyslakiin perustunut syy erottaa A, koska tämä oli toiminut yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti ja käyttäytynyt yhdessä perheensä kanssa kunnianvastaisesti ja vahingollisesti esittämällä asiattomia ja perättömiä väitteitä kerhosta ja kerhon johtokunnan jäsenistä agilitykisoissa ulkopuolisten läsnä ollessa sekä liitolle. A ja hänen perheensä olivat A:n jäsenyyden aikana jatkuvasti pyrkineet vaikeuttamaan kerhon toimintaa ja toimineet epäkunnioittavasti kerhoa ja sen jäseniä kohtaan. A:ta oli asiasta puhuteltu ja asia oli pyritty ratkaisemaan sovinnollisesti.


Kerho ei ollut ryhtynyt A:n erottamistoimiin aiemmin vaan hänelle oli haluttu antaa mahdollisuus korjata menettelyään ja vaikuttaa myös perheensä toimintaan. Kun A oli kuitenkin esittänyt sähköpostiviestissään perättömiä kiusaamisväitteitä ja väitteen esimerkiksi siitä, ettei hänelle tultaisi koulutusohjaajakorttia myöntämään, oli kerho pitänyt hänen menettelyään tarkoitushakuisena ja vahingoittamistarkoituksessa tehtynä.


Kennelkerhon toiminta oli riippuvainen yhteistyösopimuksista sekä erilaisten tapahtumien ja kilpailuiden järjestämisestä, joiden myöntämisestä päättää liitto. Yhdistyksen maineen menettäminen saattoi johtaa taloudellisiin ongelmiin ja siihen, että yhdistys voi tulla kykenemättömäksi harjoittamaan sääntöjensä mukaista toimintaa. Merkittävä osa yhdistyksen jäsenistä tulisi myös eroamaan yhdistyksestä, mikäli A:n erottamispäätös kumotaan.

 

VASTASELITYS

A on toimittanut lautakunnalle kennelkerhon vastauksen johdosta vastaselityksen, ja todennut siinä muun ohella seuraavan.


Tarvetta kokousta varten tehdyn tallenteen toimittamiselle Kennelkerholle ei ollut, koska yhdistyksen johtokunta oli ollut läsnä kuulemistilaisuudessa ja koska tilaisuudesta oli laadittu pöytäkirja.


Kerho ei ollut esittänyt mitään näyttöä A:n käytöksestä tai toiminnasta, jolla erottamista oli perusteltu. A:n perheen väitetyllä toiminnallakaan ei ollut erottamisen kannalta merkitystä. A on kiistänyt, että häntä olisi aiemmin puhuteltu hänen käytökseensä liittyen.


A ei ollut liiton hallituksen puheenjohtajalle sähköpostia lähettäessään ollut tietoinen siitä, että hänenkin hakemustaan oli puollettu. Puollosta tiedon saatuaan hän oli siitä myös liittoon ilmoittanut. Muilta osin kerhon vastauksessa tapahtuneesta esitetty ei pitänyt paikkaansa. Koetoimitsijakorttianomuksen puoltoa koskevaa tapaamista ei ollut yritetty sopia vaan A:lle oli yksipuolisesti ilmoitettu tapaamisen ajankohta. Toisin kuin kerhon vastauksessa on todettu, hän ei ollut myöskään ilmoittanut, ettei hän aikoisi noudattaa liiton kilpailusääntöjä.


Kuulemistilaisuuteen A ei ollut koskaan saanut kirjallista kutsua eikä hänellä ollut ollut todellisuudessa siihen aikaa valmistautua. Hänellä oli myös ollut oikeus olla liiton hallituksen puheenjohtajaan yhteydessä. A:n mukaan johtokunnan järjestämä kuulemistilaisuus oli lisäksi ollut tilaisuus, jossa hänellä oli ollut oikeus tuoda epäkohdiksi kokemiaan seikkoja esille.


A:n menettelystä ei ollut myöskään aiheutunut kerholle vahinkoa. Kerhon järjestämien kilpailuiden määrä ei ollut vähentynyt ja liiton hallituksen puheenjohtajakin oli tulossa kerhon järjestämään kilpailuun tuomariksi. Väitteellä siitä, että merkittävä määrä yhdistyksen jäsenistä tulisi eroamaan, mikäli A:n erottamispäätös kumotaan, ei ollut merkitystä yhdistyksen päätöksen oikeellisuutta arvioitaessa.


OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu


Suullinen käsittely


Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska se on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska suullisen käsittelyn toimittaminen on ollut tarpeetonta.


Pääasiaratkaisun perustelut


Kysymyksenasettelu


Tornion Kennelkerho ry:n johtokunta on 15.9.2016 Internetissä järjestämässään kokouksessa käsitellyt A:n yhteydenottoa Suomen Agilityliitto ry:hyn. Kokouksen pöytäkirjaan on tältä osin kirjattu A:n pyytäneen liitolta puoltoa koetoimitsijakurssille osallistumiseen, koska kerho ei sitä hänen mukaansa tee. Pöytäkirjan mukaan A on lisäksi kertonut liitolle kokeneensa tulleensa kiusatuksi kerhossa. Kerho on pitänyt väitteitä perusteettomina.


Edellä kerrotun johdosta kerhon johtokunta on päättänyt jättää asian lopullisen käsittelyn auki. Samassa yhteydessä johtokunta on kuitenkin velvoittanut A:n oikaisemaan kerhosta esittämänsä virheelliset tiedot liiton hallituksen puheenjohtajalle ja kerhon johtokunnalle. Lisäksi johtokunta on kerhon sääntöjen 5 §:ään viitaten päättänyt kutsua A:n ylimääräiseen johtokunnan kokouksen 15.10.2016 yhteydessä järjestettävään kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen. Pöytäkirjaan kirjatun mukaan johtokunta tuli tämän jälkeen käsittelemään asian ja tekemään lopullisen päätöksen asiassa.


Edellä kerrottu kuulemis- ja keskustelutilaisuus on järjestetty 15.10.2016. A on ollut tilaisuudessa paikalla. Tilaisuuden jälkeen tekemällään päätöksellä johtokunta on erottanut A:n jäsenyydestään. Päätökseen kirjatun mukaan A oli liittoon lähettämällään virheellisiä tietoja sisältäneellä sähköpostiviestillä vaikeuttanut kerhon toimintaa ja aiheuttanut sen toiminnalle vakavaa haittaa. A:n viesti oli myös vaarantanut kerhon ja liiton yhteistyön tulevaisuudessa. Kun A ei ollut suostunut oikaisemaan virheellisiä tietoja, hän oli myös huomattavasti vahingoittanut kerhoa ja sen tulevaa toimintaa. A:n erottamiseen olivat vaikuttaneet myös se, mitä kuulemistilaisuudessa oli muutoin tapahtunut.


Lautakunnalle antamassaan vastauksessa kerho on lisäksi vedonnut erottamisen perusteena A:n ja tämän perheen aikaisempaan asiattomana pitämäänsä käyttäytymiseen ja yhdistyksen jäsenten henkilökohtaisuuksiin menneeseen arvosteluun.


A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko johtokunnan päätös kuulemistilaisuuden toimittamisesta tehty oikein ja onko A:lle varattu riittävä tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä. Lisäksi kysymys on siitä, onko erottamiselle ollut riittävät perusteet


Johtokunnan kokouksen järjestäminen sähköisesti


Tornion Kennelkerho ry:n säännöissä ei ole määrätty siitä, voidaanko yhdistyksen hallituksena yhdistyksen sääntöjen 9 §:n mukaan toimivan johtokunnan kokous järjestää esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien avulla. Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua esimerkiksi tietoliikenneyhteyden avulla. Yhdistysten hallitusten kokouksia järjestetään lisäksi vakiintuneesti esimerkiksi sähköpostikokouksina. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että kerhon johtokunta on voinut yleisen yhdistyskäytännön mukaisesti tehdä päätöksen kuulemistilaisuuden järjestämisestä tekemällään tavalla Internet-kokouksessa.


A:n kuuleminen


Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Säännöksen 2 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa.


Yhdistyksen jäsenen oikeussuojan kannalta on tärkeää, että hänellä on tilaisuus antaa selityksensä erottamisharkinnan perusteena olevista seikoista ennen päätöksen tekemistä. Asianmukainen kuuleminen edellyttää sitä, että asianomaiselle ilmoitetaan se hänen menettelynsä, joka on tutkinnan kohteena, määräys, jonka rikkomisesta katsotaan olevan kyse ja tosiseikasto, joka on asian arvioinnin perustana (Halila – Tarasti, Yhdistysoikeus, 2011, s. 260 ja Riitesuo, Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, 2001, s. 362).


Yhdistyslaissa ei ole sen sijaan säädetty sitä, millä tavoin kuuleminen tulee toteuttaa eli onko asianomaiselle varattava tilaisuus kirjallisen lausuman antamiseen vai pidetäänkö riittävänä suullista kuulemista. Oikeuskirjallisuudessa ja lautakunnan käytännössä on kuitenkin katsottu, että kuuleminen on mahdollista suorittaa kirjallisesti tai suullisesti (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 364-365 ja UOL 6/2015). Myöskään Tornion Kennelkerho ry:n säännöissä ei ole määrätty tarkemmin kuulemisen tavoista tai määräajoista.


Kerho on lautakunnalle antamassaan vastauksessa todennut, että kuulemista koskevasta päätöksestä oli ilmoitettu A:lle puhelimitse 28.9.2016. Lisäksi A:lle oli lähetetty johtokunnan kokouksen pöytäkirja tiedoksi kirjeitse. A ei ole kerhon väitettä puhelimitse tapahtuneesta kutsusta kiistänyt vaan hän on vedonnut tältä osin siihen, ettei puhelimitse tapahtunut kutsuminen ole ollut riittävää. Pöytäkirjan sisältänyttä kirjettä A on sen sijaan kiistänyt saaneensa.


Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole aihetta epäillä kerhon ilmoitusta siitä, etteikö A:lle olisi etukäteen ilmoitettu kuulemistilaisuudesta ja sen tarkoituksesta puhelimitse ja kirjallisesti. Johtokunnan 15.9.2016 toimitettua kokousta koskevasta pöytäkirjasta ilmenee lisäksi, että kuulemistilaisuus on järjestetty nimenomaan kerhon sääntöjen 5 §:ään viitaten. Sanottu 5 § koskee eroamista ja erottamista kerhosta. A ei ole myöskään kiistänyt, etteikö 15.10.2016 järjestetty johtokunnan kokouksessa, jossa häntä on kuultu, ole käsitelty nimenomaan hänen erottamistaan. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lle on varattu riittävä mahdollisuus lausuman antamiseen asiassa ja ettei kuulemisessa ole tapahtunut A:n väittämää virhettä. 


Erottamisperusteet ja niiden oikeellisuuden arviointi


Erottamispäätös


Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Tällä perusteluvelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että erottamispäätöksessä on mainittava se jäsenen menettely tai tosiasiallinen olosuhde, johon erottaminen perustuu. Riittävää ei ole, että päätöksessä viitataan lain 14 §:n 2 kohdan säännökseen ja todetaan jäsenen menettelyllään huomattavasti vahingoittaneen yhdistystä. Päätöksessä on lyhyesti todettava, mikä tämä menettely on ollut ja miten yhdistystä on vahingoitettu (Halila – Tarasti, Yhdistysoikeus, 2011, s. 255).


Kennelkerhon johtokunnan 15.10.2016 tekemää päätöstä koskevan pöytäkirjan mukaan A oli Agilityliittoon lähettämällään virheellisiä tietoja sisältäneellä sähköpostiviestillä vaikeuttanut kerhon toimintaa ja aiheuttanut sen toiminnalle vakavaa haittaa. A:n viesti oli myös vaarantanut kerhon ja liiton yhteistyön tulevaisuudessa. Kun A ei ollut suostunut oikaisemaan virheellisiä tietoja, hän oli johtokunnan mukaan myös huomattavasti vahingoittanut kerhoa ja sen tulevaa toimintaa. Edellä kerrotun lisäksi A:n erottamiseen olivat vaikuttaneet myös tapahtumat kuulemistilaisuudessa.


Asiassa esitetyn perusteella oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n erottamiseen johtaneet tapahtumat ja syyt ovat käyneet ilmi johtokunnan kokouksen pöytäkirjasta yhdistyslain 15 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Asian ratkaisemisen kannalta on siten merkityksellistä vielä sen selvittäminen, ovatko ilmoitetut syyt riittäviä kerhon jäsenen erottamiseen.


Erottamisperusteet


Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottaa jäsen muun muassa, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.


Tornion Kennelkerho ry:n sääntöjen 5 §:n 1 momentin 2 virkkeen mukaan mikäli jäsen toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai käyttäytyy muuten kunnianvastaisesti, on johtokunnalla ensin asianomaista kuultuaan oikeus erottaa hänet.


Kuten lautakunta on aikaisemmin esimerkiksi ratkaisussaan UOL 6/2015 todennut, jäsenen erottaminen kokonaan yhdistyksestä on ankara seuraamus. Yhdistyksestä erottaminen vaatii konkreettista selvitystä ja selviä perusteita yhdistyksen toiminnan huomattavasta vahingoittamisesta, jollei seuran säännöissä ole nimenomaisesti lievennetty seurasta erottamisen edellytyksiä. Normaalisti asianmukaista onkin määrätä seuran jäsenelle ensimmäisestä rikkeestä erottamisen asemesta muu kurinpitoseuraamus, kuten esimerkiksi huomautus tai varoitus, sikäli kuin sellainen on seuran sääntöjen mukaan mahdollista. Toisaalta erottaminen on mahdollista ilman sitä edeltäviä muita kurinpitotoimia, mikäli menettely on ollut riittävän moitittavaa jo ensimmäisellä kerralla.


Erottaminen yhdistyslain 14 §:n mukaisella perusteella vaatii menettelyä, jolla yhdistystä on tosiasiallisesti vahingoitettu. Kysymys ei ole tältä osin välttämättä siitä, että menettelystä aiheutuisi korvattavaa vahinkoa, mutta toiminnan on tullut johtaa yhdistyksen kannalta epäedulliseen seuraukseen (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 225-226). Huomattavan vahingon aiheuttamista yhdistykselle ei ole kuitenkaan esimerkiksi se, että merkittävä osa jäsenistä ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä, jos joukkoon sopimattomaksi katsottua ei eroteta. Tällöinkin erottaminen on mahdollista, jos jäsenen menettely samalla täyttää lain tai sääntöjen mukaisen erottamisperusteen (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 232). 


Tornion Kennelkerho ry:n säännöissä erottamisen kynnystä on laskettu siten, että sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan toimiminen tai muu kunnianvastainen käyttäytyminen voi muodostaa erottamisperusteen. Tämä poikkeaa yhdistyslain mukaisesta perusteesta, jossa edellytetään, että jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.


A:n erottamisen syyksi on kerhon johtokunnan päätöksessä 15.10.2016 edellä jo esitetyllä tavalla kerrottu ensisijaisesti hänen liiton hallituksen puheenjohtajalle lähettämänsä sähköpostiviesti, jossa A on pyytänyt liitolta puoltoa koetoimitsijakurssille. Hän on perustellut pyyntöään sanotusta sähköpostikirjoituksesta ilmenevällä tavalla sillä, ettei hän ole puoltoa kerholta saanut, ja epäillyt tälle syyksi sitä, että hänen siskoaan on kiusattu. A on myös kertonut, että hänelle olisi nimenomaisesti ilmoitettu, ettei hän tule koulutusohjaajakorttia saamaan. Lisäksi hän on vielä ilmoittanut irtisanoutuvansa epäasiallisesta seuratoiminnasta, joka kerhossa on lisääntynyt ja lisäksi kertonut, ettei hän halua osallistua ristiriitatilanteisiin kerhossa. A:n mukaan seuran asenne paragilityyn on hyvin negatiivinen.


Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n edellä kerrottua sinällään kriittistä viestiä voi kuitenkaan pitää sisällöltään poikkeuksellisena ja sellaisena, että hänen erottamisensa yksin sen perusteella olisi ollut perusteltua. Tältä osin merkitystä ei ole sillä, että kerhossa oli A:n kurssille osallistumista juuri ennen sähköpostiviestin lähettämistä päätetty puoltaa. Kerhon päätöksessä ei ole myöskään esitetty konkreettista selvitystä ja selviä perusteita siitä, että A:n viesti olisi vahingoittanut yhdistyksen toimintaa yhdistyslain 14 §:ssä edellytetyllä tavalla huomattavasti tai että se olisi esimerkiksi vaarantanut kerhon ja liiton toimintaa tulevaisuudessa. A:n liittoon lähettämä viesti ei myöskään osoita, että hän olisi sen lähettäessään toiminut kerhon säännöissä edellytetyllä tavalla kerhon tarkoitusperiä vastaan tai käyttäytynyt muutoin kunnianvastaisesti. Erottamista ei ole siten pidettävä A:n viestin perusteella perusteltuna. Sillä, ettei A ole suostunut viestinsä sisältöä kerhon vaatimalla tavalla oikaisemaan, ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä.


Kerho on toisaalta perustanut erottamisen myös kuulemis- ja keskustelutilaisuuden tapahtumiin ja siihen, että A oli tilaisuuden yhteydessä uhkaillut johtokunnan jäseniä muun muassa sillä, että asia viedään uudestaan liittoon tai oikeusturvalautakuntaan ja että ”asia tulee paisumaan isoksi”. Oikeusturvalautakunta toteaa, että väitetyt uhkaukset ja A:n moitittavana pidetty käyttäytyminen muutoinkin on jäänyt tarkemmin selvittämättä. Lautakunta kuitenkin katsoo, ettei edellä kerrottuja lausumia voida pitää riittävänä perusteena seuran jäsenyydestä erottamiseen.


Johtokunnan pöytäkirjasta 15.10.2016 ilmenevien perusteiden lisäksi kerho on vielä vedonnut A:n ja hänen perheensä aikaisempaan käyttäytymiseen muun muassa kilpailujen yhteydessä. Kerhon mukaan A oli muun muassa arvostellut kerhoa ja sen toimihenkilöitä törkeästi ja kunnianvastaisesti. Vaikka oikeuskäytännössä onkin katsottu, että yhdistys voi myös erottamisasian tultua riidanalaiseksi vedota oikeudenkäynnissä erottamisen tueksi muihinkin perusteisiin kuin erottamispäätöksessä mainittuihin (UOL 32/2011 ja UOL 6/2015), ei kerho ole myöskään tältä osin näyttänyt tai esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, että A:n käyttäytymiseen olisi liittynyt sellaisia piirteitä, joiden perusteella seuran toiminnalle voitaisiin katsoa aiheutuneen sellaista vahinkoa, jonka perusteella erottaminen olisi ollut perusteltua. Myöskään yksilöityä näyttöä siitä, että A olisi aiemmin toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai käyttäytynyt muuten kunnianvastaisesti, ei ole asiassa esitetty.


Johtopäätös


Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta toteaa, että erottamispäätökselle ei ole näytetty olleen yhdistyslain 14 §:n tai kerhon sääntöjen 5 §:n mukaisia perusteita. Johtokunnan päätös 15.10.2016 on näin ollen kumottava.


Lautakuntakulut


Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.


A on vaatinut, että kerho velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 2.542 eurolla viivästyskorkoineen.


Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että tilanne kerhossa on ollut tulehtunut ja ristiriitainen ja että A:kin on menettelyllään osaltaan tähän vaikuttanut. Tähän sekä asian laatuun nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on erityisiä syitä määrätä, että asianosaiset kärsivät itse asiassa aiheutuneet kulunsa.


Päätöslauselma


Valitus hyväksytään. Tornion Kennelkerho ry:n johtokunnan päätös 15.10.2016 kumotaan siltä osin kuin A on erotettu kerhon jäsenyydestä.


Asianosaiset kärsivät itse asiassa aiheutuneet kulunsa.


Valitusmaksu palautetaan.


Ratkaisu oli yksimielinen.


Timo Ojala                                     Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                              sihteeri


Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Heikki Halila, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius