36/2024 Jääkiekko - kurinpito -pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 36/2024                                                                                                     10.12.2024                              
Diaarinro 36/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaation päätös 30.11.2024 nro 23/2024–2025

ASIA
Kurinpito / pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA
A, edustajanaan Oulun Kärpät Oy

KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaatio on 30.11.2024 antamallaan päätöksellä määrännyt Oulun Kärppien pelaajalle A:lle neljän (4) ottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamuksen syy on ollut se, että A on 29.11.2024 pelatun ottelun JYP–Kärpät toisessa erässä otteluajassa 39:48 tönäissyt pelikäsineellään vastustajan pelaajaa päähän aiheuttaen tämän pään heilahtamisen ja takaraivon osumisen jäähän. Ottelussa tilanteesta oli tuomittu A:lle videotarkastuksen jälkeen viiden minuutin rangaistus (iso rangaistus) ja pelirangaistus vaarallisesta teosta sekä vastustajan pelaajalle kahden minuutin rangaistus epäurheilijamaisesta käytöksestä. Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut teon edelleen kurinpitokäsittelyyn, koska hänen näkemyksensä mukaan A:lle tuli määrätä teosta pelikielto.

Kurinpitodelegaatio on katsottuaan ottelutallenteet tilanteesta ja A:n seuraa kuultuaan todennut, että JYPin pelaaja B oli erotuomarin vihellyksen jälkeen käynyt mailallaan pelaamassa Kärppien maalivahdin sulkemaa kiekkoa, mistä oli aiheutunut kiistatilanne B:n ja Kärppien pelaajien välillä. Kiistan seurauksena B oli päätynyt selälleen jäähän ilman kypärää. A oli puolestaan ollut jäässä olevan B:n päällä ja painanut tätä jäähän. Tilanteessa mukana ollut linjatuomari oli pitänyt kiinni A:sta. Tilanteen ollessa jo rauhoittunut A oli tönäissyt käsineellään B:tä päähän ja aiheuttanut siten tämän pään heilahtamisen ja takaraivon osumisen jäähän. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että A:n suorittama ilman kypärää olevan vastustajan pään tönäiseminen oli sääntökirjan kohdassa 46.5 tarkoitettu ”cheap shot” eli raukkamainen lyönti, ja teosta tuli määrätä neljän ottelun pelikielto.

Kurinpitäjä on määrännyt A:lle neljän ottelun pelikiellon. Päätöksessä on todettu, että A oli kärsinyt pelikiellostaan yhden ottelun väliaikaisen pelikiellon aikana ja että hän siten oli pelikiellossa vielä Kärppien kolmen seuraavan ottelun ajan.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut valituksessaan ensisijaisesti, että oikeusturvalautakunta kumoaa kurinpitäjän päätöksen ja alentaa tuomittua pelikieltoa siten, että se katsotaan jo kärsityksi 30.11.2024 pelatussa ottelussa, jossa A oli määrättynä pelikieltoon. Toissijaisesti hän on vaatinut, että tuomittujen pelikielto-ottelujen määrää alennetaan.

Perusteinaan valittaja on esittänyt, että kurinpitäjän määräämä rangaistus oli liian ankara ottaen huomioon tilanteeseen johtaneet syyt, A:n ja vastapuolena olleen B:n menettely tilanteessa, A:n teon vaarallisuus ja vahingollisuus sekä SM-liigan kurinpitäjän aiempi rangaistuskäytäntö vastaavissa tilanteissa. A ei ollut lyönyt B:tä vaan tönäissyt tätä. B oli alusta asti ollut tilanteessa aktiivinen, minkä vuoksi raukkamaisen lyönnin kriteerit eivät täyttyneet. A:n tönäisy ei ollut ollut kova, eikä tönäisy ollut aiheuttanut eikä olisi edes voinut aiheuttaa B:lle merkittävää vammaa. Kurinpitäjä ei ollut huomioinut omassa rangaistuskäytännössään käsiteltyjä huomattavasti vaarallisempia tilanteita, joista oli annettu lyhyempiä pelikieltoja. Valittaja on viitannut erityisesti kurinpitäjän päätökseen 51/2023–2024, jolla pelaajalle oli määrätty kolmen ottelun pelikielto, ja päätökseen 48/2023–2024, jolla pelaajalle oli määrätty yhden ottelun pelikielto.  

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Kurinpitodelegaatio oli ratkaissut asian oikein, kun se oli määrännyt A:lle neljän ottelun pelikiellon. Päätöksen kumoamiselle, muuttamiselle tai alentamiselle ei ollut perusteita. Valituksessa ei ollut riitautettu sitä, että A:n teko rikkoi jääkiekon sääntökirjan sääntöä 46.5, vaan kyse oli rangaistuksen mittaamisesta. Kurinpitodelegaatio oli harkintavaltansa puitteissa määrännyt A:lle neljän ottelun pelikiellon. Kurinpitäjä oli päätöksessään arvioinut tilannetta oikein. A:n teko osoitti merkittävää moitittavuutta, mikä oli otettava huomioon rangaistusta harkittaessa. Moitittavuus perustui teon tahallisuuteen ja siitä aiheutuneeseen merkittävään loukkaantumisriskiin. Lisäksi teko oli tapahtunut pelin ollessa katkaistuna ja erotuomarin ollessa jo rauhoittanut pelaajien välisen kiistan. Vastaavanlaisia tekoja ei ollut käsitelty SM-liigan kurinpitomenettelyssä, eikä tilanteeseen siten ollut sovellettavissa suoraan vertailukelpoista päätöstä. Liigan kurinpitäjä ei ollut aiemmin määrännyt pelikieltoa kyseisen sääntökohdan rikkomisen perusteella. Päätös 51/2023–2024, jolla pelaajalle oli määrätty kolmen ottelun pelikielto, ei ollut verrattavissa tähän asiaan, sillä kyseisessä asiassa vastustajalla oli ollut kypärä päässä, iskut eivät olleet kohdistuneet suoraan päähän eikä vastustajan pää ollut iskeytynyt jäähän. Teko ei myöskään ollut tapahtunut yllättäen. Myöskään päätös 48/2023–2024 ei ollut vertailukelpoinen tämän asian kanssa. Tuossa asiassa vastustajan pelaaja oli ollut myötävaikuttamassa tekoon. Vastustajalla oli myös ollut kypärä päässä, eikä vastustajan pää ollut iskeytynyt jäähän. Siltä varalta, että nyt käsiteltävää asiaa verrattaisiin mainittuihin päätöksiin, SM-liiga on lausunut, että kurinpitäjä oli arvioinut A:n tapauksen oikein.

VASTASELITYS

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksen ja todennut muun ohella, että pelaajien välinen kiista ei ollut rauhoittunut SM-liigan vastauksessa kuvatulla tavalla, vaan B oli aktiivisesti edelleen provosoinut A:ta ja muun muassa repinyt auki A:lle aiemmin ottelussa tulleen vamman tikkejä sääntökohdassa 46.5 tarkoitetulla tavalla. Toisin kuin kurinpitopäätöksessä, Liigan vastauksessa ei puhuttu mitään lyönnistä vaan ainoastaan tönäisystä, joka vastasi hyvin tapahtumien kulkua. Lisäksi valittaja on todennut, että, mikäli pää osuu voimakkaasti jäähän, protokollan mukaan on syytä epäillä aivotärähdystä ja kieltää pelaamisen jatkaminen. Näin ei ollut tapahtunut. Toisin kuin tapauksessa 51/2023–2024, tässä tapauksessa B oli itse ollut aloitteellinen ja aktiivinen.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A:lle on määrätty 29.11.2024 pelatun ottelun JYP–Kärpät jälkeen kurinpitomenettelyssä neljän ottelun pelikielto. Liigan kurinpitodelegaatio on päätöksessään katsonut, että A oli syyllistynyt sääntökirjan kohdassa 46.5 tarkoitettuun raukkamaiseen lyöntiin.

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko kurinpitomenettelyssä ollut perusteita määrätä valittajalle lisärangaistuksena neljän ottelun pelikielto sääntökirjan kohdan 46.5 nojalla.

Sovellettavat sääntömääräykset

Asiassa sovellettavan Jääkiekon sääntökirjan 2024–2025 tappelua koskevan sääntökohdan 46.5 (Vaarallinen iskijä – raukkamainen lyöjä) toisen kappaleen mukaan iso rangaistus ja pelirangaistus tuomitaan pelaajalle, joka lyö pahaa aavistamatonta tai tappeluun halutonta vastustajaa (toisin sanoen raukkamainen isku) ja voi aiheuttaa täten vastustajan loukkaantumisen.

Sääntökohdan 46.1 mukaan kaikkien tappelusäännön kohtien rikkomisten perusteella voidaan määrätä tarpeellisia lisärangaistuksia.

Liigan kurinpitosääntöjen 19 §:n mukaan kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tilanne, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari tuominnut tilanteesta rangaistusta.

Kurinpitomenettelyssä voidaan rangaistukseksi Liigan kurinpitosääntöjen 10 §:n d kohdan mukaan määrätä pelikielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

a) Oliko A syyllistynyt säännössä 46.5 tarkoitettuun tekoon?

A on valituksessaan esittänyt, että raukkamaisen lyönnin tunnusmerkit eivät täyty, koska B oli ollut tilanteessa aktiivinen. Lisäksi A on tuonut esiin, että kurinpitopäätöksessä ilmoitetaan hänen tönäisseen B:tä ja että kyse siten ei ollut lyönnistä. Vielä A on lausunut, ettei teko aiheuttanut Bille loukkaantumista. Liiga puolestaan on katsonut pelaajien välisen kiistatilanteen olleen jo rauhoittunut, kun A oli tönäissyt Bia päähän ja aiheuttanut takaraivon voimakkaan osumisen jäähän. Liiga on myös todennut, että paljaan pään iskeytymisestä jäähän aiheutuu aina vakavan loukkaantumisen riski.

Oikeusturvalautakunnan käytettävissä on ollut valittajan ja Liigan esittämien näkemysten lisäksi videotallenne tilanteesta, jonka perusteella A:lle oli määrätty pelikielto. Videotallenteesta ilmenee, että ottelun ollessa keskeytyneenä JYPin ja Kärppien pelaajien välillä on kiistatilanne ja että JYPin pelaaja B on päätynyt selälleen jäähän makaamaan ilman kypärää. Tallenteelta näkyy, että A on B:n päällä ja painaa tätä jäähän vartalollaan ja kyynärpäällään. Tilanteessa on mukana myös linjatuomari, joka pitelee Aia, kunnes A tönäisee B:tä käsineellään päähän, minkä seurauksena B:n pää iskeytyy jään pintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa olennaista sääntökohdassa 46.5 tarkoitetun raukkamaisen iskun tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on se, että B on tilanteessa puolustuskyvytön maatessaan selällään jään pinnassa osittain A:n alla ja että A ilmeisen tarkoituksellisesti suuntaa kädellään iskuliikkeen B:n päähän ja tönäisee B:tä siten, että tämän paljas pää osuu tönäisyn voimasta jäähän. Sillä, luonnehditaanko iskuliikettä tönäisyksi vai lyönniksi, ei ole näissä olosuhteissa ratkaisevaa merkitystä. Myöskään se, oliko B mahdollisesti ennen kyseistä tilannetta ollut aloitteellinen tai aktiivinen, ei vaikuta ratkaisevasti A:n teon moitittavuuteen. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, ettei videotallenteelta ole nähtävissä, että B repisi tilanteessa A:n tikkejä tämän väittämällä tavalla.

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa A:n menettelyn osalta, että asiassa ei ole aihetta päätyä kurinpitodelegaation päätökseen nähden toisenlaiseen tulkintaan arvioinnin kohteena olevasta tilanteesta tai raukkamaista iskua koskevan sääntökohdan 46.5 tulkinnasta. Liigan kurinpitodelegaatio on siten voinut määrätä A:lle pelikiellon.

b) A:lle määrätyn pelikiellon pituus

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 1/2023) todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että Liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Sääntökohdassa 46.5 kuvattuihin tekoihin sisältyy riski siitä, että teon kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Tilanteissa on kuitenkin eroja teon vaarallisuuden ja sääntörikkeeseen syyllistyneen pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset voivat olla erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta, samalla tavalla kuin oikeusturvalautakunta on katsonut muun muassa päähän kohdistuvien taklausten (esim. UOL 19/2018, UOL 1/2023) ja polvitaklausten (esim. UOL 7/2020) osalta. Rangaistuksen mittaaminen perustuu kokonaisharkintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että aikaisemmat kurinpitopäätökset, joihin valituksessa on vedottu ja jotka lautakunnalla on ollut käytettävissään, eivät ole suoraan verrattavissa käsillä olevaan asiaan. Päätöksessä 51/2023–2024 kurinpitodelegaatio oli määrännyt pelaajalle kolmen ottelun pelikiellon tappelusta ja väkivaltaisuudesta. Kurinpitodelegaatio on päätöksessään katsonut, että erityisesti tilanteen loppuvaiheessa suoritetulla runnomisella ja lyönneillä oli piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa. Kyseisestä kurinpitopäätöksestä ei ilmene, että vastustajan pelaaja olisi ollut tilanteessa ilman kypärää tai että vastustajan pelaajan pää olisi iskeytynyt jäähän kuten tässä tapauksessa. Päätöksessä 48/2023–2024 pelaajalle oli määrätty yhden ottelun pelikielto. Myöskään tuosta päätöksestä ei ilmene, että loukattu pelaaja olisi ollut ilman kypärää tai että hänen päänsä olisi iskeytynyt jäähän.

Nyt käsiteltävässä asiassa lautakunnan käytössä olleesta videotallenteesta ilmenevä tapahtumainkulku on selostettu edellä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä todetulla tavalla A oli pelin ollessa keskeytyneenä ja siten pelitilanteen ulkopuolella suunnannut iskunsa B:n päähän tämän maatessa puolustuskyvyttömänä jään pinnassa. B on ollut tilanteessa ilman kypärää ja hänen takaraivonsa on iskeytynyt jäähän, mikä on ollut omiaan lisäämään vakavan loukkaantumisen riskiä. Sitä, että B:n oli sallittu jatkaa pelaamista, ei näissä olosuhteissa ole pidettävä teon moitittavuuden tai vaarallisuuden kannalta ratkaisevana.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen valituksessa esitetyllä tavalla näyttämättä, että muutoksenhakijalle määrätty neljän ottelun pelikielto olisi vastoin Liigan vakiintunutta kurinpitokäytäntöä tai muutoinkaan arvioitavana olevaan sääntörikkeeseen nähden liian ankara. Näin ollen syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

Valitusmaksu oikeusturvalautakunnassa

Oulun Kärpät Oy on ennen valitusasiakirjojen toimittamista suorittanut oikeusturvalautakunnan tilille valitusmaksuna 800 euroa. Valituksessa on vaadittu valitusmaksun palauttamista.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 2 momentin mukaiset valitusmaksut ovat tällä hetkellä yhteisön ollessa valittajana 800 euroa ja luonnollisen henkilön ollessa valittajana 300 euroa.

Oulun Kärpät Oy on oikeusturvalautakunnan tiedustelun johdosta ilmoittanut A:n antaneen suostumuksensa siihen, että seura toimii asiassa A:n asiamiehenä. Valittajana asiassa on siten ollut A, jonka osalta valitusmaksun määrä on ollut edellä todetun mukaisesti 300 euroa. Näin ollen lautakunnalle suoritetusta valitusmaksusta on palautettava 500 euroa. Koska A on hävinnyt muutoksenhaun eikä 300 euron valitusmaksun palauttamiseen ole lautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä, muulta kuin edellä mainitulta osalta valitusmaksua ei palauteta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksusta palautetaan 500 euroa. Muulta osalta valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala 
puheenjohtaja                                                        

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri                                    

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Niko Jakobsson ja Juha Viertola