17/2025 Autourheilu – Karting – Kurinpito – Sääntöjenmukaisuus - Muutoksenhakuaika
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 17/2025
6.5.2025
Diaarinro 1/2025
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
AKK-Motorsport ry:n hallituksen päätös 4.12.2024 ja AKK-Motorsport ry:n kartingin lajiryhmän päätös 12.11.2024
ASIA
Kurinpito
MUUTOKSENHAKIJAT
B
C
KUULTAVA
AKK-Motorsport ry
VALITUKSEN KOHTEENA OLEVAT PÄÄTÖKSET
AKK-Motorsport ry:n (jäljempänä myös AKK) hallitus on 4.12.2024 määrännyt B:lle 18 kuukauden huomautuksen. AKK:n kartingin lajiryhmä on 12.11.2024 määrännyt vastaavan huomautuksen C:lle.
Kurinpitotoimien perusteena on ollut se, että C kilpailunjohtajana ja B tuomariston puheenjohtajana ovat 21.7.2024 ajetussa Flying Raket SJM kilpailussa (luokassa Raket) toimineet AKK:n sääntöjen vastaisesti kilpailijan hylkäämisen käsittelyprosessissa. C:n ja B:n menettelyn takia kilpailijan oikeusturva ei ollut toteutunut.
VALITUS PERUSTEINEEN
B ja C ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että valituksen kohteena olevat päätökset kumotaan ja huomautukset poistetaan.
Päätöksiä ei ollut perusteltu eikä päätöstä ollut annettu tiedoksi B:lle sääntöjen määräämän viiden (5) arkipäivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Päätös oli tehty 4.12.2024 ja se oli annettu B:lle tiedoksi sähköpostitse 13.12.2024. Päätöksen liitteenä ei ollut ollut päätöksessä viitattu seuraamusasteikko. Kurinpitoasiana oli käsitelty saman kilpailun osalta vain toinen hylkäyspäätös, vaikka kilpailussa oli hylätty samalla perusteella myös toinen kuljettaja.
Määrätyt huomautukset olivat aiheettomia. B ja C olivat toimineet saamiensa tietojen perusteella. He olivat ulkopuolisia henkilöitä suhteessa katsastuksen toimintaan. Tilanteessa oli toiminut virheellisesti katsastuspäällikkö, ei B tai C.
Katsastuspäällikön tehtävänä oli ottaa kilpailijan edustajan kuittaus hylkäyspäätösesitykseensä. Tämän jälkeen esitys oli aina toimitettu suoraan tuomaristolle. Näin on menetelty yli 10 vuoden ajan. Virheellisesti toiminutta katsastuspäällikköä ei ollut rangaistu asiassa lainkaan.
Flying Finn Raket SJM Jämsän kilpailussa 21.7.2024 palotilan mittaus oli suoritettu vain kerran kuumasta koneesta ulkoilman lämpöisellä öljyllä. Lajipäivänä 2024 oli ohjeistettu, että ratkaiseva palotilan mittaus piti suorittaa vasta kun kone ja öljy olivat saman lämpöisiä. Näin tehtävänsä osaavat katsastajat olivat aina toimineet. Katsastuspäällikkö ei ollut ottanut kilpailijan edustajan kuittausta hylkäysesitykseensä. Katsastuspäällikkö ei ollut toimittanut hylkäysesitystä kilpailunjohtajalle, vaan suoraan tuomaristolle. Mistä tuomaristo olisi voinut tietää, että esitys ei ollut kiertänyt kilpailunjohtajan kautta?
VASTAUS
AKK-Motorsport ry on vaatinut, että B:n valitus hylätään ja C:n valitus ensisijaisesti jätetään myöhässä tehtynä tutkimatta tai toissijaisesti hylätään.
C ja B olivat toimineet AKK:n sääntöjen vastaisesti kilpailijan hylkäämisen käsittelyprosessissa ja näin kilpailijan oikeusturva ei ollut toteutunut.
Flying Raket SJM kilpailussa (luokka Raket), joka oli ajettu 21.7.2024, kilpailija numero 24 ei ollut saanut kirjallista hylkäyspäätöstä katsastuksen esittämästä hylkäyksestä kilpailunjohtajalta. Kilpailunjohtajana oli toiminut C. Katsastuksen esittämän hylkäysesityksen oli käsitellyt suoraan tuomaristo eikä kilpailunjohtaja. Tuomariston puheenjohtajana oli toiminut B.
AKK:n hallituksen kokous pidettiin keskiviikkona 4.12.2024 ja tiedoksianto B:tä koskevasta päätöksestä oli päivätty perjantaille 13.12.2024. Kirjallinen päätös oli sääntöjen mukaan lähetettävä asianomaiselle tai hänen seuralleen viiden (5) arkipäivän kuluessa päätöksen antamisesta. Kokousviikon perjantai oli ollut itsenäisyyspäivä, joten viisi arkipäivää tässä tapauksessa oli ollut 5.12. ja 9.–12.12. Päätöksen tiedoksianto oli toimitettu siten yksi arkipäivää myöhässä. Tällä lievällä myöhästymisellä ei ollut kuitenkaan käytännön merkitystä esimerkiksi muutoksenhakuoikeuden näkökulmasta. Muutoksenhakuoikeus oli alkanut joka tapauksessa tiedoksiantopäivästä. Kilpailukausi oli ollut myös tiedoksiannon ajankohtana tauolla.
C oli toimittanut valituksen oikeusturvalautakunnalle yhdessä B:n kanssa. Valituksen määräpäivä oli ollut 27.12.2024. Valitus oli toimitettu oikeusturvalautakunnalle 1.1.2025 eli myöhässä. C:n valitus tulisi tällä perusteella jättää tutkimatta.
Katsastuspäällikkö toimi kilpailussa kilpailunjohtajan alaisuudessa. Katsastuspäällikön tehtävä määritellään Autokilpailujen kansalliset määräykset Suomessa 2024 (jäljempänä myös AKMS) kohdassa 74. Mainitun säännön mukaan tekniikkaa koskevat esitykset katsastuspäällikkö saattaa AKK:n pääkatsastajalle tiedoksi. Lisäksi kilpailuissa, joihin ei ole nimetty AKK:n pääkatsastajaa, katsastuspäällikkö raportoi ja esittää kilpailunjohtajalle ja tarvittaessa tuomaristolle.
Kyseisessä kilpailussa ei ollut ollut nimettyä pääkatsastajaa, joten katsastuspäällikön olisi tullut raportoida ja tehdä esitykset ensisijaisesti kilpailunjohtajalle ja tarvittaessa tuomaristolle. Kartingin lajisääntöjen 2024 kohdan 8.2 mukaan mikäli syntyy epäselvyyttä määräysten tulkinnasta tai kilpailuun osallistuva ajoneuvo ei täytä määräyksiä, on kilpailunjohtajalle annettava tästä tieto välittömästi. Kilpailunjohtaja tekee em. esitysten perusteella tarvittavat päätökset ja raportoi tekemänsä päätökset kilpailun tuomaristolle. Kilpailunjohtajan vastuulla on huolehtia, että hänen alaisuudessaan toimivat kilpailutoimitsijat toimivat sääntöjen mukaisten prosessien mukaan.
AKMS:n kohdan 67. mukaan tuomarit eivät ole millään tavalla vastuussa kilpailujen järjestelyistä, eivätkä he saa ottaa mitään muita tehtäviä kilpailuissa. Heillä on velvollisuus valvoa, että kilpailut tapahtuvat kilpailusääntöjen mukaisesti ja että kilpailujen ohjelmaa asianmukaisesti seurataan. He ratkaisevat jokaisen vastalauseen, joka kilpailujen yhteydessä voidaan jättää, kuitenkin sillä rajoituksella, jonka oikeus vedota tämän säännön mukaisesti aiheuttaa.
Tuomariston rooli oli valvoa kilpailun sääntöjenmukaisuutta ja ratkaista mahdolliset vastalauseet. Tuomariston rooli vastalauseiden ratkaisijana edellytti, että tuomaristo ei kilpailun aikana tee sellaisia päätöksiä, joista on vastalauseoikeus AKMS:n kohdan Vastalauseet (98.–104.) mukaan. Tuomaristo ei luonnollisesti voi käsitellä omaa päätöstään vastaan tehtyä vastalausetta.
Tuomariston päätöstä vastaan voi AKMS:n kohdan Vetoaminen (105.–113.) mukaisesti tehdä vetoomuksen. Oikeus vetoomuksen tekoon tarjoaa muutoksenhakumahdollisuuden tuomariston päätökseen. Vetoomukset koskevat poikkeuksetta tuomariston vastalausetta koskevaa ratkaisua. Vastalausemaksu on vuonna 2024 ollut 200 euroa ja vetoomusmaksu 1 000 euroa. Urheilijan oikeusturvan kannalta oli ehdottoman tärkeää, että kilpailussa vastalauseen teko-oikeus ei vaarantunut, koska kynnys vetoomuksen tekemiseen oli merkittävästi suurempi korkeamman maksun takia. Tämän lisäksi tuli ottaa huomioon, että vastalauseet käsiteltiin kilpailupaikalla kilpailutapahtuman aikana. Vetoomukset sen sijaan tuli käsitellä ja ratkaista AKMS:n kohdan 111. mukaisesti 30 päivän kuluessa vetoomuksen jättämisestä. Tällöin myös kilpailun tulosten vahvistaminen viivästyi vastaavasti. Tästä syystä tuomariston ja erityisesti tuomariston puheenjohtajan oli huolehdittava siitä, että kilpailun toteutuksen sääntöjenmukaisuus toteutui myös tältä osin.
AKMS:n kohdan 100. mukaan vastalause, joka koskee kilpailunjohtajan tekemiä päätöksiä katsastuksen esitysten perusteella, on jätettävä heti sen jälkeen, kun kilpailunjohtajan päätöksestä on ilmoitettu asianomaiselle kilpailijalle. Kilpailunjohtaja tekee päätökset (esimerkiksi hylkäämispäätös) katsastuksen esityksestä ja nimenomaisesti katsastuksen esityksen perusteella. Kilpailunjohtajan tekemää päätöstä vastaan on kilpailuissa vastalauseoikeus muutoksenhaun ja urheilijan oikeusturvan varmistamiseksi.
Kilpailun tuomaristolla oli korostunut rooli huolehtia siitä, että heidän päätöksentekonsa tapahtuu sääntöjen mukaisesti. Siten tuomaristolla oli keskeinen rooli varmistaa kilpailijoiden oikeusturvan toteutuminen. Valitusta koskevassa asiassa tuomariston puheenjohtaja oli toiminut virheellisesti ottaessaan katsastuksen hylkäysesityksen suoraan tuomariston käsiteltäväksi.
Kilpailun tuomaristo oli käsillä olevassa tapauksessa omana päätöksenään päättänyt hylätä kilpailijan katsastuspäällikön esityksen perusteella. Tuomariston olisi tullut ensisijaisesti palauttaa asia sääntöjen mukaisesti kilpailunjohtajan käsiteltäväksi. Toissijaisesti, kun tuomaristo asian oli käsiteltäväkseen päättänyt ottaa ja mikäli mittaus olisi tehty virheellisesti, olisi tuomariston tullut joko määrätä uusintamittaus tai päättää olla hylkäämättä kilpailijaa. Siten kilpailun katsastuspäällikön toiminnan arviointi ei ollut asian arvioinnissa merkityksellistä.
AKK:n seuraamusasteikko oli tarkoitettu sääntörikkomuksista johtuvien sanktioiden määrittämiseen työkaluksi tuomaristoille, lajiryhmille ja hallitukselle yhtenäisen linjan säilyttämiseksi. Se oli vapaasti saatavilla AKK:n verkkosivuilla. B:llä ja C:llä oli pitkä kokemus autourheilun korkeimman tason toimitsija- ja tuomaritehtävistä. Siten heiltä voitiin jo odottaa ja tuomariston puheenjohtajan kohdalla myös edellyttää kyseisen seuraamusasteikon tuntemusta.
B:lle ja C:lle määrätty seuraamus oli sääntöjen mukainen ja oikeasuhtainen.
VASTASELITYS
B ja C ovat antaneet asiassa vastaselityksensä ja lausuneet siinä muun ohella seuraavan.
Jokaisen kilpailijan huoltajan tai mekaanikon oli oltava läsnä loppukatsastuksessa. Kun katsastus toteaa sääntöjen vastaisuuden, oli huoltaja tai mekaanikko siitä samanaikaisesti tietoinen. Kilpailunjohtajaa ei tiedoksiantoon enää tarvittu.
Kartingin lajisääntöjen 2024 kohdan 8.2 Karting-kilpailujen katsastusta koskevan muistion mukaan mikäli syntyy epäselvyyttä määräysten tulkinnasta tai kilpailuun osallistuva ajoneuvo ei täytä määräyksiä, on kilpailunjohtajalle annettava tästä tieto välittömästi. Miksi katsastus ei noudattanut tätä, oli kilpailunjohtajalle annettava tästä tieto välittömästi. Kilpailun pääkatsastajaksi AKK oli hyväksynyt henkilön.
Kilpailunjohtaja ei voinut mistään tietää hylkäyksestä, jos siitä ei ollut hänelle kerrottu. Tuomaristo ei myöskään voinut tietää mahdollista pääkatsastajan ammattitaidottomuutta. Katsastuspäällikkö ei ollut antanut sääntöjen mukaista ilmoitusta siitä, että ajoneuvo ei täyttänyt määräyksiä. Jos jotakuta olisi asiassa tullut huomauttaa, olisi se ollut pääkatsastaja.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Käsittelyratkaisu (C:n valitus)
AKK on vaatinut, että C:n valitus jätetään myöhässä tulleena tutkimatta.
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 10 §:n mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän ei ole laillisen tai siihen rinnastettavan esteen vuoksi voinut noudattaa määräaikaa, valitus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa esteen lakkaamisesta, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä. Valitus, jota ei ole tehty määräajassa, jätetään tutkimatta.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella C on saanut valituksen kohteena olevan päätöksen tiedokseen keskiviikkona 27.11.2024 kello 13.17. Päätöksessä on valitusosoitus oikeusturvalautakuntaan. Valitusosoituksessa on mainittu 30 päivän valitusajasta. Valitusosoituksessa on myös linkki oikeusturvalautakunnan internetsivuille, jossa on tarkemmat ohjeet valituksen tekemiselle.
C on toimittanut valituksen oikeusturvalautakunnalle keskiviikkona 1.1.2025 kello 20.39. Valituksen määräaika on ollut 27.12.2024, mikä on ollut arkipäivä. C on siten toimittanut valituksen myöhässä. Hän ei ole myöskään esittänyt asian käsittelyn aikana mitään sellaista edellä oikeusturvalautakunnan sääntöjen 10 §:ssä mainittuja syitä, jonka takia hän ei ole voinut tehdä valitusta määräajassa. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että valitus olisi tehty määräajan jälkeen AKK:sta johtuvasta syystä.
Edellä todetuin perustein C:n valitus on jätettävä myöhään tehtynä tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut (B:n valitus)
1. Asian tausta ja kysymyksenasettelu
B on toiminut tuomariston puheenjohtajana Flying Finn Raket SJM Jämsän kilpailussa 21.7.2024. Katsastuspäällikkö on esittänyt tuomaristolle erään kilpailijan hylkäämistä kilpailun jälkeen tehdyn katsastuksen perusteella. AKK:n hallitus on valituksen alaisessa päätöksessään katsonut, että B on tuomariston puheenjohtajana menetellyt väärin, kun se on antanut tuomariston käsitellä hylkäysesityksen ja hylännyt kilpailijan. AKK:n hallituksen päätöksen mukaan katsastuksen hylkäysesitykset käsittelee sovellettavien sääntöjen perusteella kilpailunjohto eli käsillä olevassa tapauksessa C eikä tuomaristo. AKK on vastauksessaan valitukseen muun ohella todennut, että käsittelyjärjestyksellä on suuri merkitys hylätyn kilpailijan oikeusturvan kannalta, koska kilpailunjohtajan päätöksestä voi hakea muutosta kilpailun tuomaristolta (vastalause), mutta kilpailun tuomariston ratkaisusta puolestaan on tehtävä vetoomus. Vetoomus käsitellään erikseen kilpailun jälkeen ja vetoomuksesta peritään myös huomattavasti suurempi käsittelymaksu kuin vastalauseesta.
B on valituksessaan katsonut, ettei hän ole menetellyt sääntöjen vastaisesti. Hän ei ollut voinut tietää, että kilpailunjohtaja ei ollut käsittelyt asiaa. B on katsonut, että katsastuspäällikkö oli menetellyt virheellisesti, ei hän. B on lisäksi vedonnut valituksensa tueksi siihen, että valitusta ei olut perusteltu riittävästi eikä sitä ollut toimitettu hänelle sääntöjen mukaisessa määräajassa.
Asiassa on kysymys siitä, onko B kilpailun tuomariston puheenjohtajana menetellyt sääntöjen vastaisesti, kun hän on puheenjohtajana sallinut tuomariston käsitellä katsastuspäällikön hylkäysesityksen, vaikka kilpailunjohtaja ei ollut tehnyt asiassa päätöstä. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko kurinpitopäätös perusteltu asianmukaisesti ja onko sillä asian käsittelyssä merkitystä, että B on saanut päätöksen tiedokseen vuorokauden sääntöjen mukaisen määräajan jälkeen.
2. Oikeusturvalautakunnan arviointi ja johtopäätökset
Autokilpailujen kansallisten määräysten Suomessa (AKMS) 87 §:n mukaan sulkemisen/hylkäämisen tuomitsevat tuomarit tai kilpailujohtaja kohdassa 67 annettujen määräysten mukaisesti. Täten rangaistua estetään osallistumasta kilpailuun tai sen osaan. Sulkeminen tai hylkäys aiheuttaa aina ilmoittautumismaksun menetyksen kilpailun järjestäjien hyväksi.
AKMS:n sääntöjen 67 §:n mukaan tuomariston puheenjohtajan tulee AKK:n puolesta valvoa, että kilpailussa noudatetaan kansainvälisiä ja kansallisia sääntöjä.
Mainitun pykälän mukaan tuomarit eivät ole millään tavalla vastuussa kilpailujen järjestelyistä, eivätkä he saa ottaa mitään muita tehtäviä kilpailuissa. Heillä on velvollisuus valvoa, että kilpailut tapahtuvat kilpailusääntöjen mukaisesti sekä että kilpailujen ohjelmaa asianmukaisesti seurataan. He ratkaisevat jokaisen vastalauseen, joka kilpailujen yhteydessä voidaan jättää, kuitenkin sillä rajoituksella, jonka oikeus vedota tämän säännön mukaisesti aiheuttaa. Tuomariston on ratkaisun tehtyään saatettava se tiedoksi vastalauseentekijälle ja kerrottava tekijälle hänen oikeutensa päätöksen mahdolliseen muutoksen hakuun (ks. Vetoamisoikeus § 100). Tuomarit päättävät sääntöjen rikkomuksista aiheutuvista seuraamuksista.
Mainitussa pykälässä on lisäksi muun ohella todettu, että tuomariston puheenjohtajan tulee kilpailun päätyttyä mahdollisimman pian tai viimeistään 14 vrk:n kuluessa lähettää AKK:lle ilmoitus kilpailusta, kilpailun tuloksista sekä yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti jätetyistä vastalauseista ja tuomareiden/kilpailunjohtajan niiden johdosta tekemistä kilpailusta sulkemisista, hylkäyksistä sekä ehdotus niiksi toimenpiteiksi, joihin tuomarit sellaisessa tapauksessa katsovat aiheelliseksi ryhtyä, esim. kilpailukielto tai kilpailukelvottomaksi julistaminen.
Mainitun pykälän mukaan tuomariston on käsiteltävä ja tutkittava sääntörikkomus tai muu sellainen kilpailutapahtuma, joka voi aiheuttaa jatkotoimia rangaistuksen tms. muodossa. Asianosaisia on kuultava ja tarkka pöytäkirja päätöksineen / päätösehdotuksineen on toimitettava AKK:lle.
AKMS:n 70 §:n mukaan kilpailunjohtaja on vastuussa siitä, että kilpailu tapahtuu sääntöjen ja virallisen ohjelman mukaisesti. Hänellä voi tarpeen vaatiessa olla avustajia. Kilpailunjohtajan tehtävänä on muun ohella laatia työjärjestys tuomariston kokouksiin, esittää tuomaristolle jokainen kilpailijaa vastaan tehty ilmoitus sopimattomasta käyttäytymisestä tai sääntörikkomuksesta, vastaanottaa vastalauseet ja välittömästi jättää ne tuomaristolle sekä tehdä ja toimittaa tuomareille kohdassa 85 mainittu tiedotus tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi.
AKMS:n 74 §:n mukaan katsastuspäällikön tehtävänä on tarkistaa kilpailevat autot. Lisäksi kilpailuissa, joihin ei ole nimetty AKK:n pääkatsastajaa katsastuspäällikkö raportoi ja esittää kilpailunjohtajalle ja tarvittaessa tuomaristolle.
Karting lajisääntöjen kohtien 5.18–5.21 perusteella kartingissa noudatetaan AKMS:n sääntöjä vastalause- ja vetoomusmenettelyn osalta. Lähtökohtana on, että kilpailija voi hylkäystilanteessa tehdä tuomaristolle ensin vastalauseen ja sen tultua tuomariston toimesta hylätyksi vetoomuksen.
Kartingin lajisääntöjen kohdan 8.1 mukaan katsastusmiesten velvollisuutena on suorittaa huolellisesti työnsä ja laatia katsastuspöytäkirjat. Mikäli syntyy epäselvyyttä määräysten tulkinnasta tai kilpailuun osallistuva ajoneuvo ei täytä määräyksiä, on kilpailunjohtajalle annettava tästä tieto välittömästi.
Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausuttujen sääntökohtien perusteella, että karting-kilpailuissa katsastuspäällikön esityksestä voi seurata kilpailijan hylkäys. Sääntöjen perusteella hylkäämisesityksen käsittelee kilpailunjohtaja, jonka päätöksestä voi tehdä kilpailun tuomaristolle vastalauseen. Tuomariston päätöksestä voi tehdä menettelyltään pidemmän aikaa kestävän ja kuluiltaan kalliimman vetoomuksen. Vetoomus käsitellään kilpailun jälkeen.
Esitetyn selvityksen perusteella selvää on, että kilpailun tuomaristo, jonka toiminnasta B on puheenjohtajan vastannut, on käsitellyt suoraan katsastuspäällikön hylkäysesityksen. Kysymys ei ole ollut vastalausekäsittelystä, joka itsessään on jo urheilijan oikeusturvan kannalta merkittävää muutoksenhakua. B on riidattomasti kokenut tuomari, jonka olisi puheenjohtajan roolissa tullut havaita, että tuomaristo ei ole käsittelemässä vastalausetta vaan asiaa ensimmäisen kerran. Asiassa on siten tapahtunut sellainen urheilijan oikeusturvan kannalta merkittävä menettelyvirhe, jonka AKK hallitus on asettanut määräämänsä kurinpitotoimen perustaksi.
Asian arviointiin ei edellä todetusta johtuen vaikuta se, onko katsastuspäällikkö menetellyt asiassa virheellisesti vai ei. Asian arviointiin ei vaikuta myöskään se, onko katsastuspäällikön menettelyä arvioitu kurinpitomenettelyssä. Käsillä olevassa asiassa arvioitavana on B:n menettelyn sääntöjenmukaisuus.
AKMS:n 82 §:n mukaan rangaista voidaan muun ohella sitä, joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai sääntöjen nojalla annetaan. AKMS:n 83 §:n mukaan huomautus on yksi mahdollisista määrättävissä olevista rangaistuksista. AKMS:n 84 §:n mukaan varoitus ja huomautus ovat voimassa 18 kuukautta niiden antamisesta. Kahden varoituksen tai huomautuksen saaminen em. ajan sisällä aiheuttaa liiton jatkotoimenpiteitä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että huomautus on AKMS:n sääntöjen tuntemista rangaistuksista lievin. Siihen liittyy AKMS:n 84 §:n mukaisesti automaattisesti 18 kuukauden voimassaoloaika. Siten B:lle, jonka on katsottu edellä toimineen AKK:n sääntöjen vastaisesti, on voitu määrätä nyt kysymyksessä oleva seuraamus. Ottaen huomioon, että seuraamus on ankaruudeltaan lievin ja ettei säännöt tunne mahdollisuutta lyhentää sen voimassaoloaikaa, määrättyä seuraamusta ei voida pitää kohtuuttomana nyt kysymyksessä olevasta sääntörikkomuksesta. Seuraamus on myös AKK:n seuraamustaulukon mukainen.
B on vielä katsonut, että muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä ei ollut perusteltu riittävästi ja että sitä ei ollut annettu hänelle tiedoksi sääntöjen tarkoittamassa tiedoksiantoajassa.
Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (esim. UOL 13/2021) todennut, että urheilua koskevissa kurinpitoasioissa on voimassa tietyt yleiset oikeusturvan vähimmäisedellytykset. Esimerkiksi perustuslain 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeudesta saada perusteltu päätös. Mikäli päätöksen perusteluvelvollisuutta ei noudatettaisi, päätöksen kohteena olevan oikeus hakea muutosta tehtyyn päätökseen voisi käytännössä kokonaan estyä. Päätöksen perustelujen ilmeneminen toisesta asiakirjasta tai päätösasiakirjan liitteestä täyttää perusteluvelvollisuuden vähimmäisedellytykset, kunhan päätöksen lopputuloksen ja perustelut sisältävien asiakirjojen välillä on yksiselitteinen viittaus tai muu ketjutus. Oikeusturvalautakunta kiinnittää AKK:n huomiota siihen, että sääntöjärjestelmän tulee olla selkeä, johdonmukainen ja asianosaisille ymmärrettävä.
Käsillä olevassa asiassa B:lle on toimitettu AKK:n hallituksen päätös 13.12.2024. Päätöksestä ilmenee määrätty kurinpitoseuraamus ja sääntökohdat, joihin seuraamuksen määrääminen perustuu. Päätöksessä on myös ilmoitettu syy seuraamuksen määräämiselle. Päätöksen mukaan Flying Finn Raket SJM Jämsän kilpailussa 21.7.2024 B on toiminut tuomariston puheenjohtajana AKK:n sääntöjen vastaisesti kilpailijan hylkäämisen käsittelyprosessissa, ja näin kilpailijan oikeusturva ei ole toteutunut. Päätöksen perusteluissa on vielä todettu, että katsastuksen hylkäysesitykset käsittelee kilpailunjohto eikä tuomaristo.
Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausutun perusteella, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös täyttää perusteluvelvollisuuden vähimmäisedellytykset. B on pystynyt päätöksen perusteella myös hakemaan muutosta päätökseen ja perustelemaan valitustaan.
Asiassa on riidatonta, että B on saanut päätöksen tiedokseen vuorokauden liian myöhään. Tältä osin AKK:n hallitus on toiminut sääntöjen vastaisesti. Oikeusturvalautakunta toteaa, että päätöksen tiedoksiannon määräaikaa koskeva säännös on oleellinen muutoksenhaun kannalta. Käsillä olevassa asiassa muutoksenhakuaika oikeusturvalautakunnalle on kuitenkin alkanut vasta päätöksen tiedoksiannosta. Käsillä olevan kaltainen 18 kuukautta kestävä huomautus ei myöskään voi tosiasiallisesti alkaa ennen kuin päätös on annettu tiedoksi kurinpitotoimien kohteelle. Oikeusturvalautakunta katsoo lausutun perusteella, ettei päätöksen tiedoksiannolle varatun määräajan vuorokauden mittainen ylittäminen ole sellainen olennainen kurinpitomenettelyssä tapahtunut virhe, että sen perusteella päätös ja seuraamus tulisi kumota.
Edellä lausutuin perustein B:n valitus on hylättävä.
3. Valitusmaksu
Asian näin päättyessä valitusmaksua ei palauteta.
Päätöslauselma
C:n valitus jätetään tutkimatta.
B:n valitus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Kristiina Rintala
Puheenjohtaja
Jukka Loiva
Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Matti Huhtamäki, Hilla Marjoranta, Pekka Timonen ja Juha Viertola