19/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 19/2025                                                                                                    28.5.2025                                
Diaarinro 3/2025
 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 27.12.2024, jolla kurinpitäjä on määrännyt A:lle lisärangaistuksena kahden ottelun pelikiellon

ASIA
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS       

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on 27.12.2024 antamassaan päätöksessä määrännyt Kiimingin Kiekko-Pojat U13 -joukkueen pelaajalle A:lle kurinpitoseuraamuksena kahden sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamus on perustunut siihen, että A:n on katsottu Kiimingin Kiekko-Poikien ja P-Kärppien välillä 21.12.2024 pelatussa U13-Kotivaraturnauksen ottelussa syyllistyneen laitataklaukseen.

VALITUS PERUSTEINEEN                     

A on valituksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunta kumoaa Jääkiekkoliiton kurinpitäjän päätöksen ja poistaa hänelle määrätyn kurinpitoseuraamuksen. Lisäksi hän on vaatinut, että liitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa ja asianhoitokulunsa. Kulujensa määräksi A on ilmoittanut 200 euroa.

Perusteenaan A on esittänyt, että lisärangaistuksen syytä ei ollut perusteltu asianmukaisesti. Kurinpitäjän päätöksessä todettiin ainoastaan, että taklattava pelaaja oli irti laidasta ja törmäsi voimalla ja vaarallisen näköisesti laitaan. Mainittu peruste riitti pelitilanteesta annettuun rangaistukseen (ns. iso rangaistus ja pelirangaistus 5 + 20), mutta ei ollut peruste lisärangaistukseen. Lisäksi kurinpitopäätökseen lisätty Jääkiekkoliiton sääntökirjan kohta 41 oli päätöksessä puutteellinen. Kurinpitäjä oli arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin. Toisin kuin päätöksessä oli lausuttu, valittajan vauhti ei ollut erityisen kova, vaan valittaja liukui samaa vauhtia ja samaan suuntaan Kärppien pelaajan vieressä. Kiekkoa tavoiteltiin ennen taklausta. Tilanne ei tullut yllätyksenä Kärppien pelaajalle, vaan tämä oli valmiina ottamaan taklauksen vastaan. Taklauksessa kädet pysyivät alhaalla, eikä maila noussut. Taklauksessa Kärppien pelaaja kääntyi odottamattomasti ja altisti siten itsensä taklaukselle sekä jostain syystä myös horjahti. Pelaajissa ei ollut huomattavaa kokoeroa. Kärppien pelaaja jatkoi pelaamista seuraavassa vaihdossa reilun minuutin päästä tilanteesta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Kurinpitäjä oli tehnyt päätöksensä sääntöjen mukaan ja harkiten.  Erotuomari oli tehnyt raportin oman harkintansa mukaan sen perusteella, miten hän oli tilanteen arvioinut määrätessään kyseiselle pelaajalle ko. rangaistuksen sääntökirjaan perustuen hänelle annettujen valtuuksien perusteella. Erotuomarille kuului ylin johto ottelussa ja hänen päätöksensä olivat lopullisia. Videotallenteen perusteella oli aukottomasti todettavissa, että kyse oli laitataklauksesta. Taklauksen seurauksena taklattava pelaaja kaatui selkä edellä voimakkaasti päin laitaa. Laitataklauksissa oli aina vakavan loukkaantumisen riski. Tässä tilanteessa moitittavuutta lisäsi pelaajan edestäpäin taklaaminen kohti laitaa, jolloin taklattavalla pelaajalla ei ollut mahdollisuutta suojata itseään laitaan törmäämiseltä. Laitataklausta koskeva sääntö eroaa muista rikkeistä siinä, että siinä seuraus on ratkaisevassa asemassa. Tällöin sääntökirja antaa hyvin lavean tulkinnan, millä tavalla laitaan törmääminen aiheutetaan. Tämän tilanteen moitittavuutta lisäsi myös se, että säännön 203.5 mukaisesti tämän ikäisten juniorisarjojen otteluissa edestäpäin taklaaminen on kiellettyä, ellei ensin pelata kiekkoa. Tätä kiekon pelaamista ei tässä tilanteessa tapahtunut, kun taklausta suoritettiin. Sillä, oliko taklauksen kohteena ollut pelaaja myöhemmässä vaihdossa pelikykyinen, ei ollut vaikutusta pelikieltoa määrättäessä. Mahdollinen loukkaantuminen ainoastaan pidensi mahdollista pelikieltoa käsittelyprosessissa. Ratkaisevaa oli teon moitittavuus. Määrätty pelikielto vastasi pituudeltaan vastaavan kaltaisista rikkeistä määrättyjä pelikieltoja. Mikäli tapauksessa olisi ollut enemmän törkeää tarkoituksenmukaisuutta, pelikielto olisi ollut tuntuvasti pidempi.

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään toistanut valituksessaan esittämänsä sekä todennut muun ohella seuraavaa. Jääkiekkoliitto oli vastauksessaan tuonut esiin uusia tulkintoja itse tilanteesta. Pelitilannetta oli vastauksessa kuvattu virheellisesti. Videotallenteesta näkyi selvästi, että kiekko oli taklattavalla hallussaan taklaustilanteessa. Ei myöskään ollut mahdollista, että taklaava pelaaja olisi nähnyt, että taklattava pelaaja oli kääntynyt häneen päin, ja pystynyt keskeyttämään taklauksen. Taklaava pelaaja ei nostanut käsiä eikä antanut vauhtia taklaustilanteessa. Maila ei irronnut kädestä työntämisen vuoksi. Pelaajaa ei myöskään taklattu edestäpäin vaan sivusta. Taklattava pelaaja oli tietoinen taklauksesta. Lisärangaistuksen kannalta oli olennaista, ettei pelaaja loukkaantunut taklauksessa. Vastauksen lopussa viitattiin törkeään tarkoituksellisuuteen, mikä oli sopimatonta ja antoi tilanteesta väärän kuvan.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A:lle on Kiimingin Kiekko-Poikien ja P-Kärppien välillä 21.12.2024 pelatussa U13-Kotivaraturnauksen ottelussa määrätty laitataklauksesta 5 minuutin rangaistus sekä pelirangaistus (20 min). Ottelun erotuomari on laatinut pelirangaistuksen johdosta erotuomariraportin, joka on toimitettu Jääkiekkoliiton kurinpitäjälle. Kurinpitäjä on erotuomarin raportin ja videoleikkeen perusteella määrännyt A:lle lisärangaistuksena kahden sarjaottelun pelikiellon.

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko A:lle määrätylle kahden ottelun lisärangaistukselle ollut riittävät perusteet.

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2024–2025 sääntökohdassa 41.1 on määritelty laitataklaus. Siitä ilmenee, että laitataklauksesta tuomitaan rangaistus pelaajalle, joka taklaa tai työntää puolustuskyvytöntä vastustajaa aiheuttaen vastustajan voimakkaan tai vaarallisen osumisen tai törmäämisen laitaa vasten. Päätuomarin harkinnan pohjalta rangaistuksen ankaruus perustuu laitaa vasten kohdistuneen iskun voimaan. Päätuomareilla on tämän säännön yhteydessä merkittävä määrä harkintavaltaa. Taklaajan velvollisuus on varmistaa, että vastustaja ei ole puolustuskyvyttömässä asemassa, ja jos näin on, hänen täytyy välttää kontakti tai minimoida se. Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti muuttaa asemaansa, mihin taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida, ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden laitataklaustilanteen, ei tilannetta rangaista laitataklauksena. Tilanteesta voidaan kuitenkin tuomita jokin muu rangaistus. Nämä näkökulmat täytyy ottaa huomioon, kun päätuomarit soveltavat tätä sääntöä.  Tarpeeton kontakti kiekkoa pelaavaan pelaajaan ilmeisessä pitkän kiekon- tai paitsiotilanteessa, minkä seurauksena pelaaja osuu tai törmää laitaan, on laitataklaus ja täytyy myös rangaista sellaisena. Tilanteissa, joissa osumaa laitaa vasten ei ole, rike tulee käsitellä ryntäyksenä.

Sääntökohdan 41.3. mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa laitataklauksella. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Sääntökirjan kohdan 23.2 mukaan pelirangaistuksen saaneen pelaajan, valmentajan tai muun joukkueen toimihenkilön osalta tapaus raportoidaan asiaankuuluvalle elimelle, jolla on täysi valta tuomita lisäkurinpitorangaistuksia rangaistulle henkilölle.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Urheilun oikeusturvalautakunnalle ei kuulu sen sääntöjen perusteella jääkiekon lajisääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta. Nämä lajisäännöt ja tässä tapauksessa erityisesti niiden edellä selostetut laitataklausta koskevat osiot tulevat kuitenkin tässä asiassa väistämättä tulkittaviksi arvioitaessa oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluvaa kysymystä siitä, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut edellytyksiä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilulajien ammattihenkilöillä, kuten erotuomareilla, on kokemuksensa ja erityisen lajituntemuksensa perusteella erinomaiset valmiudet arvioida lajitapahtumien sääntöjenmukaisuutta, mistä syystä hyvissä olosuhteissa tehdyt ratkaisut ovat usein oikeansuuntaisia. Tästä syystä erotuomarin raportteja on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavina selvityksinä tilanteesta. Urheilutilanteet voivat kuitenkin olla varsin nopeita ja yllättäviä, jolloin niistä on kenen tahansa haasteellista tehdä riittäviä ja oikeita havaintoja. Tilanteessa, jossa arvioitava urheilutapahtuma on videotaltioitu kuten tässä tilanteessa, kyseinen tallenne muodostaa sekä liiton kurinpitoelimissä että oikeusturvalautakunnassa arvioinnin keskeisen perustan.

Oikeusturvalautakunta toteaa videotallenteelta ilmenevän, että erotuomariraportissa todetuin tavoin A luistelee kovalla vauhdilla kohti laitaa ja vastustajan pelaajaa nro 25. Videotallenteelta ja pysäytyskuvista käy ilmi, että kyse on tässä vaiheessa kiekontavoittelutilanteesta, jossa vastustajajoukkueen pelaaja on kiekollinen pelaaja. Ennen kontaktia A antaa mailapaineen vastustajajoukkueen pelaajalle, joka kääntyy ja pyrkii syöttämään kiekon Kärppien pelaajalle. Tässä vaiheessa A suorittaa taklauksensa siten, että vastustajajoukkueen pelaaja ei ehdi reagoida siihen. Taklaus on varsin voimakas, ja vastustajajoukkueen pelaaja lentää selkä edellä kohti laitaa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei erotuomarin raportissa esitettyä näkemystä siitä, että kysymys on ollut laitataklauksesta, ole videotallenteelta ilmenevän perusteella pidettävä virheellisenä. Videotallenteesta ei ilmene mitään sellaista, joka olisi ristiriidassa erotuomarin raportin kanssa myöskään siltä osin kuin raportissa on katsottu tilanteessa olleen merkittävä loukkaantumisriski tai joka kyseenalaistaisi tilanteen tulkinnan, jonka mukaan A on taklauksella piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on ollut perusteet kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Laitataklauksesta määrättyä kahden ottelun pelikieltoa ei voida myöskään pitää vakiintuneen kurinpitokäytännön vastaisena tai muutoin kohtuuttoman ankarana kurinpitoseuraamuksena.

Näin ollen valitus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A:n vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja                                                 

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala (pj.), Hanneli Alho-Ignatius, Tapio Rantala ja Mika Väyrynen