20/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Näyttö – Näytön arviointi

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 20/2025
29.5.2025
Diaarinro 8/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 27.1.2025 asiassa 10/2024–2025, jolla Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitovaliokunnan päätöstä 3.1.2025 nro 75/2024–2025 koskeva valitus on hylätty

ASIA
Jääkiekko – Kurinpito – Näyttö – Näytön arviointi

MUUTOKSENHAKIJA
Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on ottanut käsiteltäväkseen asian, joka on koskenut 7.12.2024 pelattua U15 AA -alkusarjan lohkon 1 ottelua HJK White – Warriors Axes. Tuomariraportin mukaan ottelun päätyttyä ja kättelyiden jälkeen erotuomari 1 oli havainnut, että rangaistusaitiosta poistunut Warriorsin (joukkueen B) pelaaja B83 oli rynnännyt nopeasti ulos luukusta. Myöhemmin toimitsija oli ilmoittanut erotuomarille, että toista toimitsijaa olisi tönäisty tilanteessa. Tilanteesta ei ollut tuomittu rangaistuksia. Samassa yhteydessä joukkueen B vastuuvalmentaja oli raportoinut, että jäähyaitiota hoitanut toimitsija olisi käyttäytynyt provosoivasti pelaajaa B83 kohtaan. Lisäksi ottelun jälkeen joukkueen A joukkueenjohtaja oli päätynyt jäällä keskusteluun joukkueen B pelaajien, muiden muassa pelaajan B83, kanssa. Joukkueen B ilmoituksen mukaan B83 oli kokenut keskustelun uhkaavana. Erään joukkue B:n taustahenkilön ja A:n joukkueenjohtajan välillä oli syntynyt kovaääninen konflikti, jonka erotuomari 2 oli lopettanut.

Kurinpitovaliokunnalla on ollut asiaa ratkaistessaan käytettävissään tuomariraportti, Warriors-joukkueen joukkueenjohtajan laatima vastine, päävalmentajan lausunto, apuvalmentajan lausunto ja kolmen pelaajan lausunnot sekä HJK:n toimitsijan ja kahden toimihenkilön lausunnot. Kurinpitovaliokunta on 3.1.2025 antamassaan päätöksessä katsonut asiassa vastaanotettujen lausuntojen perusteella olevan riidatonta, että Warriorsin pelaaja nro 83 oli rikkonut, kuitenkin toimitsijan itsensäkin lausunnon perusteella, toimitsijan koskemattomuutta. Kurinpitovaliokunta on niin ikään katsonut riittävällä varmuudella selvitetyksi, että kotijoukkueen joukkueenjohtaja oli uhannut lyödä pelaajaa nro 83 ottelun jälkeen ja että joukkueenjohtaja oli ottelun jälkeen hakeutunut pelaajan nro 83 läheisyyteen. Lisäksi kurinpitovaliokunta on todennut, että HJK:n toimitsijan provosoivasta käytöksestä oli kerrottu tuomariraportissa ja mainittu useassa lausunnossa. Kurinpitovaliokunta on todennut, että koska toimitsija on edustanut ottelussa HJK:ta, HJK on järjestävänä seurana vastuussa hänen toiminnastaan. Kurinpitovaliokunta on määrännyt HJK:lle 300 euron sakon toimitsijan toiminnasta, joukkueenjohtajalle viiden sarjaottelun rangaistuksen ja pelaajalle nro 83 yhden sarjaottelun rangaistuksen.

HJK on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä valitusvaliokuntaan. Valituksessaan HJK on muun ohella lausunut, ettei kurinpitovaliokunnan päätöksestä käynyt yksiselitteisesti ilmi, kenen toimitsijan käytökseen päätöksessä viitattiin HJK:n rangaistuksen perusteena. Lisäksi päätöksessä ei otettu riittävällä tavalla kantaa toimitsijan väitetyn menettelyn osalta näytön riittävyyteen. Päätöksessä ei myöskään lausuttu, minkä säännön rikkomiseen HJK:lle asetettu seuraamus perustui. Mikäli kurinpitovaliokunta oli tarkoittanut näytön riittävän sakkoseuraamuksen määräämiseen, kurinpitovaliokunta oli joka tapauksessa virheellisesti viitannut tuomariraporttiin, jossa mainittiin HJK:n toimitsijan väitetystä provosoivasta käyttäytymisestä. Tästä väitetystä provosoivasta toiminnasta ei ollut omiin havaintoihin perustuneita lausuntoja tuomareilta tai muilta puolueettomilta osapuolilta. Ainoa asiassa esitetty puolueeton näyttö osoitti pelaajan nro 83 käyttäytyneen epäasiallisesti.

Valitusvaliokunta on todennut, että asiassa oli esitetty eri suuntiin osoittavaa näyttöä siitä, oliko HJK:n seuratoimitsija toiminut valituksenalaisessa päätöksessä kuvatulla tavalla. Valitusvaliokunta on todennut, että esitettyä näyttöä on arvioitava kokonaisuutena ja että niin sanotussa sana sanaa vastaan -tilanteessa toisen osapuolen väitteiden on oltava selvästi uskottavampia kuin toisen. Valitusvaliokunta on esitetyn näytön perusteella katsonut, että seuratoimitsija oli toiminut valituksenalaisessa päätöksessä kuvatulla tavalla eli kommentoinut pelin aikana ainakin kerran negatiiviseen sävyyn Warriorsin pelaajaa ja päävalmentajaa ja että Warriorsin pelaajiin kohdistunutta kommentointia oli todennäköisesti ollut useammin kuin kerran. Vaikka toimitsija ei ollut katsonut kommentointiaan provosoinniksi tai arvosteluksi ja edelleen häirinnäksi, hänen oli tullut noudattaa Jääkiekkoliiton sääntöjä ja määräyksiä ja ymmärtää, että puolueettoman seuratoimitsijan ei tule tehtävässään kommentoida varsinkaan negatiivisesti kummankaan eikä erityisesti vierasjoukkueen toimintaa. Hänen toimintansa oli ollut liiton sääntöjen ja määräysten vastaista.

Valitusvaliokunta on hylännyt valituksen.

VALITUS

Helsingin Jääkiekkoklubi ry (HJK) on valituksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunta kumoaa kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan päätökset ja poistaa HJK:lle määrätyn 300 euron sakon. Lisäksi HJK on vaatinut, että Jääkiekkoliitto velvoitetaan palauttamaan sille valitusvaliokunnalle maksettu 500 euron valitusmaksu ja korvaamaan oikeusturvalautakunnalle suoritettu 800 euron valitusmaksu sekä suorittamaan HJK:lle korvausta oikeudenkäyntikuluista 6 118,13 euroa.

Perusteinaan HJK on esittänyt, että sakon määräämisen ja valitusvaliokunnan hylkäävän päätöksen perustelut olivat riittämättömät ja perustuivat väärin arvioituun ja puutteelliseen näyttöön. Kurinpitovaliokunnan päätöksessä ei ollut otettu riittävällä tavalla kantaa toimitsijana toimineen A:n väitetyn provosoivan, epäasiallisen tai epäurheilijamaisen käytöksen osalta siitä esitettyyn näyttöön. Tuomarien raporteista ei ollut löydettävissä annettua päätöstä tukevaa näyttöä. Tuomariraportin perusteella erotuomarille 2 oli kerrottu toimitsijan provosoivasta käytöksestä, josta ei kuitenkaan ollut ottelun aikana ilmoitettu. Nuoret pelaajat olivat selvästi olleet kiihtyneessä mielentilassa, ja useampi aikuinen oli asiassa esitettyjen lausuntojen ja tuomariraportin mukaan pyrkinyt rauhoittamaan heitä. Pelaajan B83 väärinymmärrys väkivallalla uhkaamisesta oli levinnyt muiden pelaajien keskuudessa totuutena, ja myös Warriorsin asiaan liittyneet toimihenkilöt olivat pitäneet B83 kertomusta asiassa totena. Vasta ottelun jälkeen esimerkiksi A:n toiminnan oli ilmoitettu olleen asiatonta. Väärinymmärrys oli vaikuttanut siihen, mitä Warriorsin toimihenkilöt olivat asiassa kertoneet. Lisäksi oli huomionarvoista, että A oli toiminut ottelussa täysin ulkopuolisena toimitsijana eikä hänellä ollut ollut asiassa tunnelatausta. Tämä oli ilmeisesti koettu Warriorsin toimihenkilöiden puolelta loukkaavaksi. A:n toiminta ei ollut ollut asiatonta, vaan tilanteen vaatimaa puuttumista pelaajan B83 asiattomaan käytökseen jäähyaitiossa.

Valitusvaliokunnan hylkäävän päätöksen jälkeen valittaja oli pyytänyt kirjallisen lausuman toimitsijana toimineelta B:ltä. B oli tapahtumahetkellä ollut A:n lähellä toimitsijana toimitsijapöydän ääressä. B kertoi lausumassaan, että A oli pysynyt tilanteessa rauhallisena ja että vastustajan pelaajat olivat käyttäytyneet harvinaisen epäkunnioittavasti toimitsijoita kohtaan.

Valitusvaliokunta oli todennut kyseessä olleen sana sanaa vastaan -tilanne, jossa toisen osapuolen näytön on oltava selvästi uskottavampaa kuin toisen. Tämän arvioinnin jälkeen valitusvaliokunta oli antanut merkitystä sille, etteivät muut HJK:n seuratoimitsijat olleet esittäneet tapahtumia toisin. Tällainen perustelu ei ollut hyväksyttävää. Valittajalle asetettu rangaistus oli perusteeton. HJK ei ollut rikkonut Jääkiekkoliiton sääntöjä, eikä A:n ollut näytetty menetelleen liiton kilpailusääntöjen tai turvallisuusmääräysten taikka muidenkaan sääntöjen vastaisesti. Kohdepäätökset perustuivat virheelliseen ja puutteelliseen näytönarviointiin ja oletuksiin tapahtumien kulusta.

VASTAUS

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että asiassa tehty valitus oli perusteeton. Lisäksi liitto on todennut, että HJK:lta oli asiassa pyydetty vastineet, eikä joukkueen puolesta asiaan ollut ollut lisättävää. Nyt valituksessa oli tuotu esiin lausumia, joita valitusvaliokunnalle ei ollut esitetty.

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään toistanut valituksessaan esittämänsä sekä todennut muun ohella seuraavaa. HJK:lla ei ollut ollut velvollisuutta hankkia asiassa enempää näyttöä tapahtumainkulusta. Valitusvaliokunta oli päätöksessään arvioinut näytön riittävyyttä, ja sen olisi tullut hylätä valitus. Sakkojen määrääminen puutteellisella näytöllä ja näyttötaakan siirtäminen rangaistavalle ei voinut olla lähtökohta. Toimitsija B:n lausunto vahvisti toimitsija A:n asiassa jo kertoman, eikä A ollut syyllistynyt sääntörikkomukseen.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole pyytäneet suullista käsittelyä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Helsingin Jääkiekkoklubin valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko HJK:lle määrätylle kurinpitoseuraamukselle kaiken asiassa esitetyn näytön pohjalta riittävät perusteet.

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton sääntökirjan (2024–2025) säännön 75 mukaan pelaajat, valmentajat ja joukkueen toimihenkilöt ovat kaiken aikaa vastuussa omasta käytöksestään, ja heidän on pyrittävä ehkäisemään sopimaton käytös ennen peliä, pelin aikana tai sen jälkeen, jäällä tai sen ulkopuolella ja missä tahansa hallilla. Päätuomarit voivat tuomita rangaistuksia kenelle tahansa yllä mainitulle joukkueen henkilöstölle, jos he laiminlyövät tätä sääntöä. Jääkiekkoliiton jäsenseurassa missä tahansa tehtävässä toimiva henkilö sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen säännön 1.1 mukaan pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa tai rekisteröintinsä lunastamalla ja jääkiekkoliiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä.

Kilpailusääntöjen kohdassa 2.1. ”Eettiset määräykset” määrätään muun ohella seuraavaa: ”Perusperiaatteet. SJL:n jäseniin ja heidän jäseniinsä sekä kaikkiin pelipassin tai rekisteröinnin omaaviin harrastajiin sovelletaan IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä sekä IIHF:n ja SJL:n sekä niiden elinten päätöksiä ja ohjeita, joiden ehtoja ja määräyksiä jäsenten on noudatettava tarkasti. Näitä menettelysääntöjä rikkoviin SJL:n jäseniin ja heidän jäseniinsä voidaan kohdistaa SJL:n kurinpitovaliokunnan määräämiä kurinpidollisia seuraamuksia. [---] Asenne ja käyttäytyminen. SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava käyttäytymisessään ihmisarvon tunnustamisen, rehtiyden, lojaaliuden ja vastuullisuuden periaatteita kaikissa kilpailullisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa (sosiaalinen media mukaan lukien) ja moraalisissa suhteissa. [---] Edellä mainittujen periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä ml. pelaajat ja toimihenkilöt, asenteiden ja käyttäytymisen odotetaan perustuvan seuraaviin edellytyksiin: 1. Ihmisarvo tarkoittaa yksilön oikeuksien ja yksityisyyden suojan asianmukaista kunnioittamista. Tämän takaamiseksi: [---] b) Minkäänlaista häirinnäksi (fyysinen, henkinen, moraalinen, ammatillinen tai seksuaalinen) katsottavaa toimintaa, fyysistä tai sanallista tai seksuaalista hyväksikäyttöä, moraa-lista tai henkistä vahingontekoa tai väkivaltaisia tai laittomia toimia ei hyväksytä. Kaikkien SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava kaikenlaisia häirintää ehkäiseviä käytänteitä. 2. Rehtiys tarkoittaa suoraselkäisyyttä ja pidättäytymistä kaikesta väärästä käytöksestä, joka voisi antaa vaikutelman tai herättää epäilyn epäasianmukaisesta toiminnasta. [---] 3. Vastuullisuus tarkoittaa yksilön vastuulla olevien tehtävien ja toimien itsenäistä suorittamista huolellisesti, jää-/rullakiekon etua ajatellen ja lajia kunnioittaen sekä IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä noudattaen. [---]”

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 8.4 mukaan järjestävä seura vastaa ottelun järjestämiseen liittyvistä kaikista toimenpiteistä. Järjestävä seura on vastuussa siitä, että ottelussa noudatetaan SJL:n voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä.

Jääkiekko-otteluiden turvallisuusmääräysten kohdan 1.3 mukaan turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaisiin rangaistuksiin. Turvallisuusmääräysten kohdan 3.5 mukaan seura on vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa. Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.2 mukaan pelaajien, joukkueiden taustahenkilöiden ja erotuomariston koskemattomuus sekä yleisön viihtyvyys ja turvallisuus on taattava koko ottelutapahtuman ajan. Kohdan 4.1.5 mukaan pelaajiin, joukkueiden taustahenkilöihin, erotuomaristoon, toimitsijoihin tai katsojiin kohdistuva herjaava käytös on kiellettyä. Mikäli herjaavaa käytöstä ilmenee, siihen on puututtava välittömästi.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 3.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari ml. seuratuomari ja harrastetuomari, toimitsija ml. seuratoimitsija, joukkue tai seura, joka ottelussa (ottelun kestoajaksi on määritelty 2 tuntia ennen ottelun alkua ja tunti ottelun päättymisen jälkeen) tai seuran tai SJL:n järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo näitä kilpailusääntöjä tai rikkoo SJL:n eettistä ohjeistusta tai eettisiä määräyksiä ja joka missä yhteydessä tahansa syyllistyy häirintään tai syrjivään käytökseen missä tahansa muodossa ml. sosiaalisessa mediassa toimiminen; joka rikkoo SJL:n toimintasääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä; joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä ja -määräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä; joka erotuomarina tai virallisena toimitsijana jättää saapumatta hänelle määrättyyn tehtävään tai jättää suorittamatta tai laiminlyö erotuomarille tai toimitsijalle kuuluvat tehtävät tai käyttäytyy tehtävään sopimattomasti tai rikkoo kilpailu- tai pelisääntöjä. Kurinpitosääntöjen kohdan 3.5 alakohdan c nojalla kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä rangaistuksena taloudellinen sanktio (kurinpitosakko), jonka suuruus on U20-sarjassa ja miesten Mestiksessä enintään 4 000 euroa ja muissa sarjoissa enintään 2 000 euroa.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätökseen ei ole haettu muutosta siltä osin, kuin toimitsijan koskemattomuutta loukanneelle pelaajalle B83 on määrätty kilpailusääntöjen ja eettisten ohjeistuksen rikkomisesta yhden sarjaottelun pituinen rangaistus ja uhkauksen esittäneelle HJK:n joukkueenjohtajalle on määrätty kilpailusääntöjen ja eettisen ohjeistuksen rikkomisesta viiden sarjaottelun pituinen rangaistus. Näiltä osin kurinpitovaliokunnan päätös on siten jäänyt pysyväksi. Kysymys on näin ollen ainoastaan siitä, onko HJK:lle voitu määrätä sakkorangaistus seuratoimitsijan väitetyn menettelyn perusteella.

Valittaja on ensinnäkin katsonut, että kurinpitovaliokunnan päätöksessä ei ole otettu riittävällä tavalla kantaa seuratoimitsijana olleen A:n väitetyn provosoivan, epäasiallisen tai epäurheilijamaisen käytöksen osalta siitä esitettyyn näyttöön. Lisäksi valittajan mukaan valituksen kohteena olevissa päätöksissä ei ole otettu huomioon, että HJK:lle määrätty sakko oli ristiriidassa jääkiekkoliiton turvallisuusmääräysten kanssa. Valittajan mukaan seuratoimitsijalla oli ollut velvollisuus puuttua joukkueen B pelaajien asiattomaan käytökseen jäähyaitiossa. Pelaajan B83 käyttäytyminen viittasi toimintaan, jossa ottelutapahtuman turvallisuus ja viihtyvyys olivat vaarantuneet, ja siihen oli silloin ollut velvollisuus puuttua.

Oikeusturvalautakunta hyväksyy valitusvaliokunnan päätelmän siitä, että esimerkiksi seuratoimitsijan pelin aikana tapahtuvaa negatiivista kommentointia, joka kohdistuu vierasjoukkueen pelaajiin tai toimihenkilöihin, on pidettävä edellä selostettujen jääkiekkoliiton sääntöjen vastaisena toimintana. Arvioitavaksi tulee siten se, onko A:n asiassa esitetyn näytön perusteella katsottava menetelleen valituksenalaisessa päätöksessä kuvatulla tavalla.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään arvioinut, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on alempi kuin tuomioistuimen rikosprosessissa, mutta kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö tuomioistuimessa riitaprosessissa. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumainkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (ks. UOL 29/2024 ja UOL 16/2023). Oikeusturvalautakunta on lisäksi katsonut ratkaisukäytännössään (ks. UOL 8/2024), että näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi. Selvitysvelvollisuus kurinpitosääntöjen rikkomisesta on kurinpitotoimiin ryhtyneellä liitolla. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan.

Kysymyksessä olevaa kurinpitoasiaa on käsitelty kurinpitovaliokunnassa ja valitusvaliokunnassa kirjallisesti. Asiassa esitettynä näyttönä on viitattu ottelun tuomariraporttiin sekä molempien joukkueiden kirjallisiin vastineisiin. Tuomariraportissa on muun ohella mainittu, että ET1 havaitsi ottelun päätyttyä pelaajan B83 rynnänneen nopeasti ulos rangaistusaitiosta, mutta ET1:llä ei ollut selvää näköhavaintoa tapahtumista. Lisäksi raportissa on kerrottu, että samassa yhteydessä Warriors-joukkueen valmentaja raportoi ET2:lle, että rangaistusaition luukkua hoitanut toimitsija olisi aiemmin käyttäytynyt provosoivasti pelaajaa B83 kohtaan. ET2:lla oli visuaalinen havainto siitä, että kyseisessä tilanteessa Warriorsin vastuuvalmentaja oli rauhoitellut pelaajaa B83. Tässä yhteydessä Warriorsin valmentajan kertoman mukaan luukkua hoitava toimitsija oli toistuvasti kommentoinut epäasiallisesti pelaajan B83 ja Warriorsin valmennuksen toimintaa. Tätä ei kuitenkaan ollut tuotu tuomariston tietoon ottelun aikana.

Warriorsin vastineessa on lausuttu, että tuomariraportin kuvaus tapahtumista kuvasi tilannetta kohtuullisen hyvin. Vastineessa on lisäksi esitetty, että Warriorsin päävalmentajan rauhoitellessa pelaajaa B83 rangaistusaition toimitsija oli toistuvasti ja epäasiallisesti kommentoinut keskustelua. Vastineen mukaan toimitsija oli myös tilanteen jälkeen käyttäytynyt provosoivasti valmentajaa kohtaan, minkä myös Warriorsin apuvalmentaja oli havainnut. Vastineessa päävalmentaja on lisäksi kertonut, että hänen ja pelaajan B83 mennessä pyytämään anteeksi toimitsijalta tämä oli jatkanut provosointia ja arvostelua. Toinen Warriorsin valmentaja on katsonut, että tuomariraportissa tapahtumienkulku oli kuvattu melko lievästi, ja lausunut, että toimitsija oli provosoinut muitakin pelaajia kuin pelaajaa B83. Lisäksi eräs Warriorsin toinen pelaaja on vastineessa kertonut, että rangaistusaition toimitsija oli haukkunut Warriorsin joukkuetta ja pelaajia sekä naureskellut, kun näille tuli epäonnistumisia.

HJK:n vastineessa olevassa rangaistusaition toimitsijan lausunnossa on todettu, että ilmapiiri jäähyaitiossa huononi, kun Warriorseilta oli yhtäaikaisesti neljä pelaajaa aitiossa. Joukkueen valmentaja tuli paikalle rauhoittelemaan yhtä pelaajaa, jonka puheet eivät kuulostaneet toimitsijankaan korvaan hyvältä. Tässä yhteydessä toimitsija oli sanonut, että valmennuksen pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, etteivät tällaiset tilanteet toistu, mistä valmentaja oli loukkaantunut. Lisäksi toimitsija on kertonut, että jääkiekko ei herättänyt hänessä mitään tunteita ja että tällaiset lasten pelit olivat ”yhdentekevää” lasten harrastamista. Edelleen toimitsija on kertonut pitäneensä anteeksipyyntötilannetta naamioituna.

HJK on toimittanut oikeusturvalautakunnalle valituksensa liitteenä toimitsija B:n lausunnon. Mainittu lausunto ei ole sisältynyt aineistoon käsittelyn aiemmissa vaiheissa, vaan se on toimitettu lautakunnalle uutena selvityksenä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunnan säännöissä uuden aineiston esittämistä ei ole kielletty. Oikeusturvalautakunnan käytännössä ei pääsääntöisesti ole rajoitettu uuden selvityksen esittämistä. Kurinpitoasiat rinnastuvat myös luonteensa puolesta tässä suhteessa rikosasioiden käsittelyyn, joissa uuden aineiston esittäminen on mahdollista vielä hovioikeudessa haettaessa valittamalla muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Oikeusturvalautakunta ottaa näin ollen asiaa ratkaistessaan huomioon HJK:n toimittaman uuden aineiston.

Lausunnossaan B on muun ohella todennut, että jäähyaitiossa istuneet pojat olivat kovaäänisiä ja naureskelivat tilanteelle ja että A pysyi tilanteessa rauhallisena eikä korottanut ääntään. B on erikseen todennut kiinnittäneensä huomiota pelaajien erittäin huonoon käytökseen ja rumaan kielenkäyttöön, jollaista hänen kokemuksensa mukaan tuli harvoin vastaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa tuomariraportissa on A:n väitetyn provosoivan käyttäytymisen osalta ainoastaan kuvattu Warriorsin valmentajan kertomus tapahtumista. Siten erotuomareilla eli puolueettomilla henkilöillä ei ole omakohtaisia havaintoja väitetystä provosoivasta käyttäytymisestä.

Warriorsin toimihenkilöiden ja pelaajan ja toisaalta A:n ja B:n kertomukset tapahtumista ovat osin ristiriitaiset. Warriorsin vastineessa esitetyt kertomukset ovat kuitenkin pääosin yhdensuuntaiset. Sen sijaan B on kertonut tapahtumista hieman eri tavalla kuin A, minkä voidaan katsoa jossain määrin heikentävän mainittujen kertomusten uskottavuutta. Lisäksi A on itsekin sinänsä myöntänyt kommentoineensa kriittisesti pelaajan ja Warriorsin toimihenkilöiden menettelyä. Kuvattu tilanne on ajallisesti edeltänyt tilannetta, jossa pelaaja B83 oli rynnätessään jäähyaitiosta tönäissyt A:ta, mistä hänelle oli myös määrätty lisärangaistus. Siten A:n menettely ei selity tästä pelaajan moitittavaksi todetusta teosta.

HJK on viitannut turvallisuusmääräyksiin ja lausunut, että toimitsijalla oli ollut velvollisuus puuttua pelaajan asiattomaan käytökseen jäähyaitiossa. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että kun pelaajan oma valmentaja oli saapunut rauhoittelemaan tätä, A:n ei olisi ollut tarpeen tuossa tilanteessa kommentoida pelaajan käyttäytymistä tai Warriorsin toimihenkilöiden menettelyä.

Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on riittävällä varmuudella näytetty, että A on käyttäytynyt tapahtumahetkellä sovellettavissa säännöissä kielletyllä tavalla epäasiallisesti. Näin ollen valitus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

HJK:n vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala (pj.), Hanneli Alho-Ignatius, Tapio Rantala ja Mika Väyrynen (eri mieltä)

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto:

Jäsen Mika Väyrynen:

Hyväksyn enemmistön perustelut ja arvioinnin muilta osin kuin asiassa tehdyn johtopäätöksen ja ratkaisun lopputuloksen osalta, sekä siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa alempana esittämieni näkemysteni kanssa.

Kokonaisuutena arvioiden katson, että asiassa ei ole riittävällä varmuudella näytetty, että HJK:n seuratoimitsija olisi käyttäytynyt tapahtumahetkellä sovellettavissa säännöissä kielletyllä tavalla epäasiallisesti. Oikeusturvalautakunnalle tapauksessa esitetyn kirjallisen aineiston perusteella ei voi tehdä tästä ns. varmoja johtopäätöksiä. Katson, että riittäväksi näytöksi ei riitä pelkästään jäähyaitiossa useampaan kertaan istuneen pelaajan sekä häntä rauhoittamaan tulleen valmentajan näkemys asiasta. Yhdenkään ns. puolueettoman henkilön lausunnot, kuten esimerkiksi ottelun erotuomarien antamat raportit, eivät tue seuratoimitsijan väitettyä epäasiallista käyttäytymistä. Tältä osin kiinnitän huomioita myös siihen, että asiassa on riidatonta, että pelaaja on rikkonut seuratoimitsijan koskemattomuutta. Katson, että pelaajalla on tämän takia ollut myös oma henkilökohtainen intressi pyrkiä lieventämään oman toimintansa moitittavuutta. Totean vielä, että se, että valitusvaliokunnan päätöksessä kerrotaan seuratoimitsijan myöntäneen kommentoineensa ainakin kerran seuran toimintaa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että seuratoimitsija olisi käyttäytynyt säännöissä kielletyllä tavalla epäasiallisesti, ei vaikka pelaaja ja valmentaja olisivat kokeneet tällaisen ”negatiiviseen sävyyn” annetuksi kommentiksi.

Totean, kuten oikeusturvalautakunnan enemmistön perusteluissa myös tuodaan esille, että ”oikeusturvalautakunta on lisäksi katsonut ratkaisukäytännössään (ks. UOL 8/2024), että näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi”. Tältä osin viittaan myös siihen, että jääkiekon valitusvaliokunta on todennut päätöksensä perusteluissa, että ”esitettyä näyttöä on arvioitava kokonaisuudessaan ja että niin sanotussa sana sanaa vastaan -tilanteessa toisen osapuolen väitteiden on oltava selvästi uskottavampia kuin toisen”. Katson, että tässä asiassa esitetyt seikat eivät tue sitä, että huonoon käytökseen syyllistyneen seuran pelaajan ja valmentajan kertomukset olisivat uskottavampia kuin seuratoimitsijan kertomus.

Olen kiinnittänyt huomiota myös ottelun jälkeisiin tapahtumiin ja erityisesti siihen, mitä ottelun jälkeen parkkipaikalla kerrotaan tapahtuneen. Asiakirjojen perusteella keskustelutilanne pelaajan/valmentajan ja seuratoimitsijan välillä on syntynyt sen takia, että pelaaja ja valmentaja ovat kertomansa mukaan menneet pyytämään seuratoimitsijalta anteeksi pelinaikaisia tapahtumia. Katson, että seuratoimitsijan epäasialliseksi käyttäytymiseksi ei voida kuitenkaan lukea sitä, että hän ei ole hyväksynyt pelaajan ja valmentajan esittämää anteeksipyyntöä, koska seuratoimitsija on kertonut kokeneensa sen epäaidoksi. Katson, että seuratoimitsijan näkemys anteeksipyynnön epäaitoudesta ei välttämättä ole väärä, kun ottaa huomioon sen, että seuran valmentaja on myöntänyt käyttäneensä epäasiallista ja henkilöön käyvää kielenkäyttöä seuratoimitsijaa kohtaan sen jälkeen, kun seuratoimitsija ei ole hyväksynyt pelaajan ja valmentajan esittämää anteeksipyyntöä.

Edellä mainitut seikat huomioiden katson, että HJK ry:n valitus on hyväksyttävä ja HJK:lle määrätty rangaistus poistettava. Lisäksi katson, että valitusmaksut tulee palauttaa ja HJK:n lautakuntakulut korvata HJK:n valituksessa vaatimalla tavalla.