22/2025 Jääkiekko - Kurinpito - Kilpailusäännöt - Edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen - Päätöksen sääntöjenvastaisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 22/2025
16.6.2025                                
Diaarinro 18/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 8.4.2025

ASIA                
Edustuskelvottoman pelaajan peluuttaminen

MUUTOKSENHAKIJA
Oulun Kärpät 46 ry 

KUULTAVAT
Suomen Jääkiekkoliitto ry
HIFK Ishockey rf

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 8.4.2025

HIFK Ishockey rf (jäljempänä HIFK) on tehnyt vastalauseen koskien 9.3.2025 pelattua Naisten Mestiksen karsintaottelua HIFK Ak – Kärpät Ak. Vastalauseessaan HIFK on katsonut, että Kärpät Ak oli peluuttanut sanotussa ottelussa edustuskelvotonta pelaajaa. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on päätöksessään 13.3.2025 hylännyt HIFK:n tekemän vastalauseen ja pitänyt ottelun lopputuloksen (1–4) voimassa. Kurinpitovaliokunnan ratkaistavana on asiassa ollut kysymys siitä, koskeeko Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohta 5.4.2.1, jossa edellytetään naisten Mestis-karsinnassa pelaavilta pelaajilta sitä, että nämä ovat pelanneet yli 50 prosenttia kauden otteluista karsintaan osallistuvassa joukkueessa, myös saman seuran junioripelaajia. Kurinpitovaliokunta on päätöksessään päätynyt katsomaan, että näin ei ollut.

HIFK:n valitettua kurinpitovaliokunnan päätöksestä Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan valitusvaliokunta on päätöksessään 8.4.2024 hyväksynyt HIFK:n valituksen, kumonnut kurinpitovaliokunnan päätöksen ja muuttanut kysymyksessä olevan ottelun lopputuloksen HIFK Ak:n voitoksi 5–0. Kurinpitovaliokunnan päätöksestä poiketen valitusvaliokunta on katsonut, että kilpailusääntöjen kohtaa 5.4.2.1. tulee tulkita siten, että se koskee myös alaikäisiä junioripelaajia.

VALITUS PERUSTEINEEN

Oulun Kärpät 46 ry (jäljempänä Kärpät) on valituksessaan vaatinut, että Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja asia jätetään Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan ratkaisun varaan.

Perusteinaan Kärpät on esittänyt, että ennen Naisten Mestiksen karsintasarjan alkua Kärpät oli tiedustellut Jääkiekkoliiton kilpailupäälliköltä, estääkö kilpailusääntöjen kohta 5.4.2.1 tyttöjunioripelaajien peluuttamisen Naisten Mestiksen karsintasarjan otteluissa. Kilpailupäällikön yksiselitteinen kanta tiedusteluun oli ollut, että junioripelaajia voi aina nostaa juniorisarjoista aikuisten sarjoihin. Kärpät oli tämän jälkeen toiminut saamansa ohjeen mukaisesti ja peluuttanut ottelussa HIFK Ak – Kärpät Ak 9.3.2025 pelaajaa, joka oli pelannut pääosan kaudesta Kärppien U15 AAA Valkoinen -joukkueessa. Selvyyden vuoksi Kärpät on lisäksi todennut, että Kärpät Ak ei ole Kärppien naisten ykkösjoukkue, vaan seuralla on joukkue myös ylimmällä sarjatasolla Auroraliigassa.

Kilpailusääntöjen mukaan poikajunioripelaajia voidaan nostaa aikuisten sarjoihin vastaavanlaisissa tilanteissa. Kärpät katsoo, että kilpailusääntöjä on tulkittava samalla tavalla myös tyttöjunioripelaajien kohdalla. Muutoin tyttöjunioripelaajia kohdeltaisiin ilman asiallista perustetta eri tavoin kuin poikajunioripelaajia. Valitusvaliokunnan sääntötulkinta johtaisi myös siihen, että useamman naisten joukkueen pelaajan loukkaantuessa tai sairastuessa samanaikaisesti joukkueen pelaajistoa ei voitaisi täydentää junioreista, jotta ottelut saataisiin pelattua.

On selvää, että Naisten Mestiksen karsintasarjassa pelaavaa joukkuetta ei voida sääntöjen mukaan vahvistaa ottamalla karsintaotteluihin pelaajia saman seuran Auroraliigassa pelaavasta ykkösjoukkueesta. Junioripelaajia tulee kuitenkin voida nostaa joukkueeseen korvaamaan sairastumisten tai loukkaantumisten vuoksi pois jääneitä pelaajia samalla tavalla kuin miesten sarjoissa. Kärpät ei ollut tavoitellut kilpailuetua peluuttamalla kysymyksessä olevassa ottelussa 15-vuotiasta junioripelaajaa, vaan se oli ainoastaan täydentänyt joukkueen kokoonpanoa sairastumisten ja loukkaantumisten vuoksi. Kärpät oli lisäksi vielä ottelupäivänä toistamiseen varmistanut Jääkiekkoliiton kilpailupäälliköltä, että sen aikaisemmin saama ohjeistus oli oikea. Kilpailupäällikkö oli vastannut Kärpille, että nuorista voi ottaa otteluun pelaajia, kuten Kärpille oli jo aikaisemmin vastattu.      

Seurana Kärpät haluaa toimia kilpailusääntöjen mukaisesti. Kärpät ei olisi missään tapauksessa peluuttanut seuran junioripelaajaa ottelussa HIFK Ak:ta vastaan, mikäli se olisi ollut kilpailusääntöjen mukaan kiellettyä. Kärpillä ei kuitenkaan ollut ollut minkäänlaista syytä epäillä junioripelaajansa olevan edustuskelvoton ottelussa, seuran tulkittua Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä samalla tavalla kuin Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö oli tehnyt.

Valitusvaliokunnan päätöksen perusteella Kärpät on nyt menettänyt pelaamalla saavuttamansa nousun Naisten Mestikseen pelikaudeksi 2025–26. Päätös tulee perusteettomana kumota ja asia tulee jättää kurinpitovaliokunnan päätöksen varaan. Joka tapauksessa Kärpille tulee palauttaa sen maksama Urheilun oikeusturvalautakunnan valitusmaksu.  

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan todennut, että kysymyksessä olevan sääntökohdan (5.4.2.1) tarkoituksena on sääntökohdan otsikon - Pelaaminen aikuisten joukkueissa – mukaisesti säädellä pelaajaliikennettä aikuisten joukkueissa. Esillä olevassa asiassa on kysymys tämän sääntökohdan viimeisen lauseen irrottamisesta asiayhteydestään.

Kilpailusääntöjen tarkoituksena on tältä osin ollut rajata ainoastaan eri aikuisten joukkueissa tapahtuvaa pelaajaliikennettä, jotta Naisten Mestiksen karsintaan ei tulisi ylemmän sarjatason pelaajia ratkaisemaan sarjapaikkojen kohtaloa. Kuten Kärpät on valituksessaan todennut, ei olisi edes tarkoituksenmukaista estää tyttöjunioripelaajien mahdollisuuksia tulla paikkamaan esim. sairastapauksissa naisten joukkueeseen, jotta pelit saadaan pelattua. Suomessa nais- ja tyttöpelaajien määrä on vielä toistaiseksi rajallinen eikä kollektiivinen rajoittaminen olisi tästäkään syystä tarkoituksenmukaista.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on katsonut, että kysymyksessä oleva sääntökohta on monitulkintainen riippuen siitä, katsotaanko sääntökohtaa kokonaisuutena, vai pelkästään sen viimeistä lausetta. Valitusvaliokunnan kanta on tältä osin ollut päinvastainen sen katsottua, että kysymyksessä oleva lause yksinään määrittää edustuskelpoisuuden karsintaotteluissa.

Lisäksi Jääkiekkoliitto on lausunut, että kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään aikaisemmin todennut, liiton toimihenkilöiden antamat sääntötulkinnat eivät ole päteviä, jos ne ovat ristiriidassa kilpailusääntöjen kanssa. Kilpailusäännöt ovat aina päätöksenteon perusta.

HIFK on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan HIFK on esittänyt, että Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on päätöksessään tulkinnut kilpailusääntöjen kohtaa 5.4.2.1 samalla tavalla kuin HIFK. Lisäksi HIFK on todennut, että myös se oli tiedustellut Jääkiekkoliiton kilpailupäälliköltä sekä kilpailutoimen koordinaattorilta kysymyksessä olevan sääntökohdan oikeaa tulkintaa ja saanut mainituilta toimihenkilöiltä Kärppiin nähden täysin päinvastaiset vastaukset.  Mikäli sanotun sääntökohdan mukaista yli 50 prosentin sääntöä ei olisi tullut noudattaa, HIFK:lla olisi ollut karsintaotteluissa käytettävissään 7 muuta pelaajaa. 

VASTASELITYS

Kärpät on Jääkiekkoliiton ja HIFK:n vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin uudistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi Kärpät on lausunut, että Jääkiekkoliiton vastauksessa esitetyn ohella Kärppien sääntötulkintaa tukee myös se, että pelikaudelle 2025–26 kilpailusääntöjä on vielä tarkennettu kysymyksessä olevien tilanteiden osalta siten, että epäselvyyttä ei enää voi syntyä ja tyttöjunioripelaajia kohdellaan samalla tavalla kuin poikajunioripelaajia.

Edelleen Kärpät on todennut, että se ja HIFK ovat lähestyneet tilannetta ei tavoin. HIFK oli jo joulukuussa selvittänyt mahdollisuuksia vahvistaa joukkuettaan mahdollisissa Mestis-karsinnoissa Auroraliigan pelaajilla, kun taas Kärpät oli ainoastaan täydentänyt joukkuettaan yhdellä juniori-ikäisellä pelaajalla, joka oli pelannut kysymyksessä olevassa ottelussa ensimmäisen aikuisten pelinsä. Mikäli Kärpät olisi pyrkinyt vahvistamaan joukkuettaan kilpailuetua saadakseen, se olisi ottanut mukaan esimerkiksi seuran naisten U18-maajaoukkueen vakiopelaajiin kuuluvan junioripelaajan. Näin ei kuitenkaan ollut tehty, koska pelikuntoisia saman pelipaikan pelaajia oli ollut riittävästi.  

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on päätöksessään 13.3.2025 hylännyt HIFK:n tekemän vastalauseen, joka on koskenut edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista Naisten Mestiksen karsintasarjan ottelussa HIFK Ak – Kärpät Ak 9.3.2025. HIFK:n haettua Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalta muutosta sanottuun ratkaisuun valitusvaliokunta on kumonnut kurinpitovaliokunnan päätöksen ja katsonut, että Kärpät Ak oli peluuttanut ottelussa edustuskelvotonta pelaajaa. Tämän vuoksi valitusvaliokunta on muuttanut ottelun lopputulosta siten, että Kärpät Ak:n 4–1 voitto on muutettu HIFK Ak:n voitoksi 5–0.    

Kärppien valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätös Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastainen.

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2024–2025 kohta 5.4. koskee pelaamista eri joukkueissa.

Sanotun sääntökohdan alakohdan 2.1. Pelaaminen aikuisten joukkueissa mukaan miesten sarjoissa kenttäpelaaja voi siirtyä toiseen joukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. Ensimmäinen ottelu 15.2. jälkeen määrittää loppukauden joukkueen. Tämän jälkeen siirtyminen on kielletty. Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia kenttäpelaajia. Juniorijoukkueesta voi puolestaan siirtyä vain yhteen aikuisten joukkueeseen seuran valinnan mukaan kauden aikana. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.

Naisten sarjoissa kenttäpelaajan siirtyessä seuran/seurayhteisön rinnakkaisjoukkueeseen on joukkueen, johon pelaaja siirtyi, pelattava siirtymisen jälkeiset neljä (4) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin kenttäpelaaja voi pelata toisessa aikuisten joukkueessa. Kenttäpelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Samana päivänä ei voi siirtyä toiseen joukkueeseen, vaan vasta joukkueen neljättä peliä seuraavana päivänä.

Kenttäpelaajan siirtyessä ylemmän sarjan joukkueeseen voi ylemmän sarjan joukkueesta siirtyä takaisin alemman sarjan joukkueeseen välittömästi ilman neljän (4) ottelun pelaamista. Naisten sarjoissa seuran muussa kuin ykkösjoukkueessa saavat Mestis- tai Liiga-karsinnassa pelata vain ne kenttäpelaajat, jotka ovat pelanneet kauden aikana yli 50 % otteluistaan karsintaan osallistuvassa joukkueessa.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on kysymys siitä, koskeeko edellä selostetun kilpailusääntöjen 2024–2025 kohdan 5.4.2.1 viimeisessä virkkeessä oleva yli 50 prosentin sääntö myös saman seuran tyttöjunioripelaajia, jotka ovat pelanneet kauden pääosin juniorisarjoissa, vai voivatko tyttöjunioripelaajat sääntöjen mukaan pelata naisten muussa kuin ykkösjoukkueessa karsintaotteluissa, vaikka he eivät olisi pelanneet kysymyksessä olevassa joukkueessa yli 50 prosenttia kauden otteluista.

Kysymyksessä olevan sääntökohdan sisältö on tyttöjunioripelaajia koskevalta osin puutteellinen. Yksin sanamuotonsa perusteella sääntökohta mahdollistaa sekä Kärppien että HIFK:n asiassa esittämän sääntötulkinnan. Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on päätynyt asiassa siihen, että yli 50 prosentin sääntö ei koske saman seuran junioripelaajia. Liiton valitusvaliokunta on ratkaisuaan tältä osin tarkemmin perustelematta päätynyt päinvastaiseen lopputulokseen, kumonnut kurinpitovaliokunnan ratkaisun ja muuttanut ottelun lopputuloksen HIFK Ak:n voitoksi 5–0.

Esitetyn selvityksen perusteella Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö on kahdesti vastannut Kärppien edellä mainitun sääntökohdan tulkintaa koskevaan kysymykseen siten, että mainittu yli 50 prosentin sääntö ei koske seuran juniorisarjoissa pelaavia tyttöjunioripelaajia, jotka näin ollen ovat joka tapauksessa edustuskelpoisia seuran naisten akatemiajoukkueen otteluissa Naisten Mestiksen karsintasarjassa. HIFK:lle kilpailupäällikkö on kuitenkin vastannut samaan kysymykseen, osana vastausta laajempaan eri sääntökohtien tulkintoja koskevaan tiedusteluun, että yli 50 prosentin sääntö koskee kaikkia kenttäpelaajia, jotka pelaavat karsinnoissa, ja että jokaisen kenttäpelaajan tulee siten olla pelannut yli 50 prosenttia pelikauden otteluista karsintasarjaan osallistuvassa joukkueessa ollakseen edustuskelpoinen.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että yksittäinen toimihenkilö ei voi antaa lajiliittoa sitovia tulkintoja liiton säännöistä, mikäli hänelle ei ole säännöissä annettu tällaista ratkaisuvaltaa. Lähtökohtana on, että vaikka seura olisi toiminut liiton toimihenkilön myöhemmin vääräksi osoittautuneen ohjeen tai tulkinnan mukaisesti, seura vastaa kuitenkin sääntöjen noudattamisesta. Kohtuusperusteet puoltavat silti sitä, että toimihenkilön antamalle virheelliselle ohjeelle tai tulkinnalle voidaan joissakin tilanteissa esimerkiksi seuraamuksia harkittaessa antaa merkitystä (ks. esim. UOL 7/2012, UOL 12/2012 ja UOL 23/2012).

Edellä kerrotun perusteella asiassa ei voida antaa keskeistä merkitystä sille, että Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö on viesteissään vahvistanut oikeaksi Kärppien sääntötulkinnan, jonka mukaan yli 50 prosentin sääntö ei koske seuran omia tyttöjunioripelaajia. Kilpailupäällikön sääntötulkinta ei poista seuran vastuuta kilpailusääntöjen noudattamisesta. Kärpille ei siten ole voinut syntyä asiassa Jääkiekkoliittoa sitovalla tavalla luottamuksensuojaa samalla tavoin kuin viranomaisen julkista valtaa käyttämällä antamasta tulkintaohjeesta tai neuvosta koskien lain sisällöstä.  

Niin kuin edellä on todettu, kysymyksessä oleva kilpailusääntöjen 2024–2025 kohta 5.4.2.1. on tyttöjunioripelaajien osalta puutteellinen ja tulkinnanvarainen. Jääkiekkoliitto on vastauksessaan todennut, että kysymyksessä olevan sääntökohdan tarkoituksena on ollut ainoastaan rajata pelaajien liikkumista aikuisten joukkueiden välillä, jotta Naisten Mestiksen karsintasarjaan ei tulisi ylemmän sarjatason pelaajia ratkaisemaan sarjapaikkojen kohtaloa. Liiton vastauksessaan esittämän perusteella sanottu sääntökohta ei ole rajoittanut oman seuran juniorijoukkueissa pelaavien tyttöjunioripelaajien peluuttamista Naisten Mestiksen karsintasarjan otteluissa.    

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on riidatonta, että miesten sarjoissa seurat voivat täydentää aikuisten joukkueitaan myös siirtorajan 15.2. jälkeen omilla junioripelaajillaan silloinkin, kun mukaan nostettavat pelaajat eivät ole pelanneet aikaisemmin miesten joukkueessa. Lisäksi sääntökohdan 5.4.2.1. sisältämän yli 50 prosentin säännön kohdistaminen nimenomaisesti vain seurojen muihin kuin ykkösjoukkueisiin tukee vahvasti sitä, että tulkittavan sääntökohdan viimeisen virkkeen tarkoituksena on ollut sen estäminen, että seurat siirtäisivät kilpailuetua saadakseen Auroraliigassa pelaavan edustusjoukkueensa pelaajia seuran karsintasarjassa pelaavaan kakkosjoukkueeseen. Sen sijaan sille, että tarkasteltavana olevalla sääntelyllä olisi tämän ohella pyritty saattamaan tyttöjunioripelaajat erilaiseen asemaan poikajunioripelaajiin nähden tilanteessa, jossa seuran aikuisten joukkuetta on esimerkiksi loukkaantumisten tai muiden yllättävien poisjääntien vuoksi täydennettävä, asiassa esitetystä selvityksestä ei ole löydettävissä tukea.

Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä 2025–2026 kysymyksessä oleva sääntökohta on kirjoitettu siten, että siitä ilmenee selvästi, että oman seuran poika- ja tyttöjunioripelaajia voidaan nostaa aikuisten joukkueisiin samoin edellytyksin. Jääkiekkoliiton vastauksessaan esittämä huomioon ottaen asiassa esitetty selvitys ei kokonaisuutena tue johtopäätöstä, jonka mukaan junioripelaajien edustuskelpoisuutta aikuisten karsintapeleissä olisi myöskään kilpailusäännöissä 2024–2025 tarkoitettu säännellä eri tavalla siitä riippuen, onko kysymys naispuolisesta vai miespuolisesta junioripelaajasta.

Niin kuin edeltä perusteluista ilmenee, Jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Kärpille antamista sääntöjen tulkintaa koskevista ohjeista ei seuraa, että Kärpät olisi voinut toimia oikeutetusti vastoin liiton kilpailusääntöjä ja peluuttaa ottelussa 9.3.2025 edustuskelvotonta junioripelaajaa. Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen aikuisten joukkueissa pelaamista koskevaa kohtaa 5.4.2.1. ei ole perusteltua tulkita siten, että sanotun sääntökohdan sisältämä yli 50 prosentin sääntö olisi koskenut Kärppien ottelussa peluuttamaa, pääosan kaudesta seuran U15-joukkueessa pelannutta junioripelaajaa. Kysymyksessä oleva pelaaja ei siten ole ollut ottelussa 9.3.2025 edustuskelvoton.

Johtopäätökset

Edellä kerrotuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan valituksen kohteena oleva päätös on sovellettavien kilpailusääntöjen vastainen. Näin ollen valitusvaliokunnan päätös on kumottava ja asia on jätettävä Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätöksen varaan.

Päätöslauselma

Oulun Kärpät 46 ry:n valitus hyväksytään.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 8.4.2025 kumotaan.

Valitusmaksu palautetaan

Päätös oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                              

Samuli Sillanpää
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Pertti Lenkkeri ja Timo Pennanen