27/2025 Jalkapallo – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Farmisopimus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 27/2025
15.8.2025                                
Diaarinro 20/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n vastalauselautakunnan päätös 2.6.2025

ASIA                
Jalkapallo – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Farmisopimus

MUUTOKSENHAKIJAT
FC Lahti Oy (FC Lahti)

Joensuun Edustus jalkapallo Oy (Jippo)

JäPS Oy (JäPS)

Käpylän Pallo ry (KäPa)

PK-35 Edustus Oy (PK-35)

SalPa Jalkapallo Oy (SalPa)

FC TPS Turku Oy (TPS)

KUULTAVAT
Suomen Palloliitto ry
Football Club Haka Oy (Haka)

Ekenäs Idrottsförening Ab (EIF)
                         

ASIAN TAUSTA

Seurojen farmisopimusyhteistyö

Jalkapalloseura Haka pelaa miesten Veikkausliigassa ja EIF vuorostaan miesten Ykkösliigassa. Veikkausliigan kausi oli alkanut 5.4.2025 ja Ykkösliigan kausi 21.4.2025.

Hakan ja EIF:n välisestä farmisopimuksesta oli 10.3.2025 Hakan edustajan toimesta ilmoitettu Suomen Palloliitto ry:een verkkolomakkeella. Samalla sen hyväksymiseksi ja rekisteröimiseksi oli maksettu farmisopimusmaksu. Liitto oli 10.3.2025 hyväksynyt ilmoituksen ja tieto farmisopimuksesta oli samalla julkaistu liiton verkkosivustolla. Haka ja EIF olivat 25.4.2025 julkaisseet tahoillaan tiedotteet farmisopimusyhteistyön alkamisesta mutta samana päivänä pyytäneet liittoa mitätöimään farmisopimuksen. Farmisopimuksen voimassaolo olisi esteenä EIF:n mahdolliselle nousemiselle Veikkausliigaan.

Liiton kilpailutoiminnan johtajan päätös

Liiton kilpailutoiminnan johtaja oli päätöksellään 25.4.2025 hyväksynyt seurojen pyynnön ja mitätöinyt farmisopimuksen rekisteröinnin. Tästä oli 29.4.2025 tiedotettu miesten Ykkösliigan seuroja.

Liiton kilpailutoiminnon päätös

Valittajina olevat seitsemän kilpailevaa jalkapalloseuraa olivat tehneet vastalauseen kilpailutoiminnan johtajan päätökseen. Liiton kilpailutoiminto on päätöksellään 16.5.2025 hylännyt vastalauseen pysyttäen kilpailutoiminnan johtajan päätöksen voimassa.

Päätöksen perustelujen mukaan kilpailutoiminnan johtajalla liiton hallituksen määräämänä kilpailutoiminnallisena päätöksentekijänä on ollut toimivalta päättää farmisopimuksen mitätöimisestä liiton sisäisen sääntelyn puitteissa ottaen huomioon kilpailumääräysten kohta 41 ja se, ettei farmisopimusten mitätöinnistä tai purkamisesta ole säädetty liiton kilpailu-, farmisopimus- tai muissa määräyksissä, jolloin kyseessä on sääntelyaukko.

Päätöksen mukaan farmisopimus tulee farmisopimusmääräysten mukaan voimaan, kun se on lähetetty liittoon. Farmisopimuksen osapuolina olevat seurat ovat ennen sopimuksen liittoon lähettämistä toimineet yhteisymmärryksessä. Hakan edustaja on täyttänyt sopimuslomakkeen vilpittömästi siinä käsityksessä, että seurat aloittavat farmiyhteistyön. Seurojen välinen sopimus on siten tullut voimaan ja ollut voimassa 10.3. – 25.4.2025. Mikäli farmisopimuslomake olisi täytetty jonkin seuran toimesta täysin ilman toisen farmisopimukseen merkityn seuran tietoisuutta, asiaa olisi arvioitava toisin.

Kilpailumääräysten kohta 41 mahdollistaa tapauskohtaiset poikkeukset tilanteissa, joista ei ole nimenomaisia määräyksiä. Itsesääntely ei voi olla aukotonta eikä liiton säännöksissä ja määräyksissä ole kielletty farmisopimuksen mitätöintiä. Vaikka tietämättömyys säännösten sisällöstä ei yleensä vapauta vastuusta, sopimusoikeudellisessa kontekstissa motiivierehdyksenä ilmentyvä oikeuserehdys poikkeaa periaatteen soveltamistilanteena merkittävästi esimerkiksi rikosvastuuseen rinnastuvasta sanktionormiston soveltamisesta. Nyt käsillä olevan farmisopimusta koskevan nousukieltoa koskevan säännön tarkoituksena ei ole rangaista tai sanktioida joukkueita etukäteisesti vaan säilyttää alemman sarjatason kilpailullinen integriteetti. Ajatuksena on, ettei alemmalla sarjatasolla pelaava joukkue voi nousta ylimmälle sarjatasolle, jos se on kauden aikana peluuttanut ylemmän sarjatason joukkueen pelaajia.

Päätöksen mukaan Haka ja EIF ovat toimineet vilpittömässä mielessä erehtyen farmisopimuksen mahdollisista seurauksista ja ilmoittaneet tahdostaan purkaa/mitätöidä farmisopimus välittömästi tultuaan tietoisiksi nousukieltosäännöksestä. Ei ole kohtuullista eikä tarkoituksenmukaista asettaa nousukieltoa EIF:lle, joka on toiminut vilpittömässä mielessä ja pyrkinyt korjaamaan erehdyksensä heti tultuaan siitä tietoiseksi. Farmisopimuksen osapuolten toiminnan huolimattomuudella ja liiton tiedottamispuutteilla ei ole asiassa merkitystä. Valittajina oleville kilpaileville seuroille ei ole aiheutunut farmisopimuksen tekemisestä tai sen myöhemmästä mitätöinnistä konkreettista haittaa tai muutakaan seurausta. Farmisopimusta ei ole hyödynnetty eikä sen perusteella ole seurojen välillä siirtynyt pelaajia. Farmisopimuksen mitätöinti ei vaaranna Veikkausliigan tai Ykkösliigan urheilullista tai kilpailullista integriteettiä, vaan päinvastoin vahvistaa Ykkösliigan kilpailullisuutta kaudella 2025. Vastalauseen tehneiden kilpailevien seurojen pyrkimyksenä näyttää olleen keinotekoisesti ja epäsuorasti reilun pelin periaatetta rikkoen poistaa yksi potentiaalinen kilpailija Veikkausliigan nousutaistelusta tulevalla kaudella.

Liiton vastalauselautakunnan päätös

Valittajien valitettua palloliiton vastalauselautakunta on 2.6.2025 hylännyt valituksen pysyttäen farmisopimuksen mitätöinnin voimassa.

Päätöksen mukaan asian ratkaisemisen kannalta keskeisin kysymys on se, onko EIF:n ja Hakan välillä tehty sopimusoikeudellisesti pätevä farmisopimusmääräyksissä tarkoitettu farmisopimus vai ei. Päätöksessä on katsottu, että kyseessä on seurojen kannalta niin merkittävästä ja sen toimintaan suuresti vaikuttavasta sopimuksesta, että on välttämätöntä edellyttää sen hyväksymistä seuran hallituksessa. Seurojen yhteinen tiedonanto ei voi korvata tällaista hyväksymispäätöksen puutetta. EIF:n ja Hakan välillä ei ole ollut pätevällä tavalla syntynyttä farmisopimusta, joka olisi voinut olla rekisteröinnin kohteena. Hakan edustajalla ei ole ollut toimivaltaa ja kelpoisuutta edustaa EIF:iä farmisopimuksen rekisteröinnissä. Liiton kilpailusääntöjen kohta on kyseiseltä kohdin puutteellinen eikä se voi korvata osapuolten osalta edellytettävää niiden sääntöjen mukaista päätöksentekoa sopimuksen syntymisen osalta.

VALITUS PERUSTEINEEN 

FC Lahti Oy (FC Lahti), Joensuun Edustus jalkapallo Oy (Jippo), JäPS Oy (JäPS), Käpylän Pallo Ry (KäPa), PK-35 Edustus Oy (PK-35), SalPa Jalkapallo (SalPa) ja FC TPS Turku Oy (TPS) ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että Suomen Palloliitto ry:n vastalauselautakunnan päätös 2.6.2025 kumotaan ja että Suomen Palloliitto ry velvoitetaan korvaamaan valittajille näiden lautakuntakulut 220 eurolla.

Palloliiton vastalauselautakunnan käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirheenä kuulemisperiaatteen loukkaus. Valittajille ei ole ennen ratkaisun tekemistä toimitettu tiedoksi niitä uusia ja yllättäviä väitteitä ja seikkoja, joihin EIF ja Haka ovat asiassaan vastalauselautakunnan käsittelyssä ensi kertaa vedonneet ja joihin valituksenalainen päätös on perustettu. Valittajat ovat saaneet tietää vastalauselautakunnan päätöksestä Hakan edustajan toimineen ilman EIF:n valtuutusta ja siitä, ettei EIF:n hallitus ole hyväksynyt sopimusta. Asiaa ei ole kuitenkaan menettelyvirheen vuoksi palautettava takaisin palloliittoon käsiteltäväksi, vaan oikeusturvalautakunnan on arvioitava asia kaikilta osin.

Yksiselitteisten farmisopimussääntöjen ja kilpailumääräysten mukaan jalkapallon Ykkösliigassa pelaava joukkue, joka on tehnyt farmisopimuksen ylimmässä sarjassa Veikkausliigassa pelaavan joukkueen kanssa, ei voi nousta Veikkausliigaan. Tästä syystä farmisopimuksen Veikkausliigaseura Hakan kanssa tehnyt Ykkösliigajoukkue EIF ei voi nousta Ykkösliigasta Veikkausliigaan sarjakaudella 2025.

Hakan ja EIF:n välistä, Suomen Palloliitto ry:ssä rekisteröityä farmisopimusta ei tule mitätöidä, vaan sopimuksen tulee katsoa olevan kaikkine määräyksineen ja oikeusvaikutuksineen edelleen voimassa. Hakan ja EIF:n farmisopimus on syntynyt farmisopimusmääräysten 2025 mukaisesti liiton verkkolomakkeella. Sopimus on tullut tehdä näin eikä sitä ole edellytetty allekirjoitettavan. Vain toinen osapuoli on voinut sen liitolle toimittaa. Kummatkin seurat ovat kuitenkin erikseen pyytäneet määräajan jälkeistä sopimuksen hyväksymistä painavien syiden vuoksi, joten kummankin seuran tahdonmuodostus on ollut yksiselitteinen, kun ne ovat halunneet toistensa kanssa farmisopimuksen, mitä on osoittanut myös kummankin seuran asiaa koskevat tiedotteet, lausunnot ja merkinnät verkkosivuillaan. Tahtotila on kohdistunut nimenomaan farmisopimuksen tarkoittaman yhteistyön tuomiin hyötyihin. Kummatkin sopimuksen osapuolina olevista seuroista ovat ymmärtäneet tehneensä farmisopimuksen ja sitoutuneet siihen. Tätä johtopäätöstä puoltaa myös se, että sopimusmaksu on suuruudeltaan ollut seurojen taloustilanne huomioon ottaen merkittävä.

Liitto on hyväksynyt farmisopimuksen ja rekisteröinyt sen, jolloin sopimus on syntynyt. Kilpailunjärjestäjänä liitto on vastuussa siitä, että se hyväksyessään farmisopimuksen voimaantulon sitä ennen tutkii sen rekisteröinnin edellytykset.

Farmisopimusmääräykset ovat olleet olennaisilta osiltaan muuttumattomat ja ne ovat olleet Hakan ja EIF:n luettavissa ennen sopimuksen tekemistä. Molemmat seurat ovat olleet velvolliset tuntemaan säännökset sisällöltään ja noudattamaan niitä.

Sopimusseurat ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin laiminlyöneet tutustua farmisopimussääntöihin, mikä ei ole hyväksyttävä syy välttää farmisopimusmääräysten seuraamuksia. Kaikille jalkapallon ylemmillä sarjatasoilla toimiville on selvää, että liiton kilpailumääräykset, rangaistusmääräykset, farmisopimusmääräykset, yhteistyöseuramääräykset ja monet muut määräykset annetaan aina pelikaudeksi kerrallaan ja että määräyksiä myös säännönmukaisesti päivitetään ja muutetaan. Vakiintuneesti on katsottu, ettei motiivierehdystä ole olemassa eikä sen seurauksena synny sopimuksen pätemättömyyttä tilanteessa, jossa toimialalla ammattimaisesti toimivien oikeushenkilöiden käytettävissä ja tiedossa sopimuksentekohetkellä ovat olleet juuri ne tekijät ja seikat, joihin myöhemmin vedotaan sopimuksen pätemättömyysperusteena. Tässä asiassa liiton sopimuksenteko- ja rekisteröintihetkellä voimassa olleet farmisopimusmääräykset ja niistä seuraava nousukielto eivät ole olleet tulkinnanvaraiset. Kysymys ei siten ole ollut tulkintaerehdyksestä.

Asia on ratkaistu virheellisesti ja vastoin farmisopimusmääräyksiä ja niissä viitattuja kilpailumääräyksiä. Vastalauselautakunnan päätös on myös yleisen sopimusoikeuden ja farmisopimuskäytännön vastainen. Kaudeksi 2025 rekisteröityä farmisopimusta ei ole farmisopimusmääräysten 2025 perusteella mahdollista mitätöidä, koska farmisopimusmääräysten mukaisesti kysymys on yhden pelikauden kestävästä määräaikaisesta sopimuksesta, jonka mitätöintiä ei ole farmisopimusmääräyksissä pidetty tarpeellisena eikä mahdollisena. Farmisopimus voi määräysten kohdan 1.1.3. mukaan raueta ainoastaan siinä tilanteessa, että sopimusseurat joutuisivat kesken kilpailukauden sarjojen jakautuessa samaan sarjaan. Muista purkautumistilanteita ei ole säännelty eikä määräyksiä ole farmisopimuksen mitätöinnistä. Toisin kuin farmisopimusmääräyksissä liiton yhteistyöseuramääräysten (2025) kohdassa 10 on säännelty hyvin yksityiskohtaisesti mahdollisuus purkaa sopimus pelikauden aikana, mikä osoittaa, että sopimuksen purkamismahdollisuus olisi kirjattu farmisopimusmääräyksiin, jos sellainen olisi olemassa. Kysymys on liiton itsensä samanaikaisesti samalle pelikaudelle tekemistä säännöistä, joten kysymys ei ole sääntelyaukosta.

Liiton kilpailutoiminnan johtajalla ei ole ollut toimivaltaa mitätöintiä koskevan päätöksen tekemiseen. Kilpailumääräysten (2025) kohdan 41 mukaan liiton hallitus tai sen määräämä elin päättää kilpailutoimintaan liittyvistä asioista, joista ei ole mainittu määräyksissä. Nyt on ollut kysymys tällaisesta asiasta.

Mikäli vastalauselautakunnan päätös hyväksyttäisiin, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että mikä tahansa farmisopimuksen tehnyt seura voisi – hyödynnettyään ensin farmisopimusta – jatkossa ilmoittaa, ettei sen hallitus olekaan hyväksynyt farmisopimusta, päästä näin irti sopimuksesta ja nousta samaan sarjaan sopimuspuolensa kanssa.

Valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, ettei EIF ollut ilmoituksensa mukaisesti asianmukaisesti hyväksynyt seurassa farmisopimusta ja ettei farmisopimuksen liitolle toimittaneella henkilöllä ollut toimivaltaa ja kelpoisuutta edustaa EIF:iä, mistä syistä sopimusoikeudellisesti pätevää farmisopimusta ei ollut syntynyt.

Vastalauselautakunnan päätöksen perustelut farmisopimuksen rekisteröinnin hoitaneen Hakan edustajalta puuttuneesta valtuutuksesta edustaa EIF:iä ja siten puuttuneesta toimivallasta sopimuksen syntymiseksi ovat virheelliset ottaen huomioon edellä lausutut seikat siitä, miten sopimus on voitu farmisopimuksen mukaan tehdä ja toimittaa rekisteröitäväksi ja miten kumpikin seura on erikseen pyytänyt farmisopimuksen rekisteröimistä sille varatun määräajan jälkeen. Palloliitto kilpailunjärjestäjänä ei edellytä eikä myöskään sen määräyksissä ja säännöissä edellytetä, että farmisopimus hyväksyttäisiin sopimuksen tekevän seuran hallituksessa. Farmisopimusta ei myöskään pääsääntöisesti hyväksytä seuran hallituksessa, koska ne ovat operatiivisia sopimuksia. Joka tapauksessa EIF:n hallitus on tullut farmisopimuksesta tietoiseksi viimeistään sen tekemisen jälkeen ja hyväksynyt 10.3. – 25.4.2025 voimassa olleen sopimuksen vähintäänkin hiljaisesti. Sopimus on ulkopuolisia vilpittömässä mielessä olleita tahoja, kuten Ykkösliigan muita seuroja, kohtaan sitova. Näillä ulkopuolisilla tahoilla on oikeus luottaa toiminnanjohtajan edustusoikeuteen.

Kummatkin farmisopimuksen osapuolena olevat seurat ovat pyytäneet yhteisesti sopimuksen mitätöintiä. Mitätöintipyynnössä ei ollut vedottu siihen, ettei sopimus olisi tullut voimaan tai etteivät seurojen hallitukset olisi sopimusta alun perin hyväksyneet. Mitätöintipyynnön taustalla on ollut seurojen ulkopuolisista lähteistä saama tieto EIF:iä koskevasta nousukiellosta.

Liitto on farmisopimusmääräysten kohdan 1.2. perusteella edellyttämällä painavia syitä farmisopimuksen voimaansaattamiselle antanut erityistä merkitystä sille, milloin aikaisempi farmisopimusseurojen sarjoista on alkanut. Farmisopimuksen luonteeseen kuuluu se, että sopimusseurat ottavat sen huomioon pelaajarekrytoinnissa, mistä syystä sopimuksella on merkitystä seuroille ja niiden toiminnalle. Sen sijaan sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo ei ole edellyttänyt yhdenkään pelaajan siirtymistä sopimusseurojen välillä. Sopimus ei ole myöskään ollut voimassa vain nimellisesti.

Farmisopimuksen rekisteröinnin jälkeen kysymys ei ole ollut vain sopimusosapuolten ja liiton oikeuksista vaan kaikkien muidenkin kyseisillä sarjatasoilla pelaavien joukkueiden oikeuksista ja niiden valvomisesta. Myös liitto on omassa toiminnassaan velvollinen noudattamaan sääntöjään. Sillä, ettei valittajille ole ehtinyt aiheutua vahinkoa, ei ole merkitystä sääntöjen tai sopimusoikeudellisen pätemättömyyden kanssa.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry (liitto) on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään, vastalauselautakunnan päätös 2.6.2025 kumotaan ja liiton kilpailutoiminnon päätös 16.5.2025 pysytetään voimassa.

Liiton vakiintuneen käytännön ja kilpailumääräysten mukaisesti sekä urheilukilpailujen ”juoksevan” luonteen johdosta liiton kilpailutoiminto ratkaisee sääntöjen tulkintaan liittyviä asioita lähes päivittäin. Kilpailumääräysten kohdan 26.1 mukaan päätöksestä saa tehdä vastalauseen ja vasta vastalauseeseen annettu kirjallinen päätös on ns. muodollinen ja valituskelpoinen päätös.

Liiton kilpailutoiminnan johtaja on ollut toimivaltainen päätöksellään 25.4.2025 mitätöimään farmisopimuksen. Päätös ei ole ollut voimassa olevien määräysten vastainen. Farmisopimusten mitätöinnistä tai purkamisesta ei ole liiton kilpailu-, farmisopimus- tai muita määräyksiä. Käsillä on ns. sääntelyaukko. Tästä huolimatta kysymys on ollut kilpailumääräysten kohdan 41 mukaisesta kilpailutoimintaan liittyvästä asiasta, jossa liiton hallituksen määräämänä elimenä liiton kilpailutoiminto ja liiton kilpailutoiminnan johtaja sen edustajana tekee päätökset. Vaikka myöskään sopimuksen mitätöinnistä ei ole liiton säännöissä tai farmisopimusmääräyksissä nimenomaisesti lausuttu, sellaista ei ole myöskään kielletty. Se, että kaikki mahdolliset poikkeustilanteet olisi mahdollista etukäteen huomioida liiton säännöissä ja määräyksissä, on mahdotonta. Näin ollen edellä mainittu kilpailumääräysten kohdan 41 säännös mahdollistaa asian tapauskohtaisen ratkaisemisen.

Liiton vastalauselautakunnan valituksenalainen päätös 2.6.2025 on lopputulokseltaan oikea mutta perusteiltaan liiton määräysten ja vakiintuneen käytännön vastainen ja siten sellaisena virheellinen. Vastalauselautakunnan päätös ei ole perusteiltaan liiton farmisopimusmääräysten tai vakiintuneen farmisopimuskäytännön mukainen. Päätöksen ja sen mukaisen käytännön noudattaminen johtaisi tilanteeseen, jossa mikään liiton jäsenseurojen välillä tehty farmisopimus ei olisi voimassa. Farmisopimusmääräysten mukainen menettely sopimuksen voimaantulolle on vakiintunut. Farmisopimusjärjestelmä ei nykyisellään toimisi, jos jokaisen farmisopimuksen solmimiselle tarvittaisiin seuran hallituksen hyväksyntä. Hakan edustajalla on liiton määräysten puitteissa ollut toimivalta ja kelpoisuus edustaa molempia seuroja farmisopimuksen rekisteröinnissä, kun osapuolet ovat olleet yhteisymmärryksessä farmisopimuksen laatimisesta.

Liiton yhteistyöseuramääräyksillä ei ole vaikutusta siihen, millä tavalla liiton farmisopimusmääräyksiä tulisi tulkita. Nämä määräykset ovat eri tarkoituksiin luodut ja toisistaan itsenäiset säännöstönsä. Yhteistyöseurasopimusmääräykset soveltuvat nuoriin pelaajiin. Farmi- ja yhteistyöseurasopimuksilla on sopimusten osapuolten näkökulmasta erilaiset seuraukset. Tästä syystä sopimuksia myös säännellään toisistaan erillisillä määräyksillä. Sillä seikalla, ettei farmisopimusta – toisin kuin yhteistyöseurasopimusta – ole määräysten mukaan mahdollista seurojen keskinäisellä päätöksellä purkaa kesken kauden, ei ole merkitystä sen arvioinnissa, onko farmisopimus ollut liiton kilpailutoiminnon päätöksellä mahdollista mitätöidä ennen kuin sopimuksesta on aiheutunut mitään seurauksia.

Vastalauselautakunnan päätöstä edeltävä liiton kilpailutoiminnon päätös, jossa on vahvistettu Hakan ja EIF:n välinen farmisopimus mitätöidyksi, on perusteltu, kohtuullinen sekä liiton sääntöjen, määräysten ja vakiintuneiden sopimus- ja urheiluoikeudellisten periaatteiden mukainen. Sääntelemättömissä tilanteissa määräysten tulkinnassa tulee antaa painoarvoa myös sääntelyn tarkoitukselle ja tavoitteille, eri osapuolten oikeusturvan toteutumiselle sekä urheiluoikeuden yleisille periaatteille. Kilpailutoiminnon päätös on pysytettävä voimassa. Asia on oikeudellisesti selvä. Valitus ei anna aihetta arvioida asiaa toisin kuin mitä liiton kilpailutoiminnon päätöksessä on tehty.

Voimassa olevien määräysten ja vakiintuneen farmisopimuskäytännön puitteissa Hakan ja EIF:n välinen farmisopimus on tullut voimaan 10.3.2025. Asiassa on selvää, etteivät seurat ole olleet tietoisia nousukieltoa koskevasta määräyksestä eivätkä ne olisi tehneet farmisopimusta, mikäli ne olisivat tienneet määräyksiin edelliskaudella lisätystä nousukieltoa koskevasta säännöstä. Farmisopimuksen tekemisessä on siis vallinnut molemminpuolinen motiivierehdys. Asiassa ei ole esitetty näyttöä tai edes väitettä, jonka perusteella seurat eivät olisi vilpittömästi erehtyneet muuttuneen sääntelyn sisällöstä. Farmisopimusta ei ole ehditty hyödyntää; sopimusosapuolille ei ole aiheutunut sopimuksesta mitään hyötyä eikä kolmansille osapuolille haittaa. Farmisopimuksen mitätöintiä koskevassa sopimusoikeudellisessa arvioinnissa on oleellista ainoastaan se, ettei itse farmisopimuksesta – erotuksena mitätöintipäätöksestä – ole aiheutunut seurauksia kolmansille. Farmisopimuksen mitätöinti ei olisi mahdollista, mikäli siitä olisi osoitettu aiheutuneen jotain konkreettisia seurauksia esimerkiksi pelaajamarkkinoilla.

Nousukieltoa koskeva sääntö ei ole sanktioluonteinen. Näin ollen se, että säännön sisällöstä tietämätön velvoitettaisiin noudattamaan sääntöä, johtaisi EIF:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen eikä tällainen tulkinta palvelisi myöskään nousukieltosäännön tarkoitusta. Kilpailumääräysten mukaisen nousukiellon tarkoituksena ei ole rangaista tahattomasti määräysten sisällöstä erehtynyttä seuraa tai toimijaa, vaan varmistaa sarjanousujärjestelmän kilpailullinen integriteetti tilanteissa, joissa farmisopimusta on tosiasiassa hyödynnetty. Näin ollen Haka ja EIF voivat poikkeuksellisesti vedota tietämättömyyteensä mitätöinnin perusteena, sillä farmisopimuksen pitäminen voimassa olisi kohtuutonta.

Valittajien, kuten muidenkin asiaan osallisten, tulee vastata itse omista mahdollisista lautakuntakuluistaan ja valitusmaksuistaan.

LAUSUMAT PERUSTEINEEN

Football Club Haka Oy (Haka) on lausumassaan vaatinut, että valitus hylätään.

Haka ja EIF olivat 6.3.2025 aloittaneet keskinäiset neuvottelut seurojen välisestä farmisopimuksesta. Kun yhteisymmärrys oli nopeasti löytynyt, Haka oli 10.3.2025 tehnyt liitolle sen sivuston kautta vaadittavan ilmoituksen sopimuksesta. Tämän jälkeen seurojen farmiyhteistyössä ei ollut edetty lainkaan; farmisopimuksen sisältöä ei ollut yksilöity eikä pelaajia siirtynyt sen perusteella seurojen välillä. Haka oli huhtikuun 2025 lopulla tullut tietoiseksi farmisopimukseen perustuvasta sarjatasonousun estävästä yllättävästä säännöksestä, minkä jälkeen Haka oli liiton suostumuksin perunut seurojen välisen yhteistyön.

Haka oli tehnyt ilmoituksen farmisopimuksesta asetetun määräajan jälkeen ilman hyväksyttävää syytä tälle. Näin ollen ilmoitusta ei olisi tullut alun perinkään hyväksyä, mutta samasta syystä käyttöönottamattoman farmisopimuksen mitätöimiselle on ollut kilpailutoiminnanjohtajalla toimivaltuudet. Päätös farmisopimuksen mitätöimisestä on siten pidettävä voimassa.

Ekenäs Idrottsförening Ab (EIF) on lausumassaan vaatinut, että valitus hylätään.

EIF oli suunnitellut alustavasti yhteistyön aloittamista Hakan kanssa kaudelle 2025. Mahdollisuudesta solmia farmisopimus oli maaliskuussa 2025 käyty puhelinkeskustelu seurojen välillä. EIF oli 22.4.2025 saanut tietää Hakan ilmoituksesta liitolle. Tämän jälkeen Hakan aloitteesta on julkaistu 25.4.2025 lehdistötiedote, joka oli koskenut vielä neuvotteluvaiheessa ollutta seurojen välistä yhteistyökuviota. Minkäänlaista virallista sopimusta tai päätöstä ei kuitenkaan ollut seurojen välillä tehty; EIF:n hallitus oli ainoastaan päättänyt keskustella mahdollisen yhteistyön selvittämisestä. Liitolle tehty Hakan sopimusilmoitus ei ole EIF:n näkökulmasta sitova vaan ainoastaan ehdollinen ilmoitus mahdollisesta tulevasta yhteistyöstä. EIF ei ole ollut aktiivinen osapuoli kyseisessä farmisopimuksen rekisteröintimenettelyssä. Näin ollen liiton määräykset eivät voi velvoittaa EIF:n edustusjoukkuetta, koska farmisopimusta ei ole syntynyt.

EIF on edellisellä kaudella 2024 pelannut Veikkausliigassa. Tällöin sääntöihin on tehty nousukieltoa koskeva sääntömuutos, mutta sopimuskäytäntöä ei ole päivitetty siten, että farmisopimusilmoitus edellyttäisi molempien osapuolten hyväksyntää, allekirjoitusoikeuden todentamista ja vahvaa tunnistautumista. Tällainen poikkeaa normaalista sopimuskäytännöstä eikä voi näin ollen aikaansaada EIF:iä velvoittavaa sopimusta. Farmisopimusta ei voida katsoa solmituksi ilman seuran myötävaikutusta tai suostumusta. EIF ei ole ollut tietoinen siitä, että kilpailumääräyksiä voitaisiin tulkita toisin.

Hakan farmisopimusilmoitus on toimitettu sääntöjenvastaisesti myöhässä, ilman hyväksyttävää perustetta ja hyväksytty kilpailutoiminnan johtajan päätöksellä. Kilpailutoiminnan johtajan toimivallan olemassaoloa tai puuttumista tulee kuitenkin arvioida samalla tavalla farmisopimuksen rekisteröinnin ja sen mitätöinnin osalta.

EIF:lle aiheutuva mahdollinen nousukielto olisi kohtuuton ja epäoikeudenmukainen seuraamus.

VASTASELITYS

Valittajat ovat antaneet yhteisen vastaselityksensä.

Hakan ja EIF:n välinen farmisopimus on vuoden 2025 farmisopimusmääräysten mukaisesti tullut voimaan 10.3.2025, kun se on kummankin seuran pyynnöstä liiton toimesta rekisteröity. Liitto on tätä edeltävästi varmistanut rekisteröinnin edellytykset. Kummatkin seurat ovat motiivierehdykseen vetoamalla ja mitätöintiä pyytämällä katsoneet keskinäisen farmisopimuksen tulleen voimaan. Vasta myöhemmin on esitetty virheellinen väite siitä, ettei sopimusta olisi lainkaan syntynyt. Liitto ja seuroista Haka ovat katsoneet sopimuksen syntyneen; EIF:n näkemys sopimuksen syntymättä jättämisestä on jälkijättöisenä epäuskottava.

Liiton kilpailutoiminnon päätös farmisopimuksen mitätöinnistä on vuoden 2025 yksiselitteisten farmisopimusmääräysten kohdan 1.1 vastainen. Mikään liiton määräyksistä ei ole sallinut mitätöidä farmisopimusta tai sen rekisteröintiä koskevaa päätöstä. Kysymys ei ole sääntelemättömästä tilanteesta vaan liiton määräysten vastaisesta päätöksestä. Farmisopimuksen rekisteröinti tekee farmisopimuksesta määräaikaisen ja mitätöimiskelvottoman sarjakauden ajaksi. Joka tapauksessa farmisopimuksen pätemättömyyteen tai sopimuksen rekisteröintiä koskevan päätöksen mitätöintiin ei ole edellytyksiä ammattimaisten toimijoiden motiivierehdyksen perusteella ottaen huomioon, että yksiselitteiset farmisopimusmääräykset ovat olleet kaikkien luettavissa tammikuusta 2025 lukien. Sillä, onko farmisopimuksesta näytetty aiheutuneen konkreettisia seurauksia esimerkiksi pelaajamarkkinoilla taikka vahinkoa, ei ole farmisopimusmääräyksiin kuulumattomana seikkana merkitystä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu ja asian tutkiminen

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, ovatko valittajat saaneet lausua kaikista vastapuoliensa esittämistä seikoista vastalauselautakunnan menettelyssä vai rasittaako menettelyä tältä osin virhe, jonka vuoksi valituksenalainen päätös tulisi kumota. Siinä tapauksessa, ettei päätöstä ole menettelyvirheen vuoksi kumottava tai asiaa palautettava uudelleen vastalauselautakunnan tutkittavaksi, asiassa on kysymys siitä, onko liiton päätös farmisopimuksen rekisteröinnin mitätöinnistä sääntöjenvastainen.

2. Palloliiton vastauksessa esittämän vaatimuksen tutkiminen

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liitto on oikeusturvalautakunnan asian käsittelyssä antamassaan vastauksessa valitukseen esittänyt itsenäisen muutosvaatimuksen, jonka mukaan vastalauselautakunnan päätös tulisi virheellisten perustelujen vuoksi oikeasta lopputuloksen huolimatta kumota ja jonka mukaan kilpailutoiminnon päätös tulisi pysyttää sellaisenaan voimassa. Kysymys on tältä osin muutoksenhakuoikeudesta ja -intressistä.

Kuten urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on aikaisemmin lausuttu (esim. UOL 31/2022), pelkästään ratkaisun perusteluihin ei siviiliprosessioikeutta koskevan kotimaisen oikeuskäytännön mukaan saa vakiintuneesti pääsääntöisesti hakea muutosta, vaikka päätöksen perustelut olisivat asianosaisen mielestä hänelle epäedulliset. Tällainen muutoksenhaku ei olisi prosessitaloudellisesti tarkoituksenmukaista, koska ratkaisun lopputulos ei voisi kuitenkaan muuttua ja koska ratkaisun perustelut eivät saa niin sanottua oikeusvoimaa. Kysymys on siitä, että muutoksenhakijalla tulee olla muutoksenhakuintressi, joka kohdistuu ratkaisun lopputulokseen, jotta muutoksenhakemus voidaan ylipäätään tutkia.

Asiassa ei ole väitetty, ettei liitolla olisi ollut oikeutta sääntöjensä puitteissa hakea itsenäisellä valituksella muutosta vastalauselautakunnan päätökseen. Näin ollen liitto olisi voinut muutoksenhaulle asetetun määräajan puitteissa hakea omalla valituksellaan muutosta vastalauselautakunnan päätökseen. Tällainen ei olisi kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaista yksinomaan vastalauselautakunnan päätösten perustelujen vuoksi, vaikka niillä katsottaisiinkin olevan lopputuloksesta riippumattomia seuraamuksia. Näin ollen liitolla ei ole ollut erillistä muutoksenhakuintressiä asiassa. Liiton vaatimusta vastalauselautakunnan päätöksen kumoamisesta ei voida tutkia, mutta liiton vastauksessaan esittämän vaatimuksen tueksi esitetyt seikat otetaan huomioon asiaa ratkaistaessa.

3. Sovellettavat säännöt

Suomen Palloliitto ry:n kilpailumääräysten (päivitetty 22.1.2025) kohdan 31.1 mukaan pelaajien siirtymistä farmisopimuksen osapuolten välillä, joista vähintään toinen osallistuu Palloliiton järjestämään valtakunnalliseen aikuisten sarjaan, säätelee Palloliiton hallituksen hyväksymät farmisopimussäännöt.

Suomen Palloliitto ry:n farmisopimusmääräysten (päivitetty 22.1.2025) kohdan 1.1.1 mukaan kaudella 2025 voi Veikkausliigassa, Ykkösliigassa, Miesten Ykkösessä, Miesten Kakkosessa, Kansallisessa Liigassa ja Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa pelaava seura tehdä farmisopimuksen yhden Suomessa eri tasolla pelaavan seuran kanssa. Seura ei voi tehdä farmisopimusta sellaisen seuran kanssa, jonka joukkue pelaa samassa sarjassa kuin seuran muu joukkue. Farmisopimus aiheuttaa kilpailumääräyksien kohdan 6.12 mukaisen nousukiellon.

Farmisopimusmääräysten kohdan 1.1.2 mukaan seuralla voi olla vain yksi farmisopimus kerrallaan voimassa. Mikäli samalla seuralla on sekä naisten että miesten joukkue, voivat molemmat tehdä yhden farmisopimuksen eri seurojen kanssa. Kohdan 1.1.3 mukaan jos sopimusjoukkueet joutuvat kesken kilpailukauden sarjojen jakautuessa samaan sarjaan, farmisopimus raukeaa ja kohdan 3. mukaisesti suoritetusta rekisteröintimaksusta palautetaan puolet. Kohdan 1.4. mukaan kilpailunjärjestäjä voi purkaa farmisopimuksen, jos farmisopimuksen ilmeisenä tavoitteena on kiertää pelaajien edustusoikeusmääräyksiä.

Farmisopimusmääräysten kohdan 1.2.1 mukaan sopimus tulee tehdä Palloliiton verkkolomakkeelle, joka on lähetettävä liittoon viimeistään 28.2. Aikarajasta riippumatta sopimus on lähetettävä viikkoa ennen kuin kummallakaan osapuolella alkaa kauden ensimmäinen virallinen sarja mukaan lukien cup-muotoiset sarjat. Kohdan 1.2.2 mukaan kilpailunjärjestäjä voi painavista syistä hyväksyä sopimuksen myöhemminkin, kuitenkin viimeistään ennen aikaisemman sarjan alkua. Sopimus tulee voimaan, kun se on lähetetty liittoon.

Farmisopimusmääräysten kohdan 1.14 mukaan muilta osin sovelletaan Palloliiton kilpailu- ja muita määräyksiä.

Suomen Palloliitto ry:n kilpailumääräysten kohdan 1.1 mukaan Suomen Palloliiton hallituksen vuosittain päättämät jalkapallon kilpailumääräykset sisältävät jalkapallon kilpailutoiminnassa noudatettavat yleiset säännöt ja määräykset. Mahdollisissa epäselvissä tapauksissa tulkitaan näitä säännöksiä ottaen huomioon aikaisemmin noudatetut vastaavia määräyksiä koskevat tulkintakäytännöt.

Kilpailumääräysten kohdan 1.2 mukaan Palloliiton sääntöjen, näiden kilpailumääräysten, Palloliiton rangaistusmääräysten ja muiden Palloliiton hallituksen tai sen valtuuttaman elimen antamien määräysten ja päätösten alaisia ovat kaikki jalkapallon kilpailutoimintaan osallistuvat jäsenyhteisöt ja niiden toimihenkilöt ja jäsenet sekä ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat kirjallisesti tai kilpailunjärjestäjän erikseen määrittämällä tavalla sitoutuneet noudattamaan edellä mainittuja sääntöjä ja määräyksiä tai lunastaneet Palloliiton peli- tai korttelipassin, tai rekisteröityneet harrastajiksi, sekä ne henkilöt, jotka ovat olleet merkittyinä ottelupöytäkirjassa tai ovat pelanneet tai olleet vaihtopelaajina tai joukkueen taustahenkilönä tai toimineet erotuomareina virallisessa ottelussa.

Kilpailumääräysten kohdan 6.12 viimeisen virkkeen mukaan ylimmällä valtakunnallisella tasolla pelaavan seuran reservijoukkue tai farmi- tai yhteistyösopimusseura ei voi nousta ylimmälle valtakunnalliselle sarjatasolle eikä osallistua erilliseen nousukarsintaan ylimmälle sarjatasolle.

Kilpailumääräysten kohdan 41 mukaan sellaisista kilpailutoimintaan liittyvistä asioista, joista ei ole mainittu näissä määräyksissä, päättää Palloliiton hallitus tai sen määräämä elin.

4. Oikeusturvalautakunnan arviointi

4.1. Valitusasian liittomenettelyn väitetyt virheet

Valituksessa on esitetty, että asiaa liiton vastalauselautakunnassa käsiteltäessä on menetelty virheellisesti, kun valittajat eivät ole saaneet tiedokseen eivätkä siten lausua Hakan ja EIF:n esittämistä uusista väitteistä ja seikoista koskien farmisopimuksen rekisteröintiin liittyneen edustusoikeuden puuttumista, EIF:n hallituksen hyväksynnän puuttumista ja näiden perusteella sopimuksen syntymättä jättämistä. Liitto ja seurat eivät ole oikeusturvalautakunnassa valitukseen vastatessaan kiistäneet sitä, miten vastalauselautakunnassa asiaa oli käsitelty.

Oikeusturvalautakunta katsoo kilpailutoiminnon ja vastalauselautakunnan päätösten selosteosiin seurojen lausumiksi kirjatun perusteella, että EIF:n väite toimivallan puuttumisesta on ollut esillä, joskin hieman yleispiirteisemmin muotoiltuna, jo liiton kilpailutoiminnon käsitellessä valitusasiaa. Kilpailutoiminnon päätökseen on tältä osin kirjattu, että ”EIF katsoo, ettei yksipuolinen ilmoitus voi synnyttää velvoittavaa sopimusta ilman molempien seurojen nimenomaista suostumusta”. Myöhemmin tämä valtuutuksen puuttumista ja toimivallan ylittämistä koskeva väite on täsmentynyt vastalauselautakunnassa muun muassa nimenomaisin väittein siitä, ettei EIF:n hallitus ollut hyväksynyt farmisopimusta. Vaikkakin oikeusturvalautakunta katsoo, että vastalauselautakunnassa olisi ollut asianmukaista varata valittajien vastapuolina olleiden seurojen vastineiden johdosta valittajaseuroille tilaisuus lausua niissä esitetyistä väitteistä ja seikoista, asiassa ei ole tapahtunut varsinaista kuulemisvirhettä. Siinäkin tapauksessa, että tällainen kuulemisvirhe olisi tapahtunut, sen voidaan katsoa korjaantuneen oikeusturvalautakunnassa, missä valittajilla on ollut mahdollisuus lausua sopimuksen syntymisen edellytyksiä koskevista kaikista seikoista. Näin ollen tältä osin valitus on hylättävä.

4.2. Farmisopimuksen mitätöintiä koskevan päätöksen väitetty sääntöjenvastaisuus

Oikeusturvalautakunta katsoo, että liiton kilpailutoiminnan johtajalla on etenkin farmisopimusmääräysten kohdan 1.2 ja kilpailumääräysten kohdan 41 kohdan nojalla toimivalta tehdä päätöksiä farmisopimusten rekisteröinnistä, jonka toimivallan voidaan katsoa pitävän sisällään sekä farmisopimusten rekisteröinnin että farmisopimuksen rekisteristä poistamisen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailutoiminnan johtajan harkintavallassa on ollut arvioida, onko asiassa ollut painavia syitä hyväksyä asetetun määräajan jälkeen saapunut farmisopimusilmoitus vai ei, kun farmisopimusmääräysten kohdan 1.2. ehdottomia aikamääreitä on muutoin noudatettu. Näille hyväksymisedellytyksille ei ole määräyksissä tai säännöissä asetettu muita kriteerejä. Näin ollen kilpailutoiminnan johtajan päätös hyväksyä asetetun määräajan jälkeinen farmisopimusilmoitus ei ole ollut kilpailu- tai farmisopimusmääräysten vastainen.

Tässä asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko farmisopimusta koskeva ilmoitus liittoon tapahtunut molempien osapuolten yhteisymmärryksessä sopimalla tavalla. Oikeusturvalautakunta toteaa, että farmisopimus edellyttää tätä koskevaa seurojen välistä yhteisymmärrystä. Farmisopimusmääräysten kohdassa 1.2.1 on säännelty farmisopimuksen voimaan saattamisen tavasta. Säännön mukaan farmisopimuksesta tulee ilmoittaa liitolle määrämuotoisella verkkolomakkeella. Tässä ilmoituksessa on ilmoitettava farmisopimuksen osapuolina olevat seurat ja niiden edustajat yhteystietoineen, lomakkeen lähettäjä yhteystietoineen, seurojen sarjatasot, rekisteröintimaksun suuruus monivalintana ja farmisopimuksen syntymisen ajankohta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että farmisopimuksen ilmoittaminen verkkolomakkeella liittoon saa aikaan liiton määräysten mukaiset vaikutukset eli muun ohella ylemmän sarjatason pelaajan edustusoikeuden alemman sarjatason joukkueessa. Farmisopimuksen liittoon ilmoittamisen yhteydessä ei tarkisteta seurojen välisen sopimuksen sisältöä tarkemmin. 

Tässä asiassa on riidatonta, että Haka ja EIF ovat maaliskuun alussa 2025 neuvotelleet farmisopimuksesta, asiaa oli käsitelty myös EIF:n hallituksessa ja että seurat ovat saavuttaneet farmisopimuksesta jo tuolloin ainakin alustavan yhteisymmärryksen. Riidatonta on myös, että Hakan edustaja on 10.3.2025 tehnyt farmisopimusmääräysten kohdan 1.2.1 mukaisen sopimusilmoituksen liitolle verkkolomakkeella. Ilmoituksen mukaan farmisopimus on tehty 10.3.2025. Liitto on hyväksynyt ilmoituksen ja rekisteröinyt farmisopimuksen julkaisemalla siitä myös tiedon liiton verkkosivustolla. Riidatonta on edelleen, että seuroista myös EIF on lausumansakin mukaisesti viimeistään 22.4.2025 tullut tietoiseksi liitolle tehdystä farmisopimusilmoituksesta ja tämän jälkeen 25.4.2025 julkaissut tiedotteen farmisopimusyhteistyöstä Hakan kanssa.

Edellä lausutut seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että nyt kysymyksessä olevilla seuroilla on katsottava olleen verkkolomakkeen liittoon toimittamisen aikana yhteisymmärrys siitä, että farmisopimuksesta ilmoitetaan liittoon. Farmisopimukseen liittyvät liiton farmisopimusmääräysten mukaiset vaikutukset on siten haluttu voimaan. Farmisopimusmääräysten kohdassa 1.2.1 tarkoitettu farmisopimus on syntynyt 10.3.2025. Se on kyseisen farmisopimusmääräyksen nojalla tullut voimaan liiton hyväksymänä ajankohtana 10.3.2025. Se, että seurat eivät ole kaikilta osin sopineet farmisopimuksensa yksityiskohdista, ei kilpailumääräysten mukaan estä sen rekisteröintiä ja voimaantuloa.

Tässä asiassa EIF on ainakin jälkikäteen tullut tietoiseksi sitä koskevasta farmisopimusilmoituksesta. Samoin seuran on tullut olla tietoinen siitä, että sopimus tulee liiton hyväksymällä ilmoituksella voimaan. Tästä huolimatta kumpikaan seuroista ei ole reagoinut julkaistuun tietoon farmisopimuksen voimaantulosta vaan sen sijaan omilla tahoillaan vahvistaneet tiedottein tahtonsa olla sitoutuneita farmisopimukseen. Mikään asiassa esitetty ei viittaa siihen, että farmisopimus olisi alun pitäen syntynyt ja ilmoitus siitä liitolle tehty vastoin jommankumman seuran tahtoa. Farmisopimuksen rekisteröimisen liittoon on siten katsottava tapahtuneen Hakan ja EIF:n yhteisymmärryksessä.

Seuraavaksi asiassa on arvioitava farmisopimuksen mitätöintiä koskevaa päätöstä. Edellä todetulla tavalla nimenomaisen farmisopimus- ja kilpailumääräyksen puuttuessa kilpailutoiminnan johtajalla on edellä mainittujen sääntöjen ja tehtävänsä perusteella toimivalta tehdä myöhemminkin päätöksiä farmisopimuksesta, kuten peruuttaa, mitätöidä ja päättää farmisopimus ja poistaa farmisopimusta koskeva liiton hyväksyntä. Kun farmisopimuksen rekisteröinnin mitätöintiin on ollut vaadittava toimivalta, asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko valituksenalainen farmisopimuksen mitätöintipäätös ollut käsillä olevassa tilanteessa sääntöjen vastainen. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei liiton kilpailu-, farmisopimus- tai muissakaan määräyksissä tai -säännöissä ole säännelty farmisopimuksen voimassaoloa ja sen päättymistä muutoin kuin sen tilanteen varalta, että sopimusjoukkueet joutuvat kesken kilpailukauden sarjojen jakautuessa samaan sarjaan (farmisopimusmääräysten kohta 1.1.3) tai farmisopimuksen purkaminen kilpailujärjestäjän taholta pelaajien edustusoikeusmääräysten kiertämistilanteessa (kohta 1.4.). Nyt kysymyksessä olevan tilanteen käsittävää sääntömääräystä ei ole.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhdistyksen päätös ei ole sääntöjen vastainen, jos asiasta ei määrätä lainkaan yhdistyksen säännöissä taikka jos sääntömääräys jättää yhdistykselle harkintavaltaa eikä yhdistyksen harkintavallan käyttö ole perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen (ks. esim. UOL 14/2024). Palloliiton säännöissä ei ole edellä mainittua tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla farmisopimuksen mitätöinti eli oikeastaan farmisopimuksen rekisteröinti voidaan poistaa. Näin ollen farmisopimuksen mitätöinti käsillä olevassa tilanteessa jää pääosin Palloliiton kilpailutoiminnan johtajan ja kilpailutoiminnon tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Tähän päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuulu myös päätöksen kohtuuttomuuden arvioiminen. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Palloliiton päätös tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksenkin tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena esimerkiksi, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta.

Oikeusturvalautakunta hyväksyy liiton vastauksessa esitetyt näkökohdat siitä, että sääntelemättömissä tilanteissa urheilumääräysten tulkinnassa tulee antaa painoarvoa sääntelyn tarkoitukselle ja tavoitteille, eri osapuolten oikeusturvaodotuksille ja urheiluoikeuden yleisille periaatteille. Oikeusturvalautakunta katsoo, että liiton kilpailu- ja farmisopimusmääräysten tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen kilpailullinen tilanne. Näin ollen olennaista on tässä kohdin se, onko Hakan ja EIF:n välinen liiton hyväksynnällä voimaansaatettu farmisopimus vaikuttanut jollakin tavalla jalkapallon miesten Veikkausliigan tai Ykkösliigan seurojen väliseen kilpailutilanteeseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, ettei farmisopimuksen perusteella ole siirtynyt seurojen välillä pelaajia. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että farmisopimuksen noin 1,5 kuukauden voimassaoloaikana sillä tai sen rekisteröinnillä olisi ollut tosiasiallisia vaikutuksia tai seurauksia Hakan, EIF:n tai muidenkaan samoissa sarjoissa pelaavien joukkueiden toimintaan. Yksinomaan farmisopimuksen voimassaololla ei siten ole osoitettu olleen vaikutuksia muiden seurojen toimintaan. Oikeusturvalautakunta toteaa, että farmisopimusta ei ole tänä lyhyenä aikana hyödynnetty eikä se ole myöskään muutoin vaikuttanut seurojen väliseen kilpailutilanteeseen.  

Oikeusturvalautakunta katsoo olevan ilmeistä, että Haka ja EIF ovat huolimattomuuttaan jättäneet ottamatta huomioon farmisopimuksen voimaantulosta kilpailumääräysten kohdan 6.12 viimeisen virkkeen mukaisesti seuraavan automaattisen sarjanousukiellon. Sääntömääräys ei ole kuitenkaan millään tavoin epäselvä ja vastuu sääntöjen tulkinnan oikeellisuudesta on seuroilla. Hakalla ja EIF:llä olisi siten ollut hyvät mahdollisuudet ottaa selvää sääntömääräyksen sisällöstä. Ottaen kuitenkin huomioon, että kummatkin seurat ovat pian asian laajemman julkistamisen jälkeen yhteisymmärryksessä pyytäneet liitolta farmisopimuksen tai sen hyväksymisen peruuttamista, vaikuttaa ilmeiseltä, että kummatkin seurat ovat ryhtyneet oikeustoimeen vilpittömin mielin mutta virheellisin tiedoin sen tosiasiallisista edellytyksistä ja vaikutuksista sekä pyrkineet myös poistamaan farmisopimuksen vaikutukset ennen kuin sopimusta olisi seurojen välillä toimeenpantu. Kun tämä on havaittu ennen kuin pelaajia olisi seurojen välillä siirtynyt tai farmisopimus olisi muutoin vaikuttanut seurojen väliseen kilpailulliseen asemaan, farmisopimuksen peruuttaminen ja rekisteristä poistaminen on sen ilmoittaneiden seurojen yhteisestä perustellusta pyynnöstä lyhyehkön ajan jälkeen ollut mahdollista ilman muiden kilpailutoimintaan osallistuvien seurojen oikeuksien loukkaamista. Toisenlainen lopputulos johtaisi myös EIF:n kannalta tässä yksittäisessä ja poikkeuksellisessa tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valituksenalainen päätös, jolla on hyväksytty farmisopimuksen jälkeinen mitätöinti, ole sääntöjenvastainen.

5. Lopputulos

Oikeusturvalautakunta on edellä lausutuilla perusteilla päätynyt hylkäämään valituksen ja pysyttämään vastalauselautakunnan päätöksen lopputuloksen.

Valittajat ovat hävinneet asiansa eikä asiassa ole mitään sellaista oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:stä ilmenevää perustetta velvoittaa liittoa korvaamaan valittajien lautakuntakuluja. Näin ollen myös valittajien lautakuntakuluvaatimus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Suomen Palloliitto ry:n vastalauselautakunnan päätöksen 2.6.2025 lopputulosta ei muuteta.

Valittajien lautakuntakuluvaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                           

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Mika Palmgren ja Sami Sarvilinna.