28/2025 Pesäpallo – Kurinpito

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 28/2025
27.8.2025                                
Diaarinro 26/2025

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Pesäpalloliitto ry:n kurinpitotoimikunnan päätös 26.8.2025
 

ASIA
Pesäpallo – Kurinpito
 

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Pesäpalloliitto ry

 

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Pesäpalloliiton kurinpitotoimikunta on määrännyt A:lle pesäpallon kurinpitomääräysten pykälän 2-3 nojalla yhden ottelun peli- ja toimitsijakiellon. Kurinpitoseuraamuksen perusteena on ollut MansePP:n ja Seinäjoen Maila-Jussien välisessä Naisten Superpesiksen toisessa välieräottelussa tapahtunut sisäpelaajana ja etenijänä olleen An ja ulkopelaajana olleen B:n välinen törmäys etenemistilanteessa. Päätöksessä on katsottu, että A:n on tullut tilanteessa nähdä edessään liikkuva B ja pesäpallon sääntökirjan 22 §:n mukaisesti hänen olisi tullut takaetenijänä väistää ulkopelaajaa.                         

 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että hänelle määrätty peli- ja toimitsijakielto kumotaan.

Pesäpallon pelisäännöt eivät mahdollistaneet hänelle määrättyä rangaistusta. Riidatonta oli, että valittaja ei ollut törmännyt vastapuolen pelaajaan tarkoituksellisesti. Pelisääntöjen 22 §:n mukaan sisäpelaajan toteuttamasta estämisestä voidaan tuomita jokin seuraavista rangaistuksista: 1) etenijän palauttaminen, 2) etenemisen mitätöinti, 3) etenijän polttaminen, 4 lyöjän ja etenijän tai etenijöiden polttaminen, 5) lyöjän ja etenijän tai etenijöiden polttaminen sekä takaetenijöiden palauttaminen. Lisäksi tarkoituksellisesta estämisestä voidaan tuomita myös varoitus, pelirangaistus tai ottelurangaistus. Kurinpitoelimen päätöksessä ei viitattu väitetyn estämisen tahallisuuteen vaan oletukseen vastustajan havaitsemisesta. Valittajalla ei ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa mahdollisuutta ehtiä väistää poikkeuksellisesta suunnasta hänen eteensä tullutta ulkopelaajaa. Vastapuoli tuli tilanteessa sivusuunnasta kuolleesta kulmasta ja odottamattomasti valittajan juoksulinjalle. Kurinpitoseuraamukselle ei ollut perusteita.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Pesäpalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Pesäpalloliitto on lausunut muun ohella, että pelisääntöjen 22 §:ssä ei edellytetä, että toiminta olisi tarkoituksellista (tahallista), vaan tarkoituksetonkin teko voi täyttää estämisen tunnusmerkit. Tässä tapauksessa liitto oli katsonut valittajan rikkoneen PPL:n vahvistamia pelisääntöjä tai toimineen niiden vastaisesti, mistä oli määrätty kurinpitomääräysten 2 §:n mukainen rangaistus. Kurinpitomääräysten 3 §:n 4 momentin mukaan kurinpitorangaistukset on yksilöity 2 §:n kurinpitotaulukossa, eikä muita kuin tässä taulukossa lueteltuja rangaistuksia voitu määrätä. Taulukon mukaan kurinpitolautakunta voi määrätä pelisääntöjä rikkoneelle henkilölle mm. peli- ja toimitsijakiellon enintään 7 ottelun ajaksi. Asiassa ei siten ollut merkitystä pelisääntöjen 22 §:n mukaisella maininnalla siitä, että tarkoituksellisesta estämisestä voidaan tuomita myös varoitus, pelirangaistus tai ottelurangaistus. Tämä maininta koskee erityisesti ottelun tuomariston toimintaa kentällä. Tutkinta- ja kurinpitomenettelyssä voidaan soveltaa siis muitakin sääntöjä kuin yksinomaan pelisääntöjä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Pesäpalloliiton kurinpitotoimikunta on katsonut A:n menetelleen pelitilanteessa pesäpallon pelisääntöjen 22 §:n vastaisesti ja määrännyt kurinpitomääräysten nojalla yhden ottelun pelikiellon.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että se on sääntöjensä 2 §:n 1 kohdan b ja d alakohtien mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys kurinpitoseuraamuksesta tai siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä.

Vaikka lajisääntöjen soveltamisen arviointi tai tulkinta taikka niiden nojalla määrättyjen kilpailusuoritusta koskevien seuraamusten tutkiminen eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan, kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytysten arviointi tässä asiassa edellyttää urheilun lajisääntöjen eli pesäpallon pelisääntöjen estämistä koskevan sääntökohdan tulkintaa yhdessä pesäpallon kurinpitomääräysten kanssa. Ottelun aikana tapahtuneiden pelituomarin tekemistä ratkaisuista onkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely, jossa joudutaan mainitussa menettelyssä sovellettavaksi tulevien kurinpitomääräysten ja asiassa esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä.

Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko pesäpalloliiton kurinpitotoimikunnan päätös ollut oikea ja onko kurinpitäjä voinut tuomita valittajalle pesäpalloliiton kurinpitomääräysten mukaisen rangaistuksen eli tässä tapauksessa yhden ottelun mittaisen pelikiellon.

Sovellettavat sääntömääräykset ja arvioinnin lähtökohdat

Pesäpallon kurinpitomääräysten (2025) 2 §:ssä luetellaan rangaistukset, joita Pesäpalloliiton kurinpitoelimet voivat määrätä. Kurinpitomääräysten 3 §:n mukaan kurinpitorangaistus voidaan määrätä muun ohella ottelupöytäkirjaan merkitylle pelaajalle, joka rikkoo pesäpalloliiton vahvistamia pelisääntöjä.

Pesäpallon pelisääntöjen 22 §:n mukaan estäminen on tarkoitukseton tai tarkoituksellinen teko, jolla pelaaja häiritsee vastapelaajan aktiivista pelitekoa. Sääntökohdan mukaan sekä sisä- että ulkopelaajan on väistettävä niin, että vastapelaaja voi suorittaa esteettä aktiivisen peliteon. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä. Kuitenkin etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa. Sääntökohdassa on lueteltu rangaistukset sisäpelaajan estäessä: 1) etenijän palauttaminen, 2) etenemisen mitätöinti, 3) etenijän polttaminen, 4) lyöjän ja etenijän tai etenijöiden polttaminen, 5) lyöjän ja etenijän tai etenijöiden polttaminen sekä takaetenijöiden palauttaminen. Lisäksi tarkoituksellisesta estämisestä voidaan tuomita myös varoitus, pelirangaistus tai ottelurangaistus.

Pelisääntöjen mukaan estämiseksi voidaan siis katsoa myös tarkoitukseton teko. Pelisääntöjen mukaiset seuraamukset kuitenkin ankaroituvat tilanteessa, jossa estäminen on tarkoituksellista. Tällöin pelisääntöjen 22 §:n mukaan voidaan tuomita myös varoitus, pelirangaistus tai ottelurangaistus. Edelleen pelisääntöjen 49 §:n mukaan pelirangaistukseen tai ottelurangaistukseen johtavissa tilanteissa pelaajalle voidaan määrätä sarjaa johtavan elimen toimesta lisärangaistus.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Kuten oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on todettu, urheilun kurinpidossa edellytetään vakiintuneesti, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, 23/2011, 6/2014 ja 42/2015, 7/2016). Lautakunta toteaa, että sanottu täsmällisyysvaatimus koskee myös vastuuperustetta, jolla kurinpitoseuraamus voidaan määrätä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että pesäpalloliiton kurinpitomääräysten 3 §:ssä ei ole määritetty vastuuperustetta eli sitä, vaaditaanko pelaajalta tahallista pelisääntöjen rikkomista vai onko riittävänä pidettävä myös huolimattomuudesta tapahtunutta tekoa. Selvää joka tapauksessa on, että pelaajalle ei voida asettaa tuottamuksesta riippumatonta ankaraa vastuuta silloinkaan, kun kysymys on estämiseksi tulkitusta pelaajien törmäämisestä toisiinsa.

Kuten edellä selostetusta ilmenee, pesäpallon pelisääntöjen mukaan tarkoituksellinen estäminen voi johtaa tarkoituksetonta estämistä ankarampiin seuraamuksiin ottelun sisällä. Tähän nähden kurinpitosääntöjen tulkitseminen siten, että näitä pelisäännöissä määrättyjä seuraamuksia ankaramman kurinpitoseuraamuksen määrääminen olisi mahdollista huolimattoman menettelyn seurauksena, olisi ristiriidassa pelisääntöjen edellytysten kanssa ja tällaista tulkintaa olisi myös pidettävä urheilijan kannalta yllätyksellisenä ja ennakoimattomana. Edellä mainittu kurinpitomääräyksiltä edellytettävä täsmällisyysperiaate huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa kurinpitosääntöjen epäselvyys ei saa koitua urheilijan vahingoksi. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytyksenä on siten tässä tapauksessa pidettävä tarkoituksellista estämistä.

Tässä tapauksessa pesäpalloliiton kurinpitotoimikunta on perustanut valittajalle määrätyn kurinpitoseuraamuksen siihen, että valittajan oli tullut nähdä edessään liikkuva vastapuolen pelaaja, jolloin hänen olisi pesäpallon sääntökirjan 22 §:n mukaisesti tullut takaetenijänä väistää ulkopelaajaa. Ratkaisussaan kurinpitotoimikunta ei ole erikseen arvioinut valittajan tahallisuutta. Pesäpalloliitto ei ole myöskään oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa viitannut siihen, että se katsoisi valittajan menetelleen tahallisesti, vaan on nimenomaan lausunut, ettei asiassa ole merkitystä pelisääntöjen 22 §:n mukaisella maininnalla siitä, että tarkoituksellisesta estämisestä voidaan tuomita myös varoitus, pelirangaistus tai ottelurangaistus.

Oikeusturvalautakunta on edellä katsonut, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen tässä tapauksessa olisi edellyttänyt sitä, että valittajan olisi katsottu syyllistyneen tarkoitukselliseen estämiseen. Kun tällaista tarkoituksellisuutta ei kurinpitopäätöksessä ole lainkaan arvioitu eikä oikeusturvalautakunnalle toimitetun aineiston perusteella valittajan tahallisuus ole tullut näytetyksi, oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole ollut edellytyksiä.

Edellä lausutun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitäjän päätös on kumottava ja A:lle määrätty peli- ja toimitsijakielto poistettava.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Suomen Pesäpalloliitto ry:n kurinpitotoimikunnan päätös 26.8.2025 kumotaan ja A:lle määrätty yhden ottelun peli- ja toimitsijakielto poistetaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

Timo Ojala 
puheenjohtaja                                                        

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala (pj.), Ilkka Lahtinen ja Kristiina Rintala