29/2025 Taitoluistelu – Lautakunnan toimivalta – Yhdistyskokous – Tasoryhmävalinnat

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 29/2025
2.9.2025                                  
Diaarinro 17/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Kauniaisten Taitoluisteluklubi ry:n hallituksen päätös 2.4.2025

ASIA                
Luistelijoiden valmennusryhmävalinnat
 

MUUTOKSENHAKIJAT
A

KUULTAVA
Kauniaisten Taitoluisteluklubi ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Kauniaisten Taitoluisteluklubi ry:n (jäljempänä KaTa) vastuuvalmentaja oli ennen hallituksen kokousta tehnyt seuran luisteluryhmävalinnat.

KaTan hallitus oli 2.4.2025 päättänyt olla kutsumatta ylimääräistä yhdistyskokousta koolle, vaikka 1/10 sen jäsenistä oli sitä vaatinut. Ylimääräistä yhdistyskokousta oli vaadittu kutsuttavaksi koolle keskustelemaan luisteluryhmävalintojen periaatteista.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Kauniaisten Taitoluisteluklubi ry:n hallituksen päätös 2.4.2025 kumotaan ja että lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta loukkaava päätös seuraavan kauden harjoitteluryhmistä katsotaan mitättömäksi. A on lisäksi vaatinut, että KaTa velvoitetaan ottamaan huomioon lasten oikeudet asianmukaisesti yhdistyksen toiminnassa ja päätöksenteossa. A on vielä vaatinut, että KaTa velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa viivästyskorkoineen.

KaTan hallituksen olisi tullut kutsua ylimääräinen yhdistyskokous koolle viivytyksettä, kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä oli sitä vaatinut erityisesti ilmoittamaansa asiaa varten. Kun hallitus ei ollut näin menetellyt, se oli rajoittanut päätöksellään jäsenen jäsenoikeuksia ja toiminut yhdistyksen sääntöjen vastaisesti.

KaTassa oli 39 äänioikeutettua jäsentä. Vaadittu 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä oli siten 4 jäsentä. Sekä 4 hallituksen jäsentä, että muita äänioikeutettuja jäseniä oli sääntöjen mukaisesti 31.3.2025 vaatinut ylimääräisen yhdistyskokouksen pitämistä. Hallitus päätti 2.4.2025 olla kutsumatta yhdistyskokousta koolle. Päätös ei ollut yksimielinen.

Hallituksessa asiasta oli päättämässä vain 4 hallituksen jäsentä. Yksi hallituksen jäsen, joka oli allekirjoittanut vaatimuksen ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumisesta, joutui kesken kokouksen poistumaan. Yhden hallituksen jäsenen poistuttua paikalle jäi kaksi vaatimuksen allekirjoittanutta hallituksen jäsentä ja kaksi ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumista vastustavaa jäsentä, joista toinen oli puheenjohtaja. Asia käsiteltiin tästä huolimatta ja puheenjohtajan ääni ratkaisi asian.

Puheenjohtajan näkemys oli, ettei ylimääräistä yhdistyskokousta tarvinnut kutsua koolle, koska kokousta oli vaadittu kutsuttavaksi koolle sellaisen kysymyksen käsittelemiseksi, jota yhdistyskokous ei voinut käsitellä tai josta se ei voinut päättää.  Puheenjohtaja ei myöskään suostunut allekirjoittamaan kokouksen pöytäkirjaa, ellei siitä yliviivattu kahta keskeistä kokouksen kulkuun liittyvää asiaa, joilla nimenomaisesti oli merkitystä päätöksestä erimieltä olleille hallituksen jäsenille ja hallituksessa tehdyn päätöksen lopputulokseen. Yksi näistä seikoista oli se, että äänten mentyä tasan puheenjohtajan ääni oli ratkaissut asian.

Kokouksen jälkeen, ennen kuin pöytäkirja oli valmistunut, puheenjohtaja oli lähettänyt jäsenistölle tiedotteen, jonka sisältö oli vastoin hallituksen jäsenten yhteisymmärrystä. Tiedotteessa vedottiin siihen, ettei varsinaista äänestystä ollut pidetty, joten päätös oli ollut koko hallituksen yhteinen. Kun 1/10 äänioikeutetuista oli vaatinut ylimääräistä yhdistyskokousta, kysymys ei edes ollut äänestysasiasta. KaTan säännöissä ei ollut myöskään määräystä, jonka perusteella ylimääräistä yhdistyskokousta ei tarvitsisi kutsua koolle siinäkään tapauksessa, jos siellä ei voitaisi päättää vaatimuksen perusteena olevasta asiasta.

Äänioikeutetuista jäsenistä 1/10 oli vaatinut ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumista käsittelemään seuran valmentajien tekemää uutta ryhmäjakoa, jossa ryhmäjaolle oli asetettu uudet kriteerit ikä- ja taitotasojen osalta. Jäsenistö oli kokenut ryhmäjakojen loukkaavan lasten oikeuksia. Aiemmin kilparyhmässä harjoittelevia lapsia oli siirretty kevytkilparyhmään siitä huolimatta, että lapset olivat läpäisseet Suomen Taitoluisteluliitto ry:n testijärjestelmän kilpasarjakriteerit. Jaot oli tehty myös vastoin lasten omia tavoitteita ja harjoittelumotivaatiota. Valmentajien ratkaisu, josta tiedotettiin huonosti, oli omiaan aiheuttamaan eriarvoisuutta niiden lasten osalta, jotka olivat aiemmin kilpailleet samassa sarjassa. Kilpailumenestys ei tulisi olla ryhmäjakokriteerinä silloin, kun kilpailuun osallistumisen viralliset taitokriteerit olivat täyttyneet.

Ryhmäjaot olivat suosineet seuran nuorempia lahjakkaita luistelijoita. Perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saanut ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan iän perusteella. Pykälän 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Valmentajat olivat muuttaneet oleellisesti ryhmäjakoperusteita. KaTa oli ollut tunnetusti taitoluisteluseura, johon oli otettu vastaan matalalla kynnyksellä luistelijoita. Keinot, joilla ennalta varoittamatta lapsen tai nuorten kilpauraa rajoitetaan siten, ettei kehittyvälle lapselle tarjota tulevalle kaudelle enää mahdollisuutta jatkaa kilparyhmässä, eivät ole olleet valittajan ja ylimääräistä yhdistyskokousta vaativien jäsenten näkemyksien mukaan asianmukaisia eikä lasten oikeuksia kunnioittavaa. Tästä nimenomaisesta menettelystä olisi toivottu keskustelua ylimääräisessä yhdistyskokouksessa.

Edellä todetun perusteella kysymys ei ollut tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan siitä, oliko menettely ollut lapsen oikeuksia kunnioittavaa ja oliko siirtymä tavoitteellisemmaksi ja kilpailukykyisemmäksi seuratoiminnaksi yksinomaan valmennustiimin päätös. Kysymys oli siitä, olisiko tällainen yhdistyksen talouteen mahdollisesti vaikuttava valmennuksellinen päätös ensin tullut hyväksyä hallituksessa tai yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajalla ei ole ainakaan ollut toimivaltaa antaa tällaista hyväksyntää yksin.

KaTan sääntöjen mukaan hallituksen tehtävänä oli valvoa seuran etuja ja edustaa sitä sekä ohjata kaikkea seuran toimintaa. Hallituksen tehtävänä oli lisäksi valvoa, että toimihenkilöt ja virkailijat suorittava tehtävänsä huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Päätöstä uusista ryhmäjaoista ei esitelty hallitukselle eikä ryhmäjakojen asianmukaisuutta tarkistettu hallituksen toimesta ennen tiedottamista jäsenistölle. Yhdistyksen hallitus toimi työnantajana suhteessa valmentajiin ja hallitus oli yhdistyksen sääntöjen perusteella myös valvonta- ja ohjausvastuussa. Yhdistyksellä oli myös työnantajan direktio-oikeus.

Ryhmäjakojen tultua jäsenten ja hallituksen jäsenten tietoon, pyrittiin ensin keskustelun kautta käyttämään hallitukselle kuuluvaa valvonta- ja ohjaustoimivaltaa. Keskusteluja käytiin myös seuran puheenjohtajan kanssa. Puheenjohtaja oli ehdottomasti sitä mieltä, että hallitus ei voinut puuttua valmennuksen päätöksiin. Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi asian vieminen ylimääräiseen yhdistyskokoukseen. Monet jäsenet kokivat hyvänä, että asioista voitaisiin yhdessä keskustella ja tuoda esille kokemukset, joita 6 lapsen pudottaminen pois kilpaharjoitteluryhmästä oli saanut aikaan.

Ryhmäjakoja koskeva päätös oli sisällöltään ja päätöksentekotavaltaan olennaisesti yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta loukkaava. Sen vuoksi se oli yhdistyslain 33 §:n 2 momentin perusteella mitätön. Lapsille olisi tullut antaa vähintäänkin siirtymäaika, jonka aikana tavoitteellinen kilpaharjoittelu olisi vielä mahdollista. Lasten ja heidän huoltajiensa kanssa olisi tullut käydä kehityskeskustelut ja varata lapsille mahdollisuus täyttää uudet oman yhdistyksen asettamat kriteerit määräaikaan mennessä. Ryhmäjakoja ei voinut perustella turvallisuusriskillä. Valmentajien tuli suunnitella harjoitukset niin, että kriteerit täyttävän urheilijan kohdalla turvallisuusriskejä ei ollut.

Ei ollut eettisesti kantavaa siirtää potentiaalisessa kehittymisvaiheessa olevia lapsia/nuoria pois kilpaurheilupolulta ilman asianmukaista ennalta kerrottua menettelyä. Yhdistyksen jäsenille eli lapsille/nuorille tuli turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä ja menestyä myös seuraavalla kilpailukaudella, jos he olivat lunastaneet kilpailuoikeuden Suomen Taitoluisteluliitto ry:n testijärjestelmän ja kilpailun sääntöjen perusteella.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Kauniaisten Taitoluisteluklubi ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Harjoitusryhmät oli rakennettu seuran toimintaperiaatteiden ja Suomen Taitoluisteluliitto ry:n linjausten mukaisesti. KaTan puheenjohtaja ei ole osallistunut ryhmäjakojen tekemiseen.

KaTan toimintaperiaatteiden mukaisesti päävalmentaja päättää luisteluryhmäjaoista käytettävän jää- ja oheisajan puitteissa. Toimintaperiaatteiden mukaan vastuuvalmentaja yhdessä päävalmentajan kanssa päättää luistelijan ryhmän ja keskustelevat muutoksista puheenjohtajan kanssa. Esitelty ryhmäkaavio on luistelijan normaali etenemispolku. Valmentajat voivat tarvittaessa tehdä muunlaisiakin ryhmäsiirtoja.

Sovellettavien toimintaperiaatteiden mukaan luistelija siirtyy ryhmästä toiseen aina päävalmentajan harkinnan mukaan. Päävalmentaja keskustelee siirrosta kyseisen luistelijan vastuuvalmentajan kanssa. Päävalmentaja voi perustellusta syystä siirtää luistelijan kevytkilparyhmään, mikäli luistelija ei taidoiltaan tai motivaatioltaan ole kilpalinjan tasolla. Siirto edellyttää neuvottelua kyseisen luistelijan vastuuvalmentajan kanssa. Niin ikään Suomen Taitoluisteluliitto ry:n toimintaohjeiden perusteella ryhmäsiirrot ovat valmentajan tekemiä urheilutoimintaa koskevia päätöksiä.

KaTalla on kolme palkattua päätoimista taitoluisteluvalmentajaa, joiden ammattitaitoon, seuran toimintaperiaatteiseen ja Suomen Taitoluisteluliitto ry:n linjaukseen ryhmäjako perustuu. Kun päätäntävalta on valmentajilla, tapahtuu ryhmäjako huomioiden seuran etu eikä yksittäisen hallituksen jäsenen lapsen etu. Valmentajat olivat kokeneet kysymyksessä olevien ryhmäjakojen osalta epäasiallista käytöstä työpaikallaan.

KaTan hallitus päätti olla järjestämättä ylimääräistä jäsenistön kokousta, koska hallitus katsoi, että kokouksen järjestäminen aiheuttaisi lisää negatiivista viestintää ja koska kokouksella ei olisi ollut päätäntävaltaa kyseessä olevassa asiassa. Asiasta ei kokouksessa äänestetty. Kaksi hallituksen jäsentä kirjauttivat pöytäkirjaan eriävät mielipiteensä.

Hallitus oli ollut päätösvaltainen yhden jäsenen poistumisen jälkeenkin. Kukaan ei ottanut esille kokouksen mahdollista keskeyttämistä tai asiasta äänestämistä. Hallituksen kokouksen sihteeri oli laatinut pöytäkirjaluonnoksen, joka ei vastannut kaikilta osin kokouksen kulkua. KaTan puheenjohtajan tiedote hallituksen kokouksesta vastasi kokouksen kulkua ja käytyä vapaamuotoista keskustelua.

Yhdistyksen ylimääräisen kokouksen järjestämiseen tähtäävässä kirjelmässä oli annettu jäsenistölle virheellistä tietoa. Ylimääräistä yhdistyskokousta koskevassa tiedotteessa oli myös aiheetta syytetty puheenjohtajaa ja valmentajia lakien rikkomisesta.

Kauden aikana pidetyissä hallituksen kokouksissa, joissa seuran tulevaisuutta ja kehittämistä oli suunniteltu, oli toistuvasti keskusteltu tarpeesta siirtää osa kilparyhmien luistelijoista kevytkilparyhmään suurten tasoerojen takia. Näissä keskusteluissa kukaan hallituksen jäsenistä ei ollut vastustanut nimenomaista kehityssuuntaa.

Valmentajat ottivat yhteyttä kevytkilparyhmiin siirrettävien luistelijoiden perheisiin ennen uusien ryhmäjakojen julkistamista. Suuri osa perheistä halusi, ettei luistelijan nimeä liitetä kevytkilparyhmään ennen kuin he olivat tehneet päätöksen luistelun jatkamisesta.

KaTan tavoitteena oli kehittyä ja saada yhä enemmän SM-tason luistelijoita. Siten oli luonnollista, että kriteerit ryhmissä tiukkenevat ja vaatimukset luistelijoiden motivaatiolle kasvavat. KaTan kevytkilparyhmissä oli useita omalla tasollaan menestyksekkäästi kilpailevia luistelijoita. Kevytkilparyhmä tarjoaa luistelijoille paremmat harjoitusajat kilparyhmiin nähden. Mikään ei myöskään estä luistelijan siirtymistä kilparyhmään luistelijan saavutettua vaadittavan taitotason.

Lapsia on kohdeltu seurassa tasa-arvoisesti yksilöinä. Missään taitoluisteluseurassa lasten ei anneta päättää omista harjoitusryhmistään. Lasten vaikuttamistapa on motivaatio ja harjoitteluaktiivisuus. Seuran jäsenet ovat hyväksyneet seuran toimintaperiaatteet seuraan liittyessään.

KaTan hallitus on kutsumassa ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle elokuun 2025 aikana käsittelemään kysymyksessä olevaa asiaa.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa. A on toistanut vastavalituksessaan esittämänsä ja sen lisäksi lausunut seuraavan.                    

Menettelyvirhettä ei voi korjata jälkikäteen. Ylimääräinen yhdistyskokous olisi tullut kutsua kokoon viipymättä, kun sitä koskeva vaatimus oli esitetty.

Valmentajat olivat yhdistyksen hallituksen direktio-oikeuden eli työnjohto-oikeuden alaisia, joka takaa sen, että työnantajalla on oikeus valvoa ja johtaa työtä. Viimekädessä yhdistyksissä päätösvalta kuuluu jäsenille ja he käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Valituksessa on kysymys siten siitä, että sekä enemmistö hallitusten jäsenistä ja vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä oli käyttänyt heille yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä varattua oikeutta saattaa asia ylimääräisen yhdistyskokouksen käsiteltäväksi. Koska asiaa ei ollut viety ylimääräiseen yhdistyskokoukseen käsiteltäväksi, oli jo yksin tämä menettely loukannut yhdistysten jäsenten yhdenvertaisuutta ja samalla lastenkaan oikeudet ei ole voineet toteutua, koska asiaa ei ollut kyetty asianmukaisesti käsittelemään millään tavoin. Lain mukaiset oikeusturvakeinot ovat pettäneet ja valmentajien ryhmäjaoissa käyttämää päätösvaltaa ja sen asianmukaisuutta ei ollut voitu jälkikäteen arvioida. Lapsen oikeuksien toteutumista olisi jälkikäteen tullut arvioida edes siitä näkökulmasta, miten lapsen edun ensisijaisuus oli otettu huomioon uusia ryhmäjakoja laadittaessa.

Lasten perusoikeudet mukaan lukien oikeusturva asiassa ei voi toteutua, elleivät lasten vanhemmat itse aja yhdistyksessä lapsensa asioita, niitä keinoja käyttäen, joita lait ja yhdistyksen säännöt mahdollistavat. Yhdistyksessä tällainen lapsen oikeusturvan varmistava oikeussuojakeino on saattaa lasta/lapsia koskeva asia ylimääräisen yhdistyskokouksen käsiteltäväksi.

Kysymys ei ole siitä, että ylimääräisessä yhdistyskokouksessa olisi ryhdytty laatimaan ryhmäjakoja keskenään, saati valmentajaa kuulematta. Kysymys oli siitä, voitiinko yhdistyksessä ylipäätänsä toimia siten, että ryhmäjakoja toteutettaessa voitaisiin ilman seuran sisäistä asianmukaista testausjärjestelmää ja menettelysääntöjä pudottaa lapsia pois kilpaurheilupolulta varsinkin, jos lapsi täyttää liiton testijärjestelmän asettamat vaatimukset ja oli oikeutettu kilpailemaan ikäluokkansa sarjassa. Kysymys oli lisäksi siitä, mitä muita seurauksia kyseisellä menettelyllä oli yhdistykselle ja seurasta pois pudotetuille lapsille. Esimerkiksi taloudellisia seurauksia, kun lapset lopettavat harrastuksen tai siirtyvät toiseen kilpaseuraan. Kysymys oli vielä siitä, millainen mainehaitta KaTalle mahdollisesti koitui, kun kilpaluistelija hakeutui uuteen seuraan. Näistä asioista kuin myös siitä, toteutuvatko tuoreet Suomen Taitoluisteluliitto ry:n julkaiseman "Lasten luistelun linjaus" -toimintaohjeet yhdistyksen toiminnassa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

KaTassa oli tehty päätös siirtää useita lapsia ja nuoria kilparyhmästä kevytkilparyhmään. Ratkaisun tekemiseen olivat riidattomasti osallistuneet seuran palkatut vastuuvalmentajat ja päävalmentaja. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, oliko valmennusryhmävalintapäätöksiin osallistunut myös KaTan puheenjohtaja.

Osa luistelijoiden vanhemmista on katsonut valmennusryhmävalintojen olevan virheellisiä ja väärin perustein tehtyjä. He ovat pyrkineet selvittämään valmennusryhmävalintojen perusteita seuran sisällä ja päätyneet selvittelyn aikana vaatimaan ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumista käsittelemään asiaa. Ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumista ovat vaatineet muiden ohella 4 KaTan hallituksen jäsentä. Riidattomasti vaatimuksen oli esittänyt sääntöjen vaatima 1/10 yhdistyksen jäsenistä.

KaTan hallituksen kokouksessa 2.4.2025 oli keskusteltu ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumisesta. Yksi hallituksen jäsenistä oli poistunut kesken kokouksen koettuaan, että kokouksen alussa oli esitetty palautetta, joka oli ollut loukkaavaa. Hallituksen kokoukseen oli jäänyt paikalle 4 hallituksen jäsentä, joista yksi oli ollut KaTan puheenjohtaja.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, oliko hallituksen kokouksessa äänestetty ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumisesta vai oliko hallitus tehnyt yksimielisen päätöksen olla kutsumatta ylimääräistä yhdistyskokousta koolle. Joka tapauksessa lopputulos oli ollut se, että hallitus oli päättänyt olla kutsumatta ylimääräistä yhdistyskokousta koolle, vaikka 1/10 äänioikeutetuista yhdistyksen jäsenistä oli sitä vaatinut. Hallituksen puheenjohtaja on yhdistyksen jäsenille tekemässään tiedotteessa perustellut hallituksen päätöstä sillä, että valmennusryhmävalinnat kuuluvat yhdistyksen sääntöjen ja toimintaohjeiden mukaisesti seuran valmennukselle eikä valmennusryhmävalinnoista olisi voitu päättää yhdistyskokouksessa.

Asiassa on valituksen, vastauksen ja vastaselityksen perusteella kysymys siitä, olisiko KaTan hallituksen tullut 2.4.2025 kokouksessaan päättää kutsua ylimääräinen yhdistyskokous koolle. Tältä osin kysymys on erityisesti siitä, oliko ylimääräistä yhdistyskokouksen koolle kutsumista vaatineet jäsenet halunneet viedä kokouksen käsiteltäväksi sellaisen kysymyksen, eli valmennusryhmävalinnat, josta yhdistyskokous ei olisi voinut ylipäätään päättää. Kysymys on myös siitä, ovatko valmennusryhmävalinnat olleet yhdistyksen sääntöjen ja käytäntöjen vastaisia sekä sillä tavoin lapsen edun vastaisia, että valmennusryhmävalinnat ovat mitättömiä.  

2.      Oikeusturvalautakunnan toimivalta tutkia valitus siltä osin kuin kysymys on päätöksestä olla kutsumatta ylimääräistä yhdistyskokousta koolle

Asiassa on ensisijaisesti edellä todetuin tavoin kysymys siitä, olisiko KaTan hallituksen tullut jäsentensä vaatimuksesta kutsua koolle ylimääräinen yhdistyskokous käsittelemään valmennusryhmävalintoja. Kysymys on siten ensisijaisesti yhdistysoikeudellisesta kysymyksestä. Asiassa on siten arvioitava, onko oikeusturvalautakunta ylipäätään toimivaltainen käsittelemään ylimääräisen yhdistyskokouksen koollekutsumisvelvollisuutta koskevaa kysymystä.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 1 §:n mukaan lautakunta on riippumaton ja puolueeton oikeussuojaelin, jonka tehtävänä on antaa ratkaisuja urheilua koskeviin valituksiin. Sääntöjen 2 §:n mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia muun ohella yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, b) kurinpitoseuraamuksesta, c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä.

Yhdistyslain (26.5.1989/503) 20 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Pykälän 3 momentin mukaan vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.

Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausutun perusteella, että toimivalta ylimääräisen yhdistyskokouksen järjestämistä koskevassa kysymyksessä kuuluu yhdistyslain mukaan aluehallintovirastolle. Pelkästään se, että nyt kysymyksessä oleva yhdistys on urheiluseura, ei ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumista koskevassa kysymyksessä anna oikeusturvalautakunnalle toimivaltaa arvioida KaTan hallituksen tätä kysymystä koskevan päätöksen lain- ja sääntöjenmukaisuutta. Oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa oikeuttaa valittajaa tai ketään muutakaan kutsumaan kokousta koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitusta sitä tekemään.

Edellä todetuin perustein valitus on jätettävä siltä osin lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta kuin se on koskenut hallituksen päätöstä olla kutsumatta ylimääräistä yhdistyskokousta koolle.

3.      Valmentajien päätös valmennusryhmistä

Asian käsittelyn aikana on ilmennyt, että valittajan lapsi ei ole enää KaTan jäsen eikä siten osallistu myöskään KaTan järjestämään taitoluisteluvalmennukseen. Valittaja on itse vielä KaTan jäsen.

Edellä lausuttu tarkoittaa sitä, että luisteluryhmävalintoja koskevan päätöksen osalta ratkaisulla ei ole enää merkitystä sen luistelijan osalta, jonka valmennusryhmävalinnasta asiassa on valituksen perusteella kysymys. Valittaja käyttää luisteluryhmävalintapäätöksen osalta puhevaltaa asiassa lapsensa puolesta. Hänellä ei siten ole asiassa itsenäistä muutoksenhakuintressiä.

Edellä todetun perusteella asiassa on ensin arvioitava, onko valittajalla sellaista muutoksenhakuintressiä luisteluryhmävalintojen osalta, että valitus voidaan tutkia.

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että valittajan lapsi on vaihtanut luisteluseuraa nimenomaan sen vuoksi, että hänet oli siirretty kilparyhmästä kevytkilparyhmään. Siten voidaan katsoa, että asia on valittajalle ja tämän lapselle sillä tavoin merkityksellinen, että luisteluryhmävalinnan sääntöjenmukaisuutta voidaan arvioida jälkikäteen, vaikka ratkaisulla ei olekaan enää tosiasiallista vaikutusta valittajan lapsen luisteluryhmävalintaan.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 24/2015) katsonut, että sille tehtävän valituksen kohteena voivat olla muun muassa yhdistysten päätökset, joissa on kysymys seuran jäsenten jäsenoikeuksien rajoittamisesta, kurinpitotoimista tai päätöksen sääntöjenvastaisuudesta. Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä. Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos jäsenoikeuksien rajoittaminen on vastoin yhdistyksen sääntöjä tai jos päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta.

Yhdistyksen jäsenen oikeudet urheiluseurassa tai muussa yksityisoikeudellisessa yhdistyksessä perustuvat ensisijaisesti yhdistyksen sääntöihin. Näin ollen valittajan lapsen jäsenoikeuksien väitettyä loukkaamista arvioitaessa lähtökohtana on pidettävä KaTan sääntöjä.

Usein säännöt jättävät päätöksentekijälle harkintavaltaa. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään kuitenkin katsonut, että yhdistyksen tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksen tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta (ks. esim. UOL 13/2009 ja 4/2012).

KaTan sääntöjen 2 §:n mukaan seuran tarkoituksena on ylläpitää ja edistää taitoluisteluharrastusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää taito- ja kuntoluisteluharjoituksia, kilpailuja, näytöksiä, koulutustilaisuuksia sekä muuta samantapaista toimintaa.

KaTan 19.2.2017 päivitettyjen seuran toimintaperiaatteiden 1.1 kohdan mukaan KaTan visiona on, että laadukkaan ja monipuolisen valmennuksen ansiosta KaTan luistelijoita kilpailee SM-tasolla ja se, että seuran luistelijat nauttivat harrastuksestaan usealla tasolla ja useassa ikäryhmässä. Toimintaperiaatteiden kohdan 1.2 mukaan KaTan toiminta-ajatus on seuraava: ”tarkoituksena on luoda edellytykset lasten taitoluistelun kilpa- ja harrastustoiminnalle reilussa ja terveessä hengessä. Seura tarjoaa lapsille taitotason mukaista luisteluvalmennusta eri ikäryhmissä. Taitoluistelusta pitkäaikaisena harrastuksena kiinnostuneille lapsille seura tarjoaa korkealuokkaista valmennusta sekä kannustavan ilmapiirin kehittymiselle luistelukoulusta aina kilpaluistelijaksi asti.”

Toimintaperiaatteiden eettisten linjausten (kohta 1.3) mukaan kaikille annetaan mahdollisuus harrastaa luistelua omalla taitotasollaan ja kehittyä kilpa- tai harrasteluistelijana. Kilpaileminen on yksilöllistä ja kehittymistä tukevaa, ei keskinäiseen paremmuuteen perustuvaa. Toimintaperiaatteiden kohdan 3.1 mukaan KaTassa on päätoimisia valmentajia, tuntivalmentajia sekä lisäksi luisteluohjaajia luistelukoulua varten. Tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolisia tuntivalmentajia.

Toimintaperiaatteissa on niin ikään todettu (kohta 4.2), että päävalmentaja toimii seuran valmennuksen vastuuhenkilönä. Seuran hallitus vastaa päävalmentajan toiminnasta ja seuran yleisestä kehittämisestä. Päävalmentaja on samalla myös omien ryhmiensä vastuuvalmentaja. Päävalmentajan vastuualueet ovat seuraavat:

- Luo seuran valmennuksen yleiset linjat (opetuspolitiikka)

- Kehittää kokonaisvaltaisesti eri luistelijaryhmien toimintaa

- Päättää luisteluryhmäjaoista käytettävän jää- ja oheisajan puitteissa

- Päävastuu kausi-, viikko- ja leiriohjelmien sekä näytösten suunnittelusta ja toteutuksesta

- Tehostaa luisteluohjaajien toimintaa ja huolehtii ohjaajien koulutuksesta

- Kehittää luistelijoiden tavoitekeskusteluita

- Muut vastuuvalmentajan tehtävät

Päävalmentajan tavoitteena on lisäksi tyydyttää sekä kilpa- että kevytkilparyhmän luistelijoiden valmennukselliset toiveet ja pitää valmennus sopivantasoisena kunkin ryhmän tavoitteisiin nähden niin että kilpailulliset ja liikunnalliset tavoitteet täyttyvät.

Luisteluryhmien osalta toimintaperiaatteissa on muun ohella todettu (kohta 5), että seurassa luistellaan joko kilpa- tai kevytkilpalinjalla. Vastuuvalmentaja yhdessä päävalmentajan kanssa päättää luistelijan ryhmän ja keskustelevat muutoksista puheenjohtajan kanssa. Valmentajat hyväksyttävät ryhmien ja luistelijamäärien muutokset ennen julkistamista hallituksella. Luistelijan siirtymisestä ryhmästä toiseen on toimintaperiaatteissa todettu seuraavaa: ”Luistelija siirtyy ryhmästä toiseen aina päävalmentajan harkinnan mukaan. Päävalmentaja keskustelee siirrosta kyseisen luistelijan vastuuvalmentajan kanssa… Päävalmentaja voi perustellusta syystä siirtää luistelijan kevytkilparyhmään, mikäli luistelija ei taidoiltaan tai motivaatioltaan ole kilpalinjan tasolla. Siirto edellyttää neuvottelua kyseisen luistelijan vastuuvalmentajan kanssa.”

KaTan toimintaperiaatteissa on luvussa 6 määritelty eri luisteluryhmien vaatimukset ja tavoitteet.

KaTa noudattaa toiminnassaan myös Suomen Taitoluisteluliitto ry:n lasten luistelun linjausta. Siinä viitataan YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen. Linjauksen mukaan tavoitteena on turvata lapsille turvallinen harjoitteluilmapiiri ja mahdollistaa lajin harrastaminen mahdollisimman pitkään. Aikuisilla on linjauksen perusteella velvollisuus huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta.

Lasten luistelun linjauksen mukaan taitoluistelutoiminnassa on noudatettava muun ohella tasa-arvoa. Linjauksessa on todettu, että ”taitoluisteluseuroissa on tilaa kaikille. Toiminta on tasa-arvoista ja yhdenvertaista riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, toimintarajoitteesta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.”

Linjauksen mukaan ryhmäsiirrot ovat valmentajan tekemiä urheilutoimintaa koskevia päätöksiä. Ryhmää muodostettaessa kriteerit ryhmään pääsylle tulee olla kaikille avoimia. Lapsille ja huoltajille tulee ilmoittaa etukäteen kriteerit sekä valinnoista vastaavat henkilöt. Valmentajan on otettava huomioon lapsen kehityksen yksilöllisyys yksiselitteisten ikävuosien lisäksi. Lapsi voi pyytää palautetta ryhmäsiirroista oman kehittymisensä tueksi. Perustelut joukkue- ja ryhmäkokoonpanon valinnoista tulee antaa lapselle ikätasolle sopivalla ja ymmärrettävällä tavalla ja tarkkuudella.

Lasten luistelun linjausten mukaan seurojen vastuulla on muun ohella valvoa esihenkilönä henkilöstön toimintaa ja tämän mallin linjausten ja suositusten jalkautumista omassa toimintaympäristössä sekä valvoa koko seuran yleistä etua yksittäisen toimijan tai pienemmän yhteisön edun sijaan. Linjauksen perusteella valmentajien vastuulla on muun muassa laatia luisteluryhmät ja kokoonpanot lasten ikä- ja taitotaso huomioiden, jotta harjoittelu on turvallista. Linjauksen mukaan lasten huoltajien vastuulla on luottaa valmentajan ammattitaitoon lajia, harjoittelemista ja kilpailemista koskevissa kysymyksissä sekä toimia yhteistyössä seuran ja valmentajan kanssa avoimesti ja rakentavasti vuorovaikuttaen. Vanhempien tulee myös antaa työrauha lasten valmentajille, ja tukea lapsen ja valmentajan välisen turvallisen vuorovaikutussuhteen rakentumista.

Oikeusturvalautakunta toteaa esitetyn selvityksen perusteella, että päätöksen eri luisteluryhmien/valmennusryhmien luistelijoista on tehnyt seuran toimintaperiaatteiden ja Suomen Taitoluisteluliitto ry:n linjausten mukaisesti KaTan tehtävään palkattu päävalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa. Sovellettavien sääntöjen perusteella päätöksentekoprosessiin on voinut osallistua myös seuran puheenjohtaja. Siten sillä, onko käsillä olevassa tapauksessa seuran puheenjohtaja keskustellut ryhmävalinnoista valmentajien kanssa, ei ole asian arvioinnissa itsenäistä merkitystä.

KaTan toimintaperiaatteissa on lueteltu eri luisteluryhmien vaatimukset ja tavoitteet. Ne ovat siten olleet kaikkien seuran jäsenten tiedossa.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 24/2015 muun ohella todennut, että urheiluseuroissa tapahtuu paljon tosiasiallista toimintaa, jota ei voida eikä ole usein edes mahdollista arvioida oikeudellisesti. Ihmisten väliseen kohtaamiseen liittyy myös kommunikointia. Kommunikointia tapahtuu seuroissa muun muassa harjoitustapahtumissa valmentajien ja pelaajien kesken sekä eri yhteyksissä valmentajien ja pelaajien vanhempien kesken. Lasten ja nuorten parissa toimivien valmentajien tulee olla esimerkkinä valmennettavilleen ja tähän kuuluu myös avoin kommunikointi sekä lasten ja nuorten kohtaaminen paitsi valmennettavina myös nuorten kasvattajina valmentajan roolin ulkopuolella. Lasten ja nuorten parissa toimivat valmentajat ja joukkueen johtajat kohtaavat myös lasten vanhempia ja muita huoltajia. Myös tämän kanssakäymisen tulee olla avointa ja rakentavaa.

On ymmärrettävää ja tavanomaista, että lasten vanhempien, valmentajien ja seuran johdon välillä voi syntyä erimielisyyttä yksittäisten lasten eri tasoryhmiin sijoittamisesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että eri urheilulajeissa lasten sijoittaminen eri tasoryhmiin on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti ja avoimesti lapsen oikeuksia kunnioittaen. Tasoryhmien käyttäminen edellyttää avointa vuorovaikutusta valmentajien, lasten, lasten vanhempien ja seuran välillä. Lapselle, joka sijoitetaan alempaan tasoryhmään kuin mikä on hänen oma tavoitetasonsa, on avoimesti kommunikoitava, mitä osa-alueita hänen tulee harjoittelulla parantaa, jotta hän voisi nousta tavoittelemaansa tasoryhmään.

Lasta tulee myös edellä todettujen toimintaperiaatteiden ja lasten luistelun linjausten mukaan tukea ja valmentaa siten, että lapsi mahdollisuuksiensa mukaan saavuttaisi omat valmentajien kanssa yhdessä sovitut tavoitteensa. Tasoryhmien ei myöskään tulisi muodostua sillä tavoin kiinteiksi, ettei alemmasta tasoryhmästä voisi tosiasiallisesti nousta ylempään ja päinvastoin. Kiinteät tasoryhmät saattavat olla omiaan hidastamaan sekä ylempien että alempien tasoryhmien kehittymistä, koska kiinteät tasoryhmät saattavat vaikuttaa molempien ryhmien lasten harjoittelumotivaatioon. Kiinteät tasoryhmät ovat omiaan myös ylläpitämään tasoryhmiin jaettujen lasten tasoeroja tahattomastikin etenkin niiden lasten kohdalla, joilla olisi edellytykset laadukkaalla valmennuksella nousta ylempään tasoryhmään.

Silloin, kun lasten jakamiseen tasoryhmiin osallistuu henkilöitä, joiden päätökset vaikuttavat myös heidän omien lastensa tasoryhmävalintaan, tulee tasoryhmiin sijoittelussa noudattaa erityistä huolellisuutta ja avoimuutta. Lapsia on kohdeltava tasoryhmävalinnoissa tasapuolisesti ja arvioitava samoilla kriteereillä.

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen jäsenet yhdistyskokouksen kautta voivat sinällään päättää, miten yhdistyksen tarkoitusta sen toiminnassa toteutetaan. Tämän päätöksenteon piiriin kuuluu myös viimekädessä esimerkiksi se, millaisia kilpailullisia tavoitteita yhdistys toiminnassaan noudattaa ja millä tavoin yhdistyksen järjestämä valmennustoiminta toteutetaan. Huomioon tulee kuitenkin ottaa se, että yhdistys on yleensä sitoutunut myös lajiliiton sääntöihin ja määräyksiin, joita sen on toiminnassaan noudatettava. Yhdistyksen palkkaamien valmentajien on puolestaan otettava työssään huomioon yhdistyskokouksen ja hallituksen ohjeet sekä niiden päättämät säännöt ja määräykset. Huomioon tulee kuitenkin lisäksi ottaa, että myös valmentajat ovat tavanomaisesti sidottuja lajiliittojen sääntöihin ja määräyksin työnantajayhdistyksen sääntöjen ja määräysten lisäksi.

Oikeusturvalautakunta katsoo käsillä olevassa asiassa esitetyn perusteella, että päätökset KaTan luisteluryhmävalinnoissa on tehty edellä lausuttujen KaTan toiminnassa noudatettavien toimintaohjeiden ja lajiliiton linjausten mukaisesti. Päätöksen on tehnyt valmennuspäällikkö yhdessä valmentajien ja mahdollisesti puheenjohtajan kanssa. Asiassa ei ole myöskään syytä epäillä sitä KaTan ilmoitusta, että luisteluryhmävalinnoista oli keskusteltu etukäteen myös lasten vanhempien kanssa. Vähintäänkin tätä keskustelua oli käyty luisteluryhmävalintojen jälkeen. Asiassa ei ole myöskään esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi syytä epäillä epäasiallisten syiden vaikuttaneen luisteluryhmävalintoihin.

Edellä todetun perusteella valitus on hylättävä siltä osin kuin valittaja on vaatinut luisteluvalmennusryhmiä koskevan päätöksen katsomista mitättömäksi.

4.      Valitusmaksu

Asian näin päättyessä valitusmaksua ei palauteta.

5.      Lautakuntakulut

Asian näin päättyessä valittajan lautakuntakuluja koskeva vaatimus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                   

Jukka Loiva
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Sami Sarvilinna, Pekka Timonen ja Juha Viertola