30/2025 Rannikkosoutu – Arvokilpailuvalinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             
PÄÄTÖS                                    
Nro 30/2025
13.10.2025                             
Diaarinro 30/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Melonta- ja soutuliitto ry:n huippu-urheiluvaliokunnan 1.9.2025 tekemä ja Suomen Melonta- ja soutuliitto ry:n hallituksen 9.9.2025 vahvistama valintapäätös EM- ja MM-kilpailuihin 2025

ASIA                
Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT
Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry
B

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n (jäljempänä myös SMSL) huippu-urheiluvaliokunta (jäljempänä myös HUV) on 1.9.2025 valinnut rannikkosoudun EM- ja MM-kilpailuihin B:n CW1x-luokkaan.

A on valittanut HUV:n tekemästä valintapäätöksestä SMSL:n hallitukselle, joka ei 9.9.2025 tekemällään päätöksellä ole muuttanut HUV:n arvokilpailuvalintapäätöstä.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänet valitaan B:n sijasta rannikkosoudun EM- ja MM-kilpailuihin CW1x-luokkaan ja että Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa viivästyskorkoineen.

Arvokilpailuvalintapäätöstä tehtäessä ei ollut noudatettu etukäteen julkistettuja valintakriteerejä. B:tä ei ollut voitu valita rannikkosoudun EM- ja MM-kilpailuihin CW1x-luokkaan, koska hän ei ollut osallistunut kaikkiin näyttökilpailuihin, eikä hän ollut ilmoittanut poissaolon syytä valmennus-/lajipäällikölle. Klaipedan kilpailua ei olisi tullut huomioida valintapäätöstä tehtäessä, koska kilpailun sääntöjä oli muutettu vaarallisten olosuhteiden takia.

Soudun arvokilpailuvalintajärjestelmän perusteella kilpailujoukkueeseen tulisi valita pelkästään urheilijoita, jotka ovat osallistuneet kaikkiin näyttökilpailuihin. Tähän viittaa myös se, että urheilijan oli ilmoitettava, jos hän ei pystynyt osallistumaan näyttökilpailuihin. B olisi ollut velvollinen ilmoittamaan, miksi hän ei ollut osallistunut Yyterissä ja Hangossa järjestettyihin näyttökilpailuihin.

A oli voittanut sekä Yyterissä että Hangossa järjestetyt näyttökilpailut, joihin B ei ollut osallistunut. B ei ollut ilmoittanut valmennus-/lajipäällikölle, ettei hän ollut pystynyt osallistumaan mainittuihin näyttökilpailuihin. Klaipedassa järjestetyssä näyttökilpailussa A oli ollut suomalaisista neljäs ja B ensimmäinen.

Klaipedan kilpailu järjestettiin erittäin poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Vaarallisten sääolosuhteiden takia kilpailussa ei ollut noudatettu rannikkosoudun virallisia sääntöjä. Säännöistä poikettiin varusteiden, kilpailun lähdön ja kilpailuradan osalta. Klaipedan kilpailussa käytettiin kypärää sekä pelastusliivejä pakollisina varusteina. Lähtö tapahtui attention -komennon jälkeen, silloin kun urheilija itse halusi eikä WR:n lajisääntöjen kohdan RCB 20 mukaisesti. Myöskään kilpailurata ei ollut täyttänyt WR:n lajisääntöjen kriteereitä. Klaipedan kisassa poijuja oli ollut ainoastaan yksi säännöissä vaaditun kolmen sijaan. Poijua ei ollut myöskään asetettu suoraan linjaan rannalla olevan lipun kanssa.

Liettuan soutuliitto oli antanut kirjallisen lausuman, jonka mukaan muokattu kilpailumuoto ei ollut täyttänyt kansainvälisiä rantasprintin kilpailuolosuhteita. Tästä syystä kilpailun järjestänyt maa Liettua oli jättänyt Klaipedan kilpailun huomioimatta omissa arvokilpailuvalinnoissaan.

Rannikkosoudun valintakriteereissä oli viitattu näyttökilpailujen ehtoihin, kuten kilpailuolosuhteet, osanottajamäärät ja yleiset kilpailujärjestelyt. Rannikkosoudun valintakriteerien mukaisesti SMSL oli varannut oikeuden ennakoimattomissa tilanteissa muuttaa valintajärjestelmää. Lisäksi Yleisen valintajärjestelmän mukaan SMSL oli sitoutunut noudattamaan reilun pelin periaatteita koko valintaprosessin ajan. Kriteeristössä oli varauma, jonka mukaan SMSL varaa oikeuden ennakoimattomissa tilanteissa muuttaa valintajärjestelmää.

Näissä olosuhteissa valintajärjestelmää olisi tullut muuttaa. Sen sijaan valinnassa oli painotettu kilpailua, jossa oli poikettu niin merkittävästi rannikkosoudun virallisista säännöistä, ettei sitä voitu enää pitää samana lajina. Kun Klaipedan kilpailu oli kuitenkin SMSL:n arvokilpailuvalinnassa otettu huomioon, oli tosiasiassa tehty valintakriteerien vastainen päätös.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Soutu- ja Melontaliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

Rannikkosoudun näyttökilpailut ja valintakriteerit 2025 arvokilpailuihin (myöhemmin ”Rannikkosoudun valintakriteerit”) eivät edellytä sitä, että urheilijan olisi osallistuttava kaikkiin ilmoitettuihin näyttökilpailuihin. Näin ei ole määritelty myöskään Yleisessä valintajärjestelmässä.

Valintakriteerien mukaan, urheilija voi valita, mihin näyttökilpailuihin hän osallistuu. Hänellä ei ollut ilmoittautumisvelvollisuutta poisjäänneistä, jos pakottavaa henkilökohtaista syytä ei ollut. Ilmoitusvelvollisuus oli säädetty siitä syystä, että silloin voidaan valintaan käyttää aikaisempia näyttöjä edellyttäen, ettei veneluokassa ollut keskinäistä kilpailua.

B oli osallistunut kaikkiin näyttökilpailuihin. Yyteriin ja Hankoon kaksikolla ja Klaipedaan yksiköllä ja kaksikolla.

Liiton Yleinen valintajärjestelmä tai Rannikkosoudun valintakriteerit eivät edellyttäneet, että näyttökilpailuina voitaisiin käyttää vain World Rowingin eli WR:n sääntöjen mukaan järjestettäviä kilpailuja. Oli tyypillistä, että esimerkiksi Suomen olosuhteissa ja resursseilla WR:n kilpailusääntöjä jouduttiin soveltamaan näyttökilpailuissa. Klaipedan näyttökilpailussa tuomaristo teki päätöksen toteuttaa kilpailu ennakoitua lyhyemmällä kilpailuradalla. Tuomaristo ei kuitenkaan peruuttanut kilpailua, kuten se olisi myös voinut tehdä. Siten Klaipedan kilpailua voitiin pitää virallisena kansainvälisenä rannikkosoutukilpailuna.

Sillä ei ollut tuloksien kannalta merkitystä tai korkeintaan vain vähäinen merkitys, että Klaipedan kilpailuissa käytettiin rantasprintille yleisesti epätyypillistä lähetystapaa tai ylimääräistä turvallisuusvarustusta kuten liiviä tai kypärää. Olosuhteet olivat kaikille urheilijoille samat. Kilpailuformaatti saattoi muuttua olosuhteiden takia useinkin.

A:n ja B:n välinen keskinäinen ero oli kilpailun tuloksissa Time Trial 2 osiossa 23,15 sekuntia. Time Trial 1 osiossa A joutui keskeyttämään, joten eroa B:hen ei voitu edes todeta. A ei myöskään edennyt jatkoon Time Trial -vaiheesta, kun taas B eteni finaaleihin saakka sijoittuen niissä toiseksi. Tuloksissa ero oli selvästi B:n eduksi.

Liiton Yleisen valintajärjestelmän kohdan 3.1. mukaan olympialajien (klassinen soutu, ratamelonta, rannikkosoudun rantasprintti ja koskipujottelu sekä - crossi) EM- ja MM-kilpailujen yleisten sarjojen näytöt tuli antaa ensisijaisesti kansainvälisissä kilpailuissa. SMSL oli siis painottanut valintaa tehdessään oikein Klaipedan näyttöä kansainvälisenä kilpailunäyttönä, jossa B oli lisäksi ollut täysin ylivoimainen muihin suomalaisiin nähden.

Näyttökilpailuiden tarkoitus rannikkosoudussa oli testata, sitä kenellä urheilijalla oli parhaat menestysmahdollisuudet kansainvälisessä arvokilpailussa. Urheilijavalinnan tehneet SMSL:n asiantuntijat olivat arvioineet, että Klaipedan näyttökilpailu vastasi niitä vaatimuksia, joita urheilija kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyäkseen tarvitsee. B oli osoittanut Klaipedan kilpailussa omalta osaltaan omaavansa muihin suomalaisiin verrattuna sellaiset selkeästi paremmat ominaisuudet, joita arvokilpailuissa menestymiseen vaaditaan.

Klaipedan näyttökilpailu oli ainoa kansainvälinen näyttökilpailu. Valintajärjestelmän muuttaminen Klaipedan kilpailun jälkeen ei olisi ollut enää mahdollista näin myöhäisessä vaiheessa kilpailukautta, koska EM- ja MM-kilpailuiden ilmoittautumisen takaraja oli jo niin lähellä. Mikäli SMSL olisi katsonut, että Klaipedan kilpailu ei mittaa arvokilpailuissa rannikkosoudussa urheilijalta vaadittavia ominaisuuksia, olisi korvaavaksi näyttökilpailuksi pitänyt etsiä toinen kansainvälinen kilpailu. Tällä aikataululla sellaisen järjestäminen ei olisi ollut mahdollista. SMSL ei myöskään pitänyt sitä tarpeellisena, koska Klaipedan kilpailu osoitti selvän eron urheilijoiden välillä ja B:n eduksi.

B on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja hänestä valitusasiakirjoissa esitetyt virheelliset epäilykset ja oletukset korjataan oikeiksi.

B oli osallistunut kaikkiin karsintakilpailuihin kaksikolla sekä viimeiseen ensisijaiseen karsintakilpailuun molemmissa veneluokissa, sekakaksikossa ja naisten yksikössä. Hän oli ilmoittautunut kilpailuihin asianmukaisesti ja tehnyt fyysiset kuntotestit. Valintajärjestelmä ei edellyttänyt osallistumista kaikkiin kilpailuihin. Valintakriteereissä todettiin, että tavoitteena oli valita kansainvälisesti kilpailukykyinen venekunta. Arvokilpailunäytöt annettiin valintajärjestelmän mukaan ensisijaisesti kansainvälisissä kilpailuissa.

Klaipedan kilpailu oli kansainvälinen Baltic Championships -kilpailu, ja se oli hyväksytty näyttökilpailuksi valintajärjestelmän mukaisesti. B oli sijoittunut kilpailussa toiselle sijalle, jääden Liettuan maajoukkue-edustajalle, joka oli viime vuoden MM-kilpailuissa soutanut kahdeksan parhaan joukkoon. TT2-karsinnassa A oli jäänyt B:stä 23,15 sekuntia. A:n kokonaissijoitus kilpailussa oli ollut yhdeksäs kahdestatoista osallistujasta. Rantasprintti oli extreme -laji. Sen olosuhteet voivat vaihdella, eikä valintasäännöissä myöskään ollut määritelty, mitkä olivat näyttökilpailujen määritellyt kriteerit.

VASTASELITYS

A on antanut asiassa vastaselityksensä. Hän on siinä vedonnut valituksessa lausumaansa ja sen lisäksi seuraavaan.

SMSL:n väite siitä, että B olisi osallistunut kaikkiin rantasprintin näyttökilpailuihin oli virheellinen. Soudun valintajärjestelmän 2 kohdan mukaan näyttö annetaan ensisijaisesti veneluokassa, jolla kilpailuihin tavoitellaan. Mahdolliset poikkeukset tästä oli lajikohtaisissa valintakriteereissä. Koska lajikriteereissä ei ole poikettu tästä pääsäännöstä, B:n ei voida katsoa osallistuneen rantasprintin CW1x-luokan kaikkiin näyttökilpailuihin, kun hän ei ollut osallistunut CW1x-luokkaan Yyterin ja Hangon näyttökilpailuissa.

SMSL:n valintakriteereissä ei missään kohtaa ilmaista näyttökilpailujen olevan valinnanvaraisia, joista urheilija voisi valita, mihin osallistuu. Valintakriteerien mukaan kilpailujoukkueeseen valitaan vain urheilijoita, jotka olivat osallistuneet vaadittuihin näyttökilpailuihin (monikossa). Mikäli pakottavaa syytä poisjäännille ei ollut, urheilija oli velvollinen osallistumaan näyttökilpailuihin, jotta tämä voitaisiin valita arvokilpailuihin.

WR:n sääntöjä oli Klaipedan kisassa muutettu niin merkittävästi, ettei voitu puhua enää samasta lajista. Sen lisäksi, että kilpailurataa oli lyhennetty merkittävästi, Klaipedan kisassa oli esimerkiksi sallittua uida poijulta rantaan. WR:n sääntöjen mukaan tästä tulisi seurata hylkäys. Lisäksi Klaipedan kisassa veneen on saanut jättää ajelehtimaan, eikä kisassa vaadittu veneavustajien kosketusta veneeseen ennen kuin urheilija poistuu veneestä. WR:n sääntöjen mukaan myös tästä seuraa hylkäys. Oli fair play -periaatteen vastaista painottaa melontalajin arvokilpailuvalinnoissa kisaa, jossa puolet suorituksesta oli sallittua toteuttaa uimalla lyhennetyllä kilpailuradalla.

SMSL olisi voinut valita jo alun alkaen valintakriteereihin useampia kansainvälisiä kilpailuja näyttökilpailuiksi. Se ei ollut kuitenkaan toiminut näin, joka oli johtanut tilanteeseen, ettei valintakriteereissä ollut yhtään kansainvälistä kilpailua, jossa olisi noudatettu WR:n sääntöjä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

SMSL on valinnut rannikkosoudun EM- ja MM-kilpailuihin CW1x-luokkaan B:n.  A on katsonut, että julkaistujen valintakriteerien perusteella hänet olisi tullut valita mainittuihin kilpailuihin.

Asiassa on riidatonta, että SMSL:n julkaisemia näyttökilpailuja kysymyksessä oleviin arvokilpailuihin ovat olleet Yyterin, Hangon ja Klaipedan kilpailut. Riidatonta on lisäksi se, että B on osallistunut nyt kysymyksessä olevan luokan näyttökilpailuun vain Klaipedassa. Hän on kilpaillut Yyterissä ja Hangossa muissa rantasoudun luokissa.

Riidatonta on vielä se, että Klaipedan kilpailu oli ollut ainoa kansainvälinen näyttökilpailu ja se, että sääolosuhteiden takia kilpailun kulkua ja sääntöjä oli jouduttu muuttamaan urheilijoiden turvallisuuden takia. Kilpailurataa oli lyhennetty. Klaipedan kisassa oli myös sallittua uida poijulta rantaan. Klaipedan kisassa veneen oli saanut jättää ajelehtimaan, eikä kisassa ollut vaadittu veneavustajien kosketusta veneeseen ennen kuin urheilija poistuu veneestä. Klaipedan kilpailuissa käytettiin erilaista lähetystapaa ja ylimääräistä turvallisuusvarustusta kuten liiviä tai kypärää.

Asiassa on kysymys siitä, onko SMSL noudattanut julkaisemiaan arvokilpailuvalintakriteereitä valitessaan kysymyksessä oleviin kilpailuihin A:n sijasta B:n. Tältä osin kysymys on tarkemmin siitä, 1) edellyttääkö valintakriteerit sitä, että kilpailija osallistuu kaikkiin ilmoitettuihin näyttökilpailuihin vai riittääkö, että hän osallistuu johonkin niistä ja 2) onko Klaipedan kilpailuolosuhteet olleet sellaiset, ettei tätä kilpailua voida ottaa huomioon arvokilpailuvalintaa tehtäessä.

EM-kilpailuvalinta

SMSL:n hallituksen kokouspöytäkirjan 12/2025 perusteella B on ilmoittanut 7.9.2025 ettei hän ota EM-kilpailuiden paikkaa vastaan. Paikkaa on tämän jälkeen tarjottu A:lle, joka on ilmoittanut ottavansa paikan vastaan.

Edellä todetun perusteella A:lla ei ole enää valitusintressiä EM-kilpailuvalinnan osalta. Oikeusturvalautakunnan ei siten ole tarpeen lausua EM-kilpailuvalinnan osalta enemmälti.  

Sovellettavat valintakriteerit ja niiden tulkinta MM-kilpailuvalinnan osalta

SMSL:n Yleisen valintajärjestelmän mukaan lajikohtaisten edustusjoukkueiden tavoite on menestyä vuosittain kansainvälisissä arvokilpailuissa (MM, EM) sekä olympialaisissa. Maailman Cup -osakilpailuja sekä kansainvälisiä kilpailuja käytetään ensisijaisesti urheilijoiden ja joukkueiden tason tarkistamiseen sekä arvokilpailuihin tähtäävien urheilijoiden kilpailukokemuksen kasvattamiseen.

Yleisen valintajärjestelmän kohdan 2 mukaan yleiset valintakriteerit kattavat kaikki liiton lajit (olympia- ja ei-olympialajit). Kriteerit koskevat kaikkia urheilijoita, venekuntia ja joukkueita oli sitten kyse yksilösuorituksesta tai joukkueesta. Huippu-urheiluvaliokunta hyväksyy kaikkien lajien lajikohtaiset valintakriteerit.

Kohdan 3 mukaan SMSL valitsee tai esittää urheilijat valintakriteerien alaisiin kilpailuihin urheilullisin perustein lajikohtaisissa kriteereissä esitettyjen näyttökilpailujen avulla, noudattaen reilun pelin periaatteita koko valintaprosessin aikana ja itse valintaa suoritettaessa. Valinnassa käytetyt perusteet ovat avoimia ja urheilijalla on oikeus saada perusteluita tehdyille valinnoille. Osallistumiseen kansainväliseen arvokilpailuun sekä muihin tässä dokumentissa määriteltyihin kilpailuihin liiton/maan edustajana vaaditaan todettu ja valintakriteereissä määritetty näyttö kilpailukykyisyydestä. Lajikohtaisten kriteerien tulee kattaa myös sellaiset kilpailut, joissa valintapäätöksen tekee valmennus-/lajipäällikkö tai vastaava ja kriteereissä tulee määritellä, kuka valinnat tekee. Valinnoissa käytetään kokonaisharkintaa lajikohtaisten kriteerien määrittelemien linjausten mukaisesti. Urheilijavalinnoissa voidaan painottaa tiettyjä matkoja, lajeja, miehistöjä tai venekuntia Suomen joukkueen parhaan mahdollisen menestyksen saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa, että välttämättä parhaat näytöt antanutta urheilijaa ei valita suoraan jokaiseen kilpailuun (matka, laji, miehistö tai venekunta).

Kohdan 3.1 mukaan olympialajien (klassinen soutu, ratamelonta, rannikkosoudun rantasprintti ja koskipujottelu sekä -crossi) EM- ja MM-kilpailujen yleisten sarjojen näytöt tulee antaa ensisijaisesti kansainvälisissä kilpailuissa. Ei-olympialajeissa ja nuorten valinnoissa näytöt voi antaa kansallisissa kilpailuissa, mikäli kotimaan näyttö on järjestelyiltään vastaava kuin muut näyttökilpailut. Näyttökilpailuksi voidaan lajikriteereihin kirjaamalla hyväksyä myös muunlainen näyttö (leiriveto tai -kilpailu, talven testitulos, edellisen kauden näyttö). Enintään yhden aiemman kilpailuvuoden tuloksia ja näyttöjä voidaan huomioida valinnoissa. Lajikohtaisia valintakriteereitä ja näyttökilpailuja määrättäessä tulee lajien huomioida urheilijan ja urheilijoiden mahdollisuudet antaa näyttöjä kilpailukyvystä ja sen kehittymisestä läpi koko kilpailukauden. Lajikohtaisiin valintakriteereihin suositellaan kirjaamaan, ettei edellinen kilpailu ole ainoa näyttökilpailu seuraavaan kilpailuun.

Kohdan 3.5 mukaan vaadittava taso määritellään kilpailukohtaisesti kyseisen lajin valintakriteereissä. Urheilija tai joukkue valitaan, mikäli urheilija/alus/joukkue on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Kilpailukykyinen taso tarkoittaa, että urheilija/alus/joukkue voi kilpailla tasaväkisesti muiden osallistujien kanssa.

Kohdan 3.8 mukaan urheilijalla on ilmoittamisvastuu kaikista valintaan vaikuttavista seikoista, mikäli hän ei pysty osallistumaan kriteereissä kirjattuihin näyttökilpailuihin. Ilmoitus valintaan vaikuttavista muista tekijöistä (mm. sairastuminen, loukkaantuminen, muu syy) tulee ilmoittaa kirjallisesti valmennus- /lajipäällikölle viipymättä. Valmennus-/lajipäällikkö vastaa, että huippu-urheiluvaliokunnalla on päätöksiä tehdessään valintaan liittyvä tiedossa oleva oleellinen tieto. Jos urheilija ei pysty osallistumaan näyttökilpailuun ennakoimattoman ja pakottavan henkilökohtaisen syyn takia, voidaan valintaan käyttää aikaisempia näyttöjä edellyttäen, että veneluokassa ei ole keskinäistä kilpailua ja edellyttäen, että urheilijan sairastuminen, loukkaantuminen tai muu syy ei todennäköisesti vaikuta enää kilpailussa, johon hänet valitaan. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti valmennus-/lajipäällikölle viipymättä.

Kohdan 8 mukaan jokainen laji tekee omat kilpailukohtaiset valintakriteerit, joissa määritellään muun muassa valintakilpailujen aikataulut ja vaikutusjärjestys. Valintakriteereihin tulee kirjata erikseen päättävä taho. Jos valintakriteereissä käytetään kokonaisharkintaa, tulee se määritellä kriteereissä.

Julkaistun asiakirjan rannikkosoudun näyttökilpailut ja valintakriteerit vuoden 2025 arvokilpailuihin mukaan valintakriteerinä on valita kansainvälisesti kilpailukykyinen venekunta (ja/tai venekuntia). Kilpailukykyinen taso tarkoittaa, että venekunta voi kilpailla tasaväkisesti muiden osallistujien kanssa ja myös menestyä kilpailuissa. Näyttökilpailut ovat: 1) 14.–15.6. Yyteri, Rantasprintin kansallinen kilpailu (SM-kisan yhteydessä), 2) 19.7. Hanko, Rantasprintin kilpailu 3) 23.–24.8. Klaipeda, Baltic Championships. SMSL varaa oikeuden ennakoimattomissa tilanteissa muuttaa valintajärjestelmää. Esityksen muutoksista tekee valmennuspäällikkö tai soudun huippu-urheilun asiantuntijaryhmä. SMSL:n huippu-urheiluvaliokunta tekee päätöksen muutoksista. Mikäli muutokset edellyttävät välitöntä toimeenpanoa, on valmennuspäälliköllä oikeus tehdä muutokset itse. Muutoksista tiedotetaan urheilijoille, jotka ovat ilmoittaneet tavoittelevansa kyseisiä kilpailuja.

Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausuttujen valintakriteerien perusteella, ettei niistä ilmene osallistumisvelvollisuutta kaikkiin näyttökilpailuihin. Tällaista velvollisuutta ei voida johtaa myöskään siitä, että valintakriteereissä puhutaan näyttökilpailuista monikossa. Mikäli yhtenä valintakriteerinä olisi se, että kilpailija on osallistunut kaikkiin julkaistuihin näyttökilpailuihin tai vaihtoehtoisesti ilmoittanut poisjäännistään joka kerta erikseen, olisi se tullut mainita yksiselitteisesti valintakriteereissä. Näin ei tässä asiassa ole.

Oikeusturvalautakunta katsoo esitettyjen valintakriteerien sanamuotojen perusteella, että urheilija on sinällään voinut osallistua kaikkiin näyttökilpailuihin kysymyksessä olevassa luokassa ja sillä tavoin antaa enemmän näyttöjä valitsijoille. Urheilija on voinut tulla valintakriteerien perusteella valituksi myös muiden näyttöjen perusteella kuin näyttökilpailuihin osallistumalla, jos hän on ollut sääntöjen tarkoittamalla tavalla estynyt osallistumasta mihinkään näyttökilpailuun. Valintakriteerit eivät kuitenkaan edellytä esteilmoituksen tekemistä, jos urheilija on pystynyt osallistumaan johonkin näyttökilpailuun ja luottaa siihen, että hän voi tulla valituksi esimerkiksi yhden kilpailun perusteella. Siten valintakriteerien sanamuodon perusteella esteilmoitus ei itsessään ole valintakriteeri. Esteilmoitusta koskeva valintakriteerin kohta sen sijaan asettaa siitä ilmenevän sanamuodon ja kohdan muodostaman kokonaisuuden perusteella arvokilpailuihin haluavalle urheilijalle ilmoitusvelvollisuuden siitä, jos hän haluaa, että arvokilpailuvalinnassa otetaan huomioon hänen kohdallaan muita näyttöjä kuin näyttökilpailut. 

Edellä mainittujen valintakriteerien perusteella arvokilpailuvalinnoissa painotetaan kansainvälisiä näyttöjä ja edellytyksiä pärjätä kulloinkin kysymyksessä olevassa arvokilpailussa kansainvälisellä tasolla. Kysymys on tältä osin harkinnanvaraisesta valintakriteeristä. Se jättää valitsijoille mahdollisuuden arvioida näyttökilpailujen perusteella ja niiden lisäksi valittavien urheilijoiden menestysmahdollisuuksia tulevissa arvokilpailuissa. Oikeusturvalautakunta katsoo valintakriteerien perusteella, etteivät näyttökilpailut ole ainoa valintakriteeri, jota valitsijat voivat valinnoissa noudattaa.

Selvää on, että ainoaksi kansainväliseksi näyttökilpailuksi jäänyt Klaipedan kilpailu on viety läpi haastavissa olosuhteissa. Kilpailujen läpiviemiseksi kilpailussa ei ollut voitu noudattaa kaikkia rannikkosoudun kansainvälisiä sääntöjä. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei julkaistuissa valintakriteereissä ole mainittu mitään laatuvaatimuksia järjestettävälle näyttökilpailulle. Asiassa on myös esitetty selvitystä, jonka perusteella rantasoudussa on varsin yleistä, että kilpailujen turvallinen läpivienti edellyttää sääntömuutoksia. Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että olosuhteet ovat olleet kaikille urheilijoille samat.

Edellä lausutun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että SMSL on voinut ottaa Klaipedan kilpailun huomioon näyttökilpailuna. Kun ottaa vielä huomioon, että arvokilpailuvalinnoissa on painotettu nimenomaisesti valittavan urheilijan kykyä pärjätä kansainvälisen tason kilpailuissa ja se, että valintakriteerit jättävät tältä osin valitsijoille varsin laajan harkintavallan, SMSL on voinut valita B:n rannikkosoudun MM-kilpailuihin Klaipedan kilpailutulosten perusteella. Selvää on, että B on menestynyt kyseisessä kilpailussa, vaikeissa olosuhteissa paremmin kuin A.

SMSL:n oikeus muuttaa valintajärjestelmää kesken kauden on säännöksen sanamuodon perusteella harkinnanvaraista. Sääntökohta ei aseta SMSL:lle velvollisuutta muuttaa valintajärjestelmää sen vuoksi, että ainoaksi jäänyt kansainvälinen näyttökilpailu on jouduttu viemään läpi vaikeissa olosuhteissa. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu ratkaisun tarkoituksenmukaisuusharkinta tilanteessa, jossa liitto on toiminut valintakriteerien osoittaman harkintavallan rajoissa.

B:n vaatimukset

B on vaatinut, että häntä koskevat virheelliset väitteet oikaistaan.

Asian ratkaiseminen ei ole edellyttänyt niiden seikkojen käsittelemistä, joihin B on viitannut. Oikeusturvalautakunta arvioi ratkaisuissaan vain niitä seikkoja, joilla on merkitystä asian lopputuloksen kannalta. Siten B:n vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua tämän enempää tämän asian yhteydessä.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella kysymyksessä oleva arvokilpailuvalinta on tehty etukäteen julkaistujen valintakriteerien mukaisesti. Siten A:n valitus on hylättävä.

Lautakuntakulut ja oikeusturvalautakunnan valitusmaksu

A on hävinnyt asian. Siten hänen on kannettava itse lautakuntakulunsa.

Asian näin päättyessä valitusmaksua ei myöskään palauteta.

Päätöslauselma

A:n valitus hylätään.

Oikeusturvalautakunnan valitusmaksua ei palauteta.

Kristiina Rintala
Puheenjohtaja                                                                         

Jukka Loiva
Sihteeri                                                                                                     

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Hanneli Alho-Ignatius, Niko Jakobsson, Terhi Kytö ja Tanja Stormbom