32/2025 Cheerleading – Kurinpito – Toimintakielto – Menettely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 32/2025
17.11.2025
Diaarinro 32/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Cheerleadingliiton kurinpitovaliokunnan päätökset 25.8.2025 nro 3/2025 ja nro 5/2025 ym.

ASIA
Cheerleading – Kurinpito – Toimintakielto – Menettely – Päätöksen sääntöjenvastaisuus

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Cheerleadingliitto ry (SCL)

ASIAN TAUSTA

Kurinpidon perusteena olevat tapahtumat 12.4.2025

A (jatkossa valittaja) oli 12.4.2025 toiminut seuran kahden cheerleading-joukkueen valmentajana Hämeenlinnan Super 2 -kilpailutapahtumassa. Valittaja oli myös cheerleading-tuomari ja toiminut tuomarina useissa Suomen Cheerleadingliitto ry:n (jatkossa liiton) kilpailutapahtumissa.

Valittaja oli yhdessä joukkueen toisen valmentajan kanssa saanut vakiintuneen käytännön mukaisen kutsun tuomarihuoneelle suoritusten jälkeen ennen palkintojenjakoa. Valittajalle oli tuolloin sarjan teknisen tuomarin toimesta kerrottu, että joukkueelle oli tulossa vähennys kielletystä, ns. nousijan yli 180-asteen nostopyörimisliikkeestä, ja näytetty tilannetta koskeva video. Valittaja oli yhdessä joukkueen toisen valmentajan kanssa ilmaissut olevansa eri mieltä tuomaritulkinnasta ja esittänyt samasta tilanteesta hidastuksena FinCheerTV:n videotallenteen, jota paikalla olleella teknisellä tuomarilla ja kahdella sarjan ulkopuolisella tuomarilla ei ollut aikaisemmin ollut mahdollisuutta nähdä. Tuomarit olivat kuitenkin pysyneet pistevähennykseen johtavassa tulkinnassaan ja ilmoittaneet tämän valittajalle, joka oli joukkueensa toisen valmentajan kanssa poistunut paikalta kiittäen.

Liiton tuomarivaliokunnan päätös 21.4.2025

Liiton tuomarivaliokunta oli 21.4.2025 antanut valittajalle kirjallisen huomautuksen epäasiallisesta käyttäytymisestä 12.4.2025 järjestetyssä kilpailutapahtumassa sekä antanut asian edelleen käsiteltäväksi liiton kurinpitovaliokunnalle. Tuomarivaliokunta oli 22.4.2025 poistanut valittajan SM-kisojen tuomaripaneelista annetun huomautuksen ja vireillä olevan kurinpitoprosessin vuoksi.

Päätöksen mukaan valittaja oli valmentajan ominaisuudessa pyrkinyt vaikuttamaan kilpailun teknisiin tuomareihin ja heidän tekemäänsä päätökseen koskien valittajan valmentamalle joukkueelle määrättyä pistevähennystä. Valittajan oli katsottu painostaneen kilpailun teknisiä tuomareita esittämällä joukkueen omia videoita ja tulkintoja arvioidusta suorituksesta ja näin pyrkinyt saada aikaan muutosta tuomaripäätöksessä. Valittajan menettelyä voitiin pitää kilpailumanipulaation yritykseen verrattavana ottaen huomioon valittajan tausta saman lajin tuomarikoulutettuna ja kokeneena lajituomarina. Valittajan toiminnan katsottiin olleen vastoin liiton eettisiä toimintaperiaatteita, joiden mukaan valmentajan tulee kunnioittaa tuomareiden ja muiden toimihenkilöiden ratkaisuja.

Liiton kurinpitovaliokunnan päätös 25.8.2025 nro 3

Valittaja oli 25.4.2025 tehnyt liiton kurinpitovaliokunnalle käsittelypyynnön vaatien päätöksiä huomautuksesta ja hänen poistamisestaan SM-tuomaristosta kumottavaksi ja pyytäen asian kiireellistä käsittelyä.

Liiton kurinpitovaliokunta oli päätöksellään 16.5.2025 nro 1 määrännyt kurinpitomääräysten 6 §:n 4 kohdan nojalla valittajan väliaikaiseen osallistumis- ja toimitsijakieltoon kaikissa liiton järjestämissä kilpailuissa epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi.

Liiton kurinpitovaliokunta oli seuraavaksi päätöksellään 25.8.2025 nro 3 määrännyt valittajan epäurheilijamaisesta käytöksestä kuuden kuukauden mittaiseen eli 15.11.2025 päättyvään osallistumis- ja toimitsijakieltoon kaikissa liiton kilpailuissa.

Päätöksen mukaan valittaja oli kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohdan mukaisesti käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. Valittajan oli näytetty oman vastineensakin perusteella olleen toistuvasti eri mieltä teknisten tuomareiden kanssa. Se, että valmentaja ja tuomari eivät olleet samaa mieltä vähennyksen lopputuloksesta, ei tehnyt asiasta epäselvää. Tuomari ja valmentaja eivät olleet päätäntävallan osalta samanarvoisia, vaan päätäntävalta oli yksinomaan tuomareilla. Tilanne oli pitkittynyt valittajan ja tämän valmentajaparin käytöksen johdosta. Valittajan menettelyä ei voitu pitää hyvän tavan mukaisena.

Päätöksessä on mainittu, että valittaja oli toiminut tuomarina noin 10 vuoden ajan, joten hänen oli tullut vankan kokemuksensa johdosta olla hyvin tietoinen siitä, miten tilanteessa olisi tullut menetellä. Vaikka tilanteessa ei ollut valittajalle kerrottu kiistakysymyksen vireilläolosta, valittaja oli ollut mm. liiton sääntötoimikunnan jäsenenä tietoinen säännöistä ja oikeuksistaan. Erityisen moitittavan valittajan menettelystä oli tehnyt se, että hän oli ollut tilanteessa toimineita teknisiä tuomareita huomattavasti kokeneempi, jolloin valittajan menettelyä voitiin pitää painostavana ja sellaisena, että siitä ilmeni kilpailumanipulaatioon viittaavia piirteitä, vaikka asiassa ei tutkitakaan kilpailumanipulaatiota.

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään lausunut, että tuomarin tulee käyttäytyä tuomarin asemansa edellyttämällä asianmukaisella tavalla sekä tuomaritoiminnassa että sen ulkopuolella. Tällä tavoin taataan tuomaritoiminnan luotettavuus ja arvostus tuomaritoimintaa kohtaan. Pistevähennysten kertomistilanteen tarkoituksena on tarjota valmentajille ja joukkueille tietoa tulevasta vähennyksestä, jotta valmentajilla on paremmat mahdollisuudet käydä vähennys joukkueen kanssa läpi. Kysymys ei siis ole neuvottelusta koskien sitä, kuuluuko vähennystä tehdä vai ei.

Kurinpitovaliokunta on seuraamusharkinnassaan ottanut erityisesti huomioon valittajan pitkäkestoisen menettelyn tilanteessa, jossa hän oli toiminut valmentajana, mutta hän oli joka tapauksessa samanaikaisesti omannut noin 10 vuoden tuomarikokemuksen, joka oli merkittävästi pidempi kuin tilanteessa toimineilla teknisillä tuomareilla. Näillä perusteilla kuuden kuukauden osallistumis- ja toimitsijakieltoa oli pidettävä kohtuullisena seuraamuksena. Lisäksi kurinpitovaliokunta on päätöksessään todennut, että tuomarivaliokunnalla oli itsenäinen valta päättää siitä, mikä on kuhunkin kilpailuun paras saatavilla oleva tuomaristo, ja ettei tuomareilla ollut ehdotonta oikeutta osallistua tiettyyn määrään

tuomarointeja yhden kauden aikana.

Liiton kurinpitovaliokunnan päätös 25.8.2025 nro 5

Liiton kurinpitovaliokunta on valittajan asiassa antanut toisenkin päätöksen samana päivänä 25.8.2025 (nro 5), jossa se on lausunut menettelystä ja valittajan niitä koskevista väitteistä sekä pysyttänyt seuraamuksina valittajalle annetun kirjallisen huomautuksen ja SM-tuomaristoon valitsematta jättämisen. Valittaja ja tuomarivaliokunta olivat antaneet vastineensa kurinpitovaliokunnalle ennen päätösten antamista.

Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei asiassa ollut tapahtunut asia- ja menettelyvirheitä eikä kysymys ollut kaksoisrangaistuksesta. Tuomarivaliokunnan yhtenä tehtävänä on liiton alaisuudessa ohjata, valvoa ja kehittää tuomaritoimintaa. Tähän tehtävään kuuluu myös tuomareiden toiminnan arviointi ja tarvittaessa ohjaaminen. Kirjallinen huomautus on yksi keino, jolla valiokunta voi toteuttaa tätä tehtävää. Huomautus taasen ei ole kurinpidollinen vaan työoikeudellinen tai kevyempi seuraamus. Tarkoituksena on ohjata ja korjata toimintaa, joka ei ole tuomaritoiminnan tavoitteiden ja eettisten periaatteiden mukaista. Tästä syystä huomautus ei edellytä kurinpitomenettelyä tai siihen liittyviä menettelytakuita, kuten kuulemista tai muutoksenhakuoikeutta. Huomautukset ovat osa tuomarin polkua, jossa eteneminen edellyttää nuhteetonta toimintaa. Liiton sisäisten ohjeistusten perusteella huomautuksilla pyritään varmistamaan, että tuomaritoiminta säilyy korkeatasoisena ja luotettavana. Valittajalle ei siten ole huomautuksen ja toimintakiellon myötä annettu samasta menettelystä kahta eri rangaistusta.

Lisäksi kurinpitovaliokunta on lausunut, että tuomarivaliokunnan tehtävä on asettaa parhain saatavilla oleva tuomaristo kuhunkin kilpailuun. Jos henkilöllä on vireillä asia

kurinpitovaliokunnassa, se voi olla peruste jättää valitsematta henkilö tiettyyn tuomaripaneeliin eikä kyse tältäkään osin ole kaksoisrangaistavuudesta. Suomen mestaruuskilpailut ovat kovatasoisimmat kansalliset kilpailut, jolloin kriteeristö valita parhain saatavilla oleva tuomaristo voi erota siitä, mitä se on

alempitasoisissa kilpailuissa. Tuomarivaliokunta ei ole menetellyt virheellisesti jättäessään valittajan valitsematta tuomariksi SM-kisoihin.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että Suomen Cheerleadingliitto ry:n tuomarivaliokunnan päätökset 21. ja 22.4.2025 sekä kurinpitovaliokunnan päätökset 25.8.2025 nro 3 ja 5 kumotaan, määrätyt seuraamukset poistetaan tai niitä ainakin kohtuullistetaan, valitusmaksu palautetaan ja Suomen Cheerleadingliitto ry velvoitetaan korvaamaan hänen arvonlisäverolliset lautakuntakulunsa 6 877,40 eurolla korkoineen.

Toimivallan puuttuminen

Tuomarivaliokuntaa koskee vain liiton kilpailusääntöjen kohta 3.2, josta ilmenee ainoastaan, että tuomaristot kilpailuihin asettaa tuomarivaliokunta. Tuomarivaliokunnalla ei liiton sääntöjen mukaan ole mitään asemaa eikä toimivaltaa antaa huomautusta, mistä syystä annettu huomautus on sääntöjenvastainen. Liiton internetsivuston perusteella tuomarivaliokunta on elin, jonka tehtävänä on vastata tuomaritoiminnasta kilpailuissa, tuomarikoulutuksesta, kansainvälisestä tuomariyhteistyöstä sekä tuomaritoiminnan ja kilpailuarvostelun kehittämisestä ja valvomisesta. Valittaja on kuitenkin tapahtumienkulussa toiminut valmentajana eikä tuomarina, mistä syystä tälläkään perusteella tuomarivaliokunnalla ei ole asiassa toimivaltaa. Valittaja ei ole myöskään toiminut vastoin liiton tuomareiden eettisiä ohjeita.

Kuulemisvirhe kurinpitomenettelyssä

Tuomarivaliokunta on kuulematta lainkaan valittajaa määrännyt valittajalle rangaistuksena kilpailusääntöjen kohdan 1.4 mukaisesti huomautuksen ja lisäksi poistanut valittajan SM-kisojen tuomaripaneelista. Kysymys on ollut kummaltakin osin kurinpitomenettelystä ja kurinpitoseuraamuksesta tai ainakin sitä lähellä olevasta seuraamuksesta. Kuulemisen laiminlyönti on vakava virhe kurinpitoprosessissa. Tällaisen puutteen tulee johtaa tässäkin tapauksessa – kuten poikkeuksetta yleensäkin oikeusturvalautakunnan oikeuskäytännössä – päätöksen kumoamiseen.

Kurinpitovaliokunta ei ole kurinpitomääräysten 6 §:n mukaisesti pyytänyt selvityksiä tilanteessa läsnä olleilta teknisiltä tuomareilta, joihin henkilöihin valittajan väitetty epäasiallinen käytös on kohdistunut ja joilla voidaan katsoa olevan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä tietoa. Valittajan käsitys käymistään keskusteluista viimeksi mainittujen teknisten tuomareiden kanssa on poikennut kurinpitovaliokunnan, joka ei ole ollut paikalla, näkemyksestä. Kurinpitovaliokunta ei ole voinut pätevästi tulkita valittajan painostaneen tilanteessa teknisiä tuomareita kuulematta lainkaan keskustelun osapuolia. Kysymys on menettelyvirheestä, jonka perusteella kurinpitovaliokunnan päätös on kumottava.

Muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen

Tuomarivaliokunnan päätöksessä tai sen yhteydessä ei ole annettu valitusosoitusta. Valittajalle ei siten ole annettu mahdollisuutta valittaa huomautuksesta ja siitä, että hänet on poistettu tuomaristosta. Valittaja on kuitenkin omatoimisesti valittanut saaden tuomarivaliokunnan päätösten oikeellisuuden tutkittaviksi. Nyt siis yhdistyksen säännöissä mainitsematon toimielin on tehnyt yksityishenkilöä koskevia päätöksiä ilman, että asiassa on ollut minkäänlaista mahdollisuutta saada päätökseen muutosta.

Kurinpitoseuraamusluonne ja kielletty kaksoisrangaistus

Liiton tuomarivaliokunta on päätöksellään 21.4.2025 antanut valittajalle kirjallisen huomautuksen epäasiallisesta käyttäytymisestä sekä määrännyt toimitsijakiellon. Tuomarivaliokunta on virheellisesti katsonut, ettei huomautus olisi kurinpidollinen seuraamus.

Huomatusta ei ole mainittu rangaistuslajina liiton kurinpitomääräyksissä, mutta se on liiton kilpailusäännöissä määritelty yhdeksi rangaistuskeinoksi. Säännöt ovat siten tältä osin ristiriitaiset, mistä vastuu on sääntöjen laatijalla eli liitolla. Ottaen huomioon, että tuomarivaliokunta on antanut valittajalle huomautuksen epäasiallisesta käyttäytymisestä ja poistanut valittajan mainitun huomautuksen perusteella SM-kisojen tuomaripaneelista, huomautus on tosiasiassa ollut kurinpidollinen seuraamus. Oikeuskirjallisuudessa huomautus on katsottu järjestölliseksi kurinpitotoimeksi. Se on lisäksi urheilun piirissä ja muussakin kurinpitotoiminnassa tavanomainen kurinpitoseuraamus. Kurinpitovaliokunnan näkemys huomautuksesta työoikeudelliseen huomautukseen verrattavissa olevasta ilmoitetusta mahdollisuudesta jatkossa toimia toisin ei ole perusteltu. Kaikki kurinpitoseuraamukset pois lukien erottaminen yhdistyksestä tähtäävät siihen, että kurinpidonkohde jatkossa toimisi toisin.

Liiton kurinpitovaliokunta ei ole kaksoisrangaistuskielto huomioon ottaen voinut asettaa valittajaa osallistumis- ja toimitsijakieltoon ja samalla jättää voimaan tuomarivaliokunnan määräämää huomautusta. Niin kurinpitovaliokunnan päätökset kuin tuomarivaliokunnankin päätökset on siten kumottava.

Epäurheilijamainen käyttäytyminen

Kurinpitovaliokunta on päätöksellään katsonut valittajan käyttäytyneen epäurheilijamaisesti ja määrännyt tämän kuudeksi kuukaudeksi osallistumis- ja toimitsijakieltoon kaikissa liiton organisoimissa kilpailuissa.

Kurinpitosääntöjen 2 §:n c-kohdan säännöksessä on lueteltu epäurheilijamaisen käyttäytymisen tyyppitapauksia. Mikä tahansa epäurheilijamainen käytös ei voi johtaa kurinpitoseuraamukseen. Oikeuskirjallisuuden mukaan epäurheilijamaisuutena voidaan pitää törkeää kielenkäyttöä sekä ero- tai kilpailutuomareiden asiatonta arvostelemista. Oikeuskäytännössä on myös todettu, että urheilukilpailuihin toisinaan liittyvä normaalia karkeampi kielenkäyttö ja sopivuudeltaan kyseenalaiset sanavalinnat on otettava huomioon kurinpitotoiminnassa.

Yksin se, että valittaja on ollut eri mieltä teknisten tuomareiden kanssa, ei täytä epäurheilijamaisuuden tunnusmerkkejä. Se, että valmentaja ja tuomari ovat erimielisiä ratkaisusta, on urheilussa tavanomaista. Valittajan kielenkäyttö on ollut tilanteessa asiallista; valittajan arvostelu ei ole kohdistunut tuomareihin. Valittajalla on ollut sananvapauden nojalla oikeus ilmaista mielipiteensä tuomareiden päätöksestä, eikä häntä voida tämän oikeuden käyttämisestä sanktioida.

Valittajalle joukkueen valmentajana ei ole ainoastaan jätetty kertomatta mahdollisuudesta tehdä kiistakysymys, vaan tekniset tuomarit ovat nimenomaisesti kieltäneet tällaisen mahdollisuuden, kun sitä on heiltä tiedusteltu. Tilanteen pitkittyminen on osaltaan johtunut tästä riidattomasta ja vakavasta tuomarivirheestä, mikä on otettava huomioon tilannetta kokonaisuutena arvosteltaessa.

Valmentajan roolissa ollut valittaja ei ole arvioinnin kohteena olleessa tilanteessa tuonut ilmi tai käyttänyt hyväksi tuomarikoulutustaan eikä -kokemustaan. Valittaja ei ole myöskään painostanut teknisiä tuomareita vaan ilmaissut asiallisesti eriävän mielipiteensä. Valittajan ei ole edes väitetty käyttäneen epäasiallista kieltä. Vaikka tuomarilta voidaan vaatia muita toimijoita korkeampaa nuhteettomuutta, yhdenvertaisuusperiaatteen ja sananvapauden vastaista on vaatia tällaiselta henkilöltä valmentajan roolissa pidättäytymistä oman eriävän mielipiteensä ilmaisemisesta tuomareiden päätöksestä.

Tilanne, jossa valmentajille ja joukkueille tuomareiden toimesta kerrotaan tulevasta pistevähennyksestä, on tarkoitettu palvelemaan valmentajia, jotta näillä olisi paremmat mahdollisuudet käydä joukkueen kanssa läpi vähennykset. Kysymys ei ole valmentajien ja tuomareiden välisestä neuvottelusta. Tavanomaista on kuitenkin se, että valmentaja samassa yhteydessä ilmaisee mahdollisen eriävän näkemyksensä teknisille tuomareille. Tällainen ei voi olla epäurheilijamaista käyttäytymistä, ellei siihen liity törkeää kielenkäyttöä, tuomareiden epäasiallista arvostelua tai jos muutoin epäasiallista ilmaisemista. Valittajan menettelyssä ei ole ollut kysymys tällaisesta eikä varsinkaan kurinpitoseuraamuksen ansaitsevasta menettelystä.

Seuraamuksen suhteellisuus ja kohtuullisuus

Kurinpitoseuraamuksia määrättäessä on otettava huomioon urheilun toimijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä suhteellisuusperiaate. Seuraamuksen on oltava sopusoinnussa epäurheilijamaisuuden asteen ja sääntörikkomuksen vakavuuden kanssa. Jossain määrin voidaan ottaa huomion myös kohtuusperiaate ja sen mukaisesti teosta aiheutuneet muut seuraamukset.

Urheilun oikeusturvalautakunnan käytännössä kuuden kuukauden toimitsijakieltoa on pidetty hyvin ankarana seuraamuksena. Sellainen on katsottu kohtuulliseksi seuraamukseksi esimerkiksi valmentajan urheilijoihin kohdistamasta pitkäaikaisesta seksuaalisesta häirinnästä (UOL 13/2021). Kahden ottelun lisäpelikieltoa ei ole pidetty liian ankarana seuraamuksena valmentajalle peliajan jälkeen erotuomareiden kättelyn yhteydessä epäasiallisilla ja yhdellä alatyylisellä ilmaisulla tekemästä kritisoinnista ottelun lisäajan pituudesta (UOL 20/2014). Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä yhden ottelun lisätoimitsijakieltoa ei tullut lieventää, kun valmentaja oli muun ohella kohdistanut erotuomariin useita loukkaaviksi katsottavia ilmauksia (UOL 21/2014). Valittajan menettely eikä kielenkäyttö ole ollut törkeää tai edes epäasiallista. Valittajan menettelyyn ei liity muitakaan seuraamusta koventavia perusteita. Valittajalle määrättyä seuraamusta tulee kohtuullistaa, jos valittajan katsotaan menetelleen epäurheilijamaisesti.

Oikeudenkäyntikulut ja valitusmaksun palauttaminen

Liitto on menettelyllään aiheuttanut valittajalle lautakuntakuluja. Valituksen tullessa hyväksytyksi liitto on määrättävä korvaamaan valittajan lautakuntakulut kokonaisuudessaan ja valittajalle tulee palauttaa valitusmaksu. Valittajalle on aiheutunut tavanomaista enemmän kuluja, koska liiton säännöt ovat sisäisesti ristiriitaiset ja koska merkittävä toimija tuomarivaliokunta vaikuttaa toimineen kokonaan ilman sääntöihin perustuvaa mandaattia.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Cheerleadingliitto ry (SCL) on vastauksessaan vaatinut, että valitus kaikilta osin hylätään ja että lautakuntakuluvaatimus joka tapauksessa hylätään 2 000 euroa ylittäviltä osin.

Tuomarivaliokunnan ja kurinpitovaliokunnan päätökset tulee pysyttää voimassa. Valittajan lautakuntakuluvaatimus on kaikilta osiltaan perusteeton ja yli 2 000 euron osalta määrältään liiallinen.

Tuomarivaliokunnan antamassa huomautuksessa ei ole ollut kysymys kilpailusääntöjen kohdan 1.4 mukaisesta kilpailusääntöjen rikkomisesta. Tuomarivaliokunta ei ole antanut huomautusta kilpailusääntöjen kohdan 1.4 nojalla. Joka tapauksessa kilpailusääntöjen kohdassa 1.4 on virheellisesti mainittu huomautuksesta, vaikka sen pitäisi koskea varoitusta. Asiaa koskevat säännöt eivät kuitenkaan ole määrätyn huomautuksen osalta ristiriitaiset.

Valittajalle on annettu huomautus tarkoituksena kiinnittää valittajan huomiota siihen, että hän jatkossa toimisi toisin. Kysymys ei ole ollut kurinpidollisesta seuraamuksesta, vaan luonteeltaan ohjaavasta huomautuksesta. Oikeuskirjallisuudessakin on todettu, että urheilutoiminnassa voi esiintyä seuraamuksia, joita ei voida käsitteellisesti pitää kurinpitotoimina mutta jotka helposti sellaisiksi koetaan, kuten esimerkiksi arvokilpailuihin tai joukkueeseen valitsematta jättäminen taikka valmennustuen epääminen. Tällaisia päätöksiä kohtaan ei voida käyttää samanlaisia oikeussuojakeinoja kuin kurinpidon osalta. Näin ollen tässä asiassa päätökseen ei ole oikeutta hakea myöskään muutosta, eikä seuraamuksessa voi olla kysymys kaksoisrangaistuksesta. Asiassa ei ole perusteita kumota määrättyä huomautusta.

Tuomarivaliokunnan päätös poistaa valittaja SM-kilpailuiden tuomaripaneelista on ollut oikeutettu. Valittaja ei ole menettelynsä ja siitä seuranneen luottamuspulan vuoksi ollut kyseisellä hetkellä osa parhainta saatavilla olevaa tuomaristoa, jollainen kilpailuihin kuuluisi valita. Tuomarivaliokunnan tehtävänä on valvoa sitä, miltä tuomaritoiminta ja sen uskottavuus näyttäytyy ulospäin. Tuomaripaneelista poistamisessa ei ole ollut kysymys kurinpidollisesta menettelystä. Päätöstä tuomaripaneelista poistamisesta SM-kilpailuiden osalta ei tule kumota.

Huomautuksen perusteena ollut valittajan menettelyn on katsottu olevan pääosin riidatonta perustuen valittajan itsensä kertomaan. Lisäksi tapahtumienkulku on selvitetty läsnä olleen kolmannen teknisen tuomarin (X:n) kertomuksella, jonka oikeellisuutta ja luotettavuutta ei ole ollut perusteita epäillä. Näistä syistä kahden teknisen tuomarin kuuleminen ei ole ollut tarpeellista eikä menettelyvirhettä ole tapahtunut. Kysymys on ollut valittajan menettelyn oikeudellisesta arvioinnista. Asia olisi kuitenkin tullut käsitellä nopeammassa aikataulussa.

Valittaja on pääosin teknisen tuomarina toimiva erittäin kokenut tuomari. Cheerleadingissä aktiivisia teknisiä tuomareita on vain noin 10 henkilöä. Vaikka valittaja ei ole tapahtumien yhteydessä tuonut esiin tuomaristatustaan, läsnä olleet tekniset tuomarit ovat olleet tietoisia valittajan taustasta ja kokemuksesta. Kiistatilanne on päättynyt vasta, kun päätuomari on valittajan vaatimuksesta todennut teknisten tuomareiden tekevän asiassa ratkaisun. Tällainen valittajan menettely on tosiasiassa tarkoittanut pyrkimystä käyttää tilanteessa valtaa suhteessa kahteen kokemattomaan tekniseen tuomariin, minkä valittajan on täytynyt tietää olevan kiellettyä, hyvän tavan vastaista ja sellaista, joka ei ulospäin näytä hyvältä. Valittajan menettelyn on voitu objektiivisesti arvioida vaikuttaneen painostamiselta.

VASTASELITYS

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä ja ilmoittanut lautakuntakuluvaatimuksensa lopullisen määrän.

Asiassa on liiton vastauksen perusteella riidatonta, että tekniset tuomarit ovat antaneet väärää tietoa kiistakysymyksestä. Jos toisin olisi tapahtunut, asiassa olisi tehty kilpailusääntöjen kohdan 1.4.2 mukainen käsittelypyyntö kilpailunjohtajalle. Asiassa on myös riidatonta, ettei tuomarivaliokunnalla ole säännöissä määriteltyä asemaa tai toimivaltaa ja että se on tehnyt päätöksensä kuulematta valittajaa, mistä jo sellaisenaan tulee seurata annetun huomautuksen ja SM-kisojen tuomaripaneelista poistamista tarkoittavien päätösten kumoaminen.

Se, ettei valittajalle olisi annettu huomautusta kilpailusääntöjen kohdan 1.4 mukaisesti sääntörikkomuksesta ja ettei tämän perusteella saman kilpailusäännön perusteella olisi valittajalle annettu huomautusta, on epäuskottavaa ottaen huomioon ratkaisun sanamuoto. Liitto ei ole ilmoittanut, minkä säännön perusteella huomautus olisi annettu. Se, että liiton säännöissä on virheellisesti mainittu huomautuksesta varoituksen sijaan, ei voi koitua valittajan vahingoksi. Näidenkään seikkojen perusteella tuomarivaliokunnalla ei ole ollut toimivaltaa antaa huomautusta.

Valittajalle määrätty huomautus on ollut kurinpitoseuraamus, vaikka se olisikin luonteeltaan ohjaava. Kaikki kurinpitoseuraamukset yhdistyksestä erottamista lukuun ottamatta ovat luonteeltaan ohjaavia. Myös SM-kisojen tuomaristosta poistaminen on ollut kurinpidollinen ja sellaisenaan virheellinen seuraamus, kun se on tehty valittajan menettelyn ja siitä seuranneen luottamuspulan vuoksi. Näistä päätöksistä on ollut muutoksenhakuoikeus, mutta valittajaa koskeneet liiton päätökset eivät ole sisältäneet valitusosoitusta.

Tuomarivaliokunta ei ole kuullut teknistä tuomaria (X:ää) eikä hänen ja tuomarivaliokunnan puheenjohtajan keskustelua ole todennettu missään. Tuomarivaliokunta on ollut velvollinen kuulemaan valittajan lisäksi asianosaisina väitetyn epäasianmukaisen kohtelun kohteena olleita teknisiä tuomareita (Y:tä ja Z:aa). Sen lisäksi, ettei tuomarivaliokunnan kurinpito ole perustunut lainkaan sääntöihin, sen ja kurinpitovaliokunnan toiminnassa ei ole noudatettu kurinpitoon yleisesti liittyviä kuulemisperiaatteita. Asian käsittely on ollut mielivaltaista ja siinä on tapahtunut menettelyvirhe.

Koska valittaja ei ole tuonut esiin tuomaristatustaan kilpailun teknisille tuomareille, valittaja ei ole käyttänyt sitä painostaakseen ketään. Se, että tekniset tuomarit olisivat tienneet valittajan tuomaristatuksesta, ei voi muuttaa valittajan asiallista käytöstä epäasialliseksi tai epäurheilijamaiseksi. Valittajalla on valmentajana ollut oikeus kyseenalaistaa tuomareiden päätöksiä siitä huolimatta, että valittajalla on myös tuomarin pätevyys. Liitolla on aktiivisia teknisiä tuomareita 21 kappaletta. Valittaja ei ollut tiennyt kilpailun teknisiä tuomareita ja heidän kokemustaan; valittaja olisi kyseenalaistanut näiden päätökset heidän kokemuksestaan riippumatta.

Valittajaa koskeva liiton kurinpitovaliokunnan ratkaisu, jolla valittaja on määrätty kuuden kuukauden mittaiseen toimitsija- ja osallistumiskieltoon epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä, on joka tapauksessa tekoon suhteutettuna liian ankara ja siten kohtuuton. Seuraamus ei ole linjassa sen aikaisemman seuraamuskäytännön (ratkaisu 8/2025) kanssa, kun aikaisemmin kilpailunjohtajan uhkailemisesta on annettu varoitus. Nyt valittajan syyksi luetusta epäurheilijamisesta käytöksestä tulisi seurata korkeintaan.

Valittajan lautakuntakuluvaatimuksen perusteena on 26 tunnin toimenpiteet ja 210,77 euron tuntitaksa (alv 0 %).

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensinnäkin urheilun oikeusturvalautakunnan toimivallasta. Siinä tapauksessa, että oikeusturvalautakunta on toimivaltainen valituksen tutkimaan, asiassa on seuraavaksi arvioitava sitä, minkäluonteisia seuraamuksia valittajalle on määrätty ja onko ne määrätty sääntöjen ja oikeusperiaatteiden mukaisessa kurinpito- tai muussa menettelyssä. Siinä tapauksessa, ettei menettelyssä ole tapahtunut korjaamatonta virhettä, kysymys on vielä siitä, onko liiton päätöksissä arvioitu tapahtumienkulkua koskevaa näyttöä oikein, onko valittaja menetellyt kilpailu-, kurinpito- tai muiden sääntöjen vastaisesti epäurheilijamaisella tavalla ja onko valittajalle voitu määrätä kirjallinen huomautus, määräaikainen osallistumis- ja toimitsijakielto sekä poistaa hänet SM-kisojen tuomaristosta. Mikäli valittaja olisi asiassa menetellyt sääntöjen vastaisesti, kysymys on vielä sen arvioinnista, onko mainittuja seuraamuksia pidettävä oikeasuhtaisina ja kohtuullisina valittajan menettelystä. Lopuksi kysymys on valittajan vaatimuksesta myös siitä, onko ja, jos niin, missä määrin liitto velvollinen korvaamaan valittajan lautakuntakuluja.

2. Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Valittajalle on koitunut 12.4.2025 pidetystä kilpailutapahtumasta tai sen seurauksena kolme eri seuraamusta: kirjallinen huomautus epäasiallisesta käyttäytymisestä (tuomarivaliokunnan päätös), vuoden 2025 SM-kisojen tuomaripaneelista poistaminen tai sinne valitsematta jättäminen edellä mainitun huomautuksen ja vireillä olevan kurinpitoprosessin vuoksi (tuomarivaliokunnan päätös) ja kuuden kuukauden osallistumis- ja toimitsijakielto epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä (kurinpitovaliokunnan päätökset).

Urheilun oikeusturvalautakunta ensinnäkin toteaa, että kurinpitovaliokunta on päätöksissään valittajan väitteiden ja muutoksenhaun perusteella lausunut paitsi osallistumis- ja toimitsijakiellosta myös tuomarivaliokunnan päätösten mukaisista muista seuraamuksista. On siten katsottava, että kaikki mainitut seuraamukset ja niihin liittyvät menettelyt ovat kurinpitovaliokunnassa olleet käsittelyn kohteena ja niitä koskevat vaatimukset ja väitteet tulleet tutkituiksi. Valittaja on oikeusturvalautakunnassa hakenut muutosta kaikilta näiltä osin.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1b ja 1d kohtien mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys kurinpitoseuraamuksesta tai siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Arvioidessaan sitä, onko oikeusturvalautakunta toimivaltainen käsittelemään valituksen kaikilta osin, oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin. Kaikkia valittajalle määrättyjä kolmea seuraamusta on käsitelty liiton kurinpitoelimen eli kurinpitovaliokunnan toimesta. Oikeusturvalautakunnassa on myös kysymys valittajalle määrättyjen seuraamusten tosiasiallisesta luonteesta sekä näiden päätösten ja menettelyjen sääntöjenvastaisuudesta. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista (yhdistysoikeudellisesta autonomiasta) johtuen oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu sen arvioiminen, ovatko lajiliiton säännöt ja niiden nojalla annetut päätökset tarkoituksenmukaisia.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo olevansa toimivaltainen tutkimaan valituksen kaikilta osin.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Arvioitavat säännökset

Kilpailusäännöt

Kilpailutapahtuman aikana voimassa olleiden Suomen Cheerleadingliitto (SCL) ry:n kilpailusääntöjen kohdan 1.4. mukaan kilpailusääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä rangaistus. Varsinaisen kilpailuesityksen esiintymisrikkeistä vastaa pääosin ko. sarjan tuomaristo, ja SCL:n sääntötoimikunta käsittelee tarvittaessa kilpailuissa ilmenneet kilpailuesitykseen liittyvät kiistakysymykset ja rikkomukset. Muista rikkeistä määrää SCL:n kurinpitovaliokunta, lukuun ottamatta yhdistyksestä erottamista, josta määrää SCL:n hallitus. Rangaistus voi olla mm. huomautus, sakko, kilpailusta hylkääminen, yhdistyksestä erottaminen tai toimitsijakielto.

Kilpailusääntöjen kohdasta 3.2. ilmenee, että tuomarivaliokunta asettaa kilpailuihin tuomaristot. Tuomaristo tarkistaa, että kilpailuesitykset ovat kestoltaan ja sisällöltään sääntöjen mukaisia. Jokaiseen sarjaan nimetään päätuomari, joka johtaa sarjansa tuomariston työskentelyä. Tekninen tuomaristo tarkkailee kilpailuesitysten säännönmukaisuutta, ja vastaa mahdollisista kilpailurangaistuksista kuten pistevähennyksistä.

Kilpailusääntöjen kohdassa 5.4 on säännelty sääntörikkeistä kilpailujen arvostelussa. Sääntökohdan mukaan kilpailusääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Rangaistus voi olla pistevähennys, huomautus, varoitus, sakko, hylkäys, kilpailu-, osallistumis- tai toimitsijakielto määräajaksi ja/tai kilpailusuorituksen hylkääminen. Pistevähennykset lasketaan jokaisen tuomarin ko. joukkueelle / kilpailijalle antamista kokonaispisteistä. Vähennysten merkitsemisestä tuloslistaan vastaa tekninen tuomaristo. Mahdolliset vähennykset tehdään joukkueen kultakin tuomarilta saaduista pisteistä erikseen (esim. -5 p paneelissa 5 tuomaria kokonaisuudessaan -25 p).

Kilpailusääntöjen kohdassa 5.5 on säännelty yleisistä rangaistuksista kilpailujen arvostelussa. Sääntökohdassa on epäurheilijamaisen käytöksen kohdalla mainittu seuraamuksina varoitus, sakko tai kilpailusta sulkeminen, ja/tai kilpailu-, osallistumis- tai toimitsijakielto määräajaksi.

Yhdistyssäännöt

Liiton yhdistyssääntöjen 6 §:n 1 kohdan mukaan liiton kurinpitovaltaa käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema kurinpitovaliokunta. Kurinpitoa säännellään tarkemmin liiton kokouksen vahvistamissa kurinpitosäännöissä.

Kurinpitosäännöt

Liiton kurinpitosääntöjen (voimassa 1.1.2025 lukien) 1 §:stä ilmenee, että liiton kuripitomääräysten alaisia ovat muun muassa jäsenseurojen valmentajat.

Kurinpitosääntöjen 2 §:n 1 kohdan mukaan näihin määräyksiin sitoutuneet henkilöt ja tahot ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan liiton ja kansainvälisen liiton, jonka jäsen liitto on, antamia sääntöjä ja määräyksiä sekä yleisiä eettisiä arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä, liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, liikunnan ja urheilun yhteisiä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevia kurinpitomääräyksiä, kansallisia ja kansainvälisiä antidopingsääntöjä sekä Suomen lakia.

Kurinpitosääntöjen 2 §:n 3c kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa taikka muussa toiminnassa syyllistyy syrjintään tai rasistiseen käytökseen, käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa, kohdistaa toiseen seksuaalista tai muuta häirintää taikka muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. Tässä säännössä mainittu käytös on rangaistavaa myös, jos se tapahtuu seuratasolla.

Kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 kohdan mukaan rangaistuslajeja ovat a) henkilö-, joukkue- tai seurakohtainen kirjallinen varoitus; b) henkilö-, joukkue- tai seurakohtainen sakko;

c) henkilö-, joukkue- tai seurakohtainen kilpailukohtainen, määräaikainen tai väliaikainen kilpailu-, osallistumis- tai toimitsijakielto; d) joukkueen kilpailusuorituksen julistaminen hylätyksi; e) henkilölle-, joukkueelle- tai seuralla maksettujen liiton tukien takaisinperintä. Säännön 5 kohdan mukaan eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti.

Kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 kohdan mukaan liiton ylintä kurinpitovaltaa käyttää yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kurinpitovaliokunta, paitsi liittohallitus silloin, kun kyse on jäsenen erottamisesta tai määräaikaisesta pois sulkemisesta. Säännön 2 kohdan mukaan rankaisuvaltaa käyttävä elin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on kurinpitovaliokunta.

Kurinpitosääntöjen 6 §:n 1 kohdan mukaan asiassa tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä aineistoa. Säännön 2 kohdan mukaan sen jälkeen, kun tapahtuneesta on saatu riittävä selvitys, kurinpitomenettelyn kohteena olevalle taholle on varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa. Säännön 4 kohdan mukaan kurinpitovaliokunta voi määrätä vastinepyynnön yhteydessä rikkomuksesta epäillyn väliaikaiseen, osallistumis-, kilpailu- tai toimitsijakieltoon kaikissa liiton, kansainvälisen liiton, jonka jäsen liitto on, tai jäsenseuran organisoimissa kilpailuissa ja tapahtumissa, pois lukien liiton sääntömääräiset kokoukset, kunnes asia on käsitelty.

3.2. Valittajalle määrätyt seuraamukset ja niiden luonne

Sillä, onko valittajalle määrätty kurinpitoseuraamus vaiko jokin muu seuraamus, on merkitystä arvioitaessa sitä, onko seuraamuksen määränneellä liiton toimielimellä ollut toimivaltaa määrätä kyseistä seuraamusta, ja sitä, onko seuraamusta koskevaan menettelyyn kohdistettava etenkin kurinpidollisen laillisuusperiaatteen ja kuulemisvelvoitteen periaatteita.

Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Norros: Urheiluoikeus, s. 318-319) on katsottu, että huomautuksia voidaan antaa järjestöllisenä kurinpitotoimena, vaikkei siitä olisi säännöissä määrätty. Urheilutoiminnassa voi kuitenkin esiintyä seuraamuksia, joita ei voida käsitteellisesti pitää kurinpitotoimina mutta jotka helposti koetaan sellaisiksi. Tällaisena toimena voidaan ensiksikin pitää arvokilpailuihin tai joukkueeseen valitsematta jättämistä. Sen kaltaiset seuraamukset eivät ole kurinpitotoimia, niin kuin ei ole esimerkiksi valmennustuen epääminenkään. Joukkueeseen voidaan valita urheilijat vapaasti, ellei mihinkään muuhun ole sitouduttu. Valitsematta jättämistä ei tarvitse perustella asianomaisen huonon urheilumenestyksen tai käyttäytymisen perusteella. Sitä kohtaan ei voida käyttää samanlaisia oikeussuojakeinoja kuin kurinpidon osalta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti kurinpitoseuraamuksia ovat seuraamukset, jotka ovat sellaisiksi yksilöity seuran tai liiton kurinpito- tai muissa säännöissä. Tämän lisäksi kurinpitoseuraamuksena voidaan pitää ainakin seuraamuksia, joiden tarkoituksena on ollut sanktioida kohteena olevaa tahoa ja jotka ovat vaikuttavuudeltaan tai ankaruudeltaan tavanomaisiin kurinpitoseuraamuksiin rinnastettavia. Sen sijaan sillä, kenen toimesta seuraamus on annettu, ei ole ollut määrätyn seuraamuksen luonteen arvioinnissa merkitystä.

Selvää on, että kurinpitovaliokunnan kurinpitosääntöjen nojalla määräämä osallistumis- ja toimitsijakielto on kurinpitoseuraamus. Huomautuksen ja SM-kisojen tuomaristosta poistamista koskevilta osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmin (UOL 1/2017) katsonut kurinpitoseuraamuksiksi muun muassa päävalmentajan kahdelle urheilijalle jälkikäteisesti antamia kahden viikon harjoittelu- ja kilpailukieltoja alkoholin vaikutuksen alaisena seuran luisteluharjoituksiin osallistumisesta ja siellä holtittomalla käyttäytymisellä vaaratilanteita aiheuttamisesta. Näitä seuraamuksia ei pidetty tosiasiallisena toimintana urheilijoiden ohjaamisena ja harjoituksen läpivientiä turvaavana reagointina. Lisäksi oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (UOL 13/2008) on katsottu, että liiton hallituksen päätöksellä ja normaalin kurinpidollisen menettelyn jälkeen urheilijalle annettu kirjallinen huomautus sääntöjen ja kilpailumääräysten rikkomisesta oli tarkoitettu kurinpitotoimeksi.

Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kirjallisen huomautuksen, tuomaristosta poistamisen sekä osallistumis- ja toimitsijakiellon peruste on ollut olennaisesti sama eli valittajan käyttäytyminen kilpailutapahtumassa kilpailun teknisiä tuomareita kohtaan. Toimivalta huomautuksen määräämisestä valmentajalle on kilpailusääntöjen kohdan 1.4. mukaisesti kilpailun tuomaristolla, ei tuomarivaliokunnalla. Tuomarivaliokunnan tehtäviksi ei ole kilpailu- tai muissakaan säännöissä määritelty kilpailutapahtumien jälkikäteinen sanktiointi. Valittajalle on annettu kirjallinen huomautus yhdeksän päivää kilpailun jälkeen eikä itse kilpailupaikalla.

Edellä selostetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajalle jälkikäteen annettua kirjallista huomautusta on pidettävä kurinpitoseuraamuksena.

Valittajan poistamisen SM-kisojen tuomaristosta osalta oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole selvitystä siitä, miten ja milloin valittaja on kyseisen kilpailun tuomariston jäseneksi valittu. Valittajalle on kuitenkin tuomaristovalinnasta vastaavan tuomarivaliokunnan toimesta 22.4.2025 nimenomaisesti ilmoitettu ”SM paneelista poistosta” ja siitä, että SM-kisojen tuomarivalinnat on arvioitu uudelleen, ja siitä, ettei valittajaa valita SM-kisoihin. Viimeksi mainitut lausumat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo tulleen riittävästi selvitetyksi, että kysymys on nimenomaan jo tehdyn päätöksen muuttamisesta eli tuomariston jäseneksi valituksi tulleen valittajan poistamisesta tuomaristosta eikä hänen sivuuttamisestaan tulevassa valinnassa.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 4/2023 katsonut, ettei tuomarilla ole subjektiivista oikeutta päästä tuomariksi tiettyyn kilpailuun tai otteluun, mutta tätä koskevasta harkintavallan puitteissa tehdystä päätöksestä on kuitenkin erotettava tuomariin kohdistettavat kurinpitotoimet. Ratkaisussa on myös katsottu, että henkilön siirtäminen liiton hallituksen päätöksellä vastoin tahtoaan viime hetkellä pois SM-kisojen toimitsijan tehtävistä, joihin hänet oli aikaisemmin nimetty, oli luonteeltaan kielteinen ja rangaistusluontoinen seuraamus, joka oli vaikuttanut henkilön toimintaan kisoissa toimintakiellon tavoin estäen kokonaan tuomarina toimimisen. Kysymys oli siten ollut kurinpitopäätöksestä ja kurinpitoseuraamuksesta, jonka määrääminen oli perustunut keskeisesti epäasiallista ja urheilun eettisten periaatteiden vastaista menettelyä koskeviin väitteisiin, jotka seuraamuksen määräämisen ajankohtana olivat olleet liiton kurinpitovaliokunnan tutkittavina.

Oikeusturvalautakunta toteaa käsillä olevassa valittajan asiassa, että tuomarivaliokunnan vapaassa harkinnassa on alun perin ollut tehdä päätös SM-kisojen tuomarivalinnoista. Nyt on kuitenkin kysymys valittajan poistamisesta jo valitusta tehtävästään hänen saamansa kirjallisen huomautuksen ja kurinpitoasian vireilläolon vuoksi. Valittajan tuomaristosta poistaminen on siten ollut kielteinen, kyseistä kilpailua koskevaan toimitsijan toimintakieltoon verrattavissa oleva sanktio ja siten kurinpitoseuraamus.

3.3. Menettelyt, joissa seuraamukset on määrätty

Valittajalle määrätyn kirjallisen huomautuksen, SM-kisojen tuomaristosta poistamisen sekä osallistumis- ja toimitsijakiellon on edellä katsottu olevan kurinpitoseuraamuksia. Näin ollen näitä menettelyjä, joissa mainitut seuraamukset on määrätty, on arvioitava siitä näkökulmasta, täyttävätkö ne oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti (esim. UOL 23/2025 ja siinä viitatut ratkaisut) asetetut kurinpitomenettelyn oikeusturvatakeet.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhtenä keskeisimpänä menettelyllisenä oikeutena on velvoite kuulla asianosaista, kun tähän kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Tällainen kuulemisvelvoite perustuu urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin. Asianmukaiseen kuulemismenettelyyn urheilun kurinpidossa kuuluu ennen kaikkea tiedonsaanti ja kuulemistilaisuus. Ensin mainittu merkitsee sitä, että kurinpitomenettelyn kohteena olevalle asianosaiselle annetaan riittävän yksityiskohtainen tieto kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Lisäksi on edellytetty, että kuulemispyynnössä on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettu kurinpitomenettelyn kohteena oleva teko ja ne kurinpitosäännöt, joiden nojalla kurinpitoseuraamuksen määräämistä harkitaan. Jälkimmäinen taasen tarkoittaa sitä, että kurinpitomenettelyn kohteena olevalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn eli hänelle tulee varata tilaisuus antaa suullisesti tai kirjallisesti vastineensa ja oma selvityksensä käsiteltävänä olevista tapahtumista ennen asian lopullista ratkaisemista. Kuulemisvelvoite ei siis edellytä sitä, että asianosainen käyttää tilaisuutensa tulla kuulluksi, vaan riittävää on, että asianosaisella on tällainen aito osallistumismahdollisuus ja että hän on ymmärtänyt asian luonteen.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 2/2023) on vakiintuneesti katsottu, että kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein sitä, että urheilijan tai muun kurinpidon kohteena olevan tahon oikeusturva on merkittävällä ja korjaamattomalla tavalla heikentynyt. Tällöin menettelyvirhe tyypillisesti etenkin tilanteissa, joissa kuulemista ei ole edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai joissa kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia, johtaa määrätyn kurinpitoseuraamuksen poistamiseen. Mikäli kuulemisvirhe ei kuitenkaan ole olennainen tai sen on voitu katsoa korjaantuneen myöhemmin kurinpitomenettelyssä tai oikeusturvalautakunnan käsittelyssä, kurinpitopäätöstä ei ole välttämättä tältä osin kumottu (esim. UOL 25/2021 ja UOL 32/2023). Kuulemisvelvollisuuden loukkaamista koskevien tilanteiden arviointi eroaa toisistaan myös siinä, missä laajuudessa ja missä vaiheessa menettelyä kuulemisvirhe on tapahtunut. Lisäksi kurinpitoasian menettelyllisiin oikeuksiin kuuluu oikeus saada perusteltu päätös ja hakea päätökseen muutosta.

Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta toteaa olevan riidatonta, ettei valittajalla ole ennen kirjallisen huomautuksen antamista ja ennen SM-kisojen tuomaristosta poistamista ollut tietoa tällaisten asioiden käsittelystä eikä häntä ole kuultu ennen ratkaisujen antamista. Asiassa on siten tapahtunut selvä kuulemisvirhe. Lisäksi valittajalle ei ole annettu muutoksenhakuohjausta, mutta päätöksissä on ilmoitettu selvät perustelut. Valittaja on kuitenkin sittemmin saanut tältäkin osin asiansa kurinpitovaliokunnassa ja oikeusturvalautakunnassa käsitellyksi ja tässä yhteydessä lausua kirjallisesta huomautuksesta ja SM-kisojen tuomaristosta poistamisesta. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että mainitut menettelyvirheet ovat niiden olennaisuudesta huolimatta korjaantuneet, kun kirjallista huomautusta ja tuomaristosta poistamista koskevaa asiaa on myöhemmin muutoksenhakuelimissä käsitelty.

Asiassa on edelleen riidatonta, että valittaja on ollut tietoinen itseään koskevasta kurinpitomenettelystä kurinpitovaliokunnassa. Kurinpitovaliokunta on 16.5.2025 varannut valittajalle tilaisuuden antaa asiassa vastineensa samalla, kun kurinpitovaliokunta on antanut väliaikaisen toimitsijakieltomääräyksensä. Kurinpitovaliokunta on kurinpitoasian ilmoituksessaan ja lausumapyynnössään yksilöinyt käsiteltävänä olevan tapahtuman ja sen, että valittajan menettelyä tutkitaan epäurheilijamaisena käyttäytymisenä. Kurinpitovaliokunnan päätös on sisältänyt riittävät perustelut ja muutoksenhakuohjauksen. Näin ollen kurinpitovaliokunnassa osallistumis- ja toimitsijakieltoasiaa käsiteltäessä ei ole menetelty virheellisesti.

Ottaen lisäksi huomioon, että valittaja on onnistuneesti saanut asiansa kaikilta osin tutkittavaksi kurinpitovaliokunnassa, sillä, onko valittajalla ollut sääntöjenmukainen mahdollisuus tehdä kilpailupaikalla kiistakysymys vai ei, ei enää ole menettelyn asianmukaisuutta arvioitaessa merkitystä.

3.4. Kurinpitoseuraamusten määräämisen edellytykset

Määrättyjen kurinpitoseuraamusten osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että sen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti (esim. UOL 5/2023) edellytetty kurinpitoasioissa noudatettavan kurinpidollista tai rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä taikka urheilijan ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa tulee olla riittävän täsmällisellä tavalla määriteltynä, minkälaisesta menettelystä kurinpitorangaistus voidaan määrätä ja millainen kurinpitoseuraamus tällöin voidaan määrätä. Jolleivat nämä edellytykset täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä. Myös erilaiset väliaikaismääräykset kurinpitomenettelyä koskevan käsittelyn ajaksi edellyttävät sitä, että tällaisesta mahdollisuudesta on erilliset sääntömääräykset (ks. esimerkiksi UOL 3/2014).

Valittajan valitseminen tai valitsematta jättäminen SM-kisojen tuomaristoon on päätöksenä ollut kilpailusääntöjen kohdasta 3.2. ilmenevin tavoin tuomarivaliokunnan toimivallassa ja vapaassa harkintavallassa. Sen sijaan tuomarivaliokunta ei ole mainitun tai muidenkaan sääntöjen ja määräysten perusteella ollut toimivaltainen määräämään valittajalle kurinpitoseuraamusta poistamalla hänet tehdyin tavoin valitusta tuomaristosta. Liiton yhdistyssääntöjen 6 §:n 1 kohdan, kilpailusääntöjen kohdan 1.4. ja kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 kohdan mukaan liiton kurinpitovaltaa käyttää kurinpitovaliokunta. Tuomarivaliokunnan päätös seuranneiden kurinpitovaliokunnan päätöksissä ei ole myöskään tuotu esiin perusteita, joilla mainitun, säännöissä määrittelemättömän ja tosiasiallista toimitsijakieltoa merkitsevän kurinpitoseuraamuksen määräämiselle olisi ollut perusteet. Näin ollen valittajan poistaminen SM-kisojen tuomaristosta on päätöksenä ollut sääntöjenvastainen. Näin ollen tällaisen seuraamuksen antamiselle tuomarivaliokunnassa tai sen jälkikäteiselle hyväksymiselle kurinpitovaliokunnassa ei ole ollut edellytyksiä. Tuomari- ja kurinpitovaliokunnan päätökset ovat siten tältä osin virheelliset.

Kirjallinen huomautus on mainittu mahdollisena seuraamuksena kilpailusääntöjen kohdassa 1.4., mutta sitä ei ole mainittu lainkaan rangaistuslajina kurinpitosääntöjen 3 §:n tyhjentävässä luettelossa, missä lievimpänä kurinpitoseuraamuksena mainitaan kirjallisen huomautuksen sijasta kirjallinen varoitus. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei tuomarivaliokunnalla ole näytetty olleen kilpailu- tai muidenkaan liiton sääntöjen perusteella toimivaltaa määrätä kirjallista huomautusta eikä edellä selostetuin tavoin muutoinkaan määrätä kurinpitoseuraamuksista. Kilpailu- ja kurinpitosääntöjen ristiriitaisuudesta sekä kurinpitosääntöjen lähtökohtaisesta ensisijaisuudesta johtuen kurinpitovaliokunnalla ei voida katsoa olleen sääntöjen mukaan toimivaltaa antaa kirjallista huomautusta valittajalle. Koska kirjallista huomautusta eikä toisaalta myöskään tuomaristosta poistamista mainita rangaistuslajina kurinpitosäännöissä, näiden ja määräaikaisen toimitsijakiellon määräämistä samanaikaisina ja erillisinä kurinpitoseuraamuksina ei voida pitää kurinpitosääntöjen 3 §:n 5 kohdan nojalla mahdollisena. Näin ollen kirjallisen huomautuksenkaan antamiselle tuomarivaliokunnassa tai sen jälkikäteiselle hyväksymiselle kurinpitovaliokunnassa ei ole ollut edellytyksiä. Tuomari- ja kurinpitovaliokunnan päätökset ovat siten tältä osin virheelliset.

Oikeusturvalautakunta edelleen toteaa, että henkilökohtainen – niin väliaikainen kuin määräaikainenkin – osallistumis- ja toimitsijakielto mainitaan kurinpitosääntöjen 3 §:n 1c kohdassa yhtenä mahdollisena rangaistuslajina muun muassa kurinpitosääntöjen 2 §:n 3c kohdan mukaisesta epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on useissa kohdin (esim. UOL 11/2020) tuotu esiin, että epäurheilijamaisuudella ja sopimattomalla käyttäytymisellä on tietty ydinalueensa, johon kuuluvan käyttäytymissäännön rikkominen mahdollistaa kurinpitoseuraamuksen määräämisen. Hyväksyttävän käyttäytymisen ja kielenkäytön rajat riippuvat paitsi kulloisestakin lajikulttuurista myös siitä, onko kysymys kilpailun aikana vaiko sen ulkopuolella tapahtuneesta kielenkäytöstä. Tämän ohella on huomioon otettava sananvapaus perusoikeutena. Epäurheilijamaisena voidaan pitää esimerkiksi erotuomareiden asiatonta arvostelua. Esimerkiksi ratkaisussaan UOL 11/2010 oikeusturvalautakunta on katsonut, että erotuomareiden asiaton arvostelu voi tarkoittaa epäurheilijamaista käyttäytymistä etenkin silloin, kun esitetyt kriittiset väitteet eivät selvästikään vastaa tosiasioita tai vääristelevät niitä siinä määrin, että kokonaisuudesta saa olennaisesti harhaanjohtavan kuvan. Oikeusturvalautakunta on edelleen ratkaisussa UOL 27/2017 todennut joukkueurheiluun liittyen keskeiseksi lähtökohdaksi, että erotuomarin ratkaisuja kunnioitetaan (UOL 17/2010 ja UOL 21/2014). Erityisesti joukkueen valmentajan taholta tapahtuvaa erotuomarin ratkaisun voimakasta kritisointia voidaan pitää epäurheilijamaisena. Ratkaisun protestointi on epäurheilijamaista erityisesti silloin, kun moite kohdistuu erotuomariin henkilökohtaisesti ja protestoinnissa haukutaan erotuomaria. Epäurheilijamaisella käyttäytymisellä erityisesti sen suhteen, minkälaista kommunikaatiota tuomarin ja valmentajan välillä sallitaan, on lajikohtaisia merkittäviäkin eroja. Lajiin liittyvät erityiset käyttäytymisvaatimukset olisi mahdollista ottaa huomioon myös kurinpitosäännöissä, jollaista sääntelyä nyt käsillä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole.

Oikeusturvalautakunta ensinnäkin katsoo, että liiton kurinpitosäännöissä on kuvattu kurinpidon laillisuusperiaatteen edellyttämällä ja kurinpitoseuraamuksen määräämisen mahdollistavalla, riittävän täsmällisellä tavalla rangaistava epäurheilijamainen käyttäytyminen. Myös kurinpitopäätöksissä on ymmärrettävällä tavalla kuvattu se, miten valittajan epäurheilijamainen käyttäytyminen on ilmennyt. Kurinpitopäätöksiin ei kuitenkaan sisälly varsinaista selostusta vastaanotetusta näytöstä eikä näytön arviointia tilanteessa, jossa tapahtumienkulku on ollut valittajan antamien vastineidenkin valossa osin riitaista ja kiistanalaista. Kurinpitovaliokunta ei ole kuullut asiassa henkilökohtaisesti valittajaa eikä valittajan kritiikin kohteena olleita teknisiä tuomareita eikä muitakaan paikalla olleita henkilöitä. Kurinpitopäätöksissä jää epäselväksi, millä perusteella tapahtumienkulku on tullut kaikilta osin luotettavasti selvitetyksi. Näitä seikkoja voidaan pitää kurinpitovaliokunnan päätöksissä selvänä, valittajan oikeusturvaa loukkaavana puutteena valittajan kiistettyä menettelynsä sääntöjenvastaisuus ja tapahtumien ollessa ainakin osittain epäselviä.

Kurinpitoseuraamus vaikuttaa – ainakin pääosin – määrätyn vain sen perusteella, että valittaja on riidattomasti ollut teknisten tuomareiden pistevähennystä koskevassa palautetilaisuudessa toistuvasti eri mieltä arvioinnista vastanneiden tuomareiden kanssa ja että tilanne oli tämän vuoksi pitkittynyt. Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kysymyksessä on ollut kysymyksessä olevaan lajiin kuuluva tyypillinen tilaisuus, jossa tuomareiden on ollut tarkoitus sanallisesti selventää jo tekemäänsä suoritusarvostelua ja eritoten tehtyjä pistevähennyksiä joukkueiden valmentajille, jotta arviointi olisi ymmärrettävämpää ja jotta näihin seikkoihin voidaan jatkossa kiinnittää huomiota. Samalla kuitenkin oikeusturvalautakunta katsoo, ettei tilaisuuden tarkoitus voi käytännössä toteutua ilman vuorovaikutusta eli sitä, että tuomareiden ja valmentajien välillä on keskustelua. Asiassa ei ole tullut esiin, että kilpailusäännöissä, muissa määräyksissä tai vakiintuneissa kilpailukäytännöissä olisi kielletty valmentajia puhumasta tai ilmaisemasta mielipidettään kyseisessä tilaisuudessa. Valittajaa koskevassa asiassa onkin siten kysymys siitä, onko valittaja sanallisesti tai muutoin käytöksellään selvästi ylittänyt valmentajalta edellytetyn asiallisen käyttäytymisen rajan kanssakäymisessään teknisten tuomareiden kanssa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valmentajan erimielisen mielipiteen ilmaiseminen suoritusarvioinnin palautetilaisuudessa taikka valmentajan tuomareihin tällöin kohdistama sanallinen, asiakohtainen, toistuva ja pitkäkestoisempikaan kritisoiminen voi lähtökohtaisesti olla epäurheilijamaista käyttäytymistä. Vaikka cheerleadingissä lajina tulee esitetyn selvityksen perusteella kunnioittaa tuomareita ja pitkälti pidättäytyä näiden arvostelemisesta, kaikenlaisen ja normaalisti sananvapauden piiriin kuuluvan, ehkä jopa epämiellyttäväksi koettavan mielipiteen ilmaisemisen kieltäminen tulkitsemalla se epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi edellyttäisi täsmällistä, voimassa olevan kurinpitosääntöjen 2 §:n 3c kohdan sääntöä yksityiskohtaisempaa määritelmää siitä, minkälainen toiminta on rangaistavaa. Voimassa olevassa kurinpitosäännössä epäurheilijamainen käyttäytyminen on mainittu samassa yhteydessä kuin syrjintä, rasistinen käytös, henkinen tai fyysinen väkivalta, seksuaalinen tai muunlainen häirintä tai muu lainvastainen toiminta. Vaikka epäurheilijamaisen käytöksen ei tarvitse loukkaavuudeltaan tai olennaisuudeltaan välttämättä rinnastua mainittuihin menettelyihin, tulee rangaistavalta epäurheilijamaisuudelta edellyttää, että sillä rikotaan keskeisiä lajin käyttäytymissääntöjä muutoin kuin vähäisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kurinpitopäätöksessä ole kuvattu sitä, onko valittaja sanallisesti tai toiminnallaan painostanut teknisiä tuomareita ja, jos niin, miten tämä on tarkemmin ottaen ilmennyt. Valittajalle määrätty huomattava kurinpitoseuraamus on rangaistuslajinsa ja kestonsa vuoksi edellyttänyt nyt tehtyä selvästi yksityiskohtaisempaa ja selväsanaisempaa selostusta siitä, millä moitittavalla tavalla valittajan on näytetty tilanteessa käyttäytyneen. Asiassa ei ole edes väitetty, että valittaja olisi pistevähennyksistä teknisten tuomareiden kanssa kilpailun jälkeen valmentajan roolissa keskustellessaan käyttänyt joltain osin epäasianmukaista tai edes tavanomaista kovempaa kieltä taikka kohdistaneen henkilökohtaista kritiikkiä tuomareihin. Valittajan ei ole väitetty myöskään olleen kiihtyneessä tilassa esittäessään erilaisia tulkintoja tuomaroinnin kohteena olevasta liikesarjasta. Sitä, että valittaja on mitä ilmeisimmin näyttänyt ja tekniset tuomarit ilmeisestikin suostuneet katsomaan valittajan käytössä olleita videotallenteita kilpailusuorituksesta ja keskustelemaan muun muassa niistä, ei voida pitää epäasiallisena käytöksenä tai vaikuttamisyrityksenä tuomareihin. Jossain vaiheessa saman kritiikin toistaminen tai muutoin jumiutunut tuomareiden arvostelu voi muuttaa käyttäytymisen epäurheilijamaiseksi, mutta valittajan kohdalla tällaista ei ole näytetty tapahtuneen. Asiassa on myös riidatonta, ettei valittaja ollut tuonut omaa tuomarikokemustaan esille taikka muutoinkaan pyrkinyt vaikuttamaan teknisiin tuomareihin taustallaan. Yksin se, että valittajalla on myös itsellään tuomarikokemusta, ei voi olennaisella tavalla vaikuttaa sen arviointiin, miten hänen edellytetään valmentajana kilpailun tuomareiden kanssa käyttäytyvän. Siinä, missä eri urheilulajien tuomareiden riippumattomuutta ja koskemattomuutta on perusteltua varjella, tuomareiden tehtävään kuuluu myös sietää asiallista palautetta toimintaansa kohdistuen.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajan ole näytetty menetelleen epäurheilijamaisesti valmentajana kilpailutilanteessa 12.4.2025. Näin ollen osallistumis- ja toimitsijakiellon määräämiselle valittajalle ei ole ollut kurinpitosäännöissä tarkoitettuja edellytyksiä. Asiassa ei siten ole tarvetta arvioida kurinpitoseuraamusten suhteellisuutta ja kohtuullisuutta.

4. Lopputulos ja lautakuntakulut

Valittajan valitus on hyväksyttävä. Liiton tuomarivaliokunnan ja kurinpitovaliokunnan päätökset on kumottava ja niiden kurinpitoseuraamukset poistettava kaikilta osin.

Valittaja on voittanut asian. Liitto on lautakunnan sääntöjen 27 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan valittajan kohtuulliset lautakuntakulut.

Valittaja on vaatinut, että liitto velvoitetaan korvaamaan hänen arvonlisäverolliset lautakuntakulunsa 6 877,40 eurolla korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen kuukausi päätöksen antamisesta lukien. Liitto on paljoksunut valittajan lautakuntakuluvaatimusta 2 000 euroa ylittäviltä osin. Valittajan lautakuntakuluvaatimus perustuu asiamiehen 26 tunnin työmäärään tuntiveloituksen ollessa keskimäärin 264,52 euroa sisältäen arvonlisäveron (210,77 euroa arvonlisäverottomana). Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajalla on ollut oikeus ja perusteltu tarve turvautua lainopilliseen avustajaan ja että lautakuntakulujen perusteena oleva lainopillisen avustajan tuntitaksa on määrältään kohtuullinen. Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan muutoksenhaussa tehtyjä toimenpiteitä voidaan pitää kaikilta osin tarpeellisina eikä niihin käytettyä aikaa voida pitää liiallisena. Liitto on velvoitettava korvaamaan kulut esitetyn vaatimuksen mukaisesti.

Lautakuntakulut määrätään maksettavaksi vakiintuneen lautakuntakäytännön (esim. UOL 25/2025) mukaan ilman viivästyskorkoa. Näin ollen valittajan korkovaatimus on hylättävä.

Asian näin päättyessä valitusmaksu on palautettava valittajalle.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään.

Suomen Cheerleadingliitto ry:n tuomarivaliokunnan päätökset 21.4.2025 ja 22.4.2025 sekä kurinpitovaliokunnan päätökset 25.8.2025 nro 3 ja 5 kumotaan. Määrätty kirjallinen huomautus, SM-tuomaristosta poistamista koskeva seuraamus sekä osallistumis- ja toimitsijakielto poistetaan.

Suomen Cheerleadingliitto ry velvoitetaan korvaamaan A:lle tämän lautakuntakulut 6 877,40 eurolla.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Matti Huhtamäki, Terhi Kytö ja Tapio Rantala.

32/2025 Cheerleading – Kurinpito – Toimintakielto – Menettely – Päätöksen sääntöjenvastaisuus