33/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Näyttö – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 33/2025
12.12.2025                             
Diaarinro 39/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 5.12.2025 nro 4416 / 2025-2026

ASIA                
Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Näyttö – Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA
A, huoltajansa X:n edustamana

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry
                         

ASIAN TAUSTA
Alle 15-vuotiaiden junioreiden C-sarjan 5-lohkon 29.11.2025 pelatussa ottelussa Kärpät keltainen – Kittilän Palloseura (KiPS) vierasjoukkueen pelaajalle nro 2 eli valittaja A:lle on ajassa 18:42 tuomittu erotuomarin toimesta kahden minuutin jäähy sääntöjenvastaisesta taklauksesta.

Erotuomariraportin mukaan valittaja oli vierasjoukkueen pelaajana taklannut kiekollista kotijoukkueen pelaajaa (nro 12) valittajan oman puolustusalueen siniviivan tuntumassa keskellä kenttää. Taklattu pelaaja oli tilanteen jälkeen jäänyt jäälle makaamaan ilman näkyviä vammoja. Taklatun pelaajan oli ilmoitettu loukkaantuneen, mutta kyseinen pelaaja oli palannut otteluun 3. erän alussa. Erotuomarit eivät olleet havainneet tilanteessa pääkontaktia, mutta kumpikin erotuomareista oli pitänyt taklausta muutoin sääntöjenvastaisena.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjä on 5.12.2025 antanut päätöksen, jolla valittajalle on määrätty sääntökohdan 101 nojalla pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta lisärangaistuksena kahden (2) sarjaottelun pelikielto. Kurinpitäjä on ottanut tilanteen käsiteltäväkseen erotuomari- ja loukkaantumisraportin sekä videotallenteen tilanteesta nähtyään ja perustanut kurinpitopäätöksensä näihin. Kurinpitopäätöksen mukaan videoleikkeeltä voidaan todeta, että valittaja taklaa kotijoukkueen pelaajaa B-pisteen yläkaaren kohdalla ja tällöin nostaa vartaloasemaansa siten, että hänen luistimensa irtoavat jäästä. Taklaus ja sen voima on kohdistunut ylös vastustajan päätä kohden pään tai niskan alueelle. Taklauksessa valittajan kädet ovat kiinni vartalossa. Kurinpitopäätöksen mukaan valittaja ei ole tilanteessa pelannut kiekkoa sarjan taklaussäännön vaatimalla tavalla ja on siten edellä kuvatulla tavalla piittaamattomasti vaarantanut vastustajan terveyttä vastustajan pään tai niskan alueelle kohdistuneella taklauksellaan, mistä syystä tilanteesta tulee määrätä lisärangaistus.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös määrättyine pelikieltoineen kumotaan.

Kurinpitomenettelyssä on jätetty käsittelemättä valittajan oikea-aikaisesti kurinpitäjälle antama vastine. Kysymys on näiltä osin menettelyvirheestä, joka vaikuttanut kurinpitopäätökseen ja lisärangaistuksen kovuuteen.

Valittajan taklaus on osunut kiekollista vastustajan pelaajaa kainalon korkeudella olkavarteen eikä päähän. Taklattu pelaaja ei ollut loukkaantunut vaan palannut myöhemmin takaisin otteluun. Taklaus on tapahtunut kiekontavoittelutilanteessa. Valittajan luistimet eivät ole irronneet jäästä kuin vasta taklauksen jälkeen törmäyksen voimasta kummankin pelaajan kaatuessa jäälle. Valittaja ei ole merkittävästi nostanut vartaloasemaansa ennen taklausta. Taklattu kiekollinen vastustajan pelaaja ei ole noudattanut velvollisuuttaan seurata pelitilannetta ja ympäristöään. Sen sijaan taklattu pelaaja on keskittynyt yksinomaan kiekkoon, mikä on vaikuttanut pelaajien törmäämiseen. Lisäksi valittaja ei ole tullut tilanteeseen pelin ulkopuolelta eikä hakenut vauhtia taklaukseen. Kummankin pelaajan vauhti on ollut tilanteessa alhainen.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitomenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä. Kurinpitäjä on sääntöjen mukaisesti

pyytänyt valittajalta vastineen ja myös sen vastaanottanut, vaikka itse kurinpitopäätöksestä puuttuu tätä nimenomaisesti koskeva manuaalinen rasti-merkintä. Valittaja on kuitenkin jo ennen muutoksenhakuaan oikeusturvalautakuntaan ollut tiedusteluunsa saamastaan kurinpitäjän vastauksesta tietoinen siitä, että hänen vastineensa on vastaanotettu ja otettu huomioon päätöksenteossa, vaikka nimenomainen merkintä vastineesta on jäänyt päätöksestä uupumaan.

Valittajan oikea käsivarsi on videotallenteen perusteella osunut vastustajan pelaajan pään oikealle puolelle seurauksin, että vastustajan pään liike on kääntynyt voimakkaasti ja välittömästi taklauksen osuessa ennen kuin muu vastustajan pelaajan vartalo on kääntynyt. Kuvattu seuraus osoittaa, että taklaus on osunut päähän.

Erotuomaristo on Jääkiekkoliiton ohjeiden mukaisesti laatinut asiassa loukkaantumisraportin, kun taklattu pelaaja ei ole fyysisen kontaktin seurauksena kyennyt sillä hetkellä jatkamaan peliä. Pelikieltoa ei kuitenkaan ole perustettu vastustajan loukkaantumiseen vaan valittajan tekoon.

Taklattu pelaaja on ollut kiekollinen ja siltä osin taklattavissa. Taklattavan pelaajan vastuu koskee tilanteita, jossa taklattava pelaaja on tietoinen tulevasta taklauksesta ja siltikin altistaa itsensä mahdolliselle taklaukselle. Valittajan tilanteessa sen sijaan on syntynyt ns. irtokiekkotilanne, jossa valittaja taklaavana pelaajana on menettänyt kiekon juuri ennen taklausta. Vastustajan pelaaja on saanut kiekon hieman yllättäen ja pyrkinyt heti purkamaan kiekon keskialueelle kääntymällä ja yrittämällä rystylaukausta. Vastustajan pelaaja on saanut kiekon hieman yllättäen ja pyrkinyt purkamaan kiekon keskialueelle kääntymällä ja yrittämällä rystylaukausta, jolloin vastustajan taklatulla pelaajalla ei ole ollut havaintoa selkänsä takaa tulevasta valittajan taklaamisesta. Kysymys ei ole myöskään siitä, että vastustaja olisi tietoisena taklauksesta kääntänyt selkänsä. Ottaen myös huomioon ottelun ikäluokan ja tason vastustajan taklatulle pelaajalle ei voida muutoinkaan asettaa suurta vastuuta.

Kurinpitopäätöksessä on tehty oikea tulkinta tapahtuneesta ja mitattu valittajalle päähän kohdistuneesta taklauksesta rangaistuksen ottaen huomioon seuraamusta alentavat seikat. Valitus on siten perusteettomana hylättävä.

VASTASELITYS              

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä.

Vastustajan taklattu pelaaja on poistunut jäältä itse luistellen ilman, että hän on tarvinnut ulkopuolisten apua tai tukea jäältä poistuessaan. Vastustajan pelaajalla on ollut näköyhteys valittajaan, minkä lisäksi vastustajan pelaajalla on täytynyt olla ymmärrys siitä, että valittaja yrittää ottaa häneltä kiekon joko karvaamalla tai taklaamalla. Se, että vastustajan pelaaja on kääntänyt olkalinjansa ja jättäytynyt vaille suojaa, on ollut tietoinen, taklattavan vastuuta korostava päätös.

Valittajalla on liiton viestinnän ja kurinpitopäätöksen perusteella syytä olettaa ja epäillä, että hänen vastineensa on jäänyt käsittelemättä liiton kurinpitomenettelyssä valittajan asemaa heikentävin seurauksin. Kysymys on asiaan vaikutuksellisesta menettelyvirheestä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ennen kaikkea kysymys näytön arvioinnista eli siitä, onko Jääkiekkoliiton kurinpitäjä arvioinut virheellisesti valittajan taklauksen kohdistuneen pään tai niskan alueelle ja onko kurinpitopäätöksessä muutoin jätetty ottamatta huomioon taklatun pelaajan oma menettely. Siinä tapauksessa, että kysymys on ollut sääntöjenvastaisesta taklauksesta, asiassa tulee vielä arvioitavaksi, onko tästä menettelystä tullut määrätä valittajalle lisärangaistuksena kahden ottelun pelikielto.

2. Sovellettavat säännöt

Ottelun ajankohtana voimassa olleen Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jääkiekon sääntökirjan 2025-2026 säännössä 48.1 määritellään sääntöjenvastainen taklaus päähän tai niskaan/kaulaan seuraavalla tavalla:

Ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

Kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan.

Mikäli taklaavalla pelaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida taklattavan pelaajan äkilliseen aseman muutokseen juuri ennen taklausta ja vaikka taklaus osuisikin päähän, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän.

Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan, jos joku seuraavista kohdista täyttyy/tapahtuu

(I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

(II) Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(III) Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(IV) Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.
 

Määritettäessä oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä,

pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon: 

(V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten/sen

jälkeen päähän tai niskaan/kaulaan.

(VI) Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi.

(VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 3.2.1. mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa.

3. Kurinpitomenettelyn sääntöjenmukaisuus

Valittajalle on riidattomasti varattu sääntöjen mukaisella tavalla tilaisuus tulla liiton kurinpitomenettelyssä kuulluksi ennen ratkaisun tekemistä. Valittajan väite menettelyn virheellisyydestä koskeekin vain sitä, onko valittajan vastine ja siinä esitetyt näkökohdat otettu asianmukaisella tavalla huomioon liiton kurinpitäjän päätöksenteossa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei itse kurinpitopäätökseen ole kirjattu valittajan antamaa vastinetta tai esitettyjä näkökohtia. Tämä ei toisaalta ole sellaisenaan välttämätöntäkään eikä sitä ole pidettävä perusteluvelvollisuuden loukkauksenakaan. Valittaja ei ole tuonut esille sitä, mihin hänen vastineessaan kurinpitäjälle esittämäänsä väitteeseen tai seikkaan olisi jätetty ottamatta kantaa. Jotta kurinpitomenettelyssä voitaisiin katsoa olevan olennainen virhe, kurinpidon kohteena olevan esittämät, olennaiset ja lopputulokseen mahdollisesti vaikutukselliset väitteet, seikat ja todisteet olisi tullut sivuuttaa merkittäviltä osin. Tällaisen tapahtumisesta ei ole käsillä olevassa asiassa näyttöä. Ja vaikka näin olisikin tapahtunut, asiassa olisi vielä arvioitava, onko menettelyvirhe sittemmin oikeusturvalautakunnassa korjaantunut. Ottaen vielä huomioon, että jääkiekkoliitto on esittänyt uskottavan selvityksen kurinpitäjältä siitä, että valittajan vastine on kurinpitomenettelyssä luettu ja huomioitu ennen päätöksentekoa, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitomenettelyssä ole tapahtunut virhettä. Valitus on tältä osin hylättävä.

4. Pelikiellon määräämisen edellytykset

Asiassa on arvioitavana se, onko valittajan menettelyssä kysymys jääkiekon sääntökirjan kohdan 48.1 mukaisesta kielletystä päähän, niskaan tai kaulaan kohdistuneesta taklauksesta. Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei valittajan menettelyä ole osaksikaan arvioitava kurinpitopäätöksessä mainitun sääntökohdan 101 nojalla.

Kuten urheilun oikeusturvalautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä (esim. UOL 1/2025) on vakiintuneesti katsottu, lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen sääntöjen perusteella jääkiekon lajisääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta. Tässä asiassa arvioitaessa oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluvaa kysymystä kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytyksistä on kuitenkin väistämättä tulkittava lajisääntöjä, jotka määrittelevät kielletyn päähän ym. kohdistuneen taklauksen.

Oikeusturvalautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä (esim. UOL 4/2024) on myös vakiintuneesti pidetty erotuomariraporttia lähtökohtaisesti luotettavana selvityksenä ottelutapahtumista, jos tarkasteluolosuhteet ovat olleet hyvät eikä tilanne nopeutensa tai yllättävyytensä vuoksi ole ollut haasteellinen riittävien ja oikeiden havaintojen tekemiseksi. Erotuomariraportin luotettavuus voidaan kuitenkin asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Videotallenteen, josta ilmenee arvioinnin kohteena oleva urheilutapahtuma, on katsottu muodostavan niin liiton kurinpitoelimissä kuin oikeusturvalautakunnan käsittelyssäkin arvioinnin keskeisen perustan. Videotallenteelta otettuja pysäytyskuvia ja kuvasuurennoksia voidaan niinikään pitää olennaisina selvityksinä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsillä olevassa asiassa tapahtumaselvityksinä on erotuomariraportin sanallinen kuvaus havainnoista, videotallenne taklaustilanteesta sekä valittajan ja liiton videotallenteelta ottamia pysäytyskuvia. Näistä ilmenee, että vastustajan pelaaja on saanut hyökkäyspäätynsä vasemman puolen aloituspisteen ympyräkehän kohdalla valittajan harhasyötön haltuunsa kääntyen liukumaan selin kohti valittajan joukkueen maalia. Pituudeltaan hieman vastustajaansa suurempikokoinen valittaja on tällöin kaartanut ensin sivusuunnalta ja vastustajan käännyttyä selin maalia kohti selkäpuolelta muutamien metrien päästä kohti vastustajaa. Valittaja nostaa kyynär- ja hartialinjaansa ylöspäin juuri ennen vastustajansa kohtaamista siten, että valittajan oikea olka- ja/tai kyynärvarsi on vastustajan pään korkeudella osuen työntävällä ja kohdistetulla liikkeellä vastustajaa tämän oikealle puolelle. Valittajan luistimista toinen irtautuu ylöspäin suuntautuneen ponnistusliikkeen vuoksi taklaushetkellä; valittajan kummatkin luistimet irtoavat jäästä törmäyksen jälkeen. Vastustajan pelaaja pyörähtää 180-astetta ilmassa ennen laskeutumistaan oikealle kyljelleen jäähän. Myös valittaja kaatuu kontilleen jään pintaan taklauksen jälkeen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että videotallenteesta ilmenee, että valittajan taklaus on kohdistunut vastustajan kehon yläosiin. Täsmällisen tarkkoja taklauksen osumakohtia ei voida video- tai kuvatallenteidenkaan perusteella määritellä. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo videotallenteelta ilmenevän, että vastustajan pää retkahtaa taklauksen voimasta sillä tavoin, että ainakin osa valittajan olkapää- tai kyynärvarsitaklauksesta on osunut vastustajan oikean olkapään lisäksi myös päänalueelle. Videotallenteella on myös näytetty, että valittaja on kohdistanut ja suunnannut yläkehollaan ja tarpeettomasti ylöspäin ponnistamalla taklauksen ainakin osittain yli vastustajan hartialinjan. Kontakti on ollut suurienerginen. Valittajan osuminen vastustajan päähän olisi ollut vältettävissä ottaen huomioon, ettei vastustaja ole olennaisesti muuttanut liikesuuntaansa eikä etenkään kehoaan korkeussuunnassa juuri ennen kontaktia. Olennaisin selittävä tekijä päähän kohdistuneelle osumalle on valittajan korkealla ollut ja ylöspäin suuntautunut hartia- ja käsilinja sekä jäästä ponnistaminen. Valittajan taklauksen tultua vastustajan selkäpuolelta videotallenteen perusteella ei myöskään voida päätellä, että vastustaja olisi voinut ennakoida taklaustilanteen tai että hän olisi muutoin asennoitunut tilanteeseen asettaen itsensä alttiiksi sittemmin tapahtuneenkaltaiselle taklaukselle.

Edellä kuvatuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan menettely täyttää jääkiekon sääntökirjan kohdan 48.1 mukaisen sääntöjenvastaisen päähän, niskaan tai kaulaan kohdistuneen taklauksen. Valittajalle on siten voitu määrätä kurinpitomenettelyssä lisärangaistuksena pelikieltoa.

Valittaja ei ole nimenomaisesti valittanut pelikiellon pituudesta. Oikeusturvalautakunta joka tapauksessa katsoo, että kahden ottelun mittaista pelikieltoa lisärangaistuksena ei voida pitää kohtuuttomana seuraamuksena tapahtuneesta sääntörikkeestä ottaen huomioon valittajan menettely ja se riidaton seikka, että kysymys on ollut alle 15-vuotiaiden junioripelistä ja että vastustaja on taklauksen jälkeen jäänyt jäänpintaan ja ollut koko 2. erän ottelussa pelaamatta. Asiassa ei ole määrätyn pelikiellon lyhyys huomioon ottaen myöskään aihetta epäillä, että seuraamus olisi ankaruudessaan vakiintuneen seuraamuskäytännön vastainen.

5. Asian lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitopäätöksen mukainen pelikielto on määrätty sääntöjenmukaisella tavalla. Asiassa ei ole perusteita kumota tai muuttaa kurinpitäjän päätöstä. Näin ollen määrätty pelikielto on pysytettävä voimassa ja valitus hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen 
Puheenjohtaja                                                 

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Niko Jakobsson, Sami Sarvilinna ja Pekka Timonen.