34/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 34/2025
12.12.2025                             
Diaarinro 40/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 9.12.2025 nro 4568 / 2025–2026

ASIA
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto 

MUUTOKSENHAKIJA
A, edustajanaan huoltajansa B

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS 9.12.2025
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksessään 9.12.2025 määrännyt valittajalle kahden sarjaottelun pelikiellon. Määrätty pelikielto perustuu 6.12.2025 pelatusta U13 Valkoinen, lohko 2 -sarjan ottelusta Pelicans Valkoinen – Tappara Valkoinen laadittuun erotuomariraporttiin ja tallenteeseen. Sääntöperusteena kurinpitäjä on viitannut jääkiekon sääntökirjan selästä taklaamista koskevaan kohtaan 43.1.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja hänelle määrätty pelikielto poistetaan.

Valittaja on esittänyt, että tilannetta koskevan videotallenteen perusteella valituksen kohteena oleva päätös on virheellinen. Videotallenteelta ilmenee, että vastustajan pelaaja on täysin tietoinen tilanteesta. Molemmat pelaajat tavoittelevat kiekkoa, joka on ajautumassa kulmaan, ja he etenevät samaan aikaan kohti laitaa. Näin ollen ei ole oikein väittää, että Pelicansin puolustaja olisi ollut tiedostamattomassa tai haavoittuvassa asemassa ilman tietoa tulevasta kontaktista.

Videolta on myös selvästi nähtävissä, että Pelicansin puolustaja horjahtaa aivan viime hetkellä ja kaatuu jo ennen kontaktia. Tämä horjahtaminen tapahtuu niin äkillisesti, ettei valittaja voi siihen enää mitenkään reagoida. Tästä huolimatta valittajan olkapää osuu vastustajan olkapäähän. Kyseessä ei ole tarkoituksellinen selkään kohdistuva taklaus.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on esittänyt videotallenteelta ilmenevän, että taklaava pelaaja kuljettaa kiekkoa hyökkäysalueellaan ja yrittää ohittaa taklattavaa pelaajaa. Taklattava pelaaja osuu ohitusyrityksessä kiekkoon, joka lipuu päätyyn. Taklattava pelaaja kääntyy laidan kautta ja hetkellisesti kadottaa kiekon. Käännyttyään hän vilkaisee keskikentälle päin ja huomaa ensin vastustajan ja tämän jälkeen sen, että kiekko on lipumassa päätyyn. Taklattava pelaaja siirtää katseen kiekkoon ja lähtee sitä puolustajana pelaamaan. Taklattavan pelaajan huomio on pelkästään kiekossa. Taklaava pelaaja luistelee kohti taklattavaa pelaajaa. Hänen olisi pitänyt tiedostaa, että vastustajan pelaaja on haavoittuvassa asemassa selkä kentälle päin, ja taklaavan pelaajan olisi tullut varoa taklauksessaan. Taklaava pelaaja ei hidasta vauhtia vaan taklaa vastustajaa suoraan selän takaa vaarallisesti päin laitaa. Tilanteessa täyttyvät myös laitataklauksen tunnusmerkit.

Taklattavan pelaajan vastuun osalta Jääkiekkoliitto on lausunut, että 12-vuotiailta lapsilta ei voida odottaa sellaista havainnointikykyä, että pelaaja osaisi irrottaa katseensa kiekosta tai analysoida, tuleeko taklaus ja mistä suunnasta. Vaikka taklattava pelaaja olisikin havainnut taklaajan, ei se poista kokonaan taklaavan pelaajan vastuuta tilanteessa. Kurinpitäjä on arvioinut tilanteen oikein, ja määrätty seuraamus on vakiintuneen linjan mukainen taklauksissa, jotka voivat aiheuttaa vakavankin loukkaantumisen.

VASTASELITYS

Valittaja on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä ja todennut lisäksi muun ohella seuraavaa. Videotallenteen perusteella taklattava pelaaja on tietoinen ympäristöstään, eikä hän ole liiton väittämällä tavalla haavoittuvassa asemassa. Kyseessä ei ole tarkoituksellisesti selkään kohdistettu taklaus. Myös valittaja kaatuu tilanteessa, mikä osaltaan kertoo tilanteen nopeudesta ja siitä, ettei taklausta ole harkitusti suunnattu selkään. Liiton tulkinta tilanteen voimakkuudesta ja vaarallisuudesta on ylimitoitettu. Lisäksi ikätaso, joka liiton vastauksessa on tuotu esiin, tulisi ottaa huomioon taklaajan vastuuta arvioitaessa myös siten, että se vaikuttaa muun muassa pelitilanteiden ennakoitavuuteen.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Pelicans Valkoisen ja Tappara Valkoisen joukkueiden välillä on 6.12.2025 pelattu U13 Valkoinen, lohkon 2 ottelu. Tappara Valkoisen joukkueessa pelanneelle valittajalle on ottelun aikana määrätty 5 minuutin rangaistus sekä pelirangaistus (20 min) selästä taklaamisesta. Ottelun erotuomari on laatinut pelirangaistuksen johdosta erotuomariraportin, joka on toimitettu Jääkiekkoliiton kurinpitäjälle. Kurinpitäjä on erotuomariraportin ja videotallenteen perusteella määrännyt valittajalle lisärangaistuksena kahden ottelun pelikiellon.

Valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko valittajalle tullut määrätä ottelun aikana määrätyn pelirangaistuksen lisäksi kurinpitoseuraamuksena kahden ottelun lisärangaistus.

Sovellettavat Jääkiekkoliiton säännöt
Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2025–2026 sääntökohdassa 43.1 on määritelty selästä taklaaminen. Kyseisen sääntökohdan mukaan selästä taklaaminen on taklaus, joka kohdistetaan haavoittuvassa asemassa olevaan pelaajaan, (joka ei ole tietoinen uhkaavasta iskusta) ja täten ei pysty suojaamaan tai puolustamaan itseään tällaiselta iskulta, ja kontakti kohdistuu taklattavan vartaloon selkäpuolelta. Pelaajalle, joka millään tavoin taklaa vastustajaansa selästä päin laitaa, päin maalikehikkoa tai avojäällä (toisin sanoen korkealla mailalla, poikittaisella mailalla, jne.), rangaistaan tämän säännön perusteella. Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti kääntää selkänsä vastustajaa kohden, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden selästä taklaustilanteen, ei tilanteesta rangaista selästä taklauksena. Kuitenkin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus.

Sääntökohdan 43.3 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarintulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa selästä taklaamisella. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Sääntökohdan 23.2 mukaan pelirangaistuksen saaneen pelaajan, valmentajan tai muun joukkueen toimihenkilön osalta tapaus raportoidaan asiaankuuluvalle elimelle, jolla on täysi valta tuomita lisäkurinpitorangaistuksia rangaistulle henkilölle.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Urheilun oikeusturvalautakunnalle ei kuulu sen sääntöjen perusteella jääkiekon lajisääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta. Nämä lajisäännöt ja tässä tapauksessa erityisesti niiden edellä selostetut selästä taklaamista koskevat osiot tulevat kuitenkin tässä asiassa väistämättä tulkittaviksi arvioitaessa oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluvaa kysymystä siitä, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut edellytyksiä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilulajien ammattihenkilöillä, kuten erotuomareilla, on kokemuksensa ja erityisen lajituntemuksensa perusteella erinomaiset valmiudet arvioida lajitapahtumien sääntöjenmukaisuutta, mistä syystä hyvissä olosuhteissa tehdyt ratkaisut ovat usein oikeansuuntaisia. Tästä syystä erotuomarin raportteja on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavina selvityksinä tilanteesta. Urheilutilanteet voivat kuitenkin olla varsin nopeita ja yllättäviä, jolloin niistä on kenen tahansa haasteellista tehdä riittäviä ja oikeita havaintoja. Tilanteessa, jossa arvioitava urheilutapahtuma on videotaltioitu kuten tässä tilanteessa, kyseinen tallenne muodostaa sekä liiton kurinpitoelimissä että oikeusturvalautakunnassa arvioinnin keskeisen perustan.

Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on perustanut kurinpitoseuraamuksen määräämisen asiassa sekä erotuomariraporttiin että kurinpitäjän käytettävissä olleeseen ottelutallenteeseen. Kurinpitäjä on arvioinut videotallennetta seuraavasti. Tilanteessa kiekko ajautuu kulmaan, ja Pelicansin pelaaja on menossa kiekolle ensin. Valittaja seuraa Pelicansin pelaajaa. Valittaja ottaa vastustajaan kontaktin selän puolelta tämän ollessa irti laidasta. Kontaktin seurauksena vastustaja törmää vaarallisen näköisesti laitaan ja loukkaantuu tilanteessa, mutta palaa peliin myöhemmin. Kurinpitäjä on videotallenteen perusteella katsonut, että valittajalla on ollut riittävästi aikaa tunnistaa tilanne ja vastustajan haavoittuva asema. Kurinpitäjä on näillä perusteilla määrännyt valittajalle kahden ottelun pelikiellon selästä taklaamisesta.

A on valituksessaan todennut, että hän ei ollut pyrkinyt vahingoittamaan taklauksellaan vastustajaa. Lisäksi hän on valituksessaan ja vastaselityksessään korostanut valituksessaan taklatun pelaajan vastuuta tilanteessa ja tilanteen vaikeaa ennakoitavuutta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostettujen sääntöjen mukaan selästä taklaaminen on taklaus, joka kohdistetaan haavoittuvassa asemassa olevaan pelaajaan, joka ei ole tietoinen uhkaavasta iskusta eikä siten pysty suojaamaan tai puolustamaan itseään tällaiselta iskulta, ja jossa kontakti kohdistuu taklattavan vartaloon selkäpuolelta. Taklaavaa pelaajaa ei kuitenkaan rangaista selästä taklauksena, mikäli taklattava pelaaja tarkoituksellisesti kääntää selkänsä vastustajaa kohden siten, että taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida tähän, ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta ja luo selästä taklaamisen tilanteen.

Oikeusturvalautakunta toteaa videotallenteelta ilmenevän, että taklattava pelaaja luistelee tilanteessa eteenpäin kiekkoa tavoitellen ja että taklaava pelaaja lähestyy häntä takaapäin. Juuri ennen taklausta taklattavan pelaajan katse on kiekossa ja hän on selin taklaavaan pelaajaan laidan läheisyydessä. Videotallenteen perusteella kyse ei ole tilanteesta, jossa taklattava pelaaja tarkoituksellisesti kääntäisi selkänsä taklaavaa pelaajaa kohti siten, että taklaajalla ei olisi mahdollisuutta reagoida tähän. Tallenteen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että taklattava pelaaja on ollut tilanteessa säännöissä tarkoitetussa haavoittuvassa asemassa ja ettei hän ole altistanut itseään haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta. Näin ollen taklauksessa on ollut kysymys jääkiekon sääntökirjan säännön 43.1 mukaisesta selästä taklaamisesta. Erotuomarin tulkintaa ei ole perusteita kyseenalaistaa ja kurinpitäjän ratkaisu on näin ollen ollut tältä osin oikea.

Kurinpitäjän valittajalle määräämän pelikiellon johdosta asiassa on tämän jälkeen kysymys vielä siitä, onko valittaja taklauksellaan piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että taklauksiin, jotka suoritetaan selkäpuolelta laitaa vasten, liittyy mahdollisesti vakavankin loukkaantumisen riski. Oikeusturvalautakunta katsoo, että videotallenteesta tai muusta selvityksestä ei ilmene mitään sellaista, joka kyseenalaistaisi tilanteen tulkinnan, jonka mukaan valittaja on taklauksella piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on ollut perusteet kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Selästä taklaamisesta määrättyä kahden ottelun pelikieltoa ei voida myöskään pitää vakiintuneen kurinpitokäytännön vastaisena tai muutoin kohtuuttoman ankarana kurinpitoseuraamuksena.

Näin ollen valitus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen
puheenjohtaja                                                    

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen (pj.), Niko Jakobsson, Sami Sarvilinna ja Pekka Timonen