1/2026 Jalkapallo - Erotuomareiden nimeäminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 1/2026
18.1.2026                                
Diaarinro 34/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n erotuomarivaliokunnan päätös 6.10.2025 erotuomareiden nimeämisestä Veikkausliigaan ja Ykkösliigaan kaudelle 2026

ASIA

Erotuomareiden nimeäminen                    

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Palloliitto ry           

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) erotuomarivaliokunta on 6.10.2025 päättänyt erotuomareiden nimeämisestä Veikkausliigaan ja Ykkösliigaan kaudelle 2026 (niin sanottu Ryhmä 1). A:ta ei ole nimetty avustavaksi erotuomariksi mainittuun ryhmään.

VALITUS PERUSTEINEEN
A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja Palloliitto velvoitetaan lisäämään A erotuomareiden Ryhmä 1:een pelikaudelle 2026, että Palloliitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa arvonlisäveroineen 3.140,90 eurolla ja että valitusmaksu palautetaan.

Palloliitto on menetellyt tasapuolisuusvelvoitteen vastaisesti jättäessään A:n nimittämättä erotuomariksi Veikkausliigaan ja Ykkösliigaan kaudelle 2026, vaikka A on yksi meritoituneimmista suomalaisista jalkapalloerotuomareista ja vaikka hän riidattomasti täyttää kaikki erotuomarina toimimiselle asetetut laadulliset kriteerit. A on toiminut tuomarina Veikkausliigassa jo 23 vuoden ajan ja hänet tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista ja parhaimmista avustavista jalkapalloerotuomareista. A on lisäksi toiminut kansainvälisenä avustavana erotuomarina vuosina 2007-2023 ja hänellä on suomalaisista jalkapalloerotuomareista eniten kansainvälisiä erotuomarin tehtäviä aina Mestareiden liigaan asti. Erotuomarin tehtävissä toimiminen on A:lle paitsi rakas ja pitkäaikainen harrastus ja elämäntapa, myös merkittävä sivuelinkeino. Hän saa merkittävän osan tuloistaan jalkapalloerotuomarina toimimisesta ja hänellä on siten erotuomarin tehtävissä toimiessaan myös ansaintatarkoitus.

A:sta on hänelle tuntemattomasta syystä tullut ei-pidetty henkilö erotuomarien nimeämisestä vastaavien henkilöiden joukossa. Jo kaksi vuotta sitten Palloliitto päätti pudottaa A:n pois Veikkausliigan avustavien erotuomarien listalta. Silloin A nosti asiasta jutun ikäsyrjinnän perusteella, ja lopulta Palloliitto suostui ottamaan A:n takaisin erotuomarien listalle. Syksyllä 2025 sama toistui.

Palloliitto sääntelee A:n ja muiden suomalaisten jalkapalloerotuomarien elinkeinotoimintaa omilla erotuomarivalinnoillaan. A on Palloliiton jäsenyhdistyksen Helsingin Erotuomarikerhon jäsen. Palloliitolla on kilpailulaista ja yhdistyslaista johtuva velvoite kohdella erotuomareita tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tasapuolisuusvelvoite edellyttää, että liitto julkaisee objektiiviset kriteerit, joiden nojalla se valitsee ne erotuomarit. Lisäksi se edellyttää, että erotuomarien valintapäätökset myös tosiasiallisesti suoritetaan ilmoitettujen objektiivisten kriteerien mukaan. Erotuomarivalintoja ei saa tehdä "mutu"-menetelmällä tai sillä perusteella, kuka on kenenkin kaveri.

Valituksen kohteena oleva päätös ja Palloliiton erotuomarivaliokunnan menettely on ollut asianmukaista tasapuolisuusvelvoitteen ensimmäisen osatekijän, objektiivisten kriteerien asettamisen, osalta. Sen sijaan toisen tasapuolisuusvelvoitteen osatekijän, kriteerien soveltamisen, osalta Palloliiton erotuomarivaliokunta ei ole menetellyt tasapuolisuusvelvollisuuden edellyttämällä tavalla.

Päätöksen mukaan erotuomarien valinnat on tehty päätöksen liitteenä olevan asiakirjan "Suomalaisen erotuomarin profiili" perusteella ja päätös perustuu kokonaisharkintaan. Suomalaisen erotuomarin profiilin mukaan valintakriteereinä ovat seuraavat seikat:

1)                      Suoritukset

2)                      Sääntö- ja kuntotestien tulokset

3)                      Käytettävyys

4)                      Asenne ja sitoutuminen

5)                      Arvioitu potentiaali

6)                      Persoonallisuus

Palloliiton erotuomaripäällikkö on ilmoittanut A:lle tämän tiedusteltua päätöksen perusteluja, että päätöksenteossa ei käytetä eri osa-alueiden pisteytystä tai julkista vertailutaulukkoa, vaan kyse on asiantuntija-arviosta yllä mainittuja kriteereitä huomioiden. Luokituspäätökset perustuvat erotuomaripäällikön mukaan kokonaisarvioon. Tämä osoittaa, että erotuomarivaliokunta on valituksen kohteena olevaa päätöstä tehdessään laiminlyönyt noudattaa tasapuolisuusvelvollisuuden toista elementtiä eli ilmoitettujen valintaperusteiden objektiivista noudattamista. Todellisuudessa valintaa ei siis ole tehty ilmoitettujen perusteiden mukaisesti vaan epämääräisen kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarviointi tarkoittaa käytännössä päätöksentekijöiden rajoittamatonta harkintavaltaa, mikä ei täytä monopoliasemassa olevalta elinkeinonharjoittajalta edellytettävää tasapuolisuusvelvollisuutta ja hakijoiden objektiivista arviointitapaa.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Palloliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja asianosaiset määrätään pitämään lautakuntakulut vahinkonaan.

Erotuomarivaliokunnan 6.10.2025 antama päätös Veikkausliigan ja Ykkösliigan erotuomareiden nimeämisestä kaudelle 2026 on tehty asianmukaisesti, syrjimättömästi ja asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti. A ei ole esittänyt oikeudellisia tai näytöllisiä perusteita päätöksen kumoamiselle.

Erotuomarivaliokunta on Palloliiton erotuomarivaliokunnan johtosäännön mukaisesti toimivaltainen päättämään muun ohella Veikkausliigan ja Ykkösliigan erotuomareista ja avustavista erotuomareista. Lopullinen luokituspäätös perustuu aina kokonaisarvioon. Palloliitto on sitoutunut UEFA:n erotuomaritoimintaa koskevaan sopimukseen (”Erotuomarikonventio”, UEFA Referee Convention – Convention on Referee Education and Organisation, 2020). Valintaa ohjaa Suomalaisen erotuomarin profiili, ja siihen liittyvät kriteerit on johdettu Erotuomarikonventiosta. Erotuomarivalinnoissa noudatettu menettelytapa on Euroopan laajuisesti vakiintunut ja hyväksytty. Johtosäännössä säädetyn menettelyn kaksivaiheinen rakenne turvaa myös sen, ettei yksittäinen henkilö voi vaikuttaa valintoihin, vaan päätöksenteko on kollektiivista.

Erotuomariryhmää 1 (pääsääntöisesti Veikkausliigassa ja Ykkösliigassa toimivat erotuomarit) supistettiin kaudelle 2026 merkittävästi. Erotuomarien määrää vähennettiin kolmella ja avustavien erotuomarien määrää kahdeksalla. Kolme merkittävintä ryhmäkokojen supistamisen taustalla vaikuttanutta perustetta olivat huippuerotuomarien toiveet useammista otteluista omalla tasollaan, seurojen odotukset tasaisemmista ja laadukkaammista erotuomarisuorituksista pitkällä aikavälillä sekä strateginen tavoite parantaa mahdollisuuksia nostaa suomalaisia erotuomareita kansainväliselle huipulle, vahvistaa erotuomaritoiminnan laatua pitkäjänteisesti sekä edistää kehittävää kilpailua. Ryhmäkokojen supistaminen tarkoitti luonnollisesti, että iso osa pätevistä erotuomareista jäi väistämättä ryhmän ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyse olisi syrjinnästä. Erotuomarivaliokunnalla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta valita kaikkia nimelliset tuomarointiedellytykset täyttäviä erotuomareita kyseiseen ryhmään.

Ryhmäkokojen supistamisesta on seurannut se, että avustavia erotuomareita on jäänyt Ryhmän 1 ulkopuolelle yhteensä kahdeksan enemmän kuin edelliskautena. Päätös ei siten koske pelkästään A:ta. Mikäli erotuomarivaliokunta ei saisi päättää erotuomariryhmien koosta ja edelleen erotuomariluokituksista, koko erotuomarijärjestelmän toiminta vaarantuisi. Useat erotuomarit eivät koskaan suostuisi luokituksen laskuun, minkä myötä erotuomaritoiminnan jatkuvuus olisi uhattu. Erotuomarina toimiva henkilö on voimassa olevien sääntöjen myötä sekä tietoinen että suostunut siihen, että erotuomariluokituksia arvioidaan vuosittain uudelleen ja luokitukset voivat sekä nousta että laskea. Ei ole kestävää tai käytännön tasolla mahdollista, että tietyt vakiokriteerit täytettyään erotuomari voisi aina itse päättää, millä tasolla hän haluaa toimia. Selvyyden vuoksi Palloliitto korostaa, että Päätös ei estä A:ta jatkamasta erotuomarina, vaan kyse on ainoastaan erotuomariluokituksen muutoksesta.

Kilpailulain säännökset eivät sovellu Palloliiton erotuomarivalintoihin, minkä lisäksi toimivalta kilpailulain väitettyjen rikkomusten tutkimiselle on lain mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolla. Vaikka erotuomarivalintoja koskevaan toimintaan sovellettaisiinkin kilpailulain säännöksiä, erotuomarivalinnoissa ei silti ole sovellettu eri erotuomareihin erilaisia ehtoja. Palloliitto pitää kuitenkin sinänsä selvänä, että sen tulee toiminnassaan kohdella kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti. Näin ollen myös Palloliiton erotuomariluokituksia koskevassa päätöksenteossa tulee noudattaa tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. A ei kuitenkaan ole osoittanut näyttöä siitä, että häntä olisi kohdeltu syrjivästi tai eri tavalla kuin muita erotuomareita, tai että erotuomariluokituksia koskevaa arviointia ei olisi suoritettu objektiivisesti.

Vaikka menettelyn tulee olla tasapuolista, Palloliitolla ei ole velvollisuutta noudattaa erotuomarivalinnoissaan mitään anonymisoitua pisteytysjärjestelmää tai muuta vastaavaa menetelmää, eikä sellainen olisi käytännössä edes mahdollista. Erotuomarivalinnat perustuvat sääntöjen ja vakiintuneen käytännön mukaisesti asiantuntijoiden ja erotuomarivaliokunnan objektiiviseen kokonaisarviointiin. Arvioinnin pohjana toimivat osa-alueet perustuvat muun ohella edellä mainittuun UEFA:n Erotuomarikonventioon, jonka kohdan A.4 mukaan erotuomariluokituksia koskevien ylennys- ja alennuspäätösten tulee perustua tiettyjen kriteerien perusteella suoritettavaan kokonaisarvioon. Erotuomarikonvention kohdassa A.4.2 nimenomaisesti säädetään, ettei erotuomaritarkkailijoiden antamien arvosanojen keskiarvo saa olla valinnan ainut peruste.

Suomalaisen erotuomarin profiilissa on tuotu esille, millaisia asioita erotuomariluokituksia koskevassa arvioinnissa otetaan huomioon. Luokituspäätös perustuu kuitenkin aina kokonaisarvioon, eikä eri osa-alueiden mekaaniseen pisteyttämiseen. Kyse on asiantuntija-arviosta, jossa katsotaan kokonaisuutta, millä taas tavoitellaan suomalaisen jalkapallon ja koko erotuomaritoiminnan parasta. Erotuomarivaliokunnalla on johtosäännön mukaisesti kokonaisvastuu suomalaiseen erotuomaritoimintaan liittyvistä linjauksista ja toiminnan kehittämisen painopisteistä.

Urheilukontekstissa parhaiden valinta perustuu käytännössä aina kokonaisarvioon. Esimerkiksi joukkueen päävalmentaja ei valitse kokoonpanoa mekaanisen pistetaulukon perusteella, vaan arvioi pelaajia kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa peliesitykset, roolin, persoonan ja tulevan kehityspotentiaalin. Palloliitto katsoo, ettei huipputason erotuomareiden keskinäisessä vertailussa ole perusteita poiketa tästä urheilun peruslogiikasta, eikä vakiintunut kansainvälinen käytäntökään osoita, että tällaisesta kokonaisarvioon perustuvasta valintamenettelystä poikettaisiin. Tällainen holistinen arviointimenettely myös erotuomarivalinnoissa on välttämätön, koska huipputason paikkoja on vain rajoitettu määrä, eikä yksikään pisteytysjärjestelmä kykene kuvaamaan täsmällisesti erotuomarin johtamistaitoja, pelinlukua, kommunikaatiota tai tulevaisuuden potentiaalia, eli asioita, jotka viime kädessä ratkaisevat erotuomaritoiminnan laadun ylimmillä sarjatasoilla. Näin ollen pelkän mekaanisen pistetaulukon käyttäminen olisi paitsi mahdotonta, myös urheilullisesti haitallista, sillä se jättäisi huomioimatta ne tekijät, jotka tosiasiassa erottavat huipputason erotuomarit toisistaan. Kuten Englannissa, myös Suomessa huipputason valintojen tarkoituksena on varmistaa erotuomaritoiminnan taso ja kehittyminen: tavoitteena ei ole palkita menneitä meriittejä, vaan arvioida erotuomarin nykyinen ja tuleva soveltuvuus huipputasolle.

Palloliitto ei kiistä A:n aikaisempia meriittejä, vaan päinvastoin pitää hänen tähänastista erotuomariuraansa poikkeuksellisen hienona. Erotuomariluokitukset kuitenkin uudelleenarvioidaan vuosittain. Edes valituksessa ei kerrota, kuinka A:n aikaisempien saavutusten tai pitkän erotuomariuran tulisi vaikuttaa arviointiin. Palloliitto korostaa, että yksikään mainituista arvioinnissa huomioitavista asioista (suoritukset, testien tulokset, käytettävyys, asenne ja sitoutuminen, arvioitu potentiaali ja persoonallisuus) ei suoranaisesti pidä sisällään esimerkiksi erotuomarointikokemuksen määrää tai pitkän uran aikaisempia saavutuksia. Kauden 2026 erotuomarivalintoja koskevan Päätöksen taustalla tehdyssä kokonaisarvioinnissa on painotettu myös tulevaisuuden potentiaalia, mikä on linjassa UEFA:n ohjeiden kanssa.

Erotuomarivalintoja koskevan menettelyn tasapuolisuus ja objektiivisuus turvataan myös menettelyllisesti, kun kukaan yksittäinen henkilö ei myönnä erotuomareille luokituksia, vaan asiantuntija-arvion erotuomareista tekee useamman henkilön ryhmä. Erotuomariorganisaation päätöksenteko pohjautuukin toimintamalliin kaksivaiheisesta päätöksenteosta, jossa kehitysryhmä esittää eri kriteereihin kokonaisuutena perustuvat asiantuntija-arvionsa ja erotuomarivaliokunta tekee luokituspäätökset. Valittajan väite siitä, että ilmoitetut valintakriteerit eivät vastaa todellisuutta, koska päätös on tehty kokonaisarvion perusteella, on siis perusteeton.

A ei ole esittänyt mitään konkreettista näyttöä syrjinnästä, eikä mikään arviointi- ja valintamenettelyn osa viittaa siihen, että kauden 2026 Ryhmä 1:n erotuomarivalintoja koskevassa Päätöksessä olisi syrjitty A:ta tai asetettu tämä epätasa-arvoiseen asemaan muihin erotuomareihin nähden. Valitus perustuu pitkälti siihen oletukseen, että ansioituneella erotuomarilla olisi subjektiivinen oikeus tulla valituksi tiettyyn ryhmään, mutta tällaista oikeutta ei luokitussääntöihin sisälly eikä se ole urheilujärjestelmässä mahdollinen. Palloliitto arvostaa Valittajan merkillepantavaa uraa erotuomarina, mutta erotuomarit ovat tietoisia ja sitoutuneet siihen, että luokitukset uudelleenarvioidaan vuosittain, eivätkä historialliset meriitit takaa erotuomariluokituksen pysyvyyttä.

Erotuomarivaliokunnan Päätös on tehty voimassa olevien määräysten mukaisesti, eikä Valittaja ole osoittanut näyttöä syrjinnästä tai tasapuolisuuden rikkomisesta.

Koska Päätös on tehty yhdenvertaisesti, ilman yksittäisiin erotuomareihin kohdistuvaa syrjintää ja Palloliiton sääntöjen sekä UEFA:n standardien mukaisesti, sen kumoamiselle ei ole perusteita.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa.

A on vastaselityksessään pyytänyt, että urheilun oikeusturvalautakunta velvoittaa editiomääräyksellä Palloliiton luovuttamaan hänen arvioitavakseen liiton erotuomarien kehitysryhmän asiantuntija-arvion valintamenettelyn kohteena olleista erotuomareista ja vertailun hakijoiden ansioista. Lisäksi A pyytää, että hänelle tarjotaan tilaisuus lausua käsityksensä kyseisestä asiakirjasta sen jälkeen, kun Palloliitto on sen luovuttanut.

A on lisäksi todennut, että todellinen syy A:n valitsematta jättämiselle on ollut perustuslaissa kielletty ikäsyrjintä sekä valinnoista vastaavien henkilöiden A:ta kohtaan kokema antipatia. A on ehdolla olleista avustavista erotuomareista ylivoimaisesti meritoitunein. Hänet valittiin syksyllä 2022 Suomen parhaaksi avustavaksi erotuomariksi. A on ainoa avustava erotuomari, jolla on yli 400 ottelun kokemus Veikkausliigasta ja kansainvälisistä otteluista aina UEFA:n Mestareiden liigaan asti. Kenelläkään muulla suomalaisella avustavalla erotuomarilla ei ole vastaavaa kokemusta. A on toistuvasti toiminut oletusarvoa korkeammalla tasolla erotuomarien toimintaa arvioivien erotuomaritarkkailijoiden raporttien perusteella ja hän nauttii myös suurta arvostusta kollegoidensa taholta.

Palloliiton urheilun oikeusturvalautakunnalle ilmoittama A:n valitsematta jättämisen perustelu on ristiriidassa sen perustelun kanssa, jonka Palloliiton erotuomarivaliokunnan jäsen ja kehitysryhmä 1:n puheenjohtaja X ilmoitti A:lle puhelinkeskustelussa 5.10.2025. X ilmoitti A:lle hänen pudottamisensa syyksi ”kehityspotentiaalin puutteen”.

Arvioitu potentiaali on sinänsä yksi Suomalaisen erotuomarin profiilin mukaisista kuudesta erotuomarien arviointikriteeristä. Toisin kuin Palloliitto väittää, UEFA:n erotuomarien arviointikriteereihin mainittu peruste ei kuitenkaan kuulu. Palloliiton erotuomarivaliokunnan edellinen puheenjohtaja Y on sähköpostiviestissään 17.8.2023 A:lle myöntänyt avoimesti, että todellisuudessa ”arvioitu potentiaali” tarkoittaa Palloliitolle samaa kuin erotuomarin ikä. Sitä käytetään kiertoilmaisuna haluttaessa pudottaa pois jokin kokeneempi erotuomari iän perusteella.

Palloliiton toiminnan tekee syrjiväksi se, että Veikkausliigan erotuomarien listalle on edelleen kelpuutettu kaksi kokenutta erotuomaria, vaikka he edustavat samaa erotuomarisukupolvea kuin A. Mainittujen ”arvioitu potentiaali” on objektiivisesti arvioituna hyvin samankaltainen kuin A:n.

Palloliiton erotuomarivaliokunta valitsi Veikkausliigaan vuodelle 2026 yhteensä 33 avustavaa erotuomaria. Heistä kahdeksan on jo FIFA:n kansainvälisten avustavien erotuomarien listalla. Toisin sanoen kaikkien muiden Palloliiton valitsemien 25 avustavan erotuomarin pitäisi olla ”arvioidulta potentiaaliltaan” A:ta parempia tullessaan valituksi ohi A:n, joka muilla kriteereillä arvioituna on selvästi meritoitunein ehdokas. Kellään muulla Veikkausliigan avustavalla erotuomarilla ei ole yli 350 Veikkausliiga-ottelun kokemusta. Ei ole realistista, että 25 Veikkausliiga-tason kansallista avustavaa erotuomaria voisi X:n A:lta edellyttämällä tavalla ”ottaa seuraavan stepin” ja edetä FIFA:n hyväksymäksi kansainvälisen tason erotuomariksi, jolloin heidän ”arvioidun potentiaalinsa” voitaisiin todellisuudessa katsoa olevan paremman kuin A:lla.

Toisin kuin Palloliitto väittää, sen kuvaama erotuomarivalinnoissa noudatettu menettelytapa ei ole Euroopan laajuisesti vakiintunut ja hyväksytty. Suomen kaltaista ”arvioitu potentiaali” -kriteeriä ei noudateta muissa maissa erotuomareiden valintakriteerinä, vaan esimerkiksi Englannissa erotuomarien ikä tulee arvioinnissa automaattisesti huomioiduksi erotuomareille tehtävissä fyysisissä testeissä. Erotuomari on siellä ikänsä puolesta kelvollinen toimimaan erotuomarina niin kauan, kun hän läpäisee erotuomarilta vaadittavat fyysiset testit.

PALLOLIITON LISÄLAUSUMA

Palloliitto on antanut oikeusturvalautakunnan pyytämän lisälausuman vastaselityksessä esitettyjen seikkojen johdosta.

Se on lisälausumassaan todennut, ettei asiassa ole perusteita velvoittaa Palloliittoa luovuttamaan Valittajan editiovaatimuksen kohteena olevaa aineistoa. Vastaselityksessä ei osoiteta, että tällainen olisi tarpeen asian ratkaisemiseksi tai että päätöksen syrjimättömyyttä tai menettelyn asianmukaisuutta voitaisiin arvioida vain ehdokkaiden keskinäiseen, arviointikriteereihin pohjautuvaan mekaaniseen pisteytykseen perustuen. Mainitunlaista asiakirjaa ei voimassa olevien määräysten mukaan edellytetä eikä sellaista ole olemassa.

Palloliitto on lisäksi huomauttanut, että A on vastaselityksessään laajentanut ja täydentänyt vaatimustensa perusteita sen sijaan, että olisi lausunut ainoastaan Palloliiton Vastauksessa esitetyistä seikoista. Oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaan vaatimusten perusteet on esitettävä valituksessa, eikä Valittaja ole esittänyt hyväksyttävää perustetta uusien perusteiden esittämiselle vasta vastaselitysvaiheessa.

Palloliitto on edelleen todennut, ettei väite siitä, ettei Palloliiton käyttämä kriteeri ”arvioitu potentiaali” perustuisi Erotuomarikonventioon, pidä paikkaansa. Erotuomarikonvention kohdassa A.4.2 mainittu arviointikriteeri “development” viittaa muun ohessa erotuomarin kehittymismahdollisuuksiin, oppimiseen, nousujohteisuuteen ja valmiuteen vastata tulevaisuudessa korkeampien kilpailutasojen vaatimuksiin. Kyse on eteenpäin suuntautuvasta kehitysnäkymästä, ei menneiden suoritusten arvioinnista. Palloliiton käyttämä ilmaisu “arvioitu potentiaali” vastaa siten sisällöltään juuri tätä arviointiperustetta, mutta kuvaa sitä kielellisesti paremmin kuin suora käännös ”kehitys”. Käännöstekniikasta johtuva terminologinen ero ei muuta arviointikriteerin aineellista sisältöä tai ole ristiriidassa Erotuomarikonvention määräysten kanssa.

Väite ikäsyrjinnästä on perusteeton.  Valittaja pyrkii rinnastamaan “arvioidun potentiaalin” ikään esittämättä näyttöä siitä, että ikä sellaisenaan olisi ollut valintakriteeri tai että Valittajaa olisi arvioitu eri perustein kuin muita erotuomareita. Päätöksessä ei ole asetettu ikärajoja, eikä Valittajaa ole jätetty valitsematta iän perusteella. Päinvastoin, kuten vastaselityksessäkin todetaan, erotuomarien ryhmään on valittu myös Valittajan kanssa samaa sukupolvea edustavia erotuomareita.

Vastaselityksessä viitataan myös Y:n 17.8.2023 lähettämään sähköpostiviestiin, joka ei liity käsillä olevaan Erotuomarivaliokunnan 6.10.2025 tekemään Päätökseen eikä sen perusteisiin. Viesti koskee eri ajankohtaa ja asiayhteyttä eikä osoita, että kauden 2026 erotuomarivalinnoissa olisi sovellettu ikään perustuvia tai muutoin syrjiviä kriteerejä.

Se, että A on tyytymätön Palloliiton arvioinnin lopputulokseen eikä pidä päätöstä oikeudenmukaisena, ei osoita syrjintää. Vastaselityksessä ei osoiteta, että A:ta olisi arvioitu epäasiallisesti tai eri kriteereillä taikka eri tavoin kuin muita erotuomareita tai että arviointiperusteita olisi sovellettu epäjohdonmukaisesti tai että arvioinnissa olisi sivuutettu jotakin olennaista. Pelkkä kokemus tai aikaisemmat meriitit urheilukontekstissa eivät muodosta subjektiivista oikeutta tulla valituksi tulevalle kaudelle. Ottaen huomioon arviointimenettelyn kollektiivinen luonne, ennalta määritellyt arviointiperusteet sekä valittajan esittämän näytön puuttuminen, Palloliitto katsoo, ettei vastaselityksessä ole tuotu esiin seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä päätöksen syrjimättömyyttä tai objektiivisuutta.

MUU TOIMITETTU AINEISTO

A on lisäksi oma-aloitteisesti toimittanut oikeusturvalautakunnalle muiden jalkapalloerotuomareiden allekirjoittamia tukikirjeitä. Palloliiton lisälausuman jälkeen hän on lisäksi toimittanut kaksi lisälausumaa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisut

Lautakunnan asiallinen toimivalta

Urheilun oikeusturvalautakunnan tehtävänä on sen sääntöjen 1 §:n mukaan toimia riippumattomana ja puolueettomana oikeussuojaelimenä, jonka tehtävänä on antaa ratkaisuja urheilua koskeviin valituksiin. Lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys

a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä,

b) kurinpitoseuraamuksesta,

c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai

d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen.

Sääntöjen 2 §:n 1 c) kohdan mukaisessa jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä. Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos yhdistyksen päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (ks. esim. UOL 13/2018 ja UOL 27/2016 sekä siinä kerrotut ratkaisut). Sääntöjen vastaisuuteen viittaavassa edellä kuvatussa kohdassa 2 §:n 1 d) yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä. Myös erilaiset valintakriteerit voivat tulla arvioitaviksi päätöksen sääntöjenvastaisuutta koskevan sääntökohdan nojalla, jos tällaiset kriteerit on vahvistettu etukäteen ja tarkoitettu yleisesti sovellettaviksi (ks. UOL 23/2014). Päätöksen sääntöjenvastaisuus voi tarkoittaa myös sitä, että päätös on tehty vastoin vakiintuneita toimintatapoja tai että päätös loukkaa perustuslain 6 §:n mukaista perusoikeutta eli yhdenvertaisuuden periaatetta ja syrjinnän kieltoa.

Ottaen huomioon A:n valituksessa vetoamat seikat lautakunta katsoo, että valitus voidaan tutkia edellä kuvattujen sääntöjen 2 §:n 1 c) ja d) kohtien nojalla.

Editiovaatimus

A on vastaselityksessään pyytänyt, että urheilun oikeusturvalautakunta velvoittaa editiomääräyksellä Palloliiton luovuttamaan A:n arvioitavaksi liiton erotuomarien kehitysryhmän asiantuntija-arvion valintamenettelyn kohteena olleista erotuomareista ja vertailun hakijoiden ansioista. Palloliitto on puolestaan todennut, ettei pyydettyä asiakirjaa ole olemassa, sillä erotuomareiden nimittämistä valmistelevan ja esityksen tekevän kehitysryhmän työskentely ei tuota erillistä kirjallista ehdokkaiden välistä vertailua, jossa erotuomarit pisteytettäisiin kokonaisarvioinnin tai mainittujen kriteerien mukaisesti.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaa ja lautakuntamenettelyä säännellään oikeusturvalautakunnan säännöissä. Siltä osin kuin menettelyä lautakunnassa ei ole erikseen säännelty, lautakunta on vakiintuneesti soveltanut soveltuvin osin niitä oikeudenkäyntimenettelyä koskevia periaatteita, joita oikeudenkäyntimenettelyssä yleisesti sovelletaan. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (ks. esim. UOL 33/2023, UOL 12/2024) on kuitenkin katsottu, että toimivallan asianosaista tai muuta tahoa sitovan editiomääräyksen antamiseen on perustuttava lakiin tai muuhun nimenomaiseen sääntömääräykseen, jonka noudattamiseen asianomainen taho on sitoutunut. Oikeusturvalautakunnan säännöissä ei ole annettu lautakunnalle toimivaltaa antaa editiomääräystä eikä tällaista toimivaltaa voida johtaa myöskään laista. Valitus on siten jätettävä esitetyn editiovaatimuksen osalta oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeusturvalautakunta toteaa vielä, että se voi harkintansa mukaan pyytää asianosaisia toimittamaan asiassa valituksen käsittelyssä tarpeellisena pitämäänsä lisäselvitystä. Lähtökohtana kuitenkin on, että asianosaiset itse toimittavat lautakunnalle sen materiaalin, jonka perusteella asiaa on arvioitava. Sanotusta seuraa, että oikeusturvalautakunta ei voi ryhtyä hankkimaan lisäselvitystä asiassa esimerkiksi pyytämällä Palloliittoa ryhtymään toimin A:n pyytämän koosteen, jota Palloliiton mukaan ei ole olemassa, laatimiseksi. Sanotut toimet olisivat sellaisia, että ne voisivat vaarantaa oikeusturvalautakunnan puolueettomuuden.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta toteaa, että asia tulee ratkaista sillä aineistolla, jonka asianosaiset ovat oikeusturvalautakunnalle toimittaneet. Selvyyden vuoksi oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että näytön arviointia vaativissa kysymyksissä sille seikalle voidaan antaa merkitystä, kummalla asianosaisista olisi ollut mahdollisuus esittää riitakysymystä koskevaa selvitystä helpoiten (UOL 12/2024).

Prekluusio

Palloliitto on lisälausumassaan todennut, että A on vastaselityksessään laajentanut valituksensa perusteita siitä, mitä valituksessa oli tuotu esiin. Tämän johdosta oikeusturvalautakunta toteaa seuraavaa.

A on valituksessaan vaatinut valituksen kohteena olevan päätöksen kumoamista ennen muuta sillä perusteella, että se loukkaa tasapuolisuusvelvollisuutta ja on tehty epämääräisen kokonaisarvioinnin eikä etukäteen ilmoitettujen kriteereiden perusteella. Valituksessa on lisäksi viitattu siihen, että A:sta oli hänelle tuntemattomasta syystä tullut ei-pidetty henkilö erotuomarien nimeämisestä vastaavien henkilöiden joukossa, ja viitattu aikaisempaan ikäsyrjintää koskevaan asiaan, jonka lopputuloksena A oli otettu takaisin erotuomareiden listalle. Vastaselityksessä A on esittänyt tarkemmat oikeudelliset perusteet valitukselleen ja vedonnut ennen muuta syrjintään ikänsä perusteella.  Vastaselityksessä ei kuitenkaan esitetä uusia vaatimuksia eikä merkityksellisiä uusia tosiseikkoja valituksen perusteiksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakuntamenettelyssä ei sen vakiintuneen käytännön mukaisesti sovelleta oikeudenkäymiskaaren prekluusiota koskevia sääntöjä vastaavalla tavalla kuin riita-asian oikeudenkäynnissä (esim. UOL 15/2015). Valitusperusteiden oikeudellisen luonnehdinnan ja ainakin jossain määrin myös niiden täydentämisen on siten katsottu olevan mahdollista lautakuntamenettelyn eri vaiheissa ja myös vastaselityksessä. Ikäsyrjintään nimenomaisesti vetoaminen on näin ollen ollut voinut tapahtua vielä vastaselitysvaiheessa. Kysymys on ollut vaatimusten sallitusta täsmentämisestä ja oikeudellisesta luonnehdinnasta eikä uusien tosiseikkojen esittämisestä. Vastaselityksessä esitetyt väitteet voidaan siten tutkia.

Pääasiaratkaisun perustelut

Lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

A:n valituksen keskeinen peruste on se, että hän on ollut kaudelle 2026 Ryhmä 1:n valituksi tulleisiin avustaviin erotuomareihin verrattuna selvästi ansioituneempi, mistä syystä hänen valitsematta jättämisensä on ollut epäasiallista. A:n mukaan hänen valitsematta jättämisensä on perustunut yksinomaan hänen ikäänsä ja valitsijoille epämieluisaan persoonaansa. A on tuonut esiin sen, että hän on toiminut erotuomarina Veikkausliigassa jo 23 vuoden ajan, ja hän on ainoa avustava erotuomari, jolla on yli 400 ottelun kokemus Veikkausliigasta. Hänellä on suomalaisista jalkapalloerotuomareista eniten myös kansainvälisiä erotuomarin tehtäviä vuosina 2007-2023 ja hänet on edelleen syksyllä 2022 valittu Suomen parhaaksi avustavaksi erotuomariksi. Hän on toistuvasti toiminut oletusarvoa korkeammalla tasolla erotuomarien toimintaa arvioivien erotuomaritarkkailijoiden raporttien perusteella, ja hän nauttii suurta arvostusta myös kollegoidensa taholta. Palloliitto ei ole kiistänyt näiden väitteiden todenperäisyyttä ja siten A:n aikaisempaa ansioituneisuutta.

Asiassa on A:n valituksen johdosta arvioitavana se, onko Palloliiton erotuomarivaliokunta voinut valituksen kohteena olevalla päätöksellään ja lausumillaan perusteilla jättää A:n nimeämättä Ryhmä 1:n avustavaksi erotuomariksi kaudelle 2026. Oikeudellisesti kysymys on siitä, onko tehty päätös asiaan soveltuvien sääntöjen vastainen tai onko erotuomarivaliokunta päätöksellään asettanut A:n toisiin erotuomareihin nähden eriarvoiseen asemaan ja näin tehdessään rajoittanut A:n jäsenoikeuksia perusteettomasti taikka oikeudettomasti syrjinyt häntä.

Sovellettavat säännöt ja määräykset

Jalkapallon Kilpailumääräysten kohdan 24.2 mukaan erotuomarin toimivaltuuden ja

luokittelun vahvistaa Palloliitto tai alue pelikausittain.
 

Palloliiton erotuomarivaliokunnan johtosäännön 1 §:n mukaan:

”1§ Tarkoitus ja tehtävät

Suomen Palloliitto ry:n hallituksen valitsema erotuomarivaliokunta toimii

Palloliiton organisaatiossa SPL:n hallituksen alaisena seurojen kokouksen

vahvistamassa johtosäännössä sille määrättyä strategista toimintaa

kehittävänä ja suunnittelevana elimenä.

Erotuomarivaliokunnalla on kokonaisvastuu suomalaiseen erotuomaritoimintaan liittyvistä linjauksista ja toiminnan kehittämisen painopisteistä.

Erotuomarivaliokunnan tehtävä on edistää suomalaista erotuomaritoimintaa ja sen kehitystä.

1. Erotuomarivaliokunta päättää liiton erotuomaritoiminnon esityksestä

[…]

- Veikkausliigan, Ykkösliigan, Ykkösen, Kansallisen Liigan, Kakkosen,

Miesten Futsal-Liigan ja Miesten Futsal-Ykkösen erotuomarit

- Veikkausliigan, Ykkösliigan ja Kansallisen Liigan avustavat

erotuomarit […]”

Edelleen erotuomarivaliokunnan johtosäännön 2 §:n kohdan 2 mukaan:

”Erotuomarivaliokunnan alaisuudessa toimii neljä kehitysryhmää, joiden

tehtävänä on kehittää oman ryhmänsä tuomaritoimintaa ja valmistella

esityksiä Erotuomarivaliokunnalle oman ryhmänsä osalta. […]

Kehitysryhmät ovat:

- Ryhmä 1 (Veikkausliiga & Ykkösliiga, ET & AET)

[…]

Kehitysryhmät eivät ole päätöksentekoelimiä, vaan niiden tehtävänä on tuottaa

laadukkaita esityksiä. Päätöksenteko tapahtuu SPL:n Erotuomarivaliokunnassa.”

Palloliitto on sitoutunut UEFA:n erotuomaritoimintaa koskevaan sopimukseen (Erotuomarikonventio, UEFA Referee Convention- Convention on Referee Education and Organisation, 2020), jonka kohdassa A.4 säädetään erotuomareiden valitsijapaneeleista seuraavaa:

Panels

A.4 Referee panels

A.4.1 Formation of panels and categories

UEFA member associations parties to the present convention must maintain separate

panels for elite and grassroots match officials. Within these panels, there should be

different categories, with the number of categories depending on the size and needs

of the association and its competitions. Match officials should work their way through the various categories by means of a promotion and relegation system. Identifying talented match officials  should be an ongoing part of this process.

A.4.2 Selection, promotion and relegation 

The reasons for selection/non-selection and promotion/relegation should

be kept confidential within the referees committee and the refereeing

department.  In all cases, the criteria should be performance, personality, availability,

development, administrative factors, and successful completion of written

examinations and fitness tests. Average referee observer scores should

not be the sole criterion.  […]

Suomalaisen erotuomarin profiili -nimisen asiakirjan mukaan ”[a]rvioidessaan erotuomareita Suomen Palloliiton erotuomariorganisaatio (erotuomarivaliokunnat, kehitysryhmät, alueelliset erotuomariryhmät ja erotuomaritoiminto) huomioi mm. alla olevat seikat. Huomioitavat asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

•                        Suoritukset

•                        Sääntö- ja kuntotestien tulokset

•                        Käytettävyys

•                        Asenne ja sitoutuminen

•                        Arvioitu potentiaali

•                        Persoonallisuus”

Mainitussa asiakirjassa on erikseen selitetty kutakin yllä mainittua osa-aluetta. Osa-alueen ”arvioitu potentiaali” osalta on todettu seuraavaa:

”Erotuomaritoiminnassa pitää jatkuvasti tuottaa erotuomareita eteenpäin seuraaville tasoille ja kansalliselle huipulle. Lisaksi Palloliitto esittää erotuomareita kansainvälisiksi erotuomareiksi. Potentiaalia arvioidessa otetaan huomioon:

-          Erotuomarin motivaatio / ambitio

-          Valmius työntekoon tavoitteiden saavuttamiseksi

-          Aiemmat näytöt työnteosta tavoitteiden saavuttamiseksi

-          Erotuomarin ominaisuuksia edetä seuraavalle sarjatasolle / nousta huipulle asti.”

Esitetty selvitys

Erotuomarivaliokunnan 6.10.2025 tekemän päätöksen mukaan erotuomarivaliokunta päätti esityksen mukaisesti, että Ryhmä 1:n kokoa avustavien erotuomareiden osalta supistetaan vuonna 2026 aikaisemmasta 41:stä 33 henkilöön. Ryhmä 1:n avustaviksi erotuomareiksi vuodelle 2026 valittujen henkilöiden nimet on mainittu, eikä A:n nimeä ole listassa. Päätöksen mukaan Ryhmä 1 uusien erotuomareiden ja avustavien erotuomareiden osalta päätös tehdään myöhemmin. Päätöksen mukaan erotuomarivaliokunnan ja kehitysryhmän arvio perustuu Suomalaisen erotuomarin profiiliin. Päätöksessä on vielä todettu, että päätös perustuu kokonaisharkintaan.

A on 13.10.2025 tiedustellut sähköpostitse Palloliiton erotuomaripäällikkö Z:lta, miten kokonaisarvio, jolla hänet on jätetty Ryhmä 1:n ulkopuolelle, on muodostettu, ja pyytänyt saada ehdokkaiden välisen vertailun nähtäväkseen. Z on seuraavana päivänä vastannut A:lle sähköpostitse seuraavasti:

”Erotuomariluokitukset perustuvat kokonaisarvioon, jossa huomioidaan suomalaisen erotuomarin profiilia. Sen myötä erotuomareiden arvioinnissa huomioidaan muun muassa erotuomareiden suoritukset, asenne ja sitoutuminen, arvioitu potentiaali, persoonallisuus, käytettävyys sekä sääntö- ja kuntotestien tulokset.

Päätöksenteossa ei käytetä eri osa-alueiden pisteytystä tai julkista vertailutaulukkoa, vaan kyse on asiantuntija-arviosta yllä mainittuja kriteereitä huomioiden. Kehitysryhmien tehtävänä on esittää luokitusesitykset omasta ryhmästään ja erotuomarivaliokunta tekee lopulliset päätökset. Erotuomarivaliokunta määrittää vuosittain erotuomariluokitukset valtakunnallisella tasolla seuraavalle kaudelle. Luokituspäätökset perustuvat kokonaisarvioon, eikä kenelläkään erotuomarilla ole subjektiivista oikeutta toimia tietyllä tasolla.

Vuodelle 2026 ryhmä 1 tiivistetään selkeästi. Päätöksen taustalla vaikuttaa kolme merkittävää perustetta:

• Huippuerotuomareiden toiveet: Erotuomarit toivovat enemmän otteluita omalla huipputasollaan, jotta he voivat kehittää osaamistaan, ylläpitää korkeaa suorituskykyä ja lisätä panostaan erotuomaritoimintaan.

• Veikkausliigaseurojen odotukset: Seurat toivovat tasaisempia ja laadukkaampia erotuomarisuorituksia pitkällä aikavälillä.

• Erotuomarivaliokunnan strateginen tavoite: Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia nostaa suomalaisia erotuomareita kansainväliselle huipulle, vahvistaa erotuomaritoiminnan laatua pitkäjänteisesti sekä edistää kehittävää kilpailua.”

A on vastaselityksensä liitteenä toimittanut lisäksi omakohtaisen kertomuksensa aikaisemmista ristiriidoistaan Palloliiton erotuomaritoiminnon kanssa sekä tallenteen ja litteroinnin A:n ja erotuomarivaliokunnan puheenjohtajan X:n 5.10.2025 käymästä puhelinkeskustelusta. Mainitussa puhelinkeskustelussa X on ilmoittanut A:lle hänen pudottamisensa syyksi ”kehityspotentiaalin puutteen”. X on puhelussa todennut A:n olleen jo FIFA-erotuomarina ja olevan erittäin kokenut ja meritoitunut Veikkausliiga-erotuomari, mistä syystä ei ole enää vaihtoehtoja ottaa seuraavaa askelta ylöspäin.

A on edelleen toimittanut vastaselityksensä liitteenä Palloliiton erotuomarivaliokunnan edellisen puheenjohtajan Y:n A:lle lähettämän sähköpostiviestin 17.8.2023. Y on mainitussa sähköpostissaan todennut seuraavaa: ”kun katsot nyt esitettyjen FIFA erotuomareidemme erittäin hyvää ja nuorta ikärakennetta niin ymmärtänet ettei sinulla ikäsi puolesta ole potentiaalia olla heidän matkassa kuin korkeintaan hetkellisesti.”

A on vielä toimittanut oikeusturvalautakunnalle muiden erotuomareiden allekirjoittamia tukikirjeitä, joissa allekirjoittajat ovat ilmaisseet käsityksensä siitä, että A:ta ei ole kohdeltu tasa-arvioisesti muiden erotuomareiden kanssa ja että hänet on pudotettu Ryhmästä 1 epäasiallisilla perusteilla. Edelleen A on kirjallisen valmistelun päättymisen jälkeen toimittanut lautakunnalle selvitystä liittyen häntä koskevaan vireillä olevaan kurinpitoasiaan.

Lautakunnan kannanotot

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n valitsematta jättämistä on asiassa esitetyn selvityksen perusteella sekä A:n että Palloliiton mukaan perusteltu ”arvioidun potentiaalin” tai ”kehityspotentiaalin” puuttumisella sekä kokonaisarvioinnin lopputuloksella. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, ovatko asiaa koskevat säännöt ja määräykset mahdollistaneet päätöksen perustamisen tällaisiin seikkoihin ja kokonaisharkintaan, vai olisiko valintoja tehtäessä tullut antaa ratkaisevampaa painoarvoa A:n aikaisemmille ansioille ja pitkälle kokemukselle. Lisäksi asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, viittaako valitsematta jättämiseen johtanut ”arvioidun potentiaalin” tai ”kehityspotentiaalin” puuttuminen syrjivällä tavalla nimenomaan A:n ikään.

Edellä selostetun Palloliiton erotuomarivaliokunnan johtosäännön mukaan Erotuomarivaliokunta päättää liiton erotuomaritoiminnon esityksestä muun ohessa Veikkausliigan ja Ykkösliigan avustavista erotuomareista. Päätös tehdään Suomalaisen erotuomarin profiilin perusteella, joka Palloliiton mukaan perustuu pitkälti UEFA:n Erotuomarikonventioon.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Suomalaisen erotuomarin profiilissa, Erotuomarikonventiossa tai missään muussakaan asiaan soveltuvaksi esitetyssä määräyksessä ei ole täsmällisesti säädetty siitä, millä tavoin huomioon otettavaksi mainittuja kriteereitä arvioidaan erotuomarivalintoja tehtäessä ja millä tavoin eri perusteita painotetaan suhteessa toisiinsa. Huomionarvoista on, että Suomalaisen erotuomarin profiilissa ei ylipäänsä ole tyhjentävästi säädetty niistä kriteereistä, jotka arvioinnissa voidaan huomioida, vaan sen mukaan siinä mainitut seikat otetaan huomioon ”muun ohessa” (”Arvioidessaan erotuomareita…huomioi mm. alla olevat seikat”). Tällaisessa tilanteessa erotuomariksi valitseminen voi siten varsin pitkälti pohjautua asetettujen kriteerien perusteella tapahtuvaan Palloliiton yhdistysautonomiaan kuuluvaan kokonais- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei sinänsä kuulu sen tutkiminen, onko jokin yhdistysautonomian piiriin kuuluva päätös sisällöltään tarkoituksenmukainen.

A on toisaalta valituksessaan todennut, että päätöstä ei ole lainkaan tehty niiden kriteereiden perusteella, jotka Suomalaisen erotuomarin profiilissa on mainittu. Oikeusturvalautakunta toteaa tältä osin, että sekä Suomalaisen erotuomarin profiilissa että Erotuomarikonventiossa on yhtenä arviointiperusteena mainittu ”arvioitu potentiaali” taikka ”development”, jotka oikeusturvalautakunnan käsityksen mukaan viittaavat sisällöllisesti samankaltaisiin asioihin eli tulevaisuuden kehitysnäkymiin ja siten siihen samaan asiaan, jolla Palloliitto on A:n valitsematta jättämistä perustellut. A:ta koskevaa päätöstä ei siten voida pitää asiaa koskevien sääntöjen tai määräysten vastaisena yksinomaan sen vuoksi, että sitä on perusteltu ”arvioidun potentiaalin” puuttumisella.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiaan soveltuvat edellä kuvatut määräykset mahdollistavat ja näyttävät myös edellä kerrotusti edellyttävän usean eri osa-alueen huomioon ottavan kokonaisharkinnan suorittamista. Tällainen kokonaisarviointiin perustuva harkinta voi päätöksen kohteen oikeusturvan kannalta näyttäytyä ongelmallisena, mutta se ei kuitenkaan ole sellaisenaan kiellettyä, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata eikä jäsenen jäsenoikeuksia kielletyllä tavalla rajoiteta.

A on kuitenkin valituksessaan vedonnut nimenomaisesti siihen, että häntä on päätöksenteossa kohdeltu epätasa-arvoisesti ja syrjivästi suhteessa muihin erotuomareihin ja että hänen valitsematta jättämisensä on perustunut epäasiallisiin syihin, ennen muuta hänen ikäänsä. Näiden väitteiden johdosta lautakunnan arvioitavana on siten vielä se, onko erotuomarivaliokunta käyttänyt väärin sille jätettyä laajaa harkintavaltaa eli voidaanko päätöksen katsoa johtaneen A:n jäsenoikeuksien rajoittamiseen tai yhdenvertaisuutta kielletyllä tavalla loukkaavaan taikka syrjivään lopputulokseen. Tilannetta on arvioitava kokonaisuutena ja nimenomaan siitä näkökulmasta, onko päätös tehty hyväksyttävin vai epäasiallisin ja kielletyin, yhdenvertaisuutta loukkaavin perustein.

Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Perustuslain 6 §:ssä on säädetty yhdenvertaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kiellosta johtuu, että valintakriteeri tai valintapäätös, jossa ilman hyväksyttävää syytä asetetaan henkilöt eri asemaan iän perusteella, on syrjivänä kielletty.

Oikeusturvalautakunta on arvokilpailuvalintaa koskevassa ratkaisussaan UOL 14/2021 todennut muun muassa, että asetetuissa valintakriteereissä ei ole rajoitettu urheilijoiden valintaa olympialaisiin iän perusteella. Sitä sinänsä, että valinta yleiset kriteerit täyttävien urheilijoiden välillä voidaan perustaa osaltaan myös siihen, että tietyllä urheilijalla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet menestyä arvokilpailuissa tulevaisuudessa kuin toisella, ei ole pidettävä kiellettynä ikäsyrjintänä, vaikka urheilijan ikä ja kokemus voivatkin osaltaan vaikuttaa urheilijan menestymismahdollisuuksien arviointiin. Tapauskohtaisesti vaikutus voi olla mahdollisuuksia parantava tai alentava. Keskeistä asiassa oli se, että valinta tai valitsematta jättäminen eivät valintakriteereiden mukaan perustuneet urheilijan ikään, vaan suorituskykyyn ja arvioituihin menestymismahdollisuuksiin kysymyksessä olevissa ja tulevissa arvokilpailuissa. Oikeusturvalautakunta katsoi, että sovelletut valintakriteerit eivät sellaisenaan olleet iän perusteella syrjiviä ja ettei kriteereitä ollut tapauksessa myöskään sovellettu valittajaa kohtaan syrjivästi. Päätöstä ei ollut perustettu urheilijoiden ikään, vaan valitun nuoremman urheilijan menestymismahdollisuuksia olympialaisissa oli pidetty lajiliiton kannan mukaisesti hieman tulosten perusteella tasavahvan 45-vuotiaan valittajan vastaavia parempina. Asiaan oli päätöksen perustelujen mukaan vaikuttanut myös valitun urheilijan uran kehitysvaihe, jonka oli arvioitu olevan nousujohteinen.

Oikeusturvalautakunta on käytännössään edelleen katsonut, että kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa jäsenten yhdenvertaisuus yleensä toteutuu, jos samantasoisten ja samanikäisten jäsenten seuralta saamat edut eivät ilman urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan (esim. UOL 13/2018). Toisaalta yhdistysautonomian piiriin ja seuran harkintavaltaan kuuluu esimerkiksi siitä päättäminen, missä harjoitteluryhmässä tietty urheilija harjoittelee tai mihin joukkueeseen hänet nimitetään, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata (UOL 1/2004, UOL 21/2015 ja UOL 13/2018 ja UOL 37/2022). Vastaavasti on arvioitu seuran päätöstä, jossa se päättää tarjota seuran urheilijoille näiden tason mukaan määräytyviä sopimuksia taikka tukea tiettyjä seuran urheilijoita, mutta ei kaikkia. (ks. esim. UOL 38/2022). Lautakunnan käytännössä on toisaalta katsottu, että urheiluseura voi sille kuuluvan yhdistysautonomian rajoissa itsenäisesti päättää esimerkiksi edustusjoukkueen kokoonpanosta muillakin kuin urheilullisilla perusteilla. Tällaisessakaan päätöksenteossa yhdistys ei kuitenkaan saa olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta (UOL 20/2020).

Palloliitto on tuonut esiin sen, että vuoden 2026 erotuomarivalintoja tehtäessä on kokonaisharkinnassa haluttu painottaa valittavien erotuomareiden ja avustavien erotuomareiden tulevaisuuden potentiaalia, mikä on linjassa sekä Erotuomarikonvention että Suomalaisen erotuomarin profiilin kanssa. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia nostaa suomalaisia erotuomareita kansainväliselle huipulle, vahvistaa erotuomaritoiminnan laatua pitkäjänteisesti sekä edistää kehittävää kilpailua. Tavoitteena ei ole palkita menneitä meriittejä, vaan arvioida vuosittain uudelleen erotuomarin nykyinen ja tuleva soveltuvuus huipputasolle. Palloliitto on todennut, että A:n valitsematta jättäminen on perustunut siihen, ettei jo valmiiksi meritoituneella A:lla ole arvioitu olevan samanlaisia edellytyksiä ottaa seuraavaa askelta urallaan. Palloliitto on edelleen todennut, että Ryhmä 1:n koon supistuttua A:n lisäksi myös seitsemän muuta avustavaa erotuomaria on jäänyt mainitun ryhmän ulkopuolelle. Se on vielä todennut, että päätös ei estä A:ta jatkossakin toimimasta erotuomarina muissa kuin Ryhmä 1:n otteluissa.

Oikeusturvalautakunta toteaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen kuuluvan olennaisesti sen, että samassa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavoin ja eri tilanteessa olevia eri tavalla. A on itse todennut olevansa kaikista avustavista erotuomareista meritoitunein, mikä ei kuitenkaan ilmoitettujen valintaa koskevien kriteerien perusteella automaattisesti takaa uutta valintaa seuraavalle kaudelle. Selvitystä siitä, että A:ta olisi kohdeltu eri tavoin kuin jotakuta samassa asemassa ollutta, yhtä meritoitunutta ja kokenutta henkilöä, ei ole esitetty. Yksinomaan se, että kaksi A:n ikäistä muuta erotuomaria on valittu Ryhmä 1:n, ei vielä sellaisenaan osoita sitä, että A:ta olisi kohdeltu syrjivästi ikänsä perusteella. Mikään asiassa esiin tullut ei lautakunnan käsityksen mukaan selvästi viittaa siihen, että erotuomarivalinnoissa olisi sovellettu ikään perustuvia tai muutoin syrjiviä kriteerejä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton esittämät perusteet eri valintaperusteiden olemassaololle ja Erotuomarivaliokunnan suorittamalle kokonaisharkinnalle ovat sinänsä hyväksyttävät. Hyväksyttävänä voidaan pitää myös tavoitetta panostaa kauden 2026 osalta uusiin erotuomarilupauksiin ja antaa heille mahdollisuus kehittyä urallaan toimimalla erotuomareina korkeammalla tasolla, mikä yhdessä ryhmäkoon supistamisen kanssa väistämättä tarkoittaa sitä, että osa aikaisemmin tehtävässä toimineista erotuomareista jää ryhmän ulkopuolelle. Asiaa koskevat määräykset jättävät Palloliiton erotuomaritoiminnolle harkintavaltaa sen suhteen, millaisia tekijöitä valintoja tehtäessä painotetaan ja millä perusteilla erotuomareita valitaan. Asiassa esitettyyn selvitykseen nähden Palloliiton ilmoittamia perusteluja A:n valitsematta jättämiselle ei voida pitää epäasiallisina tai syrjivinä.

Selvyyden vuoksi oikeusturvalautakunta toteaa vielä, että A:n näytöksi toimittamalla sähköpostiviestillä vuodelta 2023 ei ole olennaista merkitystä nyt kysymyksessä olevan asian arvioinnissa ottaen huomioon viestin liittyminen eri aikaan ja asiaan.

Oikeusturvalautakunta on edellä todennut, ettei Palloliiton erotuomarivaliokunnan perustelua, jonka mukaan A on jätetty valitsematta kaudelle 2026 Ryhmä 1:n avustavaksi erotuomariksi arvioidun potentiaalin tai kehityspotentiaalin puuttumisen perusteella, voida pitää sellaisenaan asiaa sääntelevien määräysten vastaisena. Näyttämättä on myös jäänyt, että päätös olisi tehty epäasiallisin perustein tai syrjivästi. Vaikka päätös on A:n kannalta ikävä, sitä ei sen perusteeksi esitetyt seikat ja esitetty selvitys huomioon ottaen voida pitää A:n yhdenvertaisuutta loukkaavana tai syrjivänä eikä hänen jäsenoikeuksiaan kielletyllä tavalla rajoittavana ottaen huomioon myös se, että A:lla on edelleen mahdollisuus toimia erotuomaritehtävissä muissa kuin Ryhmä 1 otteluissa. Perusteita päätöksen kumoamiselle ei siten ole.

Lopputulos

Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että valituksen kohteena oleva päätös ei ole erotuomareiden valintaa koskevien sääntöjen ja määräysten taikka yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä muutoinkaan valittajan jäsenoikeuksia oikeudettomasti rajoittava. Erotuomarivaliokunnan ei ole näytetty käyttäneen väärin sille kuulunutta harkintavaltaa siltä osin kuin erotuomareiden valintakriteerit ovat jättäneet tilaa harkinnalle. Valitus on siten hylättävä.

Perusteita velvoittaa Palloliittoa korvaamaan A:n lautakuntakuluja ei ole.  

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                   

Paula Jutila
Sihteeri                                                                                                   

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Antti Aine, Niko Jakobsson ja Mikko Kohtala.