12/2026 Taitoluistelu - Kurinpito - Epäasiallinen käytös - Kurinpitomenettely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 12/2026
29.3.2026                                
Diaarinro 3/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Taitoluisteluliitto ry:n kurinpitolautakunnan 19.12.2025 antama päätös Nro 3/2025 koskien X:n tekemää kurinpitoilmoitusta

ASIA

Kurinpitoasia

MUUTOKSENHAKIJA
X

KUULTAVAT
Suomen Taitoluisteluliitto ry
Y
 

SALASSAPITOA KOSKEVA MÄÄRÄYS

Oikeusturvalautakunnan päätös on määrätty lautakunnan sääntöjen 37 §:n nojalla salassa pidettäväksi valittajan henkilöllisyyden osalta. Muilta osin oikeusturvalautakunnan ratkaisu on julkinen. 

Oikeusturvalautakunnan ratkaisussa selostetaan muutoksenhaun kohteena olevan kurinpitoasian taustoja ja salassapidettäväksi määrätyn kurinpitopäätöksen perusteluja sekä lopputulosta siinä laajuudessa kuin se on ollut oikeusturvalautakunnan ratkaisun perustelemiseksi tarpeen.

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Taitoluisteluliitto ry:n (jäljempänä Taitoluisteluliitto) kurinpitolautakunnan käsiteltävänä on ollut ilmoitus, jonka valittaja oli tehnyt Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n (myöhemmin SUEK) ILMO-palvelun kautta. Ilmoituksen mukaan Y oli toimiessaan valittajan alaikäisen lapsen taitoluisteluharjoituksien valmentajana keväällä 2025 koskettanut valittajan lasta intiimialueelle ja siten syyllistynyt lapsen fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. SUEK oli siirtänyt ilmoituksen Taitoluisteluliiton käsiteltäväksi, ja Taitoluisteluliiton liittohallitus oli siirtänyt asian liiton kurinpitolautakunnan ratkaistavaksi.

Kurinpitolautakunta on valituksen kohteena olevassa ratkaisussaan todennut, ettei asiassa ollut tullut näytetyksi sellaista rikkomusta, josta tulisi määrätä Y:lle kurinpitosääntöjen mukaista rangaistusta.

VALITUS PERUSTEINEEN

Valittaja on pyytänyt, että valituksen kohteena olevaa päätöstä muutetaan niin, että Y:lle määrätään kurinpidollisia seurauksia toistuvasta epäeettisestä käytöksestä.

Kun kyseessä on alaikäinen urheilija, valmennuksessa ei saa tulla tilanteita, jotka urheilija voi kokea itseään loukkaaviksi tai joissa urheilijan fyysistä koskemattomuutta rikotaan. Kun on tullut esiin tilanne, jossa lapsi kertoo toistuvasti samoja sanoja käyttäen valmennustilanteessa tapahtuneesta epäasiallisesta koskettamisesta, asiaan tulee suhtautua vakavasti.

Vaikka valittajan lapseen kohdistunutta tapausta ei ole kukaan nähnyt, toistuvat valitukset koskien samaa valmentajaa edellyttävät kokonaiskuvan tarkastelua ja kurinpitotoimiin ryhtymistä. Asian käsittelyssä on otettava huomioon tyypilliset tavat toimia taitoluisteluvalmentajana, muiden seuran urheilijoiden ja heidän vanhempiensa tekemät havainnot kyseisen valmentajan toiminnasta sekä muut kyseisestä valmentajasta tehdyt rikosilmoitukset.

Kurinpitolautakunta on päätöksessään todennut, että lapsen kuvaus tapahtumista on uskottava ja mahdollinen. Poliisikuulustelun päätteeksi lapsen kykyä kuvata tapahtumia on pidetty luotettavana. Kurinpitolautakunta toteaa päätöksessään, että heidän toimiensa kynnys on matalampi kuin poliisin. Se, että poliisi pitää tilannetta niin vakavana, että se aloittaa asiasta tutkinnan, kertoo asiasta jotain.

Kurinpitolautakunnan päätöksessä todettiin, että poliisilta ei ole saatu tietoa tutkintaan liittyen. Poliisilla ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta vastata jokaiseen yhteydenottoon, mutta tutkinta on yhä käynnissä. Kurinpitolautakunta ei pyytänyt valittajaa olemaan poliisiin yhteydessä tutkinnan olemassaolon vahvistamiseksi, minkä hän olisi voinut tehdä, jos sitä olisi toivottu. Poliisitutkinnat ovat hitaita, mutta sen ei pitäisi olla este tilanteeseen tarttumiseen, koska jokainen valmentaja voi omalla käytöksellään huolehtia, että hänen toimintansa on lain ja muiden eettisten säädösten kannalta moitteetonta.

Sen, ettei tarkkaa tapahtumapäivämäärää ole tiedossa, ei tule koitua lapsen vahingoksi. Tieteellisissä tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että lapset kertovat tällaisista tapahtumista yleensä pitkänkin viiveen jälkeen. Tämä on erityisen tavallista siksi, että lapsi on usein alisteisessa asemassa suhteessa hyväksikäyttäjäänsä, kuten tässäkin tilanteessa. Valmentajien tehtävä on huolehtia, että heitä ei edes epäillä epäeettisestä käytöksestä. Lapsia valmentavien henkilöiden osalta sopimattomuuden rajan täytyy olla erityisen korkealla.

Kurinpitolautakunta on päätöksessään painottanut sitä, että kumpikaan osapuoli ei ole pystynyt tuottamaan todistusaineistoa tapahtumien kulun tueksi. Kurinpitolautakunta ei ole pyytänyt valittajaa toimittamaan todistusaineistoa, esimerkiksi muiden ihmisten havaintoja valmentajan epäasiallisen käytöksen todentamiseksi. Vaikka nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa silminnäkijöitä ei ole ollut, muissa harjoitustilanteissa paikalla on ollut urheilijoiden vanhempia, jotka ovat todenneet, että kyseinen valmentaja käyttää erilaisia valmennuskeinoja kuin muut valmentajat ja että hänen tapansa koskettaa urheilijoita eroaa muista valmentajista. Jos lautakunta olisi erikseen pyytänyt, valittaja olisi voinut toimittaa kurinpitolautakunnalle muiden vanhempien yhteystietoja, jotta he olisivat voineet antaa oman näkemyksensä valmentajan toiminnasta ja siten tuoda tukea väitteelle Y:n toiminnan urheilueettisesti sopimattomuudesta. Tilanteesta kertoo myös se, että valittajan perheen tekemän rikosilmoituksen lisäksi toinenkin perhe on tehnyt rikosilmoituksen vastaavanlaisesta tilanteesta. Tilanteeseen tarkemmin paneutumalla on mahdollista koota kertomuksia myös muilta luistelijoilta ja heidän vanhemmiltaan. Vaikka kaikissa tilanteissa eivät rikoksen tunnusmerkit täytykään, niin epäsopivan käytöksen raja niissä silti rikkoutuu.

Valittajan lapseen kohdistuneessa tapauksessa silminnäkijöiden puute on ollut täysin valmentajan hallittavissa. Lapseen kohdistunut sopimaton koskettaminen on tapahtunut sellaisen viikkoharjoituksen yhteydessä, johon on pääsääntöisesti osallistunut alle 10 iältään 8–11-vuotiasta lasta. Mahdollisia silminnäkijöitä on siis lähtökohtaisesti ollut hyvin vähän, ja heidän tehtävänsä harjoitustilanteessa on ollut keskittyä omaan harjoitteluun eikä seuraamaan sitä, miten muita ryhmän jäseniä valmennetaan. Seurassa oli ohje, jonka mukaan vanhemmat eivät saa seurata harjoituksia kyseisenä viikonpäivänä, minkä vuoksi paikalla ei ole ollut ketään muuta aikuista.

Lapsi on toistuvasti kuvannut, että he harjoittelivat hyppyä niin, että toisessa päässä kenttää harjoitteli suurin osa urheilijoista ja toisessa päässä ainoastaan yksi urheilija. Lapsen kuvauksen mukaan valmentaja vei hänet opetusta varten siihen päätyyn kenttää, jossa oli vain tämä yksi urheilija. Jo tällä toimenpiteellä valmentaja minimoi mahdollisten silminnäkijöiden lukumäärän. Lisäksi aikuinen miesvalmentaja pystyy kehollaan peittämään muiden luistelijoiden näkyvyyden alakouluikäiseen lapseen ja siten huolehtimaan, että lyhytkestoiselle koskettamiselle ei ole silminnäkijöitä.  Vaikka lapsen kokemaa koskettamista ei ole nähnyt tiettävästi kukaan paikalla olleista urheilijoista, valmentajan toiminnan epäeettisyyttä on muissa tilanteissa ollut todistamassa useat eri henkilöt. Valmentajasta on tehty kaksi muutakin rikosilmoitusta (edellä mainitun toisen perheen lisäksi myös eräs seura teki valmentajasta rikosilmoituksen) ja myös ilmoituksia SUEK:lle muiden urheilijoiden perheiden toimesta. Sen sijaan, että valmentajan toiminnan rangaistavuutta arvioidaan yksi tapaus kerrallaan, olisi olennaista kiinnittää huomiota kokonaiskuvaan. Jos samasta valmentajasta tehdään useita ilmoituksia eri toimijoille, on sanomattakin selvää, että hänen toimintansa ei vastaa sitä, mitä häneltä odotetaan. Vaikka yksittäistapausta ei voida ehkä todentaa, niin kollektiivinen huoli, joka voidaan myös silminnäkijätodistajien perusteella todentaa, pitäisi riittää kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

Valmentaja on omissa vastineissaan ollut ristiriitainen itsensä kanssa. Ensimmäisessä vastineessa hän on väittänyt, että valmennustilanteissa tapahtuva fyysinen kontakti tapahtuu vain tilanteissa, joissa pyritään takaamaan urheilijan fyysinen turvallisuus. Tämä kuvaus ei vastaa lajille tyypillistä valmentamista eikä silminnäkijähavaintoja tämän valmentajan valmennustyylistä. Valmentajan kuvaus siitä, että koskettaminen tapahtuu aina vaatteiden ja hansikkaiden läpi, ei myöskään millään tavalla vähennä hänen kosketustapansa sopimattomuutta.  Toisessa vastineessa valmentaja on kuvannut, että väite kosketustavasta on lapsen subjektiivinen tulkinta. Tämä on virheellinen väite, koska kyseessä ei ole tulkinta, vaan lapsen aito kokemus, joka on tuntunut hänestä hämmentävältä ja epämiellyttävältä. Tällaisia kokemuksia ei saisi koskaan tulla valmentamisen seurauksena.

Koska asia on niin vakava, että poliisikin sitä tutkii, olisi kohtuullista, että valmentaja ei toimisi valmennustehtävissä poliisitutkinnan aikana. Kyseinen valmentaja toki irtisanottiin silloisesta seurastaan, mutta se ei estä häntä valmentamasta jossakin toisessa seurassa, mikä mahdollistaa uusien urheilijoiden altistumisen hänen epäasialliselle käytökselleen. Jos Suomessa virkamiestä epäillään vastaavanlaisesta käytöksestä, hänet automaattisesti pidätetään virasta tutkinnan ajaksi. Olisi tärkeää, että lapsia suojeltaisiin vastaavalla tavalla.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Taitoluisteluliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Valituksessa ei ole tullut sellaisia uusia perusteita tai tietoja, joiden mukaan kurinpitolautakunnan päätöstä tulisi arvioida toisin.

Valittaja nostaa valituksessaan esille, että häneltä ei ole pyydetty silminnäkijähavaintoja eikä häntä ole pyydetty vahvistamaan poliisitutkinnan voimassaoloa. Tämä ei pidä paikkaansa, mikä ilmenee kirjallisena aineistona esitetyistä viestiketjuista.

Valittaja nostaa esille myös sen, miksi samaan valmentajaan kohdistuneet tapaukset on käsitelty omina tapauksinaan. Tämä on ollut taitoluistelun kurinpitolautakunnan päätös käsittelytavasta. Edelleen valittaja nostaa esille sen, miksi kyseiselle valmentajalle ei ole asetettu väliaikaista toimintakieltoa poliisitutkinnan ajaksi. Liiton kurinpitosääntöjen 7 §:n mukaan väliaikainen toimintakielto voidaan määrätä siksi ajaksi, kunnes asia on käsitelty kurinpitolautakunnassa. Väliaikaista toimintakieltoa ei kuitenkaan voida määrätä toistaiseksi poliisitutkinnan ajaksi. Valituksessa kuvatut huomiot valmentajan kertomusten ristiriitaisuudesta on tuotu esiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Valmentajalle ei voida antaa kurinpitorangaistusta pelkän epäilyn perusteella.

Y on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Valitus on perusteeton eikä se sisällä sellaisia uusia oikeudellisesti merkityksellisiä seikkoja, jotka antaisivat aiheen muuttaa kurinpitolautakunnan päätöstä.

Kurinpitolautakunta on jo arvioinut kaikki esitetyt väitteet. Päätös perustuu huolelliseen kokonaisarviointiin ja asianmukaiseen näytönarvioon. Valittaja toistaa valituksessaan olennaisilta osin samansisältöiset väitteet, jotka on jo aiemmin esitetty ja jotka kurinpitolautakunta on nimenomaisesti katsonut riittämättömiksi kurinpidollisten seuraamusten määräämiseksi. Valitus ei sisällä uusia tosiseikkoja, uusia todistajia taikka uutta objektiivista näyttöä, eikä sellaisia oikeudellisia virheitä kurinpitolautakunnan päätöksessä, jotka edellyttäisivät päätöksen kumoamista. Valituksessa ei esitetä myöskään uutta oikeudellista argumentaatiota. Pelkkä tyytymättömyys päätöksen lopputulokseen ei muodosta perustetta muutoksenhaulle.

Valittajan vaatimukset ylittävät kurinpitomenettelyn oikeudelliset rajat. Kurinpitomenettelyssä seuraamusten määrääminen edellyttää yksilöityä tekoa, riittävää ja luotettavaa näyttöä, sekä objektiivisesti arvioitavaa menettelyä, joka rikkoo sovellettavia sääntöjä tai eettisiä ohjeita. Valituksessa esitetty ajatus niin sanotusta ”kokonaiskuvasta” ilman yksilöityä ja näytettyä tekoa ei täytä kurinpidollisen vastuun edellytyksiä. Kurinpitoseuraamuksia ei voida määrätä oletusten, yleisten huolien tai subjektiivisten kokemusten perusteella. Tällainen lähestymistapa olisi vastoin oikeusturvaperiaatteita, syyttömyysolettamaa, sekä kurinpitomenettelyn tarkoitusta ja oikeasuhtaisuutta.

Valituksessa viitataan myös muihin vireillä olleisiin tai olleisiin menettelyihin. Y on todennut, että yksikään viranomainen ei ole todennut hänen syyllistyneen lainvastaiseen tai epäasialliseen menettelyyn. Pelkkä rikosilmoituksen olemassaolo ei ole näyttöä teosta, eikä keskeneräisiä tai ratkaisemattomia menettelyjä voida käyttää kurinpidollisen vastuun perusteena.

Kurinpitolautakunnan päätös on lainmukainen, huolellisesti perusteltu sekä oikeassa suhteessa esitettyihin väitteisiin ja käytettävissä olleeseen näyttöön. Valitus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

VASTASELITYS

X on antanut vastaselityksen asiassa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Muutoksenhaun kohteena olevasta kurinpitolautakunnan päätöksestä ilmenevin tavoin Y on toiminut valittajan lapsen taitoluisteluvalmentajana keväällä 2025. Valittaja on tehnyt SUEK:lle Y:n toimintaa koskevan ilmoituksen sen jälkeen, kun hänen tuolloin 9-vuotias lapsensa oli kertonut Y:n koskettaneen lasta taitoluisteluharjoitusten yhteydessä genitaalialueelta. Asian käsittely oli siirretty Taitoluisteluliiton kurinpitolautakunnalle, joka antoi päätöksensä 19.12.2025.

Valittajan mukaan Y oli maaliskuussa 2025 kaksoishypyn harjoittelun yhteydessä nostanut hänen tytärtään siten, että hänen kätensä olivat olleet sopimattomalla tavalla lapsen intiimialueiden päällä. Luistelija on kokenut koskettamisen loukkaavana ja hämmentävänä. Koskettaminen on tapahtunut erillään muista eivätkä muut olleet nähneet tilannetta. Tarkkaa tapahtumapäivää ei ole tiedossa.

Kurinpitolautakunta on päätöksessään katsonut, etteivät kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset täyty, sillä Y:n ei ole näytetty toimineen seuraamuksen määräämiseen oikeuttavalla tavalla. 

Asiassa on valituksen johdosta arvioitavana se, onko kurinpitolautakunnan päätöstä aiheellista muuttaa. Kysymys on sen arvioinnista, onko Y:n näytetty menetelleen valittajan väittämällä tavalla tai onko kurinpitolautakunnan päätöksessä jokin sellainen virhe, jonka johdosta asia tulisi käsitellä uudestaan.

Sovellettavat kurinpito- ja muut säännökset

Taitoluisteluliiton kurinpitosääntöjen 1 §:n mukaan kurinpitosäännöt koskevat muun ohessa liiton alaiseen harjoitus- tai kilpailutoimintaan osallistuvia valmentajia.

Kurinpitosääntöjen 4 §:n mukaan säännöissä mainitut henkilöt ja tahot ovat velvollisia kaikessa toiminnassaan noudattamaan Taitoluisteluliiton ja kansainvälisen luisteluliiton antamia sääntöjä tai määräyksiä, eettinen säännöstö mukaan lukien. Sama koskee yleisiä eettisiä arvoja, reilun pelin periaatteita, hyvää urheiluhenkeä, liikunnan ja urheilun yhteisiä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevia kurinpitomääräyksiä, kansallisia ja kansainvälisiä antidopingsääntöjä sekä Suomen lakia. Kurinpitosääntöjen nojalla voidaan rangaista muun ohessa sitä, joka rikkoo ISU:n tai liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai sellaisia päätöksiä, joita annetaan ISU:n tai liiton sääntöjen nojalla, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy lainvastaisesti, epäurheilijamaisesti tai muutoin eettisten sääntöjen ja/tai periaatteiden vastaisesti taikka joka syyllistyy liiton tai seurojen järjestämässä toiminnassa seksuaaliseen häirintään.

Kurinpitosääntöjen 5 §:n mukaan valmentajille voidaan sääntöjen mukaan määrätä rangaistuksena huomautus, varoitus, väliaikainen tai määräaikainen kilpailu-, toimitsija- ja/tai toimintakielto ja/tai sakko.

Kurinpitosääntöjen 6 §:n mukaan liitto voi tuoda asian kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi.

Kurinpitosääntöjen 7 §:n 1 kappaleen mukaan asiassa tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä tietoa tai aineistoa. Rikkomuksesta epäillylle on varattava mahdollisuus antaa vastine ja hänelle on toimitettava tiedot ilmoituksesta tai muusta selvityksestä, johon epäily rikkomuksesta perustuu.

Kurinpitosääntöjen 7 §:n 2 kappaleen mukaan kurinpitolautakunta voi määrätä rikkomuksesta epäillyn väliaikaiseen kilpailu-, toimitsija- tai toimintakieltoon tarvittaessa myös ilman asianosaisen kuulemista, kunnes asia on käsitelty kurinpitolautakunnassa. Päätös väliaikaisesta kilpailu-, toimitsija- tai toimintakiellosta tulee tehdä viivytyksettä. Kurinpitolautakunnan on väliaikaista määräystä harkitessaan kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, onko määräyksen antaminen välttämätöntä peruuttamattoman vahingon estämiseksi ja siihen, onko asiassa esitetty olevan todennäköiset perusteet lopullisen kiellon määräämiselle sekä punnittava kiellon kohteelle aiheutuvien seurauksien ja kiellolla suojattavien intressien keskinäistä suhdetta.

Kurinpitosääntöjen 8 §:n mukaan kurinpitolautakunta käsittelee asian sille toimitetun kirjallisen aineiston perusteella. Kurinpitolautakunta voi toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi ja harkintansa mukaan hankkia lisäselvityksiä.

Kurinpitomenettelyssä sovellettava näyttökynnys on tavanomainen todennäköisyysnäyttö.

Taitoluisteluliiton eettisen säännöstön 6 §:ssä on määritelty häirintää ja hyväksikäyttöä koskevat tilanteet. Henkilöiden, joita eettinen säännöstö koskee, on pidättäydyttävä kaikista häirinnän ja hyväksikäytön muodoista. Lisäksi henkilöiden on pidättäydyttävä kaikesta auktoriteettiaseman väärinkäytöstä, kuten vaikuttaja-aseman, vallan tai auktoriteetin epäasiallisesta käytöstä suhteessa toiseen henkilöön. Samassa pykälässä on esimerkit fyysisestä ja psyykkisestä häirinnästä sekä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Eettisen säännöstön 1 §:n mukaan eettisten sääntöjen tarkoitus on asettaa selkeät käyttäytymisen sekä reilun ja vastuullisen urheilun normit kaikille Liiton toiminnassa mukana oleville henkilöille. Säännöstön tarkoitus on myös kieltää käytös, joka saattaisi heikentää yleistä ja sisäistä luottamusta Liiton toiminnan ja lajin eettisyyteen. Tarkoitus on myös määritellä käytettävissä olevat suojatoimenpiteet Liiton tapahtumiin, näytöksiin ja muihin Liiton toimintamuotoihin osallistuville. Säännöstö suojelee erityisesti, mutta ei yksinomaan, alaikäisiä henkilöitä epätoivotulta kohtelulta, häirinnältä ja hyväksikäytöltä.

Eettisten sääntöjen 2 §:n mukaan säännöstö koskee kaikkia henkilöitä, jotka osallistuvat missä tahansa ominaisuudessa Liiton toimintaan tai sen tapahtumiin. Nimenomaisesti on mainittu säännöstön koskevan esimerkiksi valmentajia.

Eettisten sääntöjen 3 §:n mukaan henkilöiden, joihin tämä eettinen säännöstö soveltuu, tulee esimerkillisesti osoittaa käytöksellään sekä kirjallisella ja suullisella viestinnällään noudattavansa rehellisyyden, kunnioituksen, oikeudenmukaisuuden, reilun pelin ja eettisen käyttäytymisen periaatteita, Liiton vastuullisuusohjelmaa sekä urheilullista asennetta, eivätkä he saa toimia sellaisella tavalla, joka saattaisi vahingoittaa Liiton tai lajin mainetta. Heidän tulee pyrkiä herättämään sisäistä ja yleistä luottamusta Liiton, sen jäsenseurojen ja kaikkien lajin piirissä toimivien toiminnan oikeudenmukaisuuteen ja eettisyyteen.

Eettisten sääntöjen 6 §:ssä säädetään nimenomaisesti häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Pykälän mukaan henkilöiden, joita tämä eettinen säännöstö koskee, on pidättäydyttävä kaikista häirinnän ja hyväksikäytön muodoista, kattaen muun ohella seksuaalisen häirinnän muodot. Lisäksi henkilöiden on pidättäydyttävä kaikesta auktoriteettiaseman väärinkäytöstä, toisin sanoen vaikuttaja-aseman, vallan tai auktoriteetin epäasiallisesta käytöstä suhteessa toiseen henkilöön. Hyväksikäytöksi luetaan myös laiminlyönti.

Eettisten sääntöjen 17 §:n mukaan kaikkia tämän eettisen säännöstön rikkomuksia koskevat Liiton kurinpitosääntöjen mukaiset menettelyt.

 Esitetty selvitys

SUEK:lle 4.5.2025 tehdystä ilmoituksesta ja lisäselvityksestä 24.9.2025 ilmenee, että valittaja on tehnyt ilmoituksen Y:n maaliskuussa 2025 harjoitustilanteessa väitetysti valittajan 9-vuotiaaseen lapseen kohdistamasta fyysisen koskemattomuuden loukkauksesta. Ilmoituksen mukaan valmentaja oli harjoitustilanteessa nostanut lasta tarttumalla toisella kädellä vyötärölle ja laitamalla toisen käden lapsen intiimialueelle. Lisäselvityksessä 24.9.2025 valittaja selostaa tapahtumia tarkemmin ja kertoo lapsen kertoneen hänelle tapahtumista 31.3.2025, jolloin tapahtumista oli lapsen mukaan muutama viikko aikaa.

Kirjallisena aineistona on esitetty kurinpitomenettelyn eri vaiheissa käytyä valittajan ja taitoluisteluliiton tai sen edustajien välistä viestinvaihtoa ja valittajan kirjelmiä sekä Y:n taitoluisteluliitolle toimittamia kirjelmiä ja selostusta tapahtumista. Aineistosta ilmenee muun ohessa, että Y on alusta asti kiistänyt menetelleensä valittajan väittämällä tavalla. Aineistosta ilmenee myös, että taitoluisteluliitto ja/tai kurinpitolautakunta on pyytänyt valittajalta lisätietoja tapahtumista sekä pyytänyt tätä toimittamaan mahdollisten silminnäkijöiden tietoja (sähköpostit 16.9.2025 ja 25.11.2025) sekä tiedustellut tarkempia tietoja poliisitutkinnasta (sähköpostit 28.10.2025 ja 25.11.2025). Valittajalle on lisäksi kerrottu, että kurinpitolautakunta on sidottu sille esitettyyn materiaaliin (sähköposti 25.11.2025).

Oikeusturvalautakunnan kannanotot

Kurinpitomenettelyä koskevat väitteet

Valittaja ei ole esittänyt suoranaista väitettä kurinpitomenettelyssä tapahtuneesta menettelyvirheestä. Hän on kuitenkin valituksessaan arvostellut muun ohessa sitä, että Y:tä koskevaa asiaa ei ole käsitelty kokonaisuutena ja otettu valittajan lapseen kohdistuneen teon ohella huomioon myös muita Y:sta tehtyjä valituksia ja rikosilmoituksia.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton kurinpitosäännöissä ei ole tarkemmin määrätty siitä, millä tavoin yhteen henkilöön kohdistuvia useita eri kurinpitoilmoituksia käsitellään. Kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvan ja puolustautumismahdollisuuksien turvaamiseksi on kuitenkin olennaista, että jokaisen kurinpitomenettelyn ja -toimen kohteena on siitä syytetyn henkilön selkeä väitetty teko tai menettely, ei jokin tätä epämääräisempi kokonaisuus. Asiassa ei ole tullut selvitetyksi, millaisia mahdollisia muita kurinpitoilmoituksia taikka muita väitteitä Y:sta ylipäänsä on tehty ja esitetty. Selvää on, että näissä olosuhteissa valituksen kohteena nyt olevan asian ja valittajan alkuperäisen ilmoituksen käsittelyä itsenäisenä kurinpitoasiana ei voida pitää kurinpitolautakunnassa tapahtuneena menettelyvirheenä.

Valittaja on lisäksi todennut, että häntä ei ole pyydetty toimittamaan tarkempaa tietoa poliisitutkinnan vaiheesta eikä myöskään lisänäyttöä esimerkiksi silminnäkijähavaintojen muodossa. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyssä tulee ottaa vastaan kaikki asian ratkaisemisen kannalta olennainen, asiaan liittyvä selvitys. Ratkaisun tekemiseen vaadittavien seikkojen ollessa vajavaiset tulee lisäksi hankkia tarvittava lisäselvitys. Toisaalta kurinpitoasian osapuolilla on velvollisuus omalta osaltaan tuoda esille niitä seikkoja ja selvityksiä, joita osapuolet pitävät oman asiansa kannalta merkityksellisinä ja joista he ovat tietoisia (ks. esim. UOL 18/2024).

Kuten kurinpitolautakunnan toimittamasta selvityksestä ilmenee, valittajalta on pyydetty lisätietoja ja myös tiedusteltu mahdollisia silminnäkijähavaintoja tapahtumiin liittyen. Valittajan vastuulla on ollut se, että kurinpitolautakunnalla on ollut tiedossa kaikki tarpeellinen materiaali asian ratkaisemiseksi. Kurinpitomenettelyssä ei ole tältäkään osin näytetty tapahtuneen sellaista virhettä, jonka johdosta asia tulisi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi kurinpitolautakuntaan taikka muutoin arvioida uudelleen.

Selvyyden vuoksi oikeusturvalautakunta toteaa, että valittajan vaatimus siitä, että kurinpitolautakunta olisi määrännyt valmentajan väliaikaiseen toimintakieltoon poliisitutkinnan ajaksi, ei perustu kurinpitomääräyksiin. Kurinpitolautakunnalla ei kurinpitosääntöjen 7 §:n nojalla ole toimivaltaa tällaisen kiellon määräämiseen. Tällaisen määräyksen antaminen ei kuulu myöskään oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Vaatimukset tältä osin hylätään.

Näyttökynnys ja kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset 

Urheilun oikeusturvalautakunnan vakiintuneessa ratkaisukäytännössä on katsottu, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on alempi kuin tuomioistuimen rikosprosessissa, mutta kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö tuomioistuimen riitaprosessissa. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumainkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (ks. UOL 39/2024, UOL 29/2024 ja UOL 16/2023). Oikeusturvalautakunta on lisäksi katsonut ratkaisukäytännössään (ks. UOL 8/2024), että näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi.

Taitoluisteluliiton kurinpitosääntöjen mukaan liiton kurinpitomenettelyssä sovellettava näyttökynnys on tavanomainen todennäköisyysnäyttö. 

Valittaja on edellä kerrotusti vedonnut asiassa siihen, että Y:tä koskevaa asiaa tulisi arvioida kokonaisuutena ja ottaa huomioon myös muut samasta valmentajasta tehdyt ilmoitukset ja väitteet. Oikeusturvalautakunta toteaa, että jotta henkilön voitaisiin katsoa syyllistyneen epäasialliseen käytökseen tai muuhun kurinpitomääräyksissä yksilöityyn kurinpitoseuraamuksen määräämiseen oikeuttavaan käyttäytymiseen, kurinpitoilmoituksessa tulee määritellä yksityiskohtaisesti arvioinnin kohteena oleva käyttäytyminen ja sen tueksi on oltava riittävän vakuuttavaa, muut vaihtoehtoiset tapahtumainkulut poissulkevaa näyttöä. Henkilön menettelyä koskeva kokonaisarviointi on siten tässä yhteydessä vain hyvin rajoitetusti mahdollista. Epäillyn kohteena olevan henkilön oikeusturva edellyttää, ettei kurinpitoseuraamuksia määrätä pelkkien huhupuheiden, oletusten, yleisen huolen taikka subjektiivisten kokemusten perusteella.

Valittajan tekemän ilmoituksen perusteella kyseessä on epäily vakavasta eettisen säännöstön vastaisesta teosta. Väitetylle tapahtumalle ei kuitenkaan ole esitetty todisteita tai silminnäkijätodistajia, mikä voi tietenkin valittajan esiin tuomin tavoin selittyä sillä, että valmentaja on halutessaan voinut toimillaan kontrolloida mahdollisten silminnäkijöiden määrää. Kuten kurinpitolautakuntakin on todennut, valittajan lapsen kertomus on sinänsä mahdollinen.

Käsillä olevassa asiassa Y on kuitenkin kiistänyt tapahtuneen ja esittänyt vaihtoehtoisen selityksen ja tapahtumainkulun, tavanomaisen harjoitustilanteen sekä lapsen tekemän väärintulkinnan, jonka uskottavuutta suhteessa valittajan käsitykseen tapahtumista on siten punnittava. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt näyttöä oman kertomuksensa uskottavuuden tueksi. Yksittäisen tilanteen osalta ilmoittajan kertomus vaikuttaa uskottavalta, mutta kertomuksen jäädessä vaille sitä tukevaa muuta näyttöä tilanne jää siinä määrin epäselväksi, ettei Y:n voida tässä asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellyttämällä todennäköisyydellä menetelleen kurinpitoseuraamuksen määräämisen mahdollistavalla tavalla. Tilanteen jäädessä epäselväksi asia on ratkaistava Y:n eduksi.

Edellä mainituilla perusteilla Oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta arvioida tilannetta toisin kuin mitä kurinpitolautakunta on arvioinut.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                     

Paula Jutila
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Niko Jakobsson, Terhi Kytö ja Kristiina Rintala.