13/2026 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Kuuleminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 13/2026
5.4.2026                                  
Diaarinro 10/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 3.4.2026 nro 6112 / 2025-2026

ASIA                
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Kuuleminen

MUUTOKSENHAKIJA
A, edustajanaan huoltajansa B

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry
                         

ASIAN TAUSTA

Ottelutapahtumat ja erotuomareiden määräämä rangaistus

Alle 20-vuotiaiden miesten jääkiekon SM-sarjan 2.4.2026 pelatussa pudotuspelissä K-Espoo – Tappara kotijoukkueen pelaajalle eli valittaja A:lle (nro 24) oli ajassa 48:31 tuomittu erotuomarin toimesta viiden minuutin jäähy ja pelirangaistus (5+20) pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta.

Erotuomariraportin mukaan valittaja (nro 24) oli tilanteessa käynyt hakemassa kiekkoa hyökkäysalueensa kulmasta. Ennen kiekon haltuun ottamista valittaja oli suorittanut karvaamaan tullutta vierasjoukkueen pelaajaa (nro 22) kohti vastataklauksen. Vastataklauksen tekeminen oli ollut valittajan normaali pelitapa, mistä erotuomaristo oli ollut tietoinen; valittajalla oli tapana heilauttaa vapaan käden olkavartta korkealle taaksepäin osana vastataklausta. Vastustajan pelaaja oli vastataklauksen jälkeen jäänyt makaamaan jäähän saatuaan taklauksen seurauksena kasvoihinsa osuman, jonka seurauksena kentälle oli valunut verta. Erotuomaristo oli keskeyttänyt ottelun.

Erotuomariraportin mukaan päätuomarit eivät olleet sijoittumisensa vuoksi nähneet selvästi, mihin valittajan taklaus oli osunut, mutta linjatuomarit olivat havainneet valittajan käsivarren osuneen vastustajaa kasvoihin. Erotuomarit olivat tarkistaneet taklaustilanteen videotallenteelta ruuduittain etenevästi hidastettuna. Videotallenteelta oli voitu todeta valittajan olkavarren tai kyynärpään nousseen vastataklauksessa korkealle ja iskeytyneen vastustajan kasvoihin. Valittajalta oli voitu edellyttää erityistä huolellisuutta vastataklausta suorittaessaan, koska valittaja oli ollut tietoinen lähestyvästä vastustajan pelaajasta ja koska valittajalla oli ollut aikaa ja tilaa taklata oikein tai olla taklaamatta. Valittaja oli kuitenkin taklatessaan heilauttanut olkavartaan vaakatasossa voimakkaasti sekä selvästi vaarallisella ja vältettävissä olevalla tavalla taaksepäin osuen vastustajaa kovaa kasvoihin. Vastustajan nenästä oli vuotanut jäälle reippaasti verta taklauksen seurauksena. Ison rangaistuksen määräämistä olivat puoltaneet valittajan mahdollisuus toimia toisin, valittajan kyynärvarsi-iskun voimakkuus, taklauksen suoritustavan räikeä huolimattomuus sekä taklauksen kohdistuminen kielletylle alueelle.

Muutoksenhaun kohteena oleva liiton kurinpitäjän päätös

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjä on 3.4.2026 antanut päätöksen, jolla valittajalle on määrätty lisärangaistuksena kahden (2) sarjaottelun pelikielto pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta. Päätös on perustettu tilannetta koskevaan tuomariraporttiin ja kuvatallenteeseen sekä sääntöön 48. Kurinpitäjä on arvioinut taklaustilannetta olennaisesti samalla tavalla kuin erotuomarin raportissa on kuvattu.

Kurinpitäjä on päätöksessään perustellut pelikieltorangaistusta kiinnittämällä huomiota seuraaviin seikkoihin: Kurinpidollisessa arvioinnissa keskeistä on pelaajan vastuu omasta toiminnastaan. Päähän kohdistuvat iskut sisältävät aina merkittävän loukkaantumisriskin, mikä korostaa pelaajan velvollisuutta erityiseen huolellisuuteen. Kokonaisarvioinnissa on otettu huomioon valittajan mahdollisuus toimia toisin tilanteessa, valittajan kyynärvarren/olkavarren liikkeen voimakkuus ja hallitsemattomuus, valittajan taklauksen kohdistuminen pään alueelle, valittajan taklauksen suoritustavan selvä huolimattomuus ja vaarallisuus ja valittajan teon konkreettiset seuraukset vastustajalle. Viimeksi mainituista syistä valittajan teko on täyttänyt vakavan rikkomuksen tunnusmerkit, mikä puoltaa kurinpidollisen rangaistuksen määräämistä.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös kumotaan.

Kuulemisvirhe

Kurinpitopäätös tulee kumota kurinpitomenettelyssä tapahtuneen kuulemisvirheen vuoksi. Valittajalla on ollut kurinpitosääntöjen kohdan 3.2 mukaisesti oikeus ilmoittaa halustaan tulla kuulluksi viimeistään seuraavana arkipäivänä klo 12 mennessä. Valittaja oli halunnut tulla kuulluksi ja valmistellut eriävän näkemyksensä esittämistä pelikiellon perusteena olevista tapahtumista. Kurinpitopäätös oli kuitenkin tehty jo klo 9.00 eli etuajassa siten, että valittajan oikeus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa oli estynyt. Kuulemisvirhe on vaikuttanut asian käsittelyyn ja lopputulokseen.

Pelikiellon määräämisen edellytykset

Pelikiellon määräämiselle ei ole muutoinkaan ollut perusteita ja se on joka tapauksessa ollut kestoltaan ylimitoitettu.

Valittajan taklaus on ollut tahaton. Valittaja on valmistautunut vastaanottamaan selkänsä takaa lähestyneen vastustajan pelaajan taklauksen suojellakseen itseään. Valittaja ei ole hypännyt eikä huitaissut kättään ennen kontaktia, vaan valittaja on käytännössä ollut paikallaan eikä hakenut kontaktia. Vastustajan verenvuoto on ollut seurausta visiirin aiheuttamasta viiltohaavasta eikä voimakkaasta iskusta. Ottelua on jatkettu taklauksen jälkeen normaalisti, kunnes jäällä on havaittu verta. Lisäksi vastustajan pelaaja on jatkanut myöhemminkin ottelua samassa erässä ilman välittömiä merkkejä vakavasta vammasta.

Valittaja ei ollut tietoisesti kohdentanut taklausta vastustajan päähän. Lisäksi vastustajan pelaaja oli saapunut tilanteeseen pää edellä, mikä oli vaikuttanut olennaisesti kontaktin osumakohtaan. Valittajan lapaluu on ollut ensisijainen taklauksen osumakohta. Kysymys ei ole ollut päähän kohdistetusta kontaktista eikä taklausta ole suoritettu kyynärpäällä tai olkavarrella.

Pelikiellon epäsuhtaisuus ja kohtuuttomuus kurinpitoseuraamuksena

Määrätty kahden ottelun pelikielto on ollut ylimitoitettu eikä se ole vastannut aikaisempaa kurinpitokäytäntöä. Taklaus on ollut tahaton ja muusta kuin toistuvasta tai piittaamattomasta pelitavasta aiheutunut. Valittajalla ei ole ollut aikaisempaa kurinpitohistoriaa. Aikaisemmassa, 20.3.2025 pelatussa ottelussa taklaajalle ei ollut määrätty lainkaan pelikieltoa, vaikka kysymys oli ollut selkeämmin tahallisesta ja vakavammasta tilanteesta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Liiton kurinpitäjä on tehnyt päätöksen erityisolosuhteissa liian aikaisin. Tämä on kuitenkin johtunut kiivaasta pudotuspelitahdista, jossa päätökset pelikielloista on annettava nopeasti, jotta seurat voivat valmistautua seuraaviin otteluihin. Valittaja ei ole liiton kurinpidossa noudettavaan määräaikaan eli 3.4.2026 klo 12 mennessä ilmoittanut halustaan tulla kuulluksi senkään jälkeen, kun päätös on annettu, kuten normaalisti toimitaan. Valittaja on esittänyt kuulemisvirheväitteen vasta oikeusturvalautakunnan käsitellessä valitusta. Siinä tapauksessa, että valittaja olisi kilpailusääntöjen mukaisesti määräajassa ilmoittanut halustaan tulla kuulluksi, liitto olisi toimintatapojensa mukaisesti ilmeisen kuulemisvirheen vuoksi käsitellyt asian uudelleen. Koska valittaja ei ole liittoon ilmoittanut mitään siitä, että hän haluaisi tulla kurinpitoasiassaan kuulluksi, asiassa syntyy epäily siitä, ettei valittajalla ole tosiasiassa ollut lainkaan aikomusta esittää omaa näkemystään ennen kuin vasta päätöksen antamisen jälkeen.

Taklaustilannetta koskevan videotallenteen perusteella on selvää, että valittaja on suorittanut niin sanotun vastataklauksen nostamalla kyynärpäätään taaksepäin. Taklattava pelaaja on ollut normaalissa taklausasennossa, jossa usein hiukan

madalletaan painoa jaloille oman tasapainon säilymiseksi ja painavan oikeaoppisen taklauksen tekemiseksi. Valittajan taaksepäin suoritettu liike on ollut tarkoituksellinen eikä vahinko, mistä syystä valittaja taklaajana vastaa taklauksen seurauksista. Videotallenteen perusteella valittajan väitteet syntyneistä vammoista ja niiden syistä eivät ole todennettavissa. Viimeksi mainituilla seikoilla ei kuitenkaan ole teon vakavuus huomioon ottaen mainittavaa merkitystä seuraamusta määrättäessä.

VASTASELITYS            

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä.

Valittaja oli valmistellut lausuntoaan liiton kurinpitomenettelyä varten, mutta kurinpitopäätös oli annettu ennen kuin valittaja oli ehtinyt lausuntonsa toimittaa. Tämän jälkeen valittaja oli toiminut kurinpitopäätöksessä annettujen muutoksenhakuohjeiden mukaisesti. Valittajan ei voitu olettaa olevan tietoinen liiton toimintatavoista, joiden mukaan asiaa käsiteltäisiin uudelleen päätöksen antamisen jälkeenkin, jos urheilija määräajassa haluaisi tulla kuulluksi.

Kurinpitopäätös on tehty tarpeettoman kiireellisesti. Seuraavana päivänä ei ole ollut ottelua, joten mitään pakottavaa syytä poiketa kuulemisen määräajasta ei ollut. Nyt virheellinen kurinpitopäätös on estänyt valittajaa jo osallistumasta yhteen pelikiellon alaiseen finaaliotteluun.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitomenettelyssä loukattu valittajan oikeutta tulla asiassa kuulluksi ja, jos niin, mitä vaikutuksia tällaisella menettelyvirheellä asiassa on.

Siinä tapauksessa, ettei menettelyvirhettä ole tapahtunut tai ettei kurinpitopäätöstä olisi kuitenkaan mahdollisen virheen vuoksi kumottava, asiassa tulee arvioitavaksi, onko liiton kurinpitäjän tulkinta valittajan menettelystä pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta oikea. Lopuksi asiassa kysymys vielä siitä, onko tällaisesta sääntöjenvastaisesta teosta tullut määrätä valittajalle pelikieltoa ja onko kahden ottelun pelikieltoa pidettävä kohtuullisena ja oikeasuhtaisena seuraamuksena.

2. Soveltuvat säännöt

Jääkiekkoliiton kauden 2025-2026 kurinpito- ja valitussääntöjen kohta 3.2 koskee asianosaisen kuulemista. Sääntökohdasta ilmenee muun muassa, että ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu pelirangaistus. Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa ja niiden harjoitusotteluissa ja muissa tapahtumissa ilmoitus on tehtävä ottelua seuraavana päivänä klo 12.00 mennessä. Vastine on toimitettava 48 tunnin kuluessa ilmoituksen antamisesta. Mikäli kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole annettu pelirangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

Kurinpito- ja valitussääntöjen kohdasta 3.5.d. ilmenee, että kurinpitomenettelyssä määrättävä rangaistus on muun muassa pelaajille määrättävä pelikielto joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta).

Kurinpito- ja valitussääntöjen kohdan 4.5 mukaan pelirangaistus (PR) merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta. Pelirangaistus (PR) johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon.

Ottelun ajankohtana voimassa olleen Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jääkiekon sääntökirjan 2025-2026 sääntökohta 48.1 koskee sääntöjenvastaista taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Sääntökohdan 1. alakohdan mukaan ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. Sääntökohdan 2. alakohdan mukaan taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot. Sääntökohdan 3. alakohdan mukaan kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan. Sääntökohdan 4. alakohdan mukaan mikäli taklaavalla pelaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida taklattavan pelaajan äkilliseen aseman muutokseen juuri ennen taklausta ja vaikka taklaus osuisikin päähän, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän.

Sääntökohdan 48.1 alakohta 5 mukaan pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan, jos

joku seuraavista kohdista täyttyy/tapahtuu

(I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

(II) Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(III) Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(IV) Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Sääntökohdan 48.1 alakohta 5 mukaan määritettäessä oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon:

(V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten/sen jälkeen päähän tai niskaan/kaulaan.

(VI) Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi.

(VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa

välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

Sääntökohta 48.3 koskee isoa rangaistusta ja pelirangaistusta. Sääntökohdan mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla

tätä päähän tai niskaan/kaulaan. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Valittajan kuuleminen kurinpitomenettelyssä

Asiassa on riidatonta, että valittaja on voimassa olleiden kurinpito- ja valitussääntöjen perusteella ollut tietoinen, että erotuomarin ottelun aikana määräämän pelirangaistuksen vuoksi valittajan sääntöjenvastaiseksi katsottu menettely tulee automaattisesti arvioitavaksi kurinpitomenettelyssä, jossa valittajalle voidaan myös määrätä lisärangaistuksena peli- tai toimintakieltoa.

Asiassa ei ole esitetty, että valittajalle olisi nimenomaisesti kurinpitäjän toimesta varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Oikeusturvalautakunta tulkitsee valittajan ja liiton esittämien seikkojen perusteella, että valittajan kuulemisen toteuttaminen on perustunut kurinpito- ja valitussääntöjen kohdan 3.2 mukaiseen valittajan oma-aloitteiseen oikeuteen ilmoittaa suullisesti tai kirjallisesti kurinpitäjälle halustaan tulla kuulluksi viimeistään U20 SM-sarjan ottelua 2.4.2026, jossa valittajalle on määrätty pelirangaistus, seuraavana päivänä klo 12 mennessä.

Asiassa on riidatonta, että liiton kurinpitäjä on antanut päätöksensä 3.4.2026 klo 9 eli kolme tuntia ennen edellä mainittua määräaikaa. Samoin asiassa on riidatonta, ettei valittaja ole ennen liiton kurinpitopäätöstä ilmoittanut suuntaan tai toiseen mielipidettään siitä, haluaako hän tulla kurinpitoasiassaan kuulluksi. Näin ollen oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko liiton kurinpitomenettelyssä loukattu valittajan oikeutta tulla kuulluksi.

Kuulemisperiaate ja sen loukkaamisen vaikutukset

Oikeusturvalautakunta on kurinpitoa koskevassa vakiintuneessa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 2/2023) katsonut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Kuulemisperiaatetta on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista.

Urheilun kurinpidossa on muun muassa edellytetty, että urheilijalla täytyy olla todellinen ja aito mahdollisuus lausua itseensä kohdistuvassa kurinpitoasiassa antamalla oma vastine tai selvitys (esim. UOL 18/2015). Tämä tarkoittaa, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen edellyttää lähtökohtaisesti aina, että kurinpidon kohteelle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä (UOL 7/2025). Liiton kurinpitosäännöissä kuulemisvelvollisuutta on kuitenkin voitu hyväksyttävästi lähinnä lievimmissä rikkomusasioissa rajoittaa (UOL 19/2020). Urheilijan oma-aloitteellisuuteen perustuvaa kuulemismenettelyä on pidetty tyypillisesti riittävänä (UOL 32/2015).

Oikeusturvalautakunta on vakiintuneesti katsonut, että aito osallistumismahdollisuus kurinpitoasiaa koskevassa asianosaiskuulemisessa edellyttää riittävää aikaa harkita, haluaako tulla asiassa kuulluksi ja, jos niin, mitä seikkoja ratkaisevalle taholle haluaa esittää. Kuulemiselle varatun ajan keston kohtuullisuus on arvioitava yksittäistapauksittain. Tällöin on otettava huomioon kurinpidon kohteena olevan urheilijan tai muun tahon osallistumismahdollisuudet ja tämän oikeus lainopillisen avustajan käyttämiseen, kulloisenkin kurinpitomenettelyn tarkoitus, urheilulajin ammattimaisuus ja käytännöt sekä kuulemisen kohteena olevien kysymysten laatu ja määrä (UOL 19/2020).

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (UOL 25/2021) lausunut U20 SM-sarjaa koskien kurinpidon kohteeksi joutuvalle asetettavasta määräajasta ilmoittaa halustaan tulla asiassa kuulluksi. Oikeusturvalautakunta on tällöin todennut, että kyseisen säännön tarkoituksena on ollut edellyttää jääkiekkoliiton korkeimpien sarjatasojen osalta kurinpitomenettelyn kohteiksi joutuvilta nopeampaa reagointia kurinpitomenettelyssä, koska niiden toiminta on muihin sarjoihin verrattuna ammattimaisempaa ja usein otteluohjelmaltaan kiivastahtisempaakin.

Kuulemisperiaatteen muun kuin vähäisen loukkaamisen on ratkaisukäytännössä katsottu merkitsevän usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä, joka saattaa johtaa kurinpitopäätöksen kumoamiseen ja siinä määrätyn seuraamuksen poistamiseen, jos kuulemista ei ole lainkaan yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirheen on kuitenkin katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä (UOL 10/2025).

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta tunnistaa, että urheilun kurinpidon tarkoituksena on käsitellä ja puuttua sääntöjenvastaisuuksiin joskus hyvinkin nopeasti, jotta mahdollisesti määrätyt pelikiellot tai muut kurinpitoseuraamukset saadaan viivytyksettä täytäntöön ja kärsittäväksi tilanteissa, joissa joukkueiden ja niiden urheilijoiden kilpailuohjelman mukaiset ottelut voivat seurata toisiaan lyhyin aikavälein, jopa peräkkäisinä päivinä. Samalla kuitenkin on selvää, ettei asian kiireellisellä luonteella tai kurinpitäjän sinänsä hyväksyttävillä pyrkimyksillä ratkaista nopeasti käsiteltävänä olevia asioita voida oikeuttaa urheilijan sääntöjen ja oikeusperiaatteiden mukaisten menettelyllisten oikeuksien, kuten omassa kurinpitoasiassaan kuulluksi tulemisen oikeuden, kaventamista.

Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton kurinpitäjä on antanut kurinpitoasiassa ratkaisunsa ennen kuin jääkiekkoliiton kurinpito- ja valitussääntöjen kohdan 3.2 mukainen, tässä tapauksessa alle 24 tunnin mittainen, erityisesti kurinpitomenettelyn kohteen oikeussuojaksi määritelty määräaika harkita kuulluksi tulemista on umpeutunut. Kurinpitäjän toiminta on siten ollut ennenaikaista ja sellaisena kurinpitomenettelyä koskevien nimenomaisten sääntöjen vastaista. Oikeusturvalautakunta vielä katsoo, ettei liiton kurinpitäjällä vaikuta olleen myöskään perusteltua syytä poiketa sääntöjen mukaisesta kuulemisharkinta-ajasta ottaen huomioon, että valittajan seuraava pelikiellon alainen peli oli ollut 4.4.2026 klo 12.30 eli kuitenkin vasta noin vuorokauden kuluttua määräajan umpeutumisesta. Kurinpitäjällä olisi siten määräajan jälkeenkin ja ennen valittajan seuraavaa ottelua ollut riittävästi aikaa harkita ja tehdä päätös valittajan kurinpitoasiassa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että tilanteessa, jossa kurinpitäjä on poikkeamassa tai poikkeaa kuulemissäännöistä urheilijan haitaksi, kurinpitäjälle syntyy erityinen velvoite varmistaa kurinpitomenettelyn kohteena olevalta urheilijalta, ettei hän halua tulla asiassa kuulluksi ja että asia siten voidaan ratkaista ennen määräajan umpeutumista. Tällaisiin tai muihinkaan toimiin kurinpitäjän ei ole nyt arvioitavana olevassa valittajan asiassa näytetty ryhtyneen, jolloin kurinpitäjälle on jäänyt epäselväksi, onko valittajana oleva urheilija tietoisesti päättänyt olla osallistumatta kurinpitomenettelyyn.

Kurinpitäjällä saattaa olla säännöissä määritelty mahdollisuus joltain osin jälkikäteen tarkistaa kurinpitopäätöstään tai jopa ottaa kurinpitoasia kokonaan uudelleen arvioitavakseen esimerkiksi, jos urheilija haluaisikin tulla asiassa kuulluksi tai jos urheilijan jälkikäteinen lausuma siihen antaisi aiheen. Tässä asiassa jääkiekkoliitto on esittänyt, että valittajalla olisi ollut vakiintuneen käytännön mukainen mahdollisuus ilmoittaa kurinpitopäätöksen antamisen jälkeenkin, että hän haluaa tulla kuulluksi, missä tapauksessa valittajan kurinpitoasia olisi käsitelty uudelleen. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole näytetty, mistä tällainen asian uudelleen harkittavaksi saattamista koskeva käytäntö ilmenisi tai miten valittajan olisi tullut olla siitä tietoinen. Pikemminkin on niin, että valittajalle toimitetusta kurinpitopäätöksestä on ilmennyt jatkokäsittelyn mahdollisuutena vain se, miten päätökseen on voinut hakea muutosta oikeusturvalautakuntaan valittamalla. Näin ollen liiton esille tuoma urheilijan mahdollisuus ilmoittaa tietyissä tilanteissa kurinpitopäätöksen antamisen jälkeenkin halustaan tulla asiassa kuulluksi ei ole poistanut kurinpitäjän menettelyn sääntöjenvastaisuutta.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että liiton kurinpitomenettelyssä on tapahtunut kuulemisvirhe, kun valittajalla ei ole ollut sääntöjenmukaista, riittävää mahdollisuutta harkita eikä siten myöskään tulla kuulluksi asiassa. Kysymys on keskeistä urheilijan oikeusturvataetta koskevasta menettelyvirheestä, joka on johtanut siihen, ettei urheilija ole tullut lainkaan kuulluksi liiton kurinpitomenettelyssä kurinpitäjän toiminnasta johtuen. Lisäksi urheilija on jo tullut kärsineeksi virheellisesti syntyneen kurinpitopäätöksen mukaisesta kahden ottelun pelikiellosta puolet eli yhden ottelun. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei käsillä olevissa olosuhteissa kuulemisvirheen voida katsoa riittävästi korjaantuneen oikeusturvalautakunnassa, vaikka valittaja on sittemmin voinut lausua kaikista seikoista. Liiton kurinpitomenettelyssä on siten katsottava tapahtuneen olennainen ja vaikutuksellinen virhe.

4. Asian lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla valitus on hyväksyttävä ja kurinpitopäätös menettelyä koskevien sääntöjen vastaisena kumottava. Määrätty pelikielto on poistettava. Lausunnon antaminen pelikiellon määräämisen edellytyksistä ja kurinpitoseuraamuksen kohtuullisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta ei siten ole enää tarpeen. Asian näin päättyessä valittajalle on palautettava valitusmaksu.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 3.4.2026 nro 6112 / 2025-2026 kumotaan ja siinä A:lle määrätty kahden ottelun pelikielto poistetaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                        

Teemu Vanhanen 
Sihteeri                                                                                                    

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Terhi Kytö ja Pekka Timonen.