3/2026 - Yleisurheilu – Arvokilpailuvalinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 3/2026
4.2.2026                                  
Diaarinro 4/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Urheiluliitto ry:n 23.1.2026 tekemä päätös valinnasta yleisurheilun Karlstadissa 1.2.2026 järjestettäviin yleisurheilun halli-PM-kilpailuihin

ASIA
Yleisurheilu – Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT
Suomen Urheiluliitto ry
B

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS              

Suomen Urheiluliitto ry (jäljempänä Urheiluliitto, liitto) on 23.1.2026 valinnut 400 metrin juoksijan B:n Karlstadissa 1.2.2026 järjestettäviin yleisurheilun halli-PM-kilpailuihin edustamaan Suomea.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja että hänet valitaan joukkueeseen naisten 400 metrin lajiin B:n sijasta. Lisäksi hän on vaatinut, että SUL velvoitetaan korvaamaan hänelle oikeusturvalautakunnalle suoritettu valitusmaksu.

Päätös oli liiton ilmoittamien valintaperusteiden vastainen. Valintakriteerien mukaan suurin painoarvo tuli asettaa menestysnäkymälle. Näin ollen A olisi tullut valita joukkueeseen B:n sijasta. A:n ulkoratojen ennätys oli 53,12 s, ja hänen kymmenen parhaan juoksun keskiarvonsa 53,278. Hänen paras ulkorata-aikansa vuonna 2025 oli 53,79. Hän oli tällä hetkellä erittäin hyvässä ja uransa parhaassa kunnossa. Hän oli tänä vuonna juossut seuraavat ajat: 200 metriä lyhyt rata: 24,06 (11.1.2026); 400 metriä lyhyt rata 54,27 (18.1.2026); 600 metriä lyhyt rata 1:32.51 (11.1.2026); 800 metriä pitkä rata 2:09.15 (21.1.2026).

B:n ennätys 400 metrillä oli 54,12, jonka hän oli juossut kesällä 2025. B oli juossut ainoastaan yhden kerran 400 metrin matkan kilpailuissa vuonna 2025. Hän oli juossut lyhyellä radalla hallissa ennätyksensä 54,78. A oli juossut 18.1.2026 eli valintapäivään mennessä Helsingissä 400 metriä lyhyellä radalla aikaan 54,27, ja hän oli ennätyskunnossa. B ei ollut vuonna 2026 juossut valintapäivään 22.1.2026 mennessä yhtään 400 metrin kilpailua, joten hän ei ollut antanut mitään näyttöä 400 metrin kunnostaan. B oli valintapäivän jälkeen 24.1.2026 juossut Helsingissä 400 metriä samalla lyhyellä radalla ennätyksensä 54,78. Aika oli hyvä, mutta selvästi heikompi kuin A:n aika koskaan vuosina 2020, 2022, 2023, 2024 ja 2025 halli-PM-kilpailuissa, joihin nyt tehdyllä päätöksellä oli valittu urheilijat. Lisäksi edellä mainittu B:n aika oli selvästi heikompi kuin A:n aika 54,27 samassa hallissa ja samoissa olosuhteissa viikkoa aikaisemmin. Myös B:n vuoden 2025 aika ja ennätys oli selvästi heikompi kuin A:lla. A oli kaikilla valintaan vaikuttavilla mittareilla B:tä parempi. Valintapäivään mennessä B:n näyttö oli viisi kuukautta aikaisemmin 15.8.2025 juostu 400 metrin ulkoratatulos 54,12, kun taas A:n ennätys oli 53,12 ja viime vuoden tulos 53,79. Lisäksi B oli vuonna 2026 juossut 300 metriä hallissa aikaan 37,82. Mainittu 300 metrin tulos ei kuitenkaan käynyt näytöksi 400 metrin matkasta tai kunnosta, koska kysymys oli täysin eri matkasta ja lajista. Myöskään valintakriteereissä ei ollut mainittu, että valinta voisi perustua toiseen lajiin. Urheiluliitto ei ennen valintaa ollut lainkaan ollut yhteydessä A:han tai tämän valmentajaan. Tämä oli poikkeuksellista, ja menettely oli ollut tältä osin virheellinen.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Urheiluliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja arvokilpailuvalintaa koskeva päätös pysytetään. Lisäksi liitto on vaatinut, että valittaja velvoitetaan suorittamaan liitolle korvauksena lautakuntakuluista 500 euroa.

Urheiluliitto oli tehnyt valintapäätöksen tekemiensä ja julkaisemiensa PM-halleja 2026 koskevien valintaperusteiden mukaisesti. Valinta oli tehty valintajärjestelmään kirjattuja päämääriä ja painoarvoja seuraten, eikä valintapäätös ollut myöskään syrjivä. Valintaperusteena oli ollut pyrkimys valita paras mahdollinen joukkue ja painottaa arvioitua menestysnäkymää ja suorituskykyä PM-halleissa 2026 sekä kilpailutuloksia vuosien 2025 ja 2026 aikana. Koska valintapäätöksen ajankohta oli hallikauteen 2026 nähden aikainen, valintajärjestelmä oli perustunut kokonaisarvioon, jossa näyttöjä oli tarkasteltu tilannekohtaisesti ja valinta oli perustunut vahvasti SUL:n huippu-urheilujohdon asiantuntija-arvioon menestysnäkymästä ja suorituskyvystä. Merkittävä vastuu oli jätetty valitsijalle näyttöjen tulkinnassa ja menestysnäkymää koskevan arvion tekemisessä. Urheiluliitto oli asettanut suurimman painoarvon arvioidulle menestysnäkymälle ja suorituskyvylle PM-halleissa 2026 (1.2.2026) sekä kilpailutuloksille 1.1.2025–22.1.2026 välisenä aikana. Tuoreita kilpailunäyttöjä ei varhaiseen valintapäivään mennessä ehtinyt hallikauden 2026 aikana kaikissa kilpailuohjelman lajeissa ja kaikilta potentiaalisilta urheilijoilta tulla. Kilpailutulosten huomioimisen osalta ei ollut rajattu sitä, minkä lajien kilpailutulokset huomioidaan, vaan huomioitavina olivat kaikki kilpailutulokset kyseiseltä aikaväliltä.

Valinta-asia kohdistui PM-hallien 400 metrin juoksuun, jonka läheisimmät rinnakkaislajit ovat 300 metrin ja 500 metrin juoksu. Mainittujen valintajärjestelmän valintaperiaatteiden mukaisesti 300 metrin juoksun tulokset oli mahdollista arvioida osana menestysnäkymän ja suorituskyvyn arviointia, ja ne tuli huomioida annetussa aikaikkunassa tehtyinä kilpailutuloksina.

Urheiluliitto oli vertaillut B:n ja A:n kilpailutuloksia valintajärjestelmän määrittämässä aikaikkunassa ja muodostanut arvion urheilijoiden menestysnäkymästä ja suorituskyvystä PM-halleissa 2026. A:n paras aika 400 metrin osalta oli parempi kuin B:n paras aika samalla matkalla vuonna 2025. Toisaalta valintakriteerien mukaan valintaa ei tehty koko kilpailutulosaikavälin aikana tehdyn yksittäisen piikkituloksen perusteella vaan kokonaisarviointina. A:n kaikki vertailussa määritetyt keskiarvotulokset olivat heikommat kuin B:n 400 metrin aika kesältä 2025. A:n kuudestatoista juoksusta vain kaksi oli nopeampia kuin B:n ainoa 400 metrin tulos kyseiseltä matkalta vuodelta 2025. Muiden matkojen tulosten perusteella vertailukelpoinen oli 300 metrin tulos, joka oli tasaväkinen, mutta niukasti B:n eduksi. Mitä tuli hallikauden 2026 tuloksiin, B:n oli arvioitu tehneen huomattavasti kesän 2025 tulostasoaan paremman tuloksen 300 metrin juoksussa, minkä vuoksi hänen suorituskykynsä kohti PM-halleja 2026 oli arvioitu olevan jopa perinteisesti hitaammalla lyhyellä radalla merkittävästi parempi kuin kesän 2025 suorituskyky pitkällä radalla on ollut. A:n oli arvioitu tehneen ajallisesti samantasoisia suorituksia hallikaudella 2026 lyhyellä radalla kuin kesällä 2025 pitkällä radalla. A:n suorituskyvyn arvioitiin olevan kohti PM-halleja ajallisesti samalla tasolla kuin hänen tulostasonsa on ollut kesällä 2025. Vertailussa kesän 2025 kilpailutulosten arviointiin, jossa (300 metrin ja 400 metrin) tulostaso oli näiden kahden urheilijan välillä varsin tasainen, oli B selvästi parantanut tasoaan. Näihin seikkoihin pohjautuen SUL oli valintapäätöksessään arvioinut, että paras mahdollinen joukkue saavutetaan naisten 400 metrillä valitsemalla Suomen toiseksi edustajaksi B.

B on vastauksessaan todennut, että joukkuevalinnan oli tehnyt Suomen Urheiluliitto, jolle B oli ilmoittanut olevansa käytettävissä, mikäli hänet valitaan joukkueeseen. Hänellä ei ollut valituksen johdosta muuta lausuttavaa.

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään todennut muun ohella seuraavan. Oli selvää, ettei Urheiluliitto ollut ennen valintaa laskenut A:n vuoden 2025 juoksujen keskiarvoja, vaan ne oli laskettu vain nyt käsiteltävässä asiassa annettua vastausta varten. A oli menestynyt hyvin tärkeimmissä kilpailuissa vuonna 2025 ja oli saavuttanut 400 metrillä kaksi henkilökohtaista SM-hopeaa ja pronssia 200 metrin hallista. B taas ei ollut saavuttanut yhtään henkilökohtaista SM-mitalia. A oli myös osoittanut 400 metrin kunnon ja suorituskyvyn juoksemalla ennen valintapäivää 18.1.2026 400 metriä lyhyellä radalla aikaan 54,27 eli ajan, joka on 30-vuotiaiden Suomen ennätys. Tämä näyttö olisi tullut ottaa huomioon valintaa tehtäessä. B ei ollut ennen valintaa juossut lainkaan 400 metrin matkaa vuonna 2026, ja hänen edellinen ja ainoa juoksunsa kyseiseltä matkalta oli juostu viisi kuukautta aiemmin aikaan 54,12 (ulkoradalla). B ei ollut valintapäivään mennessä antanut riittävää näyttöä kunnostaan, eikä häntä siten olisi pitänyt valita joukkueeseen. Urheiluliitto oli valinnut B:n pelkästään tämän hallissa 17.1.2026 juokseman 300 metrin tulosten perusteella, vaikka kyseessä oli täysin eri matka. Heti valintapäivän jälkeen B oli 24.1.2026 juossut 400 metriä aikaan 54,78, kun A oli viikkoa aiemmin juossut kyseisen matkan samassa hallissa identtisissä olosuhteissa aikaan 54,27. Se, että Urheiluliitto oli käyttänyt vertailussa A:n useiden juoksujen keskiarvoa, oli epäasianmukaista, sillä A käytti pienempiä kilpailuja harjoituksellisiin tarkoituksiin. A ei ollut yhteentoista vuoteen jäänyt ilman henkilökohtaista SM-mitalia. Hän oli tällä hetkellä uransa parhaassa kunnossa. Urheiluliiton vastauksessa oli lisäksi sivuutettu vuoden 2025 arvokilpailujen sijoitukset kokonaan. A oli saavuttanut vuonna 2025 hopeaa sekä hallista että Kalevan kisoista ja ollut PM-halleissa kolmas. B ei ollut näissä kilpailuissa menestynyt.

A on kiistänyt kulukorvausvaatimuksen määrältään ja perusteeltaan. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa urheilijaa korvaamaan lajiliiton kuluja.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Urheiluliitto on valinnut yleisurheilun halli-PM-kilpailuihin 400 metrin joukkueeseen B:n.  Valittaja on katsonut, että julkaistujen valintakriteerien perusteella hänet olisi tullut valita mainittuun kilpailuun.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011, UOL 18/2014, UOL 1/2016, UOL 11/2018, UOL 3/2020 ja UOL 3/2023 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava taho, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto tai Olympiakomitea, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden se arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko päätös tarkoituksenmukainen.

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti. Edellä selostettua oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohtaa on tulkittu lautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti siten, että lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvokilpailuvalintoja koskevissa valitusasioissa sen tutkiminen, onko selkeästi asetettuja ja julkaistuja valintakriteereitä noudatettu, sekä lisäksi sen arvioiminen, onko tehty valintapäätös esimerkiksi henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä.

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen. Valinnoilla on urheilijoille suuri merkitys, ja valituksi tulleen urheilijan on tiedon valinnasta saatuaan voitava keskittyä yksinomaan menestymään kyseisessä kilpailussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tässä asiassa Urheiluliitto on julkistanut etukäteen valintakriteerit Ruotsin Karlstadissa 1.2.2026 järjestettäviin Pohjoismaiseen hallimaaotteluun ja Pohjoismaisiin hallimestaruuskilpailuihin (”PM-hallit”). Asiassa on siten kysymys siitä, onko liitto noudattanut etukäteen ilmoitettuja valintakriteereitä valitessaan kilpailuihin B:n ja jättäessään A:n valitsematta, eli onko urheilijavalintaa koskeva päätös ollut Urheiluliiton valintakriteereiden mukainen.

Sovellettavat valintakriteerit

Urheiluliiton julkaisemien valintakriteerien kohdassa 2.1 on lueteltu yleiset valintaehdot ja todettu, että PM-halleihin valitaan vain sellaisia urheilijoita, joiden kohdalta kyseiset, samassa kohdassa täsmennetyt ehdot täyttyvät. Kohdassa 2.2 on todettu, että PM-halleihin valitaan kaksi urheilijaa lajia kohden. Kohdassa 2.3 on todettu, että PM-halleihin 2026 pyritään valitsemaan paras mahdollinen joukkue kokonaisuudessaan käytettävissä olevista halukkaista urheilijoista ja että valinnoissa suurin painoarvo asetetaan 1) arvioidulle menestysnäkymälle ja suorituskyvylle PM-halleissa 2026 sekä 2) kilpailutuloksille vuosien 2025 ja 2026 aikana valintapäivään mennessä. Alaviitteessä 1 on tältä osin täsmennetty, että koska valintapäivä PM-halleihin 2026 osuu hyvin aikaiseen vaiheeseen hallikauteen 2026 nähden, huomioidaan valinnoissa merkittävällä tavalla vuoden 2025 tehdyt tulokset. Valinnat tehdään kokonaisarviona, eikä kyse näin ollen ole pelkästään parhaasta yksittäisestä tuloksesta koko arvioitavassa aikaikkunassa. Kilpailutulokset huomioidaan hallikauden 2026 osalta 22.1.2026 kilpailuissa annettuihin näyttöihin asti. Lisäksi valintakriteerien kohdan 2.4 ”Kilpailukykyisyys ja kuntoisuus” mukaan joukkueeseen valittujen urheilijoiden tulee valintapäivänä 23.1.2026 ja sen jälkeen kilpailupäivään saakka täyttää valintakriteerit kokonaisuudessaan ja olla kilpailukykyisiä ja -kuntoisia.

Oikeusturvalautakunnan arviointi ja johtopäätökset

Asiassa ei ole väitetty, etteivät sekä B että A olisi täyttäneet valintakriteerien kohdassa 2.1 mainittuja yleisiä valintaehtoja. Siten kysymys on ennen muuta siitä, onko Urheiluliiton päätös ollut julkistettujen valintaperusteiden kohdissa 2.2, 2.3 ja 2.4 mainittujen kriteerien vastainen.

Edellä selostettujen valintakriteereiden määräysten sisältö on varsin tulkinnanvarainen ja avoin. Varsinkin maininnat siitä, että kilpailuihin pyritään valitsemaan paras mahdollinen joukkue kokonaisuudessaan ja että suurin painoarvo asetetaan arvioidulle menestysnäkymälle ja suorituskyvylle PM-halleissa, sekä erityisesti alaviitteen maininta, jonka mukaan valinnat tehdään kokonaisarviona eikä kyse näin ollen ole pelkästään parhaasta yksittäisestä tuloksesta, viittaavat siihen, että valitsijalle on tarkoituksellisesti jätetty laaja harkintavalta urheilijoiden vertailuun ja valintapäätöksen tekemiseen. Valintaperusteissa on toisaalta eräiltä osin täsmennetty kriteerejä ja näiltä osin rajoitettu liiton harkintavaltaa. Tällaiseksi tarkennetuksi vertailukriteeriksi on katsottava kohdan 2.3 alakohdan 2 maininta siitä, että valinnassa suurin painoarvo annetaan kilpailutuloksille vuosien 2025 ja 2026 aikana valintapäivään eli 23.1.2026 mennessä. Edellä mainitussa alaviitteessä on lisäksi täsmennetty, että koska valintapäivä osuu hyvin aikaiseen vaiheeseen hallikautta, huomioidaan valinnoissa merkittävällä tavalla vuoden 2025 tehdyt tulokset.

Liitto on oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa selostanut B:n ja A:n välillä tehtyä vertailua. Liitto on muun ohella todennut, että A:n kaikki vertailussa määritetyt keskiarvotulokset olivat heikommat kuin B:n 400 metrin aika kesältä 2025 ja että A:n kuudestatoista juoksusta vain kaksi oli nopeampia kuin B:n ainoa 400 metrin tulos kyseiseltä matkalta vuodelta 2025. Lisäksi liitto on ottanut huomioon 300 metrin tuloksen ja todennut sen olleen tasaväkinen, mutta niukasti B:n eduksi. Edelleen liitto on todennut, että vuoden 2025 vertailu juoksijoiden välillä oli ollut tasaväkinen. Liitto on myös todennut, että koska molemmat kilpailijat olivat tehneet tuoreita kilpailutuloksia hallikauden 2026 aikana ja tuoreilla näytöillä on suorin yhteys menestysnäkymiä ja suorituskykyä koskevaan arvioon, oli tarkasteltava erityisesti hallikauden 2026 näyttöjä. Niiden osalta Urheiluliitto on edeltä ilmenevällä tavalla ottanut huomioon erityisesti B:n 17.1.2026 tekemän kilpailutuloksen 300 metrin juoksussa. Liitto on arvioinut B:n selvästi parantaneen tasoaan kesästä 2025 ja A:n tehneen ajallisesti samantasoisia suorituksia hallikaudella 2026 lyhyellä radalla kuin kesällä 2025 pitkällä radalla. A on kyseenalaistanut liiton arvioinnin erityisesti siltä osin, kuin huomioon on otettu 300 metrin tulokset. Lisäksi hän on katsonut, ettei 400 metrin juoksujen keskiarvoja olisi pitänyt ottaa huomioon siten kuin liitto on tehnyt. Vielä A on lausunut liiton tarkoitushakuisesti sivuuttaneen kokonaan vuoden 2025 arvokilpailuiden sijoitukset.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei valintakriteereissä ole annettu vuosien 2025 tai 2026 kilpailutulosten osalta yksiselitteisiä määräyksiä tai ohjeita siitä, miten nämä tulokset on otettava urheilijoita vertailtaessa huomioon. Tältä osin kysymys on ollut valitsijalle eli liitolle jätetystä harkintavallasta. Vaikka valintakriteereissä on erikseen mainittu, että valinnassa suurin painoarvo annetaan kilpailutuloksille vuosien 2025 ja 2026 aikana valintapäivään mennessä, tämäkin maininta on jättänyt liitolle laajan harkintavallan sen suhteen, millä tavalla painotus tehdään ja miten kuntotekijät ja lajisuoritukset arvioidaan. Lisäksi kyseisen kohdan yhteyteen kirjatussa alaviitteessä on edellä selostetusti korostettu kokonaisarviota ja todettu, että kyse ei ole parhaasta yksittäisestä tuloksesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tällaisessa tilanteessa lautakunnan toimivaltaan ei kuulu arvioida, miten esimerkiksi lajia lähellä olevien rinnakkaislajien, kuten tässä 300 metrin juoksun, suoritukset otetaan vertailussa huomioon tai otetaanko lajisuoritusten keskiarvo huomioon, mikäli ei ole ilmeistä, että harkinta on tehty epäasianmukaisin perustein.

Kun kuitenkin valintaperusteissa on nimenomaisesti mainittu, että valinnassa huomioidaan merkittävällä tavalla vuoden 2025 suoritukset, liiton on tullut lähtökohtaisesti noudattaa tätä ennalta ilmoittamaansa täsmennystä. Valintakriteereissä on niin ikään nimenomaisesti todettu, että valinnat tehdään kokonaisarviona eikä kyse näin ollen ole pelkästään parhaasta yksittäisestä tuloksesta koko arvioitavassa aikaikkunassa. Näistä ennakkoon ilmoitetuista harkintaperusteista huolimatta liitto on vastauksestaan ilmenevin tavoin painottanut harkinnassaan huomattavasti hallikauden 2026 tuloksia ja erityisesti B:n yksittäistä 300 metrin kilpailutulosta, joka oli tehty 17.1.2026.

Tältä osin liitto on todennut vertailleensa B:n ja A:n kilpailusuorituksia vuodelta 2025 ja päätyneensä siihen, että vertailu oli tasaväkinen. Liitto on perustellut hallikauden 2026 tulosten painottamista sillä, että molemmat urheilijat olivat tehneet tuoreita kilpailutuloksia hallikauden 2026 aikana ja tuoreilla kilpailunäytöillä oli suorin yhteys arvioon menestysnäkymästä ja suorituskyvystä PM-halleissa 2026. Lisäksi liitto on perustellut B:n edellä mainitun 300 metrin kilpailutuloksen erityistä huomioon ottamista sillä, että tulos oli kova kansainvälisen tason tulos ja osoitti B:n olevan selvästi paremmassa kunnossa 300 ja 400 metrin matkoilla kuin kesällä 2025.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valintaperusteiden kohdan 2.3 alakohdissa 1 ja 2 lausuttuja valintaperusteita on tulkittava kokonaisuutena. Ottaen huomioon, että valintaperusteiden kohdan 2.3 alakohdassa 1 on nimenomaisesti mainittu olennaisina valintaperusteina arvioitu menestysnäkymä ja suorituskyky PM-halleissa 2026, oikeusturvalautakunta katsoo liiton voineen harkinnassaan painottaa hallikauden 2026 tuloksia vuoden 2025 kilpailutulosten asemesta ja lisäksi ottaa korostetulla tavalla huomioon B:n edellä mainitun yksittäisen 300 metrin juoksun kilpailutuloksen.

Urheiluliiton ei siten voida katsoa menetelleen ennakkoon asetettujen valintakriteerien vastaisesti. Asiassa ei muutoinkaan ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella Urheiluliiton olisi katsottava käyttäneen sille valintakriteereissä annettua harkintavaltaa selvästi väärin taikka ylittäneen harkintavaltansa rajat. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella arvokilpailuvalintaa olisi pidettävä valittajaa syrjivänä tai johonkin lainvastaiseen tai epäasialliseen seikkaan perustuvana. Kun kysymys on yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta harkintavallan käyttämisestä, oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, onko arvokilpailuvalintaa koskeva päätös ollut tarkoituksenmukainen. Tällainen harkintavalta on valintakriteerien perusteella kuulunut valitsijalle. 

Edellä lausutuin perustein asiassa ei ole ilmennyt, että Urheiluliiton etukäteen ilmoitettuja valintakriteereitä olisi rikottu. Asian käsittelyssä ei myöskään ole selvitetty tapahtuneen valittajan väittämää menettelyvirhettä. Valitus on siten hylättävä.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Valitus hylätään kokonaisuudessaan, joten A on lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan Urheiluliiton kohtuulliset lautakuntakulut asiassa. Liitto on vedonnut muun ohella valintaperusteiden kohtaan 4.2.2 (Valitusten ennaltaehkäiseminen ja kulujen rajoittaminen), jossa on suositettu, että ennen valituksen tekemistä oikeusturvalautakuntaan eriävä näkemys liiton tekemästä päätöksestä sekä valituksen tekemisen harkitseminen tuodaan viivytyksettä liiton tietoisuuteen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintapäätöksestä ei ole informoitu A:ta, eikä myöskään A:n tiedusteluun 25.1.2026 annetussa liiton edustajan vastauksessa ole yksilöity, mitkä seikat olivat vaikuttaneet liiton harkintaan valinnassa. Tähän seikkaan ja valintakriteerien muotoiluun nähden oikeusturvalautakunta katsoo olevan kohtuullista, että asianosaiset pitävät lautakuntakulunsa asiassa vahinkonaan.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Suomen Urheiluliitto ry:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

A:n valitusmaksun korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja                                               

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala (pj.), Tom Hedkrok (eri mieltä), Hilla Marjoranta ja Kimmo Suominen

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Jäsen Hedkrok:

Yhdyn lautakunnan asiaselosteeseen ja perusteluihin soveltuvin osin muuten, mutta katson enemmistön ratkaisusta poiketen, että valitus olisi tullut hyväksyä. Suomen Urheiluliitto (SUL) ei ole tehnyt valintaa omien valintakriteeriensä mukaisesti. Vaikka kriteerit ovat väljät ja antavat liitolle suurta harkintavaltaa, on tässä tapauksessa valinta tehty noudattamatta näitä kriteerejä.

SUL on ilmoittanut selkeän valintajärjestelmän, joka määrittää Pohjoismaisen hallimaaottelun ja Pohjoismaisen hallimestaruuskilpailujen 1.2.2026 (”PM-hallit 2026” tai ”kilpailu”) lajiohjelman, urheilijamäärän sekä urheilijoiden valintaperusteet kyseiseen kilpailuun.

Päätöstä tehdessään SUL on pitänyt B:n valinnan tärkeimpänä perusteena hänen 17.1.2026 juoksemaansa 300 metrin aikaa. Valittaja A on katsonut, että 300 metrin tulosta ei voida pitää näyttönä kunnosta ja menestymismahdollisuuksista 400 metrillä, koska kyse on eri matkasta ja lajista. Valintakriteereissä ei ole ilmoitettu, että muun lajin tuloksia voitaisiin käyttää kilpailuun valinnan perusteena. A katsoo valituksessaan, että tämä on ollut poikkeuksellista. Lisäksi A katsoo, että kokonaisarvio hänen suorituksistaan 400 metrin matkalla valintakriteereissä määriteltynä ajanjaksona on parempi. A:n mukaan B:llä ei ole yhtään kilpailusuoritusta nimenomaan lyhyen radan 400 metrin juoksusta ja pitkällä radallakin valintakriteerin mukaisena ajanjaksona yksi. Katson, että nämä huomautukset ovat perusteltuja.

SUL:n selkeästi ilmoittamien valintaperusteiden mukaan painoarvo annetaan urheilijan arvioidulle menestyskyvylle ja kilpailutuloksille vuosilta 2025–2026. Koska valintapäivä PM-halleihin 2026 osuu hyvin aikaiseen vaiheeseen hallikauteen 2026 nähden, huomioidaan valinnoissa merkittävällä tavalla vuoden 2025 tehdyt tulokset. Valinnat tehdään kokonaisarviona, eikä kyse näin ollen ole pelkästään parhaasta yksittäisestä tuloksesta koko arvioitavassa aikaikkunassa.

SUL ei ole noudattanut asettamiaan valintakriteerejä. Vastoin asetettuja kriteerejä valinta on tehty selkeästi yhden yksittäisen tuloksen perusteella eikä kokonaisarviona. Tulos on lisäksi tehty sellaisessa lajissa, jota ei ole mainittu valintajärjestelmässä eikä sen lajiohjelmassa. Valintajärjestelmässä on ilmaistu kaikki lajit, joissa valinnat tehdään, mutta valinta on tehty tämän luettelon ulkopuolella olevan lajin yksittäisen tuloksen perusteella. Oletuksena on ollut, että valinta tehdään niiden lajien tuloksista, jotka on valintajärjestelmässä selkeästi ilmoitettu. Lisäksi valinta olisi tullut suorittaa kokonaisarviona koko arvioitavana olevassa aikaikkunassa, eikä pelkästään parhaasta yksittäisestä tuloksesta.

Lajiliiton selkeästi julkaisemia valintakriteerejä tulee tulkita ahtaasti ja suppeasti.  Urheilijan oikeusturva edellyttää, että selkeästi ilmoitettuihin valintakriteereihin tulee voida luottaa. Valintakriteerien laajentaminen selkeästi ilmoitettuihin valintakriteereiden ulkopuolelle johtaisi mielivaltaiseen valintaan, jossa urheilijan oikeusturva vakavasti vaarantuu.

Katson, että valintaa ei voi perustaa muuhun lajiin tai rinnakkaislajeihin kuin valittavaan matkan tuloksiin, ellei niistä ole ilmoitettu valintakriteerin yhteydessä tai muuten urheilijoille nimenomaisesti etukäteen.

Urheilijoilla tulisi olla tieto sellaisesta valintakriteeristön laajentamisesta tai muuttamisesta. SUL on valintajärjestelmässään ilmoittanut, että ”SUL pidättää oikeuden muuttaa, korjata tai päivittää tämän valintajärjestelmän sisältöjä tilanteen vaatiessa. SUL voi tehdä tarkennuksia valintakirjauksiin selkeyden vuoksi, linjausten tarkentamiseksi tai muuttamiseksi tai esimerkiksi EA:n/kilpailujärjestäjän/arvokilpailukohtaisten valintaperusteiden tai niiden tulkinnan muuttuessa. SUL voi myös muuttaa tämän valintajärjestelmän kirjauksia painavien perusteiden vallitessa urheilullisin perustein. Muutokset ja päivitykset merkitään SUL:n nettisivuilla julkaistavaan dokumenttiin ja päivitetty valintajärjestelmä julkaistaan aina mahdollisimman pian.” Tämä korostaa SUL:n velvollisuutta ilmoittaa muutoksista, korjauksista ja päivityksistä. Urheilijoilla on oikeus luottaa, että niin myös tapahtuu.

Tässä tapauksessa muutoksista ei ole ilmoitettu, eikä sellaista ole edes väitetty. A:lla ei ole ollut tietoa, että valinta 400 metrin kilpailuun voidaan poikkeuksellisesti tehdä 300 metrin juoksutuloksen perusteella eikä, josta syystä SUL:n valintakriteerien ulkopuolisen lajin yksittäisen tuloksen käyttäminen on johtanut urheilijan kannalta yllättävään ja ennakoimattomaan lopputulokseen. 

Hyväksyttävää voi olla, että toisen lajin kuin sen, mihin kilpailuun urheilijaa ollaan valitsemassa, tuloksia käytetään valinnassa yhtenä osana kokonaisharkintaa. Nyt valinta kuitenkin perustuu hyvin pitkälle yksittäiseen, toisessa lajissa tehtyyn tulokseen. Lisäksi SUL:n tekemä vertailu yhdestä ulkoratojen 400 metrin tuloksesta peräti 16 juostun 400 metrin kilpailun keskiarvoon, ei ole kestävää eikä täytä valintakriteerinä olevan kokonaisharkinnan edellytyksiä.

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen. Valinnoilla on urheilijoille suuri merkitys, ja valituksi tulleen urheilijan on tiedon valinnasta saatuaan voitava keskittyä yksinomaan menestymään kyseisessä kilpailussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Edellä minituilla perusteilla katson, että valinta on tehty valintakriteerien vastaisesti ja valitus tulee hyväksyä. Siten myös valitusmaksu tulisi palauttaa.