7/2026 Jalkapallo –  Kurinpito – Kurinpitosakko – Turvallisuusmääräysten rikkominen – Ankara vastuu – Vastuu kannattajien toiminnasta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 7/2026
18.2.2026                                
Diaarinro 33/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Palloliitto ry:n kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätös 8.10.2025 nro 145/2025

ASIA

Kurinpito – Kurinpitosakko – Turvallisuusmääräysten rikkominen – Ankara vastuu – Vastuu kannattajien toiminnasta

MUUTOKSENHAKIJA
Pallokerho Keski-Uusimaa ry (PKKU)

KUULTAVA

Suomen Palloliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS       

Miesten jalkapallon Ykkösen 23.8.2025 pelatusta ottelusta EPS–PKKU laaditun erotuomariraportin mukaan EPS:n pelaaja nro 7 oli kävellyt joukkueen toisen henkilön kanssa pois tekniseltä alueelta kohti päätyä kiihtyneessä tilassa ja huudellut jotain matkalla kohti katsomoa. Toinen henkilö oli estellyt pelaajaa menemästä kohti katsomoa. Samalla vierasjoukkueen kannattaja oli huudellut katsomosta pelaajalle, joka oli vaikuttanut vastaavan huuteluun. Sama vierasjoukkueen kannattaja oli suuttunut ja tullut katsomosta kenttäalueelle ja lyönyt EPS:n pelaajaa. Kotijoukkueen teknisellä alueella olleita henkilöitä oli juossut kohti lyöjää. Tilanteesta ei kuitenkaan ollut aiheutunut tappelua, vaan järjestyksenvalvoja oli ehtinyt paikalle ja ottanut pelaajaa lyöneen kannattajan kiinni.

Suomen Palloliitto ry:n kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja oli päätöksellään 8.10.2025 nro 145/2025 määrännyt PKKU:lle 300 euron sakon.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja oli katsonut erotuomarivalmentajan raportin ja sen ohessa toimitetun videoaineiston sekä PKKU:n ja EPS:n vastineiden perusteella näytetyksi, että EPS:n pelaajan kävellessä tekniseltä alueelta kohti päätyä PKKU:n kannattaja oli tullut vieraskannattajille varatusta katsomosta kenttänurmelle ja lyönyt EPS:n pelaajaa näiden välisen sanailun jälkeen. PKKU:n kannattajan poistumista katsomosta kenttäalueelle oli pidettävä turvallisuusmääräysten kohdassa 4.1.9 tarkoitettuna kiellettynä poistumisena pelikentälle, ja PKKU:n kannattajan EPS:n pelaajaan kohdistamaa lyöntiä turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.3 vastaisena epäasiallisena käytöksenä. PKKU:n kannattajan ja EPS:n pelaajan välisen sanailun tarkempi sisältö oli jäänyt epäselväksi, joten sanailun luonnetta ei ollut mahdollista arvioida sääntöjenvastaisuuden näkökulmasta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella oli jäänyt epäselväksi ja siten näyttämättä, että PKKU:n häiriötä aiheuttanut kannattaja oli PKKU:n vastineessa mainittu henkilö. Kuitenkin katsojan sijainnin perusteella häntä oli pidettävä PKKU:n kannattajana. PKKU:n kannattajan menettely merkitsi turvallisuusmääräysten rikkomista. Koska PKKU oli ankarassa vastuussa kannattajiensa käyttäytymisestä, PKKU:lle voitiin määrätä turvallisuusmääräysten rikkomisesta rangaistus. PKKU:n toteuttamat turvallisuusjärjestelyt sekä ennaltaehkäisevät ja reaktiiviset toimet voitiin ottaa huomioon rangaistuksen laatua ja määrää arvioitaessa.
 

VALITUS

PKKU on valituksessaan vaatinut, että kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätös kumotaan ja asiassa todetaan, ettei PKKU ole vastuussa yksityishenkilön toiminnasta vierasottelussa 23.8.2025 eikä myöskään jatkossa seuran omien kotiotteluiden tapahtumien ulkopuolella. Lisäksi valittaja pyytää vastuusäännösten tulkintaa selvennettäväksi sen osalta, missä määrin seura voi olla vastuussa yksityishenkilön toimista tilanteissa, joissa henkilö ei ole seuran jäsen tai edustaja taikka seuran organisoiman kannattajaryhmän jäsen.

Katsojakäyttäytymiseen liittyvän kurinpitovastuun soveltaminen tässä tapauksessa oli virheellistä ja kohtuutonta. Otsikon ottelutapahtuma on ollut Espoon Palloseuran EPS kotiottelu. Palloliiton sääntöjen mukaan vastuu ottelutapahtumasta oli aina kotijoukkueella. Ottelussa oli ollut asianmukaisesti järjestetty vieraskannattajien osio katsomoon. PKKU:n vieraskatsomossa oli ollut ottelun alkaessa yksi kannattaja ja myöhemmin, jolloin tapahtumat alkoivat, kolme katsojaa. Päätöksen kohteena oleva henkilö, jonka väitettiin lyöneen EPS:n pelaajaa ottelun yhteydessä, oli seuran tapahtumiin asetetussa porttikiellossa. Kyseinen henkilö ei ollut seuran virallinen fani eikä ollut millään lailla mukana seuran organisoimassa toiminnassa. Seura ei voi olla vastuussa yksityishenkilön teoista, jos henkilö ei ole seuran jäsen, toimija tai millään tavalla sen organisoiman kannattajaryhmän osa. Kyseinen henkilö ei edustanut seuraa eikä sen arvoja, eikä seuralla ollut keinoja estää häntä liikkumasta julkisilla paikoilla tai vierasotteluissa taikka osallistumasta yleisötilaisuuksiin yksityishenkilönä.
 

VASTAUS

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi Palloliitto on vaatinut, että asianosaiset määrätään vastaamaan itse omista lautakuntakuluistaan ja valitusmaksusta asiassa.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan 8.10.2025 antama päätös oli Palloliiton rangaistus- ja turvallisuusmääräysten sekä vakiintuneen kurinpitokäytännön mukainen. Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdan 3.5 mukaan seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa. Tämä kurinpitokäytännössä vakiintunut periaate oli vahvistettu myös oikeusturvalautakunnassa ja urheilun kansainvälisessä vetoomustuomioistuimessa.

Tässä tapauksessa kurinpitovaliokunta oli todennut, että vieraskannattajaksi tunnistettu henkilö oli poistunut katsomosta kenttäalueelle ja lyönyt vastustajan pelaajaa, mikä oli turvallisuusmääräysten vakava rikkomus. Kurinpitovaliokunta oli ankaran vastuun periaatteen mukaisesti määrännyt sakon riippumatta siitä, oliko seura voinut konkreettisesti estää yksittäisen henkilön toimintaa. Tämä tulkinta oli linjassa sekä Palloliiton kurinpitokäytännön että oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön kanssa. Päätöksessä oli otettu huomioon myös rangaistusta lieventävät seikat. Seura oli jo ennen tätä tapahtumaa määrännyt kyseiselle henkilölle porttikiellon omiin kotiotteluihinsa ja pyrkinyt ennaltaehkäisemään häiriökäyttäytymistä. Sen vuoksi riittäväksi seuraamukseksi oli katsottu tavanomaista rangaistusta lievempi 300 euron suuruinen sakko. Valittajan esittämä väite siitä, ettei seura voisi olla vastuussa yksittäisen henkilön toiminnasta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin.

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään toistanut valituksessaan esittämänsä sekä todennut muun ohella seuraavaa. Sääntöjen sisältö muodosti asiassa keskeisen ongelman. Kyseinen sääntökohta oli vanhentunut ja käytännön toiminnan kannalta epäjohdonmukainen. Sääntö tulisi kokonaisuudessaan uudistaa. Espoossa epäasiallisesti käyttäytynyt henkilö ei ollut seuran kannattaja, eikä PKKU:lla ollut virallista faniryhmää. Seura ei voinut järjestää jokaiseen vierasotteluun omaa järjestyksenvalvontaa vieraskannattajille varattuun katsomonosaan sen varalta, että sinne saattaisi eksyä joku yksittäinen henkilö, jonka toimintaan seuralla ei ollut määräysvaltaa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnä siitä, oliko edellä kuvattuun häiriökäyttäytymiseen syyllistynyt henkilö sovellettaviksi tulevissa Palloliiton säännöissä tarkoitettu PKKU:n kannattaja. Toiseksi asiassa on ratkaistava, onko PKKU vastuussa kyseisen henkilön menettelystä. Kolmanneksi on arvioitava, johtaisiko turvallisuusmääräysten soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat sääntömääräykset

Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdan 1.3 mukaan turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisiin rankaisutoimenpiteisiin.

Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin a-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton tai sen jäsenpiirin voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai piirin sääntöjen nojalla annetaan.

Rangaistusmääräysten 3 §:n 1 e-kohdan mukaan määrättävä rangaistus voi olla sakko.

Turvallisuusmääräysten kohdan 3.5 mukaan seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa. Kohdan 4.1.3 mukaan ottelutapahtumassa on käyttäydyttävä asiallisesti ja muita kohtuuttomasti häiritsemättä.

Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.9 mukaan katsojien pääsy pelikentälle on estettävä ottelutapahtuman aikana. Katsojat eivät saa poistua katsomosta pelikentälle päin ottelutapahtuman aikana. Mikäli kulku katsomoon tapahtuu katsomon edestä, on katsojilla oikeus käyttää katsomon edessä olevaa kulkuväylää katsomoon saapuessaan ja poistuessaan stadionilta tai siirtyessään katsomosta yleisöpalvelualueelle. Kaikenlainen muu katsomosta pelikentälle päin poistuminen on häiritsevää käytöstä.

Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.13 mukaan seuran on neuvoteltava kannattajiensa kanssa turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvistä asioista ennen kauden alkua ja selvitettävä heille myös vierasotteluita koskevat turvallisuus- ja käyttäytymissäännöt.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Onko henkilö ollut Palloliiton säännöissä tarkoitettu PKKU:n kannattaja?

PKKU on lausunut, ettei ottelussa epäasiallisesti käyttäytynyt henkilö ollut seuran kannattaja vaan täysin seuran ulkopuolinen henkilö, jonka käyttäytymistä seura ei olisi voinut kontrolloida. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

PKKU on oikeusturvalautakunnalle toimittamissaan valituksessa ja vastaselityksessä todennut, että kyseinen henkilö oli PKKU:n tiedossa ja että PKKU oli aiemmin määrännyt tälle pysyvän porttikiellon seuran kaikkiin tapahtumiin. Seura on kiistämisperusteenaan vedonnut erityisesti siihen, ettei järjestyshäiriöitä aiheuttanut henkilö ollut seuran virallinen kannattaja eikä ollut millään tavoin mukana seuran organisoimassa toiminnassa. PKKU ei kuitenkaan sinänsä ole kiistänyt kurinpitopäätöksessä kuvattua kyseisen henkilön menettelyä eikä sitä, että henkilö oli ollut vieraskannattajille varatussa katsomon osassa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Palloliiton turvallisuusmääräyksissä ole asetettu seuran vastuun edellytykseksi sitä, että kannattaja olisi osallistunut seuran toimintaan tai että seura ylipäänsä olisi organisoinut kannattajiensa toimintaa. Kun henkilö edellä todetusti oli aiemmin seuran tieten osallistunut kannattajana seuran ottelutapahtumiin ja tapahtumahetkellä seurannut ottelua PKKU:n kannattajille varatulla alueella, oikeusturvalautakunta katsoo asiassa riittävällä varmuudella näytetyksi, että edellä kuvattuun häiriökäyttäytymiseen syyllistynyt henkilö on ollut Palloliiton turvallisuusmääräyksissä tarkoitettu PKKU:n kannattaja. Sillä, että seura aiemmin oli määrännyt kyseiselle henkilölle pysyvän porttikiellon omiin kotiotteluihinsa, ei ole tämän päätelmän kannalta merkitystä. Olennaista on, että katsomosta kentälle tullut ja kotijoukkueen pelaajaa lyönyt henkilö oli seurannut ottelua vierasjoukkueen kannattajille varatussa katsomon osassa PKKU:n kannattajana.  

Onko PKKU vastuussa kannattajansa menettelystä?

Palloliiton turvallisuusmääräysten perusteella PKKU:n vastuu seuran kannattajan käyttäytymisestä ottelutapahtumassa 23.8.2025 on tuottamuksesta riippumatonta eli niin sanottua ankaraa vastuuta (kohta 3.5). Turvallisuusmääräysten perusteella PKKU on siten tuottamuksestaan riippumatta vastuussa siitä, että edellä selostetulla menettelyllään seuran kannattaja oli rikkonut Palloliiton turvallisuusmääräyksiä (ks. UOL 30/2016, UOL 31/2016, UOL 23/2017, UOL 5/2020, UOL 4/2021 ja UOL 13/2023). PKKU:n vastuun tapahtumista perustuessa ankaraan vastuuseen myöskään se, että PKKU:lla ei ollut ollut mahdollisuutta estää henkilöä osallistumasta ottelutapahtumaan, ei vapauta PKKU:ta vastuusta. PKKU:n toimet ja käytettävissä olleet toimet häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseksi on kuitenkin voitu ottaa ja valituksen kohteena olevan päätöksen perusteluiden mukaan myös otettu huomioon määrättyä kurinpitoseuraamusta mitattaessa (UOL 31/2016).

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt, että valituksen kohteena oleva päätös olisi virheellinen myöskään siltä osin, kuin PKKU:n on päätöksessä katsottu olevan vastuussa Palloliiton turvallisuusmääräysten vastaisesta kannattajansa menettelystä.

Oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan UOL 30/2016 katsonut, että ottelun järjestäjän vastuun perustamista ankaraan vastuuseen voidaan pitää sen tavoitteena oleva häiriöiden ja vaaratilanteiden ehkäiseminen huomioon ottaen hyväksyttävänä. Tältä osin myös oikeuskirjallisuudessa on yhteisöjen kysymyksessä ollen pidetty jopa tarkoituksenmukaisena sitä, ettei eräiden tekojen eli esimerkiksi katsomoväkivallan osalta syyksiluettavuutta määräyksissä edellytetä (ks. Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, 2001, s. 122). Oikeusturvalautakunta katsoo, että mainitussa ratkaisussa lausutuin perustein myös seuran ankaraa vastuuta kannattajiensa turvallisuusmääräysten vastaisesta toiminnasta voidaan pitää hyväksyttävänä, eikä kyseistä sääntömääräystä siten voida pitää tyyppikohtuuttomana. Erikseen on kuitenkin arvioitava, johtaako sääntömääräyksen soveltaminen tässä yksittäisessä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Onko turvallisuusmääräysten soveltamista tässä tapauksessa pidettävä kohtuuttomana?

Palloliiton kurinpitopäätöksessä on todettu, että PKKU:n toteuttamat ennaltaehkäisevät ja reaktiiviset toimet voitiin ottaa huomioon rangaistuksen laatua ja määrää arvioitaessa. Päätöksessä on lisäksi todettu, että valiokunnan ja sen puheenjohtajan ratkaisukäytännössä turvallisuusmääräysten rikkomusten osalta sakkojen suuntaa antavaksi perustasoksi Ykkösen seurojen joukkueille on muodostunut 700 euroa.  Määrää on usein vähennetty lieventävien seikkojen perusteella. Kun turvallisuusmääräysten rikkominen on ollut toistuvaa tai siihen on muutoin liittynyt raskauttavia seikkoja, rangaistusta on vastaavasti kovennettu. Kurinpitopäätöksen mukaan vastaavaa perustasoa voitiin soveltaa myös Ykkösliigan joukkueiden suuntaa antavana perustasona.

Kurinpitopäätöksessä seuraamusta arvioitaessa on otettu huomioon, että PKKU oli toteuttanut ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kannattajiensa aiheuttamien häiriöiden estämiseksi. Asiassa ei ollut ilmennyt, että lyönnin kohteena ollut pelaaja olisi loukkaantunut tilanteessa. Oli selvää, että seurojen oli hyvin vaikea kitkeä kaikki asiaton ja häiritsevä toiminta ottelutapahtumista, etenkin yksittäistapauksissa. Muita järjestyshäiriöitä PKKU:n kannattajien toimesta ei ollut raportoitu kyseisen ottelun aikana. Toisaalta katsojan menettely oli ollut erittäin moitittavaa, ja kyse oli vakavasta turvallisuusmääräysten rikkomisesta. PKKU ei ollut esittänyt selvitystä mahdollisista toimenpiteistä, joilla se olisi pyrkinyt ennen kautta tai ottelua pyrkinyt turvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla neuvottelemaan kannattajiensa kanssa turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvistä asioista taikka reaktiivisista toimenpiteistään kannattajiensa häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi vastaisuudessa.

Kun otetaan huomioon turvallisuusmääräysten tarkoitus, määrätyn rangaistusseuraamuksen suhteellinen lievyys sekä kurinpitopäätöksessä mainitut seikat kokonaisuudessaan, oikeusturvalautakunta katsoo, että määrättyä kurinpitoseuraamusta ei ole pidettävä seuran kannalta kohtuuttomana.

Johtopäätökset

Palloliiton turvallisuusmääräysten vastaiseen häiriökäyttäytymiseen 23.8.2025 pelatussa EPS:n ja PKKU:n välisessä ottelussa syyllistynyt henkilö on ollut Palloliiton turvallisuusmääräyksissä tarkoitettu PKKU:n kannattaja, jonka menettelystä ja käyttäytymisestä ottelutapahtumassa PKKU on ollut sovellettavien Palloliiton sääntöjen mukaan vastuussa. Näin ollen PKKU:lle on voitu määrätä 300 euron kurinpitosakko. Määrättyä kurinpitosakkoa ei ole pidettävä PKKU:n kannalta kohtuuttomana. Valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala 
puheenjohtaja                                                         

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri
 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala (pj.), Mikko Kohtala, Sami Sarvilinna ja Tanja Stormbom