9/2026 Jääkiekko – Kurinpito – Näytön arviointi – Toimitsijakielto – Sopimussakko

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 9/2025
4.3.2026                                  
Diaarinro 6/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 26.2.2026 nro 40/2025–2026

ASIA                
Jääkiekko – Kurinpito – Näytön arviointi – Toimitsijakielto – Sopimussakko

MUUTOKSENHAKIJAT
A
Tamhockey Oy (Tappara)

KUULTAVA
Jääkiekon SM-Liiga Oy

ASIAN TAUSTA

Kurinpitodelegaation kurinpitopäätös 

Jääkiekon SM-Liiga Oy:n (jatkossa Liigan) kurinpitodelegaatio on päätöksellään 26.2.2026 määrännyt miesten SM-liigajoukkue Tapparan päävalmentaja A:n (jatkossa päävalmentajan) toimitsijakieltoon seuran joukkueen kolmen seuraavan ottelun ajaksi. Lisäksi kurinpitodelegaation päätöksellä on määrätty Tapparalle (jatkossa seura) 10 000 euron sopimussakko.

Tapparan päävalmentajalle ja seuralle määrätyt kurinpitoseuraamukset ovat liittyneet 18.2.2026 pelatun Tappara – JYP -ottelun tapahtumiin, joissa vierasjoukkueen pelaaja X oli ollut ottelussa tappelun kohteena. Kurinpitopäätöksessä on katsottu, että kyseinen tappelu oli ollut ennakolta Tapparan päävalmentajan tiedossa ja ettei tämä ollut siihen tappelua estääkseen puuttunut. Kurinpitopäätöksen perusteena ovat olleet kurinpitomenettelyssä annetut lausumat liitteineen, videotallenteet ottelutapahtumista ja ottelun alkuverryttelyn tapahtumat.

Kurinpitopäätöksessä on katsottu näytetyksi, että vierasjoukkue oli ennen kyseistä ottelua ilmoittanut Liigalle, että sen pelaajaan X:ään tullaan kohdistamaan kosto ottelun aikana sen perusteella, mitä Tampereen suunnalta saaduista viesteistä oli ilmennyt. Joukkueiden huoltajien välisen kommunikoinnin perusteella Tapparan huoltajilla oli ollut tiedossa, että ottelussa tullaan tappelemaan. Ottelutapahtuman tallenteiden perusteella on katsottu näytetyksi, että kotijoukkueen pelaaja (Y) oli toiminut hyvin poikkeuksellisella tavalla ottelua edeltävässä joukkueiden yhteisessä alkulämmittelyssä jäällä ja hakenut tällöin tarkoituksellisesti fyysisen kontaktin vierasjoukkueen pelaajan (X:n) selkään, jonka jälkeen tilanne oli jatkunut pelaajien välillä sanallisena ja fyysisenä tönimisenä. Joukkueiden kyseisten pelaajien välille on ottelun ensimmäisessä vaihdossa peliajassa 00:17 syntynyt tappelu, jonka taustalla on ollut kotijoukkueen pelaajan toiminta ottelun alkulämmittelyssä ja se, että kotijoukkueen pelaaja oli ensimmäisessä vaihdossa huitaissut mailalla vierasjoukkueen kyseistä pelaajaa pohkeeseen. Lisäksi tappelun taustalla on katsottu olleen vierasjoukkueen pelaajan (X:n) joukkueiden aikaisemmassa kohtaamisessa 3.12.2025 tekemä taklaus Tapparan pelaajaan, josta X:lle oli määrätty kolmen ottelun pelikielto. Kurinpitopäätöksessä on katsottu näytetyksi, että Tapparan toimesta oli ottelussa 18.2.2026 haluttu antaa vierasjoukkueen kyseiselle pelaajalle niin sanottu ”muistutus”. Koska oli ollut edeltävien tapahtumien perusteella selvää, että vierasjoukkueen pelaajaa tultiin hakemaan ottelussa 18.2.2026 tappeluun, sillä, että kyseinen pelaaja oli pudottanut hanskansa ensimmäisenä jäähän ennen tappelua, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä kokonaisuutta arvioitaessa.

Kurinpitopäätöksessä on katsottu, että jääkiekkoon kuuluu fyysisyys ja myös tiettyyn rajaan asti ns. ”muistutuksien” antaminen aiempien vaihtojen ja joukkueiden aiempien otteluiden tapahtumista. Ennakkoon päätetyt, ei-spontaanit nyrkkitappelut ovat kuitenkin kiellettyjä, mikä ilmenee myös Liigan kurinpitokäytännöstä ja jääkiekon sääntökirjan säännöstä 46, josta ilmenee, etteivät erityisesti ei-spontaanit tappelut kuulu eurooppalaiseen jääkiekkoon ja että tällaisista tappeluista määrätään aina myös pelikieltoa. Ennakkoon päätetyt ei-spontaanit nyrkkitappelut aiheuttavat myös merkittävää negatiivista julkisuutta eivätkä ne kuulu nykyajan jääkiekkoon. 

Kurinpitopäätöksessä on katsottu, ettei Tapparan päävalmentaja ollut käskyttänyt pelaajaansa (Y:tä) tappelemaan vierasjoukkueen pelaajan (X:n) kanssa. Samalla kuitenkin on todettu, että päävalmentaja on jääkiekkojoukkueen pelaajien esimies, jota pelaajat lähtökohtaisesti tottelevat eivätkä toimi poikkeuksellisella tavalla – kuten tappele ensimmäisessä vaihdossa – ilman valmennuksen nimenomaista tai hiljaista hyväksyntää. Kurinpitopäätöksessä on katsottu, että Tapparan päävalmentaja on ollut vähintäänkin tietoinen joukkueessa vallinneesta suunnitelmasta hakea vierasjoukkueen kyseinen pelaaja tappeluun ja antaa kyseiselle pelaajalle ”muistutus” nyrkkitappelun muodossa ottaen huomioon tapahtumienkulku ja myös Tapparan omien huoltajien tietoisuus tappelusuunnitelmasta. Päävalmentaja on tietoisuutensa perusteella vastuussa pelaajien esimiehenä ja päävalmentajana pelaajansa (Y:n) toiminnasta ottelun ensimmäisessä vaihdossa. Päävalmentaja on laiminlyönyt pelaajien esimiehenä toimia siten, ettei ei-spontaania tappelua tapahdu.

Kurinpitopäätöksen mukaan kyseessä on ollut kurinpitosääntöjen 3 §:n f-kohdan ja 2 momentin vastaisesta Tapparan päävalmentajan ja seuran toiminnasta, joka on ollut Liigan ja sen seurojen imagoa ja mainetta vahingoittavaa ja josta tulee määrätä kurinpitorangaistus. Tappeluun osallistuneelle kotijoukkueen pelaajalle oli aikaisemmin määrätty ei-spontaanista tappelusta kahden ottelun pelikielto. Päävalmentajana toimivan esimiehen vastuun tulee olla suurempi kuin pelaajan vastuun. Tällä perusteella kurinpitopäätöksessä on katsottu asianmukaiseksi ja oikeasuhtaiseksi päävalmentajan toimitsijakiellon pituudeksi kolmen ottelun rangaistus. Seuralle on sen joukkueen päävalmentajan toiminnan johdosta arvioitu oikeudenmukaiseksi seuraukseksi 10 000 euron suuruinen sopimussakko.

VALITUS PERUSTEINEEN

A ja Tappara ovat vaatineet, että kurinpitopäätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty päävalmentajalle toimitsijakielto ja seuralle sopimussakko taikka että määrättyjä kurinpitoseuraamuksia joka tapauksessa alennetaan. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Jääkiekon SM-Liiga Oy velvoitetaan korvaamaan valittajien arvonlisäverolliset lautakuntakulut 5 517,20 eurolla.

Näytön arviointi ja kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

Kurinpitopäätöksessä on arvioitu näyttö väärin ja sovellettu näytön arviointia koskevia periaatteita virheellisesti.

Kurinpitopäätöksessä on suoran näytön puuttuessa sovellettu in dubio pro reo -periaatetta väärin. Epäselvissä näyttötilanteissa tulisi päätyä puolustuksen eli kurinpidon kohteena olevan tahon eduksi olevaan arviointiin. Nyt näin ei ollut tapahtunut. Kurinpitopäätöksessä päävalmentajan tietoisuus ja vastuu on perustettu arvioimalla valittajan oletettua tietoisuutta (”vähintäänkin tietoinen”), mikä osoittaa, että kyse on arvauksesta tai oletuksesta eikä varmennetusta tosiseikasta. Lisäksi päävalmentajan on virheellisesti katsottu olevan tietoinen etukäteen tappelusta joukkueiden huoltajien small talk -keskustelujen eli välillisinä seikkoina esitettyjen kuulopuheiden eikä konkreettisesti näytettyjen tosiseikkojen perusteella. Tapparan huoltajilla, jotka eivät edes ole kuuluneet joukkueen valmennusjohtoon, ei ole näytetty olleen joukkueiden huoltajien keskinäisen viestinvaihdon perusteella konkreettista tietoa ennalta päätetystä tappelusta. Sen sijaan kysymys on ollut vastustajajoukkueen taholta kuullun huhun toistamisesta, jolla ei voida osoittaa päävalmentajan tietoisuutta tappelusta. Kurinpitopäätös on myös perustettu nimettömiin ja yksilöimättömiin viesteihin ”Tampereen suunnalta”, jotka viestit eivät voi vahvistaa huhupuheita tosiseikoiksi. Valittajilla ei ole mahdollisuuksia puolustautua tällaista todistelua vastaan.

Edellä selostetuin tavoin asiassa on tosiasiassa alennettu vaadittavaa näyttökynnystä, jolloin päävalmentaja on määrätty toimitsijakieltoon pelkän kulttuurisen oletuksen nojalla siitä, mitä "on täytynyt tapahtua". Valittajana olevan päävalmentajan todellista tietoisuutta tappelusta ei ole edes pyritty selvittämään olemalla yhteydessä päävalmentajaan tai hänen seuraansa. Päävalmentaja ei ole laiminlyönyt puuttua tappeluun, koska hän on ollut tietämätön sen tapahtumisesta ja koska se on tapahtunut jo ottelun 17 sekunnin kohdalla. Jääkiekossa pelaajat ottavat rangaistuksia vastoin valmentajan tahtoa. Päävalmentajan ei ole näytetty tahtoneen eikä sallineen pelaajansa tappeluun osallistumista. Vastustajan pelaaja on ottelussa aloittanut tappelun tiputtamalla hanskat jäähän ja tätä ennen lämmittelyssä pelaajien välinen tilanne oli eskaloitunut; johtopäätös tappelun ennalta sopimisesta on siten ristiriitainen.

Kurinpitopäätös on sisällöllisesti ristiriitainen ottaen huomioon, ettei vierasjoukkueen päävalmentajalle ole määrätty asiassa seuraamuksia samoin perustein kuin Tapparan päävalmentajalle on määrätty. Vastustajan joukkueen päävalmentajan tietoisuudesta ja osallisuudesta tappeluun on konkreettisempaa näyttöä, kun voimankäyttöön on ennakolta ilmoitettu vastattavan.

Kurinpitoseuraamusten kohtuuttomuus ja suhteettomuus

Määrätyt kurinpitoseuraamukset ovat perusteettomia ja kohtuuttomia.

Päävalmentajalle on määrätty suhteettoman ankara seuraamus ottaen huomioon, että toimitsijakielto on pituudeltaan ankarampi kuin itse fyysiseen tekoon osallistuneelle pelaajalle määrätty pelikielto, vaikka päävalmentajalla ei ole näytetty olleen korkeampaa moitittavuutta. Päävalmentajan ei ole näytetty käskyttäneen pelaajansa tappelemaan. Päävalmentajalla ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia puuttua tappeluun sitä estämällä ottamalla huomioon tappelun alkamisajankohta ottelun alussa ja se, että vierasjoukkueen pelaaja on tappelun aloittanut. Laiminlyönnistä ei ole ratkaisukäytännössä sanktioitu ankarammin kuin aktiivisesta tekemisestä.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-Liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Näytön arviointi ja kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

Kurinpitopäätös on Liigan kurinpitosääntöjen mukainen ja se on syntynyt asianmukaisessa menettelyssä ja kokonaisharkintaan perustuvan näytönarvioinnin jälkeen. Päätös ei perustu oletuksiin, huhuihin tai kulttuurisiin yleistyksiin, vaan useiden toisistaan riippumattomien ja toisiaan tukevien seikkojen yhteisvaikutukseen. Määrätyt kurinpitoseuraamukset eivät ole suhteettomia.

Valittajana olevan päävalmentajan tappelutietoisuudesta esitetty näyttö ei ole jäänyt epäselväksi eikä siten asiaan sovellu in dubio pro reo -periaate, joka muutoinkin koskee rikosoikeudellista todistelutasoa eikä kurinpidollista alhaisempaa näyttötaakkaa. Näytön arvioinnin johtopäätökset päävalmentajan tietoisuudesta ovat perustuneet siihen, että Liigalle oli ennen ottelua saatettu tieto kostoaikeista, vierasjoukkueen päävalmentaja ja pelaaja olivat saaneet tähän viittaavia ennakkoviestejä ennen ottelua, joukkueiden huoltajat olivat keskustelleet tappelusta ottelupaikalla, alkulämmittelyssä oli tapahtunut poikkeuksellinen ja tarkoituksellinen fyysinen provokaatio, ottelussa oli ollut tappeluun sittemmin osallistuneiden pelaajien välillä pelitilanteeseen liittymätön takaapäin mailalla huitaisu pohkeeseen, pelaajien välinen tappelu oli alkanut ottelun kestettyä 17 sekuntia ja että joukkueiden aikaisemmassa ottelussa oli ollut tapahtuma, josta Tapparan vastustajajoukkueen pelaajalle oli määrätty pelikieltoa.

Edellä selostettujen seikkojen kokonaisarvioinnissa on perustellusti päädytty siihen, että seikat muodostivat johdonmukaisen tapahtumaketjun, jonka valossa

vaihtoehtoinen selitys siitä, ettei valittajana oleva päävalmentaja olisi ollut tietoinen tappelusuunnitelmasta, ollut uskottava. Valittajien esittämän vaihtoehtoisen tapahtumienkulun eli spontaanin tappelun todennäköisyys on arvioitu. Arvioinnissa on päädytty katsomaan valittajana olevan päävalmentajan tienneen tai pitäneen tietää tappelusta.

Valittajat eivät ole Liigan kurinpitokäsittelyn aikana esittäneet pelaajan omalla lausumalla tai muutoin, että kyseessä olisi ollut pelaajan oma päätös alkaa tapella ilman valmennuksen tietoisuutta aikomuksesta. Valittajat eivät olleet esittäneet vaihtoehtoista tapahtumienkulkua ottelun alkulämmittelyn ja ensimmäisen vaihdon poikkeuksellisille tapahtumille. Valittajien pelkkä tietoisuuden kiistäminen ilman

vaihtoehtoista selitystä johdonmukaiselle tapahtumaketjulle ei riitä horjuttamaan kokonaisharkinnalla tehtyjä johtopäätöksiä.

Päävalmentajalla on organisatorinen vastuu, koska päävalmentaja on joukkueen urheilullinen johtaja ja toiminnallinen esimies. Ottaen huomioon, että tässä asiassa suunnitelmallinen fyysinen vastakkainasettelu on ollut organisaatiotasolla tiedossa, vastapuoli on saanut ennakkotiedon ennen ottelua ja että ottelutapahtumat ovat noudatelleet ennakkotietoja tappelusta välittömästi ottelun alussa, ei ole uskottavaa, että päävalmentaja olisi ollut tappelusta ennakolta tietämätön. Päävalmentajalla on ollut velvollisuus estää ennalta tiedossa oleva sääntörikkomus jo ennen ottelun alkua.

Kurinpitopäätös ei ole perustunut nimettömiin ja todentamattomiin kuulopuheisiin. Olennaista on ollut, että ennakkoviestit oli saatettu Liigan tietoon ennen ottelua, ottelutapahtumat olivat vastanneet ennakkotietoja ja että alkulämmittelyssä ja ensimmäisessä vaihdossa toteutunut toiminta oli konkretisoinut ennakkoviestien sisällön.

Valittajien vastuun ja tappelun luonteen kannalta ei ole merkityksellistä, kumpi tappeluun osallistuneista pelaajista on ensin tiputtanut hanskansa eli ryhtynyt tappeluun. Ennalta suunniteltu vastakkainasettelu ei muutu spontaaniksi siksi, että vastapuoli reagoi provokaatioon ja aloittaa fyysisen kontaktin. Tappelun luonnetta on arvioitava kokonaisuutena. Tässä tapauksessa tappelun luonne oli käynyt selville lämmittelyssä tapahtuneen provokaation sekä ensimmäisen vaihdon aikana tapahtuneen varsinaisen pelitilanteen ulkopuolella tapahtuneen pohkeeseen kohdistetun huitaisun perusteella. 

Vierasjoukkueen valmentajan tappelutietoisuudesta ei ollut näyttöä, mistä syystä kurinpitopäätöksen näytön arvioinnissa on päädytty toisenlaiseen lopputulokseen kuin valittajien kohdalla.

Kurinpitoseuraamusten kohtuuttomuus ja suhteettomuus

Väite siitä, ettei laiminlyönti voi olla moitittavampi tekomuoto kuin aktiivinen tekeminen, ei ole Liigan kurinpitojärjestelmän mukainen. Kolmen ottelun toimitsijakielto päävalmentajalle ei ole ilmeisen ankara eikä suhteeton ottaen huomioon teon suunnitelmallisuus, Liigan imagoon kohdistuva haitta ja tappeluun osallistuneelle pelaajalle määrätty kahden ottelun pelikielto. Samoin seuralle määrätty 10 000 euron sopimussakko perustuu organisatoriseen vastuuseen eikä ole seuraamuksena poikkeuksellinen. Vaikka vakiintunutta rangaistuskäytäntöä ei päävalmentajan ja seuran kuvatunlaisesta kurinpitovastuusta olekaan, Liigan aikaisemmassa kurinpitokäytännössä on määrätty päävalmentajille 2-10 ottelun toimitsijakieltoja sekä seuroille 10 000 – 20 000 euron sakkoja. Edellä mainittuihin seuraamuksiin nähden valittajille määrätyt kurinpitoseuraamukset eivät ole suhteettoman kovia.

VASTASELITYS          

Valittajat ovat antaneet asiassa vastaselityksensä.

Kurinpitopäätöksen mukainen ja Liigan vastauksen mukainen näyttökokonaisuus osoittaa korkeintaan sen, että tappelu oli ollut ennakoitavissa jollain tasolla. Sen sijaan asiassa ei ole näyttöä siitä, että valittajana oleva päävalmentaja olisi tiennyt tai hyväksynyt tappelua.

Liigalla on todistustaakka siitä, että valittajana oleva päävalmentaja on tiennyt tappelusta. Vaihtoehtoisen tapahtumienkulun toteaminen epäuskottavaksi ei tähän riitä. Valittajana olevan seuran tappeluun osallistuneen pelaajan lausuma kurinpitomenettelyssä ei ole osoittanut, että päävalmentaja olisi tiennyt tappelusta. Kurinpitosäännöissä ei ole määrätty päävalmentajan ankarasta, yksilöllistä tietoisuutta edellyttämättömästä vastuusta. Anonyymien tappelua koskevien ennakkotietojen ei ole näytetty olleen peräisin tai olleen edes valittajien tiedossa. Valittajien ei ole näytetty olleen tietoinen myöskään alkulämmittelyn provokaatiosta. Valittajana olevaa päävalmentajaa ei voida rangaista sen perusteella, että hänen olisi jotakin tullut tietää. Vaihtoehtoinen tapahtumienkulku siitä, että kysymys on ollut pelaajan oma-aloitteisesta ja spontaanista tappeluun osallistumisesta, ei ole kurinpitopäätöksessä näytetyksi katsottuun tapahtumienkulkuun verrattuna epätodennäköisempi. Vaikka kurinpitopäätös perustuu mahdolliseen tapahtumienkulkuun, tämä ei riitä kurinpitovastuun syntymiseksi. Näyttökynnys ei ole valittajien sanktioimiseksi ylittynyt.

Liigan aikaisempi seuraamuskäytäntö päävalmentajien vastuusta on perustunut tappeluun käskyttämiseen, mistä syystä se ei ole vertailukelpoinen nyt käsillä olevaan tilanteeseen.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko valittajana olevan päävalmentajan näytetty ennakolta tienneen joukkueensa ottelussa suunnitellusta tappelusta ja hyväksyneen sen laiminlyömällä estää sitä. Siinä tapauksessa, että valittajan tietoisuus on tullut näytetyksi, kysymys on siitä, onko kurinpitoseuraamusten määräämiselle joukkueen päävalmentajalle ja seuralle ollut muilta osin perusteensa. Lopuksi kysymys on määrättyjen kurinpitoseuraamusten kohtuullisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta sekä lautakuntakuluvelvollisuudesta.

2. Soveltuvat kurinpito- ym. säännöt

Liigan kaudella 2025-2026 voimassa olleiden kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 momentin f-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä henkilöä tai Liiga-seuraa, joka syyllistyy Liigan tai Liiga-seuran etua vahingoittavaan toimintaan. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan lisäksi voidaan rangaista sitä Liiga-seuraa, jonka joukkueen toimihenkilö, pelaaja tai muu virallisen aseman omaava edustaja ottelussa tai ottelutapahtuman ulkopuolella rikkoo Liigan yhteisesti sovittuja menettelytapoja tai toimintaperiaatteita tai syyllistyy erityisen väkivaltaiseen tai törkeään toimintaan.

Kurinpitosääntöjen 10 §:n c- ja d-kohtien mukaan kurinpitokäsittelyssä voidaan määrätä: c) sopimussakko tai uhkasakko tai d) peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

Kaudella 2025-2026 voimassa olleen jääkiekon sääntökirjan säännön 46.1 mukaan tappeleminen ei kuulu kansainvälisen jääkiekon piirteisiin.

3. Kurinpitoseuraamusten perusteita koskeva näytön arviointi

Näytön arvioinnin yleiset periaatteet kurinpitoasiassa

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyssä tulee noudattaa näytön arvioinnin perustavanlaatuisena periaatteena sitä, että todisteita arvioidaan objektiivisesti, tasapuolisesti ja yleisten kokemussääntöjen mukaisesti sekä myös yksilöidysti ennen kokonaisarvioinnin tekemistä näytön perusteella. Kurinpitoasian päätöksessä on huolellisesti ja avoimella tavalla punnittava näyttönä sekä vahvistettava, mitä on näytetty tapahtuneen ja mitä ei.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (UOL 20/2025 ja siinä viitatut ratkaisut) on katsottu, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on alempi kuin yleisissä tuomioistuimissa rikosprosessissa, mutta se on kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä yleisissä tuomioistuimissa. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumainkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea. Näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi. Selvitysvelvollisuus kurinpitosääntöjen rikkomisesta on kurinpitotoimiin ryhtyneellä liitolla. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan ja erityisesti niin sanottuun aihetodisteluun perustuvassa todistusharkinnassa todisteiden kokonaisharkinnalla on yleensä keskeinen merkitys. Päätelmät joudutaan tekemään asiassa esille tulleiden ja selvitettyjen seikkojen perusteella.

Näytön arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki asiassa todennetut konkreettiset tosiseikat ja olosuhteet sekä se, minkälaista näyttöä tietystä seikasta tai olosuhteesta olisi todellisuudessa mahdollista hankkia tai saada. Näytön arviointi on kulloinkin hyvin tapauskohtaista, jolloin kurinpitoseuraamuksen määräämiseen riittävän vankka ja monipuolinen näyttö voi eri tilanteissa merkitä erilaista selvityskattavuutta. Jos jostakin seikasta olisi hankaluuksitta ja ilman suurempia kustannuksia hankittavissa selvitystä, mutta niin ei ole tehty, tällainen puute on luettava kurinpitäjän vahingoksi, jolla on asiasta todistustaakka. Etenkin tilanteissa, joissa kurinpidon kohteena olevan henkilön tai seuran sääntöjenvastaisesta menettelystä on esitetty vähäistä olennaisempaa näyttöä, kurinpidon kohteelle voi syntyä selitystaakka ja velvollisuus esittää sitä selvitystä, johon hänellä pääsy tai jota hänellä on mahdollisuus hankkia.

Näytön arviointi tässä tapauksessa

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta tai ainakin kurinpitoasian käsittelyn yhteydessä esitettyjen asiakirjojen perusteella tullut selvitetyksi, että vierasjoukkueen tappeluun osallistunut pelaaja oli joukkueiden aikaisemmassa kohtaamisessa määrätty pelikieltoon valittajaseuran pelaajaan kohdistuneen sääntörikkomuksen vuoksi. Liigalle oli vierasjoukkueen taholta ilmoitettu etukäteen mahdollisesta tappelusta. Vierasjoukkue oli myös joukkueen sisäisesti käsitellyt ennakollisesti asiaa. Joukkueiden huoltajat olivat ennen ottelua olleet tietoisia ja keskustelleet tulevasta ottelutappelusta. Joukkueiden yhteisen alkulämmittelyn aikana sittemmin tappeluun osallistuneiden pelaajien kesken oli ollut useampaan otteeseen suusanallista provokaatiota ja Tapparan pelaajan taholta myös poikittaisella mailalla lyömistä. Samoin ennen ottelun aloituskiekon pudottamista samainen Tapparan pelaaja oli käynyt sanomassa jotakin JYP-pelaajalle. Tappelu oli alkanut lähes välittömästi ottelun alun jälkeen aikaisemmin sanktioidun vierasjoukkueen pelaajan ja valittajaseuran pelaajan välillä.

Oikeusturvalautakunta toteaa ottelutilannetta kuvaavalta videotallenteelta ilmenevän, että Tapparan pelaaja oli antanut ottelun alettua ensimmäisessä vaihdossa ajassa 00:17 mailallaan kiekottoman JYP-pelaajan pohkeeseen kevyen osuman, minkä jälkeen JYP-pelaaja oli kaartanut jyrkästi takaisin Tapparan pelaajaa kohti taklaten tätä Tapparan puolustusalueella, tiputtanut mailansa ja pelihanskansa. Tapparan pelaaja oli välittömästi tehnyt samoin, minkä jälkeen pelaajat olivat aloittaneet lyhyen nyrkkitappelun, kunnes he olivat kaatuneet jäänpintaan ja tappelu oli tullut lopetetuksi erotuomareiden toimesta. Liigan kurinpitodelegaatio on päätöksellään 19.2.2026 nro 37/2025-2026 määrännyt kummallekin pelaajalle kahden ottelun pelikiellot ei-spontaaniin tappeluun osallistumisesta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole kurinpitopäätöksessä todetuin tavoin suoraa näyttöä siitä, että valittajana oleva Tapparan päävalmentaja olisi käskyttänyt tai edes ennakollisesti tiennyt pelaajansa osallistumisesta nyt kysymyksessä olevassa ottelussa tappeluun. Kurinpitoasian käsittelyssä kertyneiden kilpailevan joukkueen edustajien lausumia, joissa on esitetty yksilöimättömiä kuulopuheita julkilausumattomista lähteistä, valittajana olevan päävalmentajan tietoisuudesta ei voida pitää miltään osin luotettavana selvityksenä tapahtuneesta. Samalla oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt puheena olevankaltaisesta kurinpidon kohteena olevasta päävalmentajan toiminnasta tai tappelutietoisuudesta ei välttämättä edes ole mahdollista saada suoraa näyttöä. Kurinpitovastuun kannalta riittävä näyttö voi kuitenkin koostua myös useammasta riidattomasta tosiseikasta ja samansuuntaisesta välillisestä näytöstä.

Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että pelaajien välinen tappelu ottelussa on vaikuttanut olleen laajasti ennakollisesti tiedossa ainakin vierasjoukkueessa. Myös se, ketä vierasjoukkueen pelaajaa tappeluun tultaisiin osallistamaan, oli ollut vierasjoukkueessa tiedossa. Lisäksi asiassa on näytetty, että kotijoukkueen huoltajat olivat olleet hyvin tietoisia tulevasta tappelusta. Nämä seikat sinänsä herättävät epäilyksen siitä, että myös kotijoukkueessa Tapparassa oltaisiin oltu laajemmin tietoisia tulevasta tappelusta. Se, ettei valittajana oleva päävalmentaja olisi itse havainnut tai vähintäänkin saanut tietää joukkueiden yhteisen alkulämmittelyn aikana tapahtuneesta provokaatiosta, on sinänsä mahdollista mutta jossain määrin epätodennäköistä ottaen huomioon päävalmentajan keskeinen tehtävä ottelupäivänä. Se, että provokaatiot ovat vielä jatkuneet samojen pelaajien välillä juuri ennen ottelun alkua ja välittömästi ennen tappelua ja että tappelu on toteutunut ennakkotietojen mukaisesti kohdistuen aikaisemmassa joukkueiden kohtaamisessa sanktioituun JYP-pelaajaan, osoittaa yhdessä edellä selostetun kokonaisuuden kanssa riittävällä varmuudella, että valittajana oleva Tapparan joukkueen päävalmentaja on ollut ennen tappelun alkamista tietoinen siitä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että joukkueen päävalmentajalla on ollut tehtävänsä perusteella velvollisuus puuttua tietoonsa tulleisiin pelaajien aikomuksiin toimia laji- tai muiden sääntöjen vastaisesti. Myöskään valituksessa ei ole tätä riitautettu. Oikeusturvalautakunta edelleen katsoo, että joukkueen päävalmentajan edellä kuvatunlaisen velvollisuuden laiminlyönti rinnastuu aktiiviseen tekemiseen ja että päävalmentajan tällaista toimintaa voidaan pitää kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 ja 2 momenteissa rangaistavana Liigan etua vahingoittavana toimintana taikka Liigan yhteisesti sovittuja menettelytapoja tai toimintaperiaatteita rikkovana menettelynä. Oikeusturvalautakunta siten katsoo, että valittajalle on päävalmentajana voitu määrätä kurinpitopäätöksessä kurinpitosääntöjen 10 §:ssä määritelty pelikohtainen toimitsijakielto. Samoin seuralle on samojen kurinpitosäännösten perusteella voitu määrätä kurinpitoseuraamuksena euromääräinen sopimussakko. Näitäkään valituksessa ei ole riitautettu.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitopäätöstä ei ole näytön arvioinnin osalta aihetta muuttaa ja että valittajille määrätyille kurinpitoseuraamuksille on ollut edellytyksensä.

Oikeusturvalautakunta toteaa valittajien kurinpitovastuun ohella, että Liiga on ollut etukäteen tietoinen mahdollisesta tappelusta ottelun aikana. Tällaisen etukäteistiedon saamisen jälkeen vastuulliseen toimintaan kuuluisi, että tällaiseen informaatioon reagoitaisiin ennakolta ja Liigan taholta pyrittäisiin vaikuttamaan joukkueisiin siten, että ennakkotiedon mukainen tapahtuma ei toteutuisi. Näin tässä asiassa ei ole menetelty. Tälle ei ole kuitenkaan perusteltua antaa merkitystä tämän tapauksen arvioinnissa.

Asiassa on vielä arvioitava erikseen, ovatko määrätyt seuraamukset olleet liiallisia tai epäsuhteessa näytettyyn sääntöjenvastaiseen menettelyyn.

4. Kurinpitoseuraamusten oikeasuhtaisuus ym.

Joukkueen päävalmentaja on määrätty kolmen ottelun toimitsijakieltoon ja seura 10 000 euron sopimussakkoon. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole näytetty, että määrätyt kurinpitoseuraamukset olisivat epäsuhtaisia tai ankaruudeltaan kohtuuttomia vastaavankaltaisista sääntöjenvastaisuuksista aikaisemmin määrättyihin seuraamuksiin nähden.

Vastuuasemassa tehdyn sääntörikkomuksen vakavuuteen ja siten määrättävä seuraamuksen ankaruuteen vaikuttaa korottavasti paitsi itse menettelyn luonne myös se, kuinka merkittävässä vastuuasemassa tekoon on ryhdytty. Tässä kohden on kysymys SM-liigan miesten joukkueen päävalmentajasta, joka on laiminlyömällä puuttua ennakkoon tiedossaan olleeseen pelaajien väliseen tappeluun hyväksynyt sääntöjenvastaisen menettelyn, jonka taustalla on ollut ilmeinen kostotarkoitus. Mainittu vastuuasema on merkittävä ja sääntöjenvastainen toiminta olennainen. Päävalmentajan kolmen ottelun toimitsijakieltoa ei voida pitää pituudeltaan epäsuhtaisena verrattuna tappeluun osallistuneen pelaajan yhtä ottelua lyhyempi pelikielto ottaen huomioon päävalmentajalla oleva määräysvalta pelaajiin ja päävalmentajan toiminnan suurempi Liigan etua vahingoittavan toiminnan luonne.

Asiassa ei ole osoitettu, että seuralle määrätty sopimussakko poikkeaisi euromäärältään siitä, mitä vertailukelpoisissa tapauksissa on aikaisemmin määrätty. Sopimussakkoa ei voida muutoinkaan pitää määrältään kohtuuttomana ottaen huomioon sen kohteena olevan seuran toiminnan laajuus ja SM-liigaseurojen tyypillinen taloudellinen asema.

Asiassa ei ole perusteita alentaa tai lieventää valittajille määrättyjä kurinpitoseuraamuksia.

5. Asian lopputulos sekä lautakuntakulujen korvaamisvelvollisuus ja valitusmaksun palauttaminen

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitopäätös on ollut näytön arviointia koskevien periaatteiden ja oikeusturvalautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön sekä kurinpitosääntöjen ja jääkiekon sääntökirjan sääntöjen mukainen. Asiassa ei ole perusteita kumota tai muuttaa kurinpitopäätöstä. Näin ollen päätöksenmukainen toimitsijakielto ja sopimussakko pysyvät voimassa ja valitus on hylättävä.

Asian näin päättyessä valittajan lautakuntakuluvaatimus on hylättävä ja valitusmaksu jätettävä palauttamatta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valittajien kuluvaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.

Timo Ojala
Puheenjohtaja  

Teemu Vanhanen
Sihteeri                                                                                                                                                                                                                      

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Hilla Marjoranta (eri mieltä) ja Juha Viertola

Eri mieltä olevan jäsen Hilla Marjorannan lausunto

Olen A:n syyllisyydestä eri mieltä kuin lautakunnan enemmistö. Mikään asiassa esitetty yksittäinen todiste tai kaikki selvitys kokonaisuutena arvioiden ei osoita, että A olisi tullut tietoiseksi pelaajan tai joukkueen suunnitelmasta antaa X:lle ns. muistutus nyrkkitappelun muodossa.

Näin ollen katson, ettei A ole syyllistynyt kurinpitopäätöksessä kuvattuun menettelyyn ja hyväksyn valittajien vaatimukset kokonaisuudessaan. Asian näin päättyessä Liigan tulee korvata valittajille lautakuntamenettelystä aiheutuneet kohtuulliset kulut.

Perustelut

Kurinpitopäätöksen mukaan Tapparan päävalmentaja on ollut vähintäänkin tietoinen joukkueessa vallinneesta suunnitelmasta hakea Tyrväinen tappeluun. Asiassa esitetty näyttö ei tue näin pitkälle menevää johtopäätöstä.

Liigan kurinpitodelegaatio on näytön arvioinnissa antanut merkitystä Y:n poikkeuksellisille toimille alkulämmittelyn aikana, vaikka päätöksessä ei ole väitetty, että A olisi nähnyt tai muuten saanut Y:n menettelyn tietoonsa ennen nyrkkitappelua. Valituksessa on kerrottu, että A ei ollut seuraamassa alkulämmittelyä. Kurinpitodelegaatio toteaa päätöksessään, että lähtökohtaisesti pelaajat toimivat päävalmentajan vaatimalla tavalla. Ja että pelaajat eivät normaalisti toimi poikkeuksellisella tavalla – kuten tappele ensimmäisessä vaihdossa – ilman valmennuksen nimenomaista tai hiljaista hyväksyntää. Tällainen yleistys ei sovellu näytöksi A:n tietoisuudesta nyt kyseessä olevassa tapauksessa.

JYP:n nimettömillä tietolähteillä ei ole asiassa näyttöarvoa. Myöskään huoltajien välisestä keskustelusta saatu selvitys ei osoita, että Tapparan joukkueessa olisi yleisesti vallinnut suunnitelma nyrkkitappelusta tai että Tapparan päävalmentaja olisi ollut tietoinen tällaisesta suunnitelmasta.

Rangaistuksen mittaaminen

Velvollisena lausumaan sen pohjalta mitä enemmistö on katsonut syyksi, totean, että olen enemmistön kanssa samaa mieltä rangaistuksen mittaamisesta. Liigan kurinpitodelegaation antama kurinpitoseuraamus ei selvästi poikkea sen aiemmasta ratkaisukäytännöstä.

Lopuksi haluan nostaa esiin sen, että kurinpitotoimien ennakoitavuuden vuoksi on tärkeää, että henkilöt ja seurat voivat ennalta ymmärtää, mikä on kiellettyä ja millaisia toimia päävalmentajilta edellytetään ei-spontaanien tappeluiden ehkäisemiseksi. Sääntöjen soveltamisen tulee olla johdonmukaista, jotta yhdenvertaisuus toteutuu.

Kurinpitotoimien ennakoitavuus tulevaisuudessa olisi mielestäni edellyttänyt kurinpitopäätökseltä laajempia perusteluja sen suhteen, mikä on katsottu ratkaisevaksi siinä, että JYP:n päävalmentaja B on täyttänyt Jääkiekon sääntökirjan säännöstä 46 ja Liigan kurinpitosäännöistä johdetun päävalmentajan velvollisuuden pyrkiä estämään ei-spontaanit tappelut. Ottaen huomioon, että hän oli lausumansa mukaan ennen peliä muun muassa ”sopinut yhdessä joukkueen kanssa, että meitä ei voi pelotella” ja sanonut ”meidän pitää olla valmiita siihen, että jos Tappara haluaa kostaa, niin me olemme valmiita vastaamaan siihen oman turvallisuutemme takia”.

Toisaalta A osalta päätöksessä todetaan hänen laiminlyöneen pelaajien esimiehenä toimia siten, ettei näin (muistutus nyrkkitappelun muodossa) tapahdu. Sanamuoto näyttäisi viittaavan siihen, ettei A:n mahdollisilla pyrkimyksillä estää nyrkkitappelu olisi ollut asiassa lainkaan merkitystä, kun ei-spontaani nyrkkitappelu on toteutunut. Jäljempänä päätöstekstissä käytetään kuitenkin lievempää ilmaisua ”on laiminlyönyt esimiehen asemassa puuttua tähän (muistutuksen antamiseen nyrkkitappelulla)”.

Vakuudeksi Teemu Vanhanen