16/2026 Jalkapallo – Päätöksen sääntöjenmukaisuus – Pelaajan pelioikeus – Seuraamus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                           PÄÄTÖS                                                                                                        Nro 16/2026

28.4.2026         
Diaarinro 16/2026
 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n vastalauselautakunnan päätös 24.4.2026, jolla jalkapallon miesten Suomen Cupin 14.4.2026 pelatun ottelun FC POHU/CJ United – IF Gnistan lopputulos on muutettu IF Gnistanin häviöksi 3–0

ASIA

Jalkapallo – Päätöksen sääntöjenmukaisuus Pelaajan pelioikeus – Seuraamus
 

MUUTOKSENHAKIJA

IF Gnistan ry
 

KUULTAVAT

Suomen Palloliitto ry

Pohjois-Haagan Urheilijat ry (FC POHU)

 

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

FC POHU/CJ Unitedin (”FC POHU”) ja IF Gnistanin välillä 14.4.2026 pelatun miesten Suomen Cupin ottelun jälkeen FC POHU teki Palloliiton kilpailutoimen johtajalle vastalauseen. Vastalauseessaan FC POHU esitti IF Gnistanin käyttäneen ottelussa sopimuksettomia pelaajia. IF Gnistan lausui vastauksessaan, ettei vastalauseessa esitetty pitänyt paikkaansa. Kaikkien pelaajien kanssa oli tehty sopimus ennen ottelun alkua. Seura oli toiminut Palloliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Palloliiton kilpailutoimen johtaja totesi 20.4.2026 antamassaan päätöksessä asiassa käyneen ilmi, että kaikilla vastalauseessa mainituilla IF Gnistanin pelaajilla oli ollut ottelun alkamishetkellä kilpailumääräysten muotovaatimukset täyttävä pelaajasopimus, mutta sopimuksia ei ollut ottelun aloittamishetkellä tallennettu Pelipaikka-järjestelmään. Asiaa koskevassa kilpailumääräysten kohdassa edellytettiin yksiselitteisesti sopimuksen olemassaoloa, jotta pelaajalla olisi ollut pelioikeus.

Sopimuksen jättäminen kirjaamatta järjestelmään antoi kuitenkin perusteen vain kurinpidolliseen rangaistukseen, eivätkä sääntömääräykset siten tässä tapauksessa mahdollistaneet ottelun lopputuloksen muuttamista. Kilpailutoimen johtaja hylkäsi FC POHUn vastalauseen.

FC POHU valitti kilpailutoimen johtajan päätöksestä Palloliiton vastalauselautakuntaan ja vaati, että Palloliiton kilpailutoimen johtajan päätös kumotaan ja kyseisen ottelun tulos muutetaan IF Gnistanin häviöksi 3–0.

Palloliiton vastalauselautakunta totesi 24.4.2026 antamassaan päätöksessä muun ohella, että kilpailumääräysten 9.1 kohdan mukaan ammattilaisella ja sopimuksellisella amatöörillä tulee aina olla kirjallinen, Palloliiton hyväksymän mallin mukainen pelaajasopimus, joka tulee voimaan allekirjoitushetkellä tai osapuolten erikseen sopimana ajankohtana. Seurat liittävät sopimukset pelaajarekisteriin vuosittain pelaajia rekisteröitäessä. Osapuolten allekirjoittaman pelaajasopimuksen tulee olla liitettynä rekisteriin ennen pelaajan ensimmäistä ottelua kyseisessä sarjassa. Jos pelaajasopimusta ei ole liitetty rekisteriin, voidaan asiassa aloittaa kurinpitotoimet. Päätöksessä viitattiin myös miesten Suomen Cupin sääntöihin sekä liiton kilpailumääräysten 25.1 ja 25.2 kohtaan.

Vastalauselautakunta totesi, ettei valituksessa ollut enää riitautettu pelaajasopimusten olemassaoloa ottelun aloittamishetkellä. Näin ollen asiassa oli kysymys vain siitä, aiheuttiko pelaajasopimusten rekisteröimättömyys kilpailumääräysten 25.1 kohdassa tarkoitetun pelioikeudettomuuden.

Vastalauselautakunta totesi kilpailumääräysten kohdan 9.1 olevan tulkinnanvarainen erityisesti sen osalta, mikä on seuraamus pelaajasopimuksen rekisteröimättömyydestä. Se, että kyseisessä määräyksessä todettiin, että jos pelaajasopimusta ei ole liitetty rekisteriin, asiassa voidaan aloittaa kurinpitotoimet, ei sulkenut pois sitä, että rekisteröinnin laiminlyönnistä olisi seurauksena pelaajan pelioikeudettomuuden perusteella määrättävä ottelutuloksen muuttaminen.

Myöskään siitä maininnasta, jonka mukaan pelaaja katsotaan pelioikeudettomaksi, jos hänellä ei ole voimassa olevaa sopimusta, ei voitu tehdä sellaista ehdotonta päätelmää, että rekisteröinti ei voisi johtaa pelioikeudettomuuteen. Suomen Cupin säännöissä, joita voitiin pitää erityissäännöksinä suhteessa kilpailumääräyksiin, pelaajan pelioikeus oli nimenomaisesti sidottu rekisteröityyn pelaajasopimukseen. Näin ollen kyseisiltä pelaajilta oli puuttunut pelioikeus 14.4.2026 pelatussa ottelussa.

Kilpailumääräysten mukaan pelioikeudettomuuden seuraamus oli se, että pelioikeudetonta pelaajaa peluuttanut joukkue tuomittiin 3–0 hävinneeksi.

Vastalauselautakunta hyväksyi valituksen ja muutti 14.4.2026 pelatun Suomen Cupin ottelun lopputuloksen IF Gnistanin häviöksi 3–0.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

IF Gnistan on valituksessaan vaatinut, että Palloliiton vastalauselautakunnan päätös kumotaan ja FC POHU / CJ Unitedin ja IF Gnistanin välillä 14.4.2026 pelatun Suomen Cupin ottelun lopputulos vahvistetaan jäämään voimaan IF Gnistanin hyväksi 2–0.

Asiassa oli riidatonta, että pelaajasopimukset oli rekisteröity 15.4.2026. Asiassa tulee arvioida, mikä olisi tässä tapauksessa oikeudenmukainen seuraamus suhteessa IF Gnistanin laiminlyönnin moitittavuuteen ja mikä oli ollut virheen vaikutus ottelun kilpailullisiin olosuhteisiin. IF Gnistanin joukkueenjohtaja oli 2.4.2026 tiedustellut Palloliiton edustajalta puhelimitse, mitä toimenpiteitä joukkueen oli tehtävä saadakseen B-juniori-ikäiset pelaajat pelikelpoisiksi kyseiseen otteluun. Palloliiton edustaja oli antanut ohjeen, että pelaajilla oli oltava ammattilais- tai amatöörisopimus. Kaikilla pelaajilla oli 14.4.2026 pelatussa pelissä voimassa oleva muotovaatimukset täyttävä pelaajasopimus. Palloliiton kilpailumääräysten kohdasta 9.1 ilmeni selvästi, että pelikelpoisuuden määritti voimassa oleva pelaajasopimus. Lisäksi edellytettiin pelaajasopimuksen rekisteröintiä. Rekisteröintiä ei kuitenkaan ollut määräyksissä todettu pelaajan pelioikeuden luovaksi toimenpiteeksi.

Rekisteröinnin laiminlyönnin seuraamuksena viitattiin laiminlyöntimaksuun. Suomen Cupia koskevassa ohjeistuksessa ei ollut mainintaa rikkomuksen seuraamuksista, vaan niiden tuli määräytyä Palloliiton kilpailumääräysten ja aikaisemman rangaistuskäytännön mukaisesti, jossa menettelyssä huomioitiin olosuhteet, teon tai laiminlyönnin vakavuus sekä erityisesti mahdollisesti saavutettu perusteeton kilpailuetu.

Palloliiton kilpailumääräysten kohta 9.1 ja Suomen Cupin määräykset olivat keskenään ristiriitaiset pelaajan pelikelpoisuuden osalta. Tällöin kilpailumääräykset ylempitasoisena syrjäyttivät alemman normin. Vastalauselautakunnan tulkinta poikkesi kilpailumääräysten kohdasta 9.1 ja lisäksi urheiluoikeudellisista periaatteista, jotka edellyttävät myös suhteellisuutta ja kohtuullisuutta seuraamuksia harkittaessa. Tulkinta oli myös sääntöjen tarkoituksen vastainen. Sääntöjen tarkoituksena oli taata tasaveroiset kilpailulliset olosuhteet. Peluuttamalla juniori-ikäisiä pelaajia Gnistan ei ollut saanut mitään kilpailullista etua, päinvastoin. Tilanne oli lisäksi verrattavissa rikosoikeudelliseen kieltoerehdykseen, joka oli anteeksiantoperuste. Valittaja ei ollut tiennyt toimivansa kilpailumääräysten vastaisesti, ja sillä oli oikeus luottaa liiton kilpailutoimen johtajalta saamaansa selvitykseen pelioikeuden edellyttämistä toimista.

Urheilutoiminnassa oli vakiintuneesti katsottu, että jos osapuoli toimi vilpittömässä mielessä ja seuraamusta olisi pidettävä kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomana, sanktiota voitiin ja tuli arvioida kriittisesti. Oikeusturvalautakunnan ratkaisu 27/2025 oli verrattavissa tähän tapaukseen. Lisäksi sääntöjen sanamuodon ja vakiintuneen käytännön mukaan vastaavasta virheestä ei sarjatoiminnassa aiheutunut pisteen menetystä, kun taas Suomen Cupissa seuraamus oli huomattavasti ankarampi.

Oikeusturvaperiaate edellyttäisi, että seuraamukset olisivat tasapuolisia ja ennakoitavia. Sääntöjen tulkinnanvaraisuus oli sekä oikeusturvalautakunnan käytännön että UEFAn kurinpitosääntöjen ja ratkaisukäytännön perusteella otettava huomioon seuraamusten kohtuullisuutta harkittaessa.

 

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan todennut, että Palloliiton erillismaksuissa oli nimenomaisesti määritelty laiminlyöntimaksu sellaisiin tilanteisiin, joissa pelaajasopimus oli jätetty tallentamatta Pelipaikka-järjestelmään. Tämä seikka osoitti Palloliiton näkemyksen mukaan sen, että liiton kilpailutoiminnan asiassa tekemä ratkaisu vastasi sitä käytäntöä, jota tämän tapauksen kaltaisissa tilanteissa oli tarkoitettu noudatettavan. Muilta osin Palloliitto on ilmoittanut, että se ei halua ottaa kantaa asiaan.
 

FC POHU on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja ottelun lopputulos vahvistetaan Palloliiton vastalauselautakunnan päätöksen mukaisesti FC POHU/CJ Unitedille 3–0.

FC POHU oli jättänyt vastalauseen kyseisestä ottelusta Palloliiton kilpailutoimelle ja vastalauselautakunnalle kilpailumääräysten mukaisesti. Palloliiton rekisteröintijärjestelmä oli kaikille sama. Olisi erityisen kohtuutonta, mikäli kilpailun sääntöjen huomioitta jättäminen voisi vaikuttaa tuloksen arviointiin. Pelaajan lisääminen pöytäkirjaan oli joukkueen vastuulla. Pääsarjajoukkueena IF Gnistanilla voitiin olettaa olevan kokemusta, ammattitaitoa ja yleistä tietoa rekisteröinnin vaatimuksista ja sen merkityksestä. IF Gnistan oli myöntänyt rekisteröineensä pelaajasopimukset vasta ottelun jälkeisenä päivänä 15.4.2026. Samassa yhteydessä IF Gnistanin oli täytynyt rekisteröidä myös pelaajien pelaajastatukset amatööreistä vähintään sopimuksellisiksi amatööreiksi. Pelaajan nro 51 osalta olisi tullut suorittaa myös uusi rekisteröinti ja erillinen muutoksen rekisteröintimaksu.

Otteluun nimetyillä B-junioreilla oli ollut vaikutus ottelun lopputulokseen. Kyseiset pelioikeudettomat pelaajat olivat olleet merkityksellisessä roolissa ottelussa.

Kilpailussa, jossa vain voittamalla pääsee jatkoon, kokoonpanon valinnalla oli mahdollisuus arvottaa kilpailun merkitys seuralle.

IF Gnistan oli ollut myös aiemmin osallisena tapauksessa, jossa kilpailumääräysten noudattamatta jättäminen oli johtanut ottelun tuloksen muuttamiseen.

Esimerkkitapauksia pelioikeudettomista pelaajista olivat lisäksi tapaukset EBK–JyPK, JyPK–Ilves, JJK–KPV ja HyPS–Atlantis.

 

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään lausunut muun ohella, ettei FC POHU ollut vastauksessaan perustellut kantaansa asiassa olennaisten rangaistusharkinnan ja suhteellisuusperiaatteen valossa. FC POHU oli vastauksessaan listannut pelaajia ja näiden peliminuutteja. IF Gnistan oli kuitenkin fair play -periaatteen mukaisesti päättänyt peluuttaa vastustajaa vastaavalla tasolla olevia B-junioreitaan ja jättänyt samalla kokoonpanon ulkopuolelle pelaajia, jotka kuuluvat Veikkausliigan otteluissa pelaavaan kokoonpanoon. Kukaan mainituista junioripelaajista ei ollut pelannut Veikkausliigan ottelua, minkä vuoksi heille oli tehty tätä varten sääntöjen mukaiset pelaajasopimukset. Kyseessä oli teknistä kirjaamista koskeva erehdys, josta suhteellisuusperiaatteen mukaan ei voinut seurata nyt määrättyä sanktiota. Rangaistusta arvioivalla elimellä oli oikeus ja velvollisuus käyttää harkintavaltaa.

Valittaja on lisäksi vedonnut urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen CAS:in ratkaisuun CAS 2010/A/2225 (P.F.C. Litex Lovech v. Union des Associations Européennes de Football (UEFA) & Debreceni VSC, välitystuomio 25.1.2011), jossa CAS oli perustellut päätöstään kohtuusnäkökohdilla.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että kaikilla vastalauseessa tarkoitetuilla IF Gnistanin pelaajilla oli ollut kyseisen ottelun aloittamisen hetkellä pelaajasopimukset, jotka olivat täyttäneet Palloliiton kilpailumääräysten mukaiset muotovaatimukset. Niin ikään riidatonta on, että näitä pelaajasopimuksia ei ollut ottelun alkamishetkellä tallennettu Pelipaikka-tietojärjestelmään kilpailumääräyksissä ja Suomen Cupin säännöissä edellytetyllä tavalla.

Palloliiton vastalauselautakunta on valituksen kohteena olevassa päätöksessään katsonut, että pelaajasopimuksen rekisteröinti on edellytyksenä pelioikeudelle ja että kyseisillä pelaajilla ei siten ollut ollut pelioikeutta 14.4.2026 pelatussa Suomen Cupin ottelussa. Kun IF Gnistan oli peluuttanut pelioikeudettomia pelaajia, se oli Palloliiton kilpailumääräysten 25.2 kohdan nojalla tuomittava hävinneeksi ottelun 3–0.

IF Gnistan on valituksessaan katsonut, että voimassa oleva pelaajasopimus riitti pelioikeuteen ja että kilpailumääräysten mukaan rekisteröinnin laiminlyönti ei merkinnyt pelioikeuden puuttumista, vaan ainoastaan kurinpitotoimet voivat tulla kyseeseen seuraamuksena. Lisäksi IF Gnistan on vedonnut seuraamuksenkohtuuttomuuteen.

Asiassa on kysymys ensinnä siitä, miten pelioikeutta ja sen puuttumisen seuraamuksia koskevia Palloliiton sääntömääräyksiä on tulkittava ja onko vastalauselautakunnan ratkaisua pidettävä sääntöjen vastaisena. Mikäli katsotaan, että kyseisillä pelaajilla ei ole ollut pelioikeutta, on arvioitava, onko vastalauselautakunta voinut sääntöjen nojalla määrätä seuraamuksena IF Gnistanin hävinneeksi ottelun 3–0. Jos katsotaan, että vastalauselautakunnan päätös on ollut sääntömääräysten mukainen, on vielä arvioitava, johtaako Palloliiton sääntömääräysten soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.
 

Sovellettavat sääntömääräykset ja arvioinnin lähtökohdat

Palloliiton kilpailumääräysten kohdan 9.1 ensimmäisen kappaleen mukaan ammattilaisella ja sopimuksellisella amatöörillä tulee olla aina kirjallinen, Palloliiton hallituksen hyväksymän mallin mukainen pelaajasopimus, joka tulee voimaan

allekirjoitushetkellä tai osapuolten erikseen sopimana ajankohtana. Seurat liittävät sopimukset pelaajarekisteriin vuosittain pelaajaa rekisteröitäessä. Molempien osapuolten allekirjoittama pelaajasopimus pitää olla liitettynä rekisteriin ennen pelaajan ensimmäisestä ottelua ko. sarjassa. Jos pelaajasopimusta ei ole liitetty rekisteriin, voidaan asiassa aloittaa kurinpitotoimet. Saman kohdan toisen kappaleen mukaan pelaajasopimuksen liittämisen rekisteriin laiminlyöntimaksu määritellään Palloliiton erillismaksuissa. Kohdan kolmannen kappaleen mukaan vain ammattilaiset ja sopimukselliset amatöörit voivat olla merkittynä kokoonpanoluetteloon Veikkausliigassa, Kansallisessa Liigassa, Ykkösliigassa, Miesten Ykkösessä, Naisten Ykkösessä sekä Miesten Kakkosessa sekä näissä sarjoissa pelaavien joukkueiden pelaamissa cup-muotoisissa sarjoissa. Jos pelaajalla ei ole voimassa oleva sopimusta, katsotaan hänet pelioikeudettomaksi.

Kilpailumääräysten kohdan 25.1 mukaan pelaaja on pelioikeudeton muun muassa, jos häneltä puuttuu edustusoikeus seurassa tai pelioikeus ottelussa. Sääntökohdan 25.2 mukaan, jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa tai rikkonut kohtaa 12.6, on joukkue kilpailunjärjestäjän päätöksellä tuomittava hävinneeksi. Jos rikkomukseen syyllistynyt joukkue on hävinnyt ottelun vähintään kolmella maalilla, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi häviö 3–0.

Palloliiton kilpailumääräysten 34 kohdan mukaan kilpailunjärjestäjä voi antaa cup-muotoisten sarjojen erillismääräyksiä.

Suomen Cupin sääntöjen kohdassa ”Pelaajien edustusoikeus/pelioikeus” määrätään muun ohella, että pelaaja voi pelata vain yhdessä joukkueessa Suomen Cupissa ja että pelaajan katsotaan pelanneen ottelussa, jos hän on pelannut osankin siitä.

Saman kohdan mukaan pelaajalla, joka pelaa Veikkausliigan, Ykkösliigan, Miesten Ykkösen tai Miesten Kakkosen joukkueessa, tulee olla voimassa oleva ja rekisteröity pelaajasopimus.
 

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostetusta kilpailumääräysten 9.1 kohdasta ei yksiselitteisesti ilmene, voidaanko pelaaja katsoa pelioikeudettomaksi paitsi silloin, kun hänellä ei ole voimassa olevaa pelaajasopimusta, myös sellaisessa tilanteessa, ettei pelaajasopimusta ole liitetty rekisteriin liiton säännöissä tarkoitetulla tavalla. Pelioikeutta määriteltäessä on kuitenkin tässä tapauksessa otettava huomioon Palloliiton kilpailumääräysten lisäksi myös Suomen Cupin säännöt, joissa on Palloliiton kilpailumääräysten 34 kohdan valtuutussäännöksen nojalla annettu kilpailumääräyksiä täydentäviä, kyseistä sarjaa koskevia määräyksiä.
 

Edeltä ilmenevästi Suomen Cupin säännöissä on otsikon ”Pelaajien edustusoikeus / pelioikeus” alla nimenomaisesti määrätty, että Veikkausliigan joukkueessa pelaavalla pelaajalla tulee olla voimassa oleva ja rekisteröity pelaajasopimus.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että mainittu Suomen Cupin sääntömääräys on yksiselitteinen sen osalta, että pelioikeus edellyttää voimassa olevaa ja rekisteröityä pelaajasopimusta. Asiassa on riidatonta, että kyseisten pelaajien pelaajasopimuksia ei ollut rekisteröity ottelupäivänä 14.4.2026. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että vastalauselautakunnan päätöstä on pidettävä sääntömääräysten mukaisena siltä osin, kuin päätöksessä on katsottu IF Gnistanin peluuttaneen kyseisessä ottelussa pelioikeudettomia pelaajia.

Edellä selostetussa Palloliiton kilpailumääräysten 25.2 kohdan mukaan joukkue on kilpailunjärjestäjän päätöksellä tuomittava hävinneeksi, jos se on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa. Ottaen huomioon mainitun sääntömääräyksen

yksiselitteinen sanamuoto sekä se, mitä edellä on lausuttu pelaajien pelioikeuden puuttumisesta, oikeusturvalautakunta katsoo, että vastalauselautakunnan päätöstä ei voida pitää Palloliiton sääntömääräysten vastaisena myöskään siltä osin kuin IF Gnistan on määrätty häviämään ottelu lukemin 3–0.

Asiassa on kuitenkin valituksen johdosta vielä arvioitava, johtaako Palloliiton sääntöjen mukainen seuraamus eli ottelun lopputuloksen muuttaminen tässä tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostetun sisältöiset pelioikeutta ja sen puuttumisen seuraamuksia koskevat sääntömääräykset ovat joukkuelajien kilpailumääräyksissä tavanomaisia, eikä kyseisiä määräyksiä voida pitää sellaisinaan kohtuuttomina. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä, jossa on arvioitu edustuskelpoisuuden puuttumisen seuraamusten kohtuuttomuutta, on annettu merkitystä ennen muuta niille syille, jotka ovat johtaneet edustuskelpoisuuden puuttumiseen, edustusoikeuden puuttumisen havaitsemisen ajankohtaan, edustuskelpoisuutta vailla olevan pelaajan peluuttamisen tahallisuuteen tai tahattomuuteen sekä siihen, onko toiminnalla tavoiteltu kilpailullista etua muihin verrattuna. Sen sijaan pelioikeudettoman pelaajan pelisuoritukselle ei yleensä ole annettu kohtuuttomuusarvioinnissa merkitystä, sillä kyseistä seikkaa on yleensä pidettävä satunnaisena ja arvionvaraisena (ks. UOL 4/2010, 2/2012, 3/2013, 19/2014, 22/2016 ja 16/2018).

IF Gnistan on valituksessaan vedonnut erityisesti siihen, että se oli toiminut vilpittömässä mielessä ja että seuran edustaja oli luottanut Palloliiton edustajalta saamaansa ohjeistukseen. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että lajiliiton toimihenkilö voi antaa liittoa sitovia tulkintoja liiton säännöistä vain, jos hänelle on liiton säännöissä annettu tällainen toimivalta. Lähtökohtana on, että seura vastaa lajiliiton sääntöjen noudattamisesta ja että seura ei voi nojautua liiton toimihenkilön ilman asianmukaista toimivaltaa antamaan ohjeeseen tai kannanottoon, joka ei ole sääntöjen mukainen. Joissakin tilanteissa mahdollista kuitenkin on, että liiton toimihenkilöltä saatu virheellinen tai harhaanjohtava ohjeistus voidaan ottaa huomioon seuraamusharkinnassa. Pesäpalloa ja pelaajan edustuskelpoisuutta koskeneessa ratkaisussa UOL 26/2025 seurat olivat sopineet määräaikaisesta seurasiirrosta, jota kuitenkaan ei ollut purettu tulosjärjestelmässä liiton kilpailumääräysten mukaisessa määräajassa. Asiaa selviteltäessä liiton kilpailupäällikkö oli ilmoittanut seuran edustajalle purkaneensa siirron ja vakuuttanut asian olevan kunnossa. Ratkaisussaan oikeusturvalautakunta totesi muun ohella, että liiton kilpailupäälliköllä ei ollut voinut olla itsenäistä oikeutta poiketa kilpailusäännöistä ja että pelaaja oli ollut edustuskelvoton valituksen kohteena olleessa ottelussa. Oikeusturvalautakunta totesi edelleen, että sen vakiintuneen käytännön mukaan edustuskelpoisuuden olemassaolo on aina seuran vastuulla ja edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut seura joutuu lajisääntöjen ja kilpailusääntöjen mukaisten seuraamusten kohteeksi. Mainitussa ratkaisussa kuitenkin katsottiin, että kun liiton kilpailupäällikkö oli sekä tehnyt kilpailusääntöjen vastaisen seurasiirtoa koskevan ratkaisun että antanut seuralle siihen perustuvan ohjeistuksen, asiassa oli sellaisia erityisiä syitä, jotka oikeuttivat poikkeamaan edustuskelvottomuuden vakiintuneesta seuraamuksesta.

Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole esitetty tai muutoin ilmennyt, että Palloliiton edustajalla olisi ollut toimivalta poiketa liittoa sitovasti pelioikeutta koskevista sääntömääräyksistä. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei liiton edustajan antaman suullisen ohjeistuksen näissä olosuhteissa voida katsoa vapauttavan seuraa rekisteröinnin laiminlyönnin seuraamuksista. Kun pelkkä liiton edustajan suullinen ohjeistus ei edellä todetusti anna aihetta poiketa siitä pääsäännöstä, että seura vastaa lajiliiton sääntöjen noudattamisesta, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole myöskään tarvetta toimittaa suullista käsittelyä ohjeistuksen tarkemman sisällön selvittämiseksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton sääntömääräykset ovat olleet pelioikeuden ja sen puuttumisen seuraamusten osalta yksiselitteiset ja pelioikeuden puuttuminen on edellä todetusti johtunut seuran vastuulla olleesta syystä. Asiassa on kysymys jalkapallon Veikkausliigassa eli korkeimmalla kansallisella sarjatasolla pelaavan joukkueen pelaajien pelioikeuden järjestämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Tällä tasolla seuroilta voidaan edellyttää etenkin keskeisten asioiden, kuten peli- ja edustusoikeuden, osalta ammattimaista toimintaa ja asioiden hoitamisen valvontaa (ks. esimerkiksi UOL 22/2016 ja UOL 9/2019). Näin ollen IF Gnistanin voidaan edellyttää olleen tietoinen pelioikeutta koskevista sääntömääräyksistä sekä sääntömääräyksissä edellytettyjen toimien asianmukaisesta suorittamisesta. Asian arvioinnissa on edellä todetun lisäksi otettava huomioon myös vastustajajoukkueen perusteltu oikeus luottaa siihen, että sarjassa pelaavat seurat noudattavat pelaajien peli- ja edustusoikeutta koskevia sääntömääräyksiä. Nämä näkökohdat ovat kohtuullistamista vastaan puhuvia seikkoja.

Oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan 2/2012 katsonut, että seuran määrääminen häviämään kaikki ottelunsa olisi johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen, ja kohtuullistanut seuraamusta. Tässä tapauksessa kyse on yksittäisen ottelun lopputuloksen muuttamisesta, joskin ratkaisulla on Suomen Cupin luonteen vuoksi ollut huomattava merkitys IF Gnistanille.

IF Gnistan on valituksensa tueksi lisäksi vedonnut Urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen ratkaisuun CAS 2010/A/2225 (P.F.C. Litex Lovech v. Union des Associations Européennes de Football (UEFA) & Debreceni VSC, välitystuomio 25.1.2011), jossa katsottiin, että seuran rankaiseminen pelioikeudettoman pelaajan peluuttamisesta ottelun tuomitsemisella hävityksi olisi ollut liian ankara seuraamus suhteessa niihin subjektiivisiin ja objektiivisiin syihin, jotka johtivat rikkomukseen, sekä rikkomuksen urheilullisiin seurauksiin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että mainitussa asiassa kyse oli yksittäisestä pelaajasta, joka oli tullut kentälle kolme minuuttia ennen ottelun päättymistä. Ratkaisu ei siten ole olosuhteiltaan verrattavissa nyt käsiteltävään asiaan.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut esille seikkoja, joiden vuoksi IF Gnistanille kilpailusääntöjen mukaista seuraamusta eli ottelun häviämistä pelaajien pelioikeudettomuuden vuoksi voitaisiin pitää kohtuuttomana, epäsuhtaisena, epäyhdenvertaisena taikka luottamuksensuojan vastaisena seuraamuksena.

Valitus on siten hylättävä.
 

Päätöslauselma

Valitus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.

 

Timo Ojala
puheenjohtaja                                                          

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala (pj.), Pia Ek, Matti Huhtamäki, Niko Jakobsson ja Pekka Timonen