15/2026 Amerikkalainen jalkapallo– Kurinpito – Kurinpitomenettely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 15/2026
10.4.2026                                
Diaarinro 11/2026

  

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry:n kurinpitovaliokunnan 2.4.2026 antama päätös 2/2026


ASIA                
Kurinpito
 

MUUTOKSENHAKIJA
A, huoltajanaan C

 

KUULTAVA    
Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry

                         

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry:n (jäljempänä myös SAJL) kurinpitovaliokunta on päätöksellään 2.4.2026 Nro 2/2026 määrännyt A:n väliaikaiseen urheiluntoimintakieltoon 30.4.2026 asti. Urheiluntoimintakielto koskee kaikkia Olympiakomitean alaisia urheilulajeja.

Kurinpitoseuraamus on päätöksen mukaan määrätty sen vuoksi, että A oli yläkoululeirityksen aikana osallistunut tekoon, jossa toista leiriläistä oli otettu kiinni ranteista, pakotettu sängylle vatsalleen ja lyöty kolmesti vyöllä takapuolelle. Teon kohteeksi joutunutta leiriläistä oli myös uhkailtu ennen vyöllä lyömistä ja tekoa seuranneena päivänä.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on ensisijaisesti vaatinut, että kurinpitovaliokunnan päätös 2/2026 kumotaan ja toissijaisesti, että urheiluntoimintakieltoa lievennetään.

Päätöksessä ja sitä edeltäneessä menettelyssä oli ollut olennaisia SAJL:n kurinpitomääräysten vastaisia kuulemis- ja selvitysvirheitä. Määrätty seuraamus oli lisäksi tekoon nähden kohtuuton.

A:lle ei ollut annettu mahdollisuutta antaa vastinettaan kaikkiin esitettyihin syytöksiin.

Kurinpitovaliokunta oli toiminut SAJL:n liittokokouksen hyväksymien kurinpitomääräysten vastaisesti asettaessaan A:n urheiluntoimintakieltoon 27.2.2026. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja oli myöntänyt virheen ilmoituksessaan, mutta kurinpitovaliokunta ei ollut huomioinut sitä rangaistusta määrätessään. 

Kurinpitopäätöksen teonkuvauksessa esitettiin asioita, joista osaan kurinpitovaliokunta ei ollut varannut A:lle mahdollisuutta antaa vastinetta. Osa päätöksessä kuvatusta teonkuvauksesta oli kirjattu eri tavalla kuin vastinepyynnössä. A oli kiistänyt osan teonkuvauksesta vastineessaan 31.3.2026.

Vastinepyynnössä ei ollut esitetty lainkaan kuvausta puhelusta tai puhelimitse uhkailusta. Kyseessä oli vakava syytös, johon vastine tuli voida antaa ennen tehtävää päätöstä. A ei ollut voinut antaa asiaan vastinettaan, joten kurinpitovaliokunta oli rikkonut selvityksessään kurinpitomääräysten 6 §:n 2. kohtaa, jonka mukaan kurinpitomenettelyn kohteena olevalle taholle oli varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa.

Teonkuvauksen mukaan pojat olivat ”uhkailleet iskemisellä [B:tä] harjoituksista myöhästymisestä johtuneen ylimääräisen fyysisen suorituksen aikana ja uudestaan ruokailun yhteydessä”. Vastinepyynnössä ainoa ruokailuun liittyvä kuvaus oli kuulunut: ”seuraavana aamuna uhkailut jatkuivat aamiaisella, että “tänään saat loput kymmenestä lyönnistä, että olet saanut vasta saanut kolme”.” Kyseessä olivat ajallisesti eri päivät, joten kurinpitovaliokunnan toimittamien kuvausten välillä oli merkittävä ristiriita.

Vastinepyynnössä oli väitetty, että ”Ovella oli neljä poikaa, …., A, ….., sekä neljäs …. joka jäi oven ulkopuolelle seisomaan (emme tiedä hänen nimeään). Tämän jälkeen …. tarttui [B:tä] ranteista, ja laittoi [B:n] kädet sängylle niin että [B] oli kumarassa sängyn päällä”. Tästä ei oletuksen mukaan syytetä A:ta, koska hänen nimeään ei ole mainittu. Päätöksessä sen sijaan teonkuvaus oli muuttunut muotoon: ”Tämän jälkeen vastaajat ovat menneet [B:n] ja…  huoneeseen, kaatanut [B:n] sängylle vatsalleen ja lyönyt kolmasti häntä kolmasti vyöllä”. Teonkuvaus ei yksilöi, kuka ehkä oli tehnyt mitäkin.

Näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa oli kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi. Selvitysvelvollisuus oli kurinpitotoimiin ryhtyneellä taholla.

Koska kurinpitovaliokunnan päätöksessä ei yksilöity, mitä selvityksiä oli hankittu ja miltä tahoilta, eikä se muodostanut omaa johdonmukaista tapahtumainkulkua, 6 §:n edellyttämä riittävä selvitys ei täytynyt, mikä oli itsenäinen peruste päätöksen kumoamiselle.

Kurinpitopäätöksen perustelut eivät täyttäneet perusteluille asetettavia vaatimuksia. 

Kurinpitovaliokunta oli seuraamusta määrätessään jättänyt huomioitta mm. seuraavat lieventävät seikat: 1) ainoa rangaistuksen perusteena esitetty teon kuvaus oli A:n itsensä vapaaehtoisesti kertoma; 2) A oli pahoitellut tapahtunutta sekä halunnut selvittää ja sovitella asiaa jo alusta alkaen; 3) vallinneen leirikulttuurin ja leirin järjestäjien vastuu tapahtuneessa oli merkittävä ja kurinpitovaliokunta oli itsekin todennut siinä olleen olennaisia puutteita; 4) kurinpitovaliokunnan 27.2.2026 määräämän sääntöjen vastainen rangaistuksen sekä lähes viisi viikkoa (28.2.2026 alkaen) voimassa olleen ottelu-, kilpailu- ja toimitsijakiellon sekä 5) sen, että A oli toiminut moitteettomasti ja nuhteettomasti lajin parissa 9-vuotiaasta saakka.

Kurinpitovaliokunta ei ollut toimittanut päätöstä 7 §:n mukaisesti A:n seuralle X ry:lle sen viralliseen sähköpostiin eikä sen puheenjohtajalle tai sihteerille. Tämä oli heikentänyt seuran mahdollisuutta huolehtia alaikäisen jäsenensä järjestelyistä. Kurinpitovaliokunta oli siten rikkonut kurinpitomääräyksen 7 §:n kohtia 1 ja 3.

Asian käsittely oli kestänyt liian kauan.

Liitto tai kurinpitovaliokunta eivät olleet tuoneet A:lle missään vaiheessa esiin sovittelun mahdollisuutta. Sovittelun mahdollisuutta ei ollut edes yritetty selvittää.

A oli yhden kerran kevyesti läpsäissyt toista yläkoululeiriläistä vyöllä takapuolelle ja ollut siinä käsityksessä, että asia oli ollut kaikkien yhteisesti hyväksymä. Missään vaiheessa ei ollut todettu eikä väitetty teon kohteelle aiheutuneen kipua tai jälkiä. A oli myöntänyt toimineensa ajattelemattomasti ja oli jo ensimmäisestä selvittelyhetkestä alkaen tuonut esiin halunsa pahoitella, pyytää anteeksi ja selvittää asia mahdollisimman nopeasti.

Ennen nyt uudelleen määrättyä urheiluntoimintakieltoa A kärsi liiton määräämää ottelu-, kilpailu- ja toimitsijakieltoa viisi viikkoa. Lisäksi Kolmen Kampuksen Urheiluopisto oli omana rangaistuksenaan poistanut A:n yläkoululeiriltä kesken leirin ja evännyt pääsyn seuraavalle leirijaksolle. Yhteensä aiemmin annetut ja nykyinen rangaistus olivat estäneet ja estävät A:ta osallistumasta 45 lajitapahtumaan, joihin sisältyy 13 leiripäivää.

16-vuotiaalle nuorelle oli psyykkisesti erittäin kuormittavaa, että lähes kahden kuukauden odottamisen jälkeen langetetaan mittava rangaistus teosta, jota voitiin pitää erittäin vähäisenä. Erityisesti oli syytä huomioida, että kokonaan urheilu- ja

seurayhteisöjen ulkopuolelle sulkeminen oli nuorelle annettuna yksi rankimpia rangaistusmuotoja. Määrätty seuraamus ei ollut myöskään oikeassa suhteessa SAJL:n aikaisemman rangaistuskäytännön kanssa.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitopäätös oli oikea. Menettelyvirheväitteisiin vastaaminen edellyttäisi menettelyn tarkempaa tutkimista, johon annetussa vastausajassa ei ollut ollut mahdollisuutta.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

 

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

SAJL:n kurinpitovaliokunta on muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään katsonut, että A oli yhdessä eräiden muiden yläkoululeiritykseen osallistuneiden henkilöiden kanssa tunkeutunut toisen leiriläisen huoneeseen, ottanut tätä ranteista kiinni ja painanut tämän vatsalleen sängylle ja lyönyt tätä vyöllä kolme kertaa takapuolelle. Tilannetta oli edeltänyt ja seurannut uhkailua. Kurinpitovaliokunta on määrännyt A:n edellä tarkemmin kerrotuin tavoin väliaikaiseen urheiluntoimintakieltoon.

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko kurinpitomenettelyssä ollut sellaisia menettelyvirheitä, että päätös tulisi niiden perusteella kumota. Asiassa on toiseksi kysymys siitä, onko määrätty seuraamus syyksiluettuun tekoon nähden ja väitetyt lieventävät asianhaarat huomioon ottaen liian ankara.  

 

2.      Kurinpitomenettely

A on katsonut valituksessaan, että häntä ei ollut asianmukaisesti kuultu kurinpitomenettelyn aikana. A:n mukaan vastauspyynnössä yksilöity teonkuvaus ja kurinpitopäätöksestä ilmenevä teonkuvaus poikkesivat toisistaan.

SAJL:n kurinpitomääräysten 6 §:n mukaan

1.      Asiassa tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä aineistoa.

2.      Sen jälkeen, kun tapahtuneesta on saatu riittävä selvitys, kurinpitomenettelyn kohteena olevalle taholle on varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa.

3.      Kirjallinen vastine on toimitettava viikon kuluessa vastinepyynnöstä uhalla, että asia voidaan ratkaista ilman sitä. Vastine voidaan tehdä kirjeitse, faksilla tai sähköpostilla. Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä.

4.      Kurinpitovaliokunta voi määrätä vastinepyynnön yhteydessä rikkomuksesta epäillyn väliaikaiseen peli-, kilpailu- tai toimitsijakieltoon, kunnes asia on käsitelty.

5.      Kurinpitovaliokunta voi harkintansa mukaan hankkia lisäselvityksiä tai kutsua asianosaisen henkilökohtaisesti kuultavaksi.

6.      Vastinepyynnön yhteydessä toimitetut raportit ja muut selvitykset on tarkoitettu ainoastaan asianosaisten tiedoksi.

Oikeusturvalautakunta on kurinpitoa koskevassa ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 6/2021 ja siinä selostetut ratkaisut) lausunut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun asianosaiseen kohdistetaan kurinpidollisia toimia ja että kuulemisvelvoitetta on tällöin noudatettava, vaikkei lajiliiton säännöissä sitä nimenomaisesti edellytettäisikään. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä. Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä. Kurinpitoseuraamuksen poistamiseen tyypillisesti johtaa tilanteet, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirhe on katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä.

Asianmukaisesti suoritettuun kurinpitokuulemiseen on katsottu kuuluvan muun muassa se, että kuulemispyynnössä on ilmoitettu kurinpitomenettelyn kohteena oleva teko ja että käsiteltävänä oleva teko tai tapahtuma on selostettu riittävän yksityiskohtaisesti.

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että SAJL:n kurinpitovaliokunta on varannut A:lle mahdollisuuden lausua oman kantansa kysymyksessä olevassa asiassa. Asianosaisilla on riitaa siitä, onko SAJL:n A:lle toimittama vastauspyyntö ollut sillä tavoin riittävän yksityiskohtainen, että A on voinut vastata häntä vastaan esitettyyn teonkuvaukseen.

Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytössään teonkuvaus, joka on toimitettu A:lle kuulemisvaiheessa, ja kurinpitopäätökseen kirjattu teonkuvaus. Niissä on asiaan vaikuttavilta osin eroa siltä osin kuin kurinpitopäätökseen on kirjattu uhkailua tapahtuneen ennen vyöllä lyömistä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, missä vaiheessa ja millä perusteella kurinpitopäätökseen päätynyt teonkuvaus on päivittynyt koskemaan myös uhkailuja ennen varsinaista vyöllä lyömistä. Selvää kuitenkin on, että A:lla ei ole ollut todellista mahdollisuutta esittää näkemystään uhkailua koskevista väitteistä edellä lausutuilta osin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n kuulemisessa on tältä osin tapahtunut menettelyvirhe.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A on voinut esittää näkemyksensä väitetystä ennen vyöllä lyömistä tapahtuneesta uhkailusta oikeusturvalautakunnassa. Syyksi luetun teonkuvauksen ja myös seuraamuksen arvioinnin kannalta olennainen osa teonkuvausta on kuitenkin itse vyöllä lyöminen. Siten oikeusturvalautakunta katsoo, ettei mainittu menettelyvirhe kuulemisessa ole sellainen, jonka perusteella kurinpitopäätös olisi tässä asiassa kumottava.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei teonkuvaus ole muuttunut A:n vastauksen jälkeen muilta osin sillä tavoin, että muutos loukkaisi A:n oikeutta tulla kuulluksi asiassa. Tältä osin oikeusturvalautakunta perustelee tätä johtopäätöstä tarkemmin jäljempänä ottaessaan kantaa teon tekemiseen yhdessä muiden henkilöiden kanssa ja A:n vastuuseen muiden henkilöiden teoista tekokokonaisuudessa.

Siltä osin kuin A on väittänyt esitettyä selvitystä arvioidun väärin kurinpitopäätöksen perustaksi asetettujen tapahtumien osalta, kysymys ei ole menettelyvirheestä. Kysymys on näytön arvioinnista, johon oikeusturvalautakunta ottaa kantaa erikseen jäljempänä.

A:n on katsonut edellä todetun lisäksi, että kurinpitopäätöstä ei ollut perusteltu riittävällä tavalla.

Urheilua koskevissa kurinpitoasioissa on voimassa tietyt yleiset oikeusturvan vähimmäisedellytykset. Yksi keskeisimmistä tällaisista edellytyksistä on kurinpitomenettelyn asianosaisen oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeus saada perusteltu päätös. Kurinpitoasioita käsittelevän tahon velvollisuus perustella päätöksensä on olennainen, jotta asianosaisen oikeus hakea muutosta päätökseen voisi tehokkaasti ja täysimääräisesti toteutua. Jollei kurinpitopäätöstä asianmukaisesti perustella, päätöksen kohteena oleva ei tiedä, millä perusteilla hän siihen hakee muutosta, jolloin muutoksenhakuoikeus voi käytännössä kokonaan estyä. Se, kuinka tarkasti päätös on perusteltava, on riippuvainen asian luonteesta. Perusteluvelvollisuudessa on kuitenkin kysymys minimistandardin täyttämisestä eikä parhaimman mahdollisen perustelun tavoitteesta. Epäselvyys päätöksen perusteluista ei voi koskaan koitua kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan haitaksi. Se, että kurinpitomenettelyn asianosaisena on alaikäinen urheilija, ei ole ainakaan omiaan vähentämään tarvetta ymmärrettäville päätösperusteluille. (Ks. esim. UOL 12/2022.)

Käsillä olevassa asiassa kurinpitovaliokunnan päätöksen perusteluissa on ensin kerrottu, miten asia on tullut valiokunnassa vireille. Tämän jälkeen kurinpitopäätöksessä on varsin yksityiskohtaisesti kuvattu se menettely, josta kurinpitomenettelyn kohteena olleita henkilöitä on syytetty. Kurinpitopäätöksessä on lisäksi ilmoitettu, keitä asian ratkaisemista varten on kuultu ja A:n osalta tarkemmin sitä, mitä hän on asiassa lausunut. A on myöntänyt osallistuneensa tapahtumiin ja lyöneensä itse toista leiriläistä vyöllä takapuolelle. Kurinpitopäätöksestä ilmenee lisäksi lopputulos ja perustelut. Oikeusturvalautakunta katsoo kurinpitopäätöksen täyttävän edellä sanotuin osin kurinpitopäätöksen perusteluiden vähimmäisvaatimukset.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei ratkaisusta selviä yksityiskohtaisesti, mihin aineistoon asian arviointi on perustunut. Koska A on kuitenkin myöntänyt olleensa mukana ryhmässä, joka on mennyt toisen leiriläisen huoneeseen, kaatanut tämän sängylle mahalleen ja lyönyt tätä vyöllä takapuolelle ja koska A on erityisesti myöntänyt lyöneensä toista leiriläistä vyöllä ainakin kerran, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole välttämättä ollut tarpeen hankkia muuta selvitystä tapahtumista kuin asianosaisten kertomukset, joihin ratkaisussa viitataan.

Oikeusturvalautakunta katsoo kurinpitopäätöksen perusteluvelvollisuutta rikotun siltä osin kuin ratkaisusta ei ilmene mihin selvitykseen ratkaisu perustuu. Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, ettei SJL ole toimittanut oikeusturvalautakunnallekaan ratkaisun perusteena mitä ilmeisimmin olleita asianosaisten kertomuksia tai lausumia. Käsillä olevassa asiassa ei ole kuitenkaan tapahtunut edellä todetusta syystä sellaista menettelyvirhettä, jonka perusteella muutoksenhaun kohteena oleva ratkaisu tulisi kumota.

Siltä osin kuin kurinpitovaliokunta ei ollut toimittanut kurinpitopäätöstä SAJL:n kurinpitosääntöjen 7 §:n mukaisesti A:n seuralle X ry:lle sen viralliseen sähköpostiin eikä sen puheenjohtajalle tai sihteerille, asiassa ei ole tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, joka johtaisi itse kurinpitopäätöksen kumoamiseen. A:n isä kuuluu asiassa esitettyjen sähköpostiallekirjoitusten perusteella mainitun seuran toimihenkilöihin ja ratkaisu on annettu hänelle tiedoksi. Seura on siten tosiasiallisesti katsottava saaneen tiedon päätöksestä.

Asiassa ei ole ilmennyt, että asian käsittely olisi kestänyt erityisen kauan.

 

3.      Syyksiluettu menettely

A on kiistänyt tehneensä mitään muuta kuin lyöneensä kerran toista yläkoululeiriläistä vyöllä takapuolelle. Hän on lisäksi kiistänyt osallistuneensa toisen leirikoululaisen uhkailemiseen.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vaikka kysymys on urheilun kurinpidosta eikä rikosoikeudellisesta menettelystä, tiettyjä rikosoikeudellisia periaatteita tulee soveltaa myös urheilun kurinpidossa (ks. esim. UOL 21/2017).

Rikosoikeudellisessa arvioinnissa kutakin rangaistaan rikoksen tekijänä, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen. Rikoskumppanuutta koskevan lainkohdan esitöiden (HE 44/2002 vp, s. 152) mukaan tekijävastuu edellyttää yhdessä tekemistä. Termi viittaa sekä subjektiivisiin että objektiivisiin seikkoihin. Subjektiivisessa suhteessa yhdessä tekeminen merkitsee vaatimusta yhteisymmärryksestä. Yhteisymmärrys merkitsee tietoisuutta siitä, että oma toiminta yhdessä muiden toiminnan kanssa toteuttaa tunnusmerkistön. Yhteisymmärrysvaatimuksesta seuraa, että kumppani ei vastaa vain oman toimintansa seurauksista, vaan teosta siihen saakka, mihin yhteisymmärrys ulottuu. Yhteisymmärrys voi syntyä myös kesken tapahtumasarjan, jolloin vastuu kuitenkin alkaa vasta sanotusta hetkestä. Yhteisymmärrys sekä perustaa että rajaa vastuun koskemaan vain yhteisymmärryksessä suoritettuja tekoja ja teon osia. Objektiivisessa suhteessa edellytetään jonkinlaista osallistumista itse rikoksen toteuttamiseen. Tekijävastuun edellytyksenä on, että osallisen työnjaon mukainen osuus on olennainen ja että hänen osuutensa täyttämistä on pidettävä kokonaisuuden kannalta merkityksellisenä.

A on myöntänyt olleensa mukana kurinpitopäätöksen mukaisessa menettelyssä siltä osin kuin toista leiriläistä oli lyöty vyöllä takapuolelle tämän huoneessa. Asiassa on lisäksi riidatonta, että menettelyn motiivina oli ollut se, että teon kohteeksi joutunut yläkoululeiriläinen oli myöhästynyt harjoituksista ja tästä oli tullut seurauksia kaikille leiritykseen osallistuneille nuorille. Ottaen huomioon, että teon kohteeksi joutuneen leiriläisen huoneeseen oli menty yhdessä ja se, että A ei ole omankaan kertomuksensa perusteella pyrkinyt estämään muiden henkilöiden tekoa tai muutoinkaan tuonut esille, että hän ei olisi hyväksynyt sitä, mitä muut asiassa rangaistut henkilöt olivat tehneet ja erityisesti se, että hän oli omankin myöntämänsä mukaan osallistunut tekoon lyömällä vähintään kerran teon kohteeksi joutunutta henkilöä vyöllä, A on vähintäänkin hyväksynyt muiden tekoon osallistuneiden toimet asiassa. Hän on ollut tekijäjoukon mukana ja osallistunut tekoon merkittävällä tavalla. Siten koko teonkuvauksen mukainen menettely teon kohteeksi joutuneen henkilön huoneessa on katsottava tehdyn yhdessä. A:n on siten katsottava vastaavan myös muiden tekoon osallistuneiden teoista.

Edellä lausutun perusteella asiaa ei ole arvioitava teon kohteeksi joutuneen henkilön huoneessa tapahtuneen osalta toisin kuin kurinpitovaliokunta on tehnyt.

SAJL ei sen sijaan ole esittänyt asiassa selvitystä siitä, että A olisi osallistunut teon kohteeksi joutuneen leiriläisen uhkailemiseen ennen tai jälkeen vyöllä lyömisen. Kurinpitopäätöksen perusteluistakaan ei ilmene, mihin tällaisen menettelyn syyksi lukeminen perustuu. Kurinpitopäätöstä on siten muutettava siltä osin kuin siinä on katsottu A:n uhkailleen ennen tai jälkeen vyöllä lyömisen kysymyksessä olevaa toista leiriläistä.    

 

4.      Rangaistus

A on toissijaisesti vaatinut, että määrättyä seuraamusta joka tapauksessa lievennetään.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistus poikkeaisi olennaisesti SAJL:n vastaavanlaisissa tapauksissa määräämistä kurinpitoseuraamuksista. Kurinpitopäätöksen perusteluiden mukaan seuraamusta määrättäessä on otettu huomioon niitä seikkoja, joiden huomioimista A on valituksessaankin vaatinut. Kurinpitoseuraamuksen laatuun ja pituuteen ei voida katsoa myöskään vaikuttavan se, että oikeusturvalautakunta on katsonut jääneen näyttämättä A:n osallistuneen uhkailuun. Kurinpitoseuraamus on määrätty erityisesti siitä, että A on loukannut toisen leiriläisen fyysistä koskemattomuutta, jota tekoa on pidettävä vakavana kurinpitopäätöksen perusteluista ilmenevänä sääntörikkomuksena.

Edellä lausutuin perustein asiassa ei ole perusteita lieventää tai alentaa A:lle määrättyä kurinpitoseuraamusta.

 

5.      Valitusmaksu

Asian näin päättyessä valitusmaksua ei palauteta.

 

Päätöslauselma

Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry:n kurinpitovaliokunnan 2.4.2026 antamaa päätöstä Nro 2/2026 muutetaan siltä osin kuin kurinpitovaliokunta on katsonut A:n osallistuneen teon kohteeksi joutuneen henkilön uhkailemiseen. A:n ei ole näytetty osallistuneen uhkailuun.

Muilta osin kurinpitopäätöksen lopputulosta ei muuteta.

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ilkka Lahtinen
Puheenjohtaja                                                                            

Jukka Loiva
Sihteeri   
                                

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Antti Aine, Pia Ek ja Terhi Kytö