31/2026 Koripallo – Päätöksen sääntöjenmukaisuus – Sarjajärjestelmä

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 31/2026
19.8.2026                                
Diaarinro 25/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Koripalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 10.6.2026, joka koskee naisten I divisioonan pelaamistapaa kaudella 2026–2027

ASIA

Koripallo – Päätöksen sääntöjenmukaisuus – Sarjajärjestelmä

MUUTOKSENHAKIJAT
Jyväskylä Basketball Academy ry
Peli-Karhut Koripallojuniorit ry
Lahti Basketball Juniorit ry
Catz Lappeenranta ry

KUULTAVA
Suomen Koripalloliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS 

Koripallon naisten I divisioonan seurakokous oli 24.3.2025 hyväksynyt kilpailukaudelle 2025–2026 aikuisten pääsarjaryhmän esityksen laajentaa naisten I divisioonaa kahteenkymmeneen joukkueeseen siten, että joukkueet jaetaan kahteen lohkoon edellisen kilpailuvuoden rankingin perusteella. Koripalloliiton aikuisten pääsarjaryhmä oli käsitellyt sarjan pelaamistapaa kokouksessaan 4.6.2025 sen jälkeen, kun tiedossa oli ollut sarjalisenssiyksikön päätös sarjassa pelaavien joukkueiden lukumäärästä. Liittohallitus oli vahvistanut 5.6.2025 pääsarjaryhmän esityksestä sarjan pelaamistavan.

Naisten I divisioonan ylimääräinen seurakokous oli kuitenkin 15.7.2025 päättänyt esittää edellä mainitusta pelaamistavasta luopumista ja sarjan pelaamista yhdessä lohkossa alkusarjoineen. Aikuisten pääsarjaryhmä oli 17.7.2025 pidetyssä kokouksessaan päätynyt esittämään sarjan pelaamistavasta seuraavaa. Yksinkertainen runkosarja (16 ottelua/17 kierrosta), joka perustuu edellisen kilpailuvuoden rankingiin; runkosarjan perusteella joukkueet jaetaan kolmeen jatkosarjaan, jossa kussakin pelataan yksinkertainen sarja runkosarjan sijoitusten perusteella; kahdeksan joukkueen pudotuspelit; finaalien voittaja nousee naisten Korisliigaan; kahden joukkueen putoamispelit; kaudelle 2026–2027 yksi paikka ns. villillä kortilla, ja I divisioonan karsintojen voittaja nousee; tavoitteena 18 joukkueen naisten I divisioona; mahdollinen jako kymmenen joukkueen lohko A:han ja kahdeksan joukkueen lohko B:hen koko kauden rankingin perusteella. Koripalloliiton liittohallitus oli hyväksynyt aikuisten pääsarjaryhmän esityksen.

Liitto oli 28.4.2026 toimittanut naisten I divisioonan seuroille sarjalisenssihakemuksen ja tulevaa kautta koskevat sarjamääräykset. Sarjamääräysten mukaan liittohallitus oli vahvistanut 26.3.2026 sarjamääräyksiä kaudelle 2026–2027. Määräysten mukaan sarjassa pelaa 17 joukkuetta, jotka pelaavat ensin yksinkertaisen sarjan ja sen jälkeen jatkosarjat A- ja B-lohkoissa. Määräysten mukaan joukkueiden lukumäärä ja sarjajärjestelmä olivat vielä tuolloin vahvistamatta.

Koripalloliiton aikuisten pääsarjaryhmä oli käsitellyt sarjajärjestelmää 18.5.2026 pidetyssä kokouksessa. Seurakokoukselle oli esitetty, että naisten I divisioona laajennetaan kahdenkymmenen joukkueen sarjaksi täydennysmenettelyn ja villi kortti -järjestelmän avulla. Sarja pelataan kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa, joista lohkossa A ovat rankingin joukkueet 1–10 ja lohkossa B joukkueet 11–20. Jyväskylä Basketball Academy oli toimittanut kokoukselle oman vastineensa, jossa seura ilmoitti vastustavansa tehtyä esitystä ja pitävänsä sitä sääntöjen vastaisena. Seurakokouksessa 3.6.2026 oli äänestetty sarjajärjestelmästä. Äänestyksessä, johon olivat osallistuneet kaikki äänestykseen oikeutetut 17 seuraa, aikuisten pääsarjaryhmän esitys oli saanut kaksitoista ääntä ja Jyväskylä Basketball Academyn esitys viisi ääntä.

Aikuisten pääsarjaryhmä oli 5.6.2026 päättänyt laajentaa sarjan 21 joukkueen sarjaksi täydennysmenettelyn ja villi kortti -järjestelmän avulla. Lohko A koostuu joukkueista 1–10 ja lohko B joukkueista 11–21. Lohko B:n joukkueiden määrä olisi siten yksitoista aiemmin esitetyn kymmenen asemesta. Lohko A:ssa pelataan kaksinkertainen 18 ottelun sarja ja lohko B:ssä kaksinkertainen 20 ottelun sarja. Kummallekin lohkolle muodostetaan oma sarjataulukko. Lohko A:n viimeinen joukkue siirtyy lohko B:hen seuraavaksi kaudeksi. Lohko B:n kaksi parasta joukkuetta siirtyvät lohko A:han seuraavaksi kaudeksi. Lohko B:n viimeinen joukkue putoaa alueelliseen II divisioonaan. Pudotuspeleissä pelaa kymmenen joukkuetta. Lohkojen välisissä play in -otteluissa pelaavat lohkon A seitsemäs ja kahdeksas joukkue sekä lohkon B ensimmäinen ja toinen joukkue.

Koripalloliiton liittohallitus oli 10.6.2026 päättänyt vahvistaa sarjajärjestelmän esityksen mukaisesti.

VALITUS PERUSTEINEEN

Jyväskylä Basketball Academy ry, Peli-Karhut Koripallojuniorit ry, Lahti Basketball Juniorit ry ja Catz Lappeenranta ry ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että Koripalloliiton hallituksen päätös kumotaan ja että tuleva kausi ensisijaisesti määrätään naisten I divisioonassa pelattavaksi aikaisempien sarjamääräysten mukaisesti 17–21 joukkueen sarjana, jossa joukkueet pelaavat ensin yksinkertaisen sarjan ja sen jälkeen jatkosarjat A- ja B-lohkoissa. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että asia palautetaan Koripalloliitolle uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että Koripalloliitto velvoitetaan suorittamaan valittajille korvauksena näiden lautakuntakuluista yksi (1) euro sekä valitusmaksu, mikäli muutoksenhakijat velvoitetaan suorittamaan se. Valittajat ovat myös vaatineet, että valitusmaksu palautetaan lopputuloksesta riippumatta, koska valittajilla oli perusteltu aihe muutoksenhakuun.

Liittohallituksella oli riidattomasti toimivalta määrätä tulevalla kaudella naisten I divisioonassa pelaavien joukkueiden lukumäärästä ja sarjajärjestelmästä. Riidatonta oli myös se, että tulevan kauden joukkueiden lukumäärä ja sarjajärjestelmä lähtökohtaisesti kuuluivat liittohallituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin. Liittohallituksen tekemä päätös oli kuitenkin liiton voimassa olevien sääntöjen ja vallitsevan oikeuskäytännön vastainen, sillä asian valmistelussa oli tapahtunut viivästymistä ja sarjajärjestelmää oli muutettu vasta edellisen kauden päättymisen jälkeen tavalla, johon seurat eivät olleet voineet valmistautua lisenssihakemusta jättäessään ja tulevaa kautta suunnitellessaan. Muutoksenhaun kohteena oleva päätös oli myös kohtuuton ja loukkasi valittajien yhdenvertaisuutta.

Sarjajärjestelmän tai kilpailumuodon myöhäistä muuttamista oli pidettävä sääntöjenvastaisena, jos se rikkoi joukkueiden oikeutettua odotusta ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Tässä tapauksessa muutoksenhakijat olivat hakeneet paikkaa naisten I divisioonaan sillä oletuksella, ettei tulevaan sarjajärjestelmään tehdä olennaisia muutoksia. Seurat olivat perustellusti voineet luottaa aiemmin julkaistuihin sarjamääräyksiin, joiden perusteella ne olivat tehneet sitovia pelaaja- ja valmennussopimuksia, budjettiratkaisuja sekä muita kauteen liittyviä järjestelyjä. Kun liittohallitus oli 26.3.2026 antanut seuroille tulevaa kautta koskevia sarjamääräyksiä sen mukaisesti, että tuleva kausi pelataan alkusarjan osalta yhdessä lohkossa, joukkueille oli syntynyt tästä oikeutettu odotus. Liiton päättäjät olivat aikuisten pääsarjaryhmän 17.7.2025 tekemän esityksen perusteella mitä ilmeisimmin pitäneet sarjajärjestelmän muuttamista mahdollisena.

Muutoksenhakijoiden tiedossa ei ollut yhtään painavaa syytä nyt päätetylle ja edellisen kauden jälkeen tehdylle olennaiselle sarjajärjestelmän muutokselle. Aiempiin sarjamääräyksiin tehdyt kirjaukset tavoitteista ja mahdollisista lohkojaoista olivat epäselviä ja epämääräisiä. Sarjamääräysten muuttaminen ei ollut ollut oikea-aikaista. Myöhäinen muutos oli sääntöjenvastainen, vaikka liitolla olisikin toimivalta muutoksiin, jos muutos tehtiin liian myöhään, se aiheutti kohtuutonta haittaa ja se rikkoi aiemmin annettuja määräyksiä tai odotuksia. Asian valmistelussa ei myöskään ollut noudatettu liiton omaa aikataulutusta. Liiton sääntöjen mukaan seuraavan kauden sarjajärjestelmää käsittelevä seurakokous olisi tullut järjestää viimeistään 31.3.2026 eli yli kaksi kuukautta aikaisemmin kuin nyt oli tehty. Kun sarjajärjestelmää oli olennaisesti muutettu vasta edellisen kauden päättymisen jälkeen, muutos tuli perustellusti katsoa sääntöjenvastaiseksi, vaikka liitolla sinänsä oli muodollinen toimivalta muuttaa omia sarjamääräyksiään.

Päätökset, jotka vaikuttavat sarjapaikkoihin, nousuihin tai putoamisiin taikka kilpailulliseen asemaan, vaativat korostetusti ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tässä tapauksessa muutos oli sisällöllisesti keinotekoinen, sillä tosiasiassa kyse ei ollut lohkojaosta vaan sarjan jakamisesta kahteen täysin eri sarjaan. Yksinkertaisen sarjan muuttaminen käytännössä kahdeksi eri sarjatasoksi vaikutti suoraan ja välittömästi joukkueiden kilpailulliseen asemaan. Muutoksen jälkeen nouseminen naisten Korisliigaan edellytti kahta eri sarjanousua yhden sijasta. Liiton hallituksen päätös sarjajärjestelmän odottamattomasta ja kohtuuttoman myöhään toteutetusta muuttamisesta aiheutti seuroille taloudellista haittaa, kilpailullista epäoikeudenmukaisuutta ja sarjaan valmistautumisen vaikeutumista. Päätös oli siten ilmeisen kohtuuton ja vaaransi seurojen yhdenvertaisen kohtelun. Sopimukset oli tehty sillä oletuksella, että alkusarja pelataan yhdessä lohkossa. Päätös oli ristiriidassa liiton arvojen ja periaatteiden kanssa.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Koripalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus ja lautakuntakulujen korvaamista koskeva valittajien vaatimus hylätään. Lisäksi liitto on vaatinut, että valittajat velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 6 522,86 euroa.

Koripalloliiton liittohallituksella oli liiton sääntöjen nojalla ollut toimivalta tehdä valituksen kohteena oleva päätös. Liittohallituksen päätöksen tekemiselle ei myöskään ollut asetettu aikarajaa, joten päätös oli ollut myös oikea-aikainen. Päätöstä ei ollut tehty myöhässä, eikä se ollut liiton sääntöjen vastainen taikka prosessivirheen takia pätemätön tai mitätön. Päätöksellä ei ollut rikottu valittajien oikeutettuja odotuksia eikä sen voitu katsoa aiheuttavan valittajille kohtuutonta haittaa. Päätös oli tehty liiton sääntöjen mukaisessa päätöksentekojärjestyksessä, ja valittajat olivat voineet ennakoida päätöksen sisällön. Päätös ei ollut myöskään liiton arvojen vastainen. Valituksen hyväksyminen merkitsisi liiton sääntöjen mukaisen ja seurademokratiaa kunnioittavan päätöksentekojärjestyksen sivuuttamista, johtaisi naisten I divisioonan joukkueiden kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen ja olisi liiton arvojen vastainen.

Kausina 2022–2025 naisten I divisioona oli pelattu kahdessa lohkossa, joihin joukkueet oli sijoitettu ns. ketjuttamalla siten, että lohkossa A pelasivat parhaiten menestyneet seurat ja lohkossa B muut. Kauden 2023–2024 seurakokouksessa esillä oli ollut malli, jossa joukkueet jaettaisiin kaudelle 2024–2025 kahteen lohkoon rankingien perusteella. Tämä ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut saanut kannatusta. Seurakokouksessa 24.3.2025 oli päätetty yksimielisesti, mukaan lukien valittajat, esittää siirtymistä 12 + 8 joukkueen A- ja B-lohkomalliin laajentamalla sarjaa täydennysmenettelyn ja villi kortti -järjestelmän kautta. Mainitun päätöksen jälkeen urheilullisesti oikeutettuja seuroja jätti kuitenkin hakematta sarjalisenssiä. Pääsarjaryhmän esityksestä liittohallitus oli päättänyt 5.6.2025, että sarja pelataan 11 + 7 joukkueen A- ja B-lohkomallilla. Päätöksessä oli todettu, että kaudelle 2026–2027 tavoitteena on sellainen A- ja B-lohkomalli, jossa A-lohkossa on 11–12 joukkuetta ja B-lohkossa 8 joukkuetta. Päätös oli toimitettu seuroille sähköpostitse tiedoksi. Tämän jälkeen 3.7.2025 yksi joukkue oli luopunut paikastaan sarjassa. Ylimääräinen seurakokous 15.7.2025 oli päättänyt esittää, että kausi pelattaisiin yhden lohkon ja kolmen jatkolohkon sarjana joukkueiden lukumäärän pudottua 17:ään. Muutoin B-lohkossa olisi ollut vain kuusi joukkuetta ja liian vähän otteluita. Aikuisten pääsarjaryhmä oli yksimielisesti päättänyt tehdä mainittuun seurakokouksen esitykseen perustuvan esityksen liittohallitukselle pelitavasta kaudelle 2025–2026. Päätöksessä oli todettu, että tavoitteena kaudelle 2026 – 2027 on 10 + 8 joukkueen A- ja B-lohkomalli. Päätös oli toimitettu seuroille tiedoksi. Liittohallitus oli 21.7.2025 päättänyt hyväksyä aikuisten pääsarjaryhmän esityksen. Seuroja oli tiedotettu myös tästä päätöksestä.

Keväällä 2026 liitto oli toimittanut naisten I divisioonan seuroille osana lisenssihakemusasiakirjoja liittohallituksen 26.3.2026 vahvistaman sarjamääräyksen. Mainitussa asiakirjassa otsikoiden ”3. Joukkueiden määrä” ja ”5. Sarjajärjestelmä” oli keltaisella värillä merkitty teksti ”(VAHVISTAMATTA)”. Otsikoiden alla olevat määräykset olivat tuossa vaiheessa sisällöltään samat kuin kauden 2025–2026 sarjamääräyksissä. Sarjamääräyksistä ei vielä tuolloin ollut voitu päättää, koska joukkueiden määrä selviäisi vasta lisenssi- ja villikorttihakemusten käsittelyn jälkeen. Pääsarjaryhmä oli 18.5.2026 päättänyt esittää seurakokoukselle 10 + 10 A- ja B-lohkomallia. Seurojen enemmistö oli päätynyt 12 äänellä esityksen kannalle, kun taas JBA:n vastaesitys oli saanut 5 ääntä. Sarjan täydentäminen 20 joukkueeseen ei kuitenkaan ollut villikorttihakemusten perusteella onnistunut, sillä rankingin 2. ja 3. joukkue olivat tasapisteissä. Pääsarjaryhmä oli kokouksessaan päättänyt esittää liittohallitukselle 10 + 11 joukkueen A- ja B-lohkomallia. Liittohallitus oli 10.6.2026 hyväksynyt esityksen.

Valituksen taustalla oli oletettavasti valittajien tyytymättömyys siihen, että he olivat urheilullisin perustein sijoittuneet B-lohkoon. Vuonna 2025 kaikki valittajat olivat kannattaneet siirtymistä 12 + 8 joukkueen A- ja B-lohkomalliin.

Valituksen kohteena oleva päätös oli liiton sääntömääräysten nojalla kuulunut liittohallituksen yksinomaiseen päätöksentekovaltaan, ja päätös oli tehty liiton sääntöjen edellyttämällä tavalla. Liittohallituksen päätökselle sarjojen pelaamistavasta ei ollut asetettu määräpäivää liiton säännöissä tai muuallakaan. Päätös oli tehty viipymättä sen kannalta välttämättömien lisenssi- ja villikorttihakemusten käsittelyn jälkeen. Tällaisten hakemusten käsittelyaikataulu oli ollut seurojen tiedossa, ja seurojen oli täytynyt ymmärtää, ettei lopullista päätöstä ollut ollut mahdollista tehdä ennen hakemusten käsittelyä. Liittohallituksen päätöstä ei voitu katsoa tehdyn myöhässä.

Aikuisten pääsarjaryhmän ohjesäännön mukaan kevään seurakokous, jossa seuraavan kauden pelaamistapaa ja sarjajärjestelmää käsitellään, tulisi pitää 1.2.–31.3. Tämä oli kuitenkin osoittautunut epäkäytännölliseksi, ja ohjesääntö oli siltä osin vanhentunut. Kokouksen myöhempi ajankohta lisäsi ennakoitavuutta ja seurojen vaikutusmahdollisuuksia. Seurakokouksen päätös oli joka tapauksessa vain osoitus seurojen tahdosta, jonka pohjalta pääsarjaryhmä teki lopullisen esityksen liittohallitukselle viimeistenkin yksityiskohtien selvittyä. Liittohallitus ei ollut sidottu pääsarjaryhmän esitykseen eikä seurakokouksen kantaan. Seurakokouksen järjestäminen 1.2.–31.3. ei siten ollut muodollinen edellytys liittohallituksen sarjamääräyksiä koskevan päätöksen sääntöjenmukaisuudelle. Liittohallituksen päätös oli sekä prosessuaalisesti että sisällöllisesti erillinen ja itsenäinen seurakokouksen ehdotukseen nähden. Vaikka liittohallitus pyrki tekemään päätöksensä seurakokouksen esittämän mukaisesti, tämä ei ollut päätöksen pätevyyden edellytys. Siinäkään tapauksessa, että seurakokouksen järjestämisajankohtaa koskevan ohjesäännön kohdan rikkomista pidettäisiin asianmukaisesta päätöksentekojärjestyksestä poikkeamisena, siitä ei seuraisi liittohallituksen päätöksen pätemättömyyttä. Tätä tuki yhdistyslain 32 §, jossa edellytettiin, että virhe päätöksentekojärjestyksessä oli voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön.

Valittajien oikeutettuja odotuksia ei ollut loukattu, eikä valittajille ollut aiheutunut kohtuutonta haittaa päätöksen johdosta. Sikäli kuin valittajilla oli voinut olla perusteltuja odotuksia sarjajärjestelmästä, odotusten oli täytynyt olla, että naisten sarjajärjestelmä pelataan A- ja B-lohkomallissa niin, että urheilullisesti parhaiten menestyneet joukkueet pelaavat A-lohkossa. Lisenssihakemusvaiheessa annetuissa sarjamääräyksissä sarjajärjestelmä ja joukkueiden lukumäärä oli selvästi merkitty vahvistamattomiksi. Valittajat olivat olleet jo usean vuoden ajan mukana keskusteluissa toteutetun kaltaisesta sarjamuutoksesta sekä kannattaneet sitä kyselyissä ja kokouksissa.

Toisin kuin valittajat väittivät, päätöksellä ei tehty muutoksia joukkueiden sarjatasoon tai jaettu sarjaa kahdeksi eri sarjatasoksi. Kaikkina kausina 2022–25 naisten I divisioonaa on pelattu A- ja B-lohkoissa, joihin joukkueet oli jaettu ketjuttamalla. Valituksenalaisessa päätöksessä oli viime kädessä kyse siitä tavasta, miten joukkueet jaetaan lohkoihin. Myöskään valittajien väite siitä, että joukkueen nouseminen pääsarjaan edellyttäisi muutoksen myötä kahta erillistä sarjanousua aiemman yhden sijaan, ei pitänyt paikkaansa. Sarjassa pelataan 10 joukkueen pudotuspelit, joihin pääsevät A-lohkon kahdeksan parasta ja B-lohkon kaksi parasta joukkuetta. Pudotuspelien voittaja nousee naisten Korisliigaan. Sarjajärjestelmän muutoksella ei siis ollut merkitystä kauteen valmistautumisen kannalta. Päätöksellä ei myöskään ollut tehty joukkueiden kilpailulliseen asemaan sellaisia muutoksia, jotka loukkaisivat valittajien oikeutettuja odotuksia tai aiheuttaisivat kohtuutonta haittaa. Sopimusoikeudellinen kohtuuttomuus ei ollut asiassa käsillä. Päätös oli tehty seurojen demokraattisesti selvitettyä yhteistä tahtoa kunnioittaen.

Valittajien vaatimusten hyväksyminen johtaisi kohtuuttomuuteen ja liiton arvojen rikkomiseen. Valittajien vaatiman pelitavan vahvistaminen kaudelle 2026–27 merkitsisi myös huomattavasti suurempaa rasitusta sarjan joukkueille kuin mihin ne olivat valmistautuneet. Sarjan pelaaminen valittajien esittämällä pelitavalla nostaisi joukkueiden lukumäärän ennen pudotuspelejä noin 30:een.

VASTASELITYS

Valittajat ovat vastaselityksessään uudistaneet asiassa aiemmin esittämänsä sekä lausuneet muun ohella seuraavan.

Asiassa ei ollut kyse siitä, ettei liiton hallituksella olisi ollut toimivaltaa päättää sarjajärjestelmän muuttamisesta, vaan siitä, voitiinko tätä toimivaltaa käyttää missä vaiheessa tahansa. Toimivallan käyttöä rajoittivat hyvän hallinnon, yhdenvertaisuuden ja oikeutetun odotuksen periaatteet, joita oli loukattu. Vaikka lisenssihakemukseen oli merkitty, ettei sarjan pelaamistapaa ei ollut vielä vahvistettu, tälle seikalle ei tullut antaa ratkaisevaa merkitystä. Sen sijaan erityisesti seuraavat seikat tuli ottaa huomioon: 1) Naisten I divisioonan viimeinen ottelu kaudella 2025–2026 oli pelattu 24.4.2026, ja muutoksenhakijoiden kausi oli päättynyt jo 29.3.2026. 2) Liiton vastauksessa oli myönnetty, että seuroille oli toimitettu 28.4.2026 sarjalisenssihakemus ja tulevaa kautta koskevat sarjamääräykset, jotka liittohallitus oli antanut 26.3.2026. Vahvistamattomillekin sarjamääräyksille tuli antaa merkittävä painoarvo, sillä ne olivat olennaisilta osiltaan vastanneet kauden 2025–26 järjestelmää. Ottaen huomioon, ettei liitto ollut tuolloin antanut tulevan kauden sarjajärjestelmästä mitään muuta informaatiota, seuroilla oli ollut oikeus olettaa, ettei sarjajärjestelmää enää muuteta olennaisesti. Liittohallituksella oli oikeus ja jopa velvollisuus päättää sarjajärjestelmästä ennen lisenssien ja villien korttien myöntämistä. 3) Naisten I divisioonan sarjajärjestelmästä oli päätetty täysin erilaisella aikataululla kuin muiden aikuisten pääsarjojen kohdalla. 4) Toisin kuin liiton vastauksessa oli väitetty, aikuisten pääsarjaryhmä ei ollut päätöksessään 17.7.2025 todennut, että tavoitteena kaudelle 2026–2027 olisi 10+8 joukkueen A- ja B-lohkomalli.

Liittohallituksen päätöksen sisältö ei ollut ollut odotettavissa. Edellinen kausi oli pelattu eri tavalla; seurakokous ei ollut tehnyt sarjajärjestelmän muuttamista koskevaa päätöstä/esitystä määräajassa esitystä; sarjajärjestelmän muuttaminen ei ilmennyt lisenssihakemuksesta tai sen liitteistä; lisenssihakemuksen liitteenä oli esitys erilaisesta sarjajärjestelmästä; liiton hallitus oli tehnyt päätöksen vasta kesäkuussa. Se, että joukkueet olivat aiemmin olleet kannattamassa nyt toteutettua mallia, piti sinänsä paikkansa. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt, että sarjajärjestelmää olisi voitu muuttaa missä vaiheessa tahansa. Muutos tuli tehdä huolellisen suunnittelun jälkeen ja siten, että seurojen oikeutettuja odotuksia ei loukattu. Valituksessa ei ollut kysymys tyytymättömyydestä siihen, kuinka joukkueita oli jaettu A- ja B-lohkoihin.

Vastauksessaan liitto oli tosiasiassa myöntänyt, ettei puheena olevan asian valmistelussa ollut edetty liiton virallisten sääntöjen mukaisesti, koska ne oli todettu epäkäytännöllisiksi. Liiton tuli omien sääntöjensä mukaan järjestää seuraavan kauden sarjajärjestelmää käsittelevä seurakokous viimeistään 31.3.2026 eli yli kaksi kuukautta aiemmin kuin nyt oli tehty. Asiakirjojen mukaan seuraavaa kautta koskevaa pelitapaa oli ainakin edellisenä vuonna valmisteltu asianmukaisesti, joten mainittua sääntömääräystä ei voitu pitää vanhentuneena. Toissijaisesti väite siitä, että liiton toimielin voisi yksipuolisesti todeta jonkin säännön vanhentuneeksi ja jättää noudattamatta sitä, oli täysin kestämätön yhdistyksen jäsenten näkökulmasta. Lisäksi vastauksessa toisaalta myönnettiin, että seurakokouksen päätös oli vain osoitus seurojen tahdosta, mutta samalla toisaalta korostettiin seurakokouksen päätöksen merkityksellisyyttä.

Muutoksella oli vaikutusta pelaaja- ja valmentajasopimuksiin. Sarjat olivat tasoltaan aivan eri luokkaa. Päätöksestä aiheutui kohtuutonta haittaa näin myöhään tehtynä.

LIITON LAUSUMA

Liitto on vastaselityksen johdosta antamassaan lausumassa muun ohella todennut asiassa olevan riidatonta, että liiton liittohallituksella oli yksinomainen toimivalta päättää naisten I divisioonan sarjamääräyksistä. Sarjamääräysten antamiselle ei ollut määräaikaa. Liittohallituksen kokous oli ollut laillinen ja päätösvaltainen. Seurakokous oli järjestetty laillisesti, ja sarjamääräykset oli annettu oikea-aikaisesti. Seurakokouksen ratkaisulla ei ollut muodollista merkitystä liittohallituksen lopullisen ratkaisun pätevyyden kannalta. Seurakokouksen järjestämisajankohta ei myöskään ollut seikka, joka olisi aiheuttanut sen päätösten pätemättömyyden tai muun asian kannalta merkityksellisen seurauksen. Valittajat eivät olleet ennen seurakokousta tai sen aikana kyseenalaistaneet kokouksen laillisuutta tai päätösvaltaisuutta. Kokous oli järjestetty 3.6.2026 siksi, että tuolloin olivat olleet tiedossa lisenssihakemusten käsittelyn ja villi kortti -menettelyn lopputulokset, jolloin seuroilla oli ollut tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon lopullisten faktojen pohjalta. Toisin kuin miesten Korisliigassa, naisten I divisioonassa pelaavien joukkueiden määrään saattoi tulla muutoksia vasta myöhään keväällä tai alkukesästä sarjalisenssihakemusten, sarjasta pois jättäytymisien ja villi kortti -järjestelmän myötä. Jos pelitavasta olisi päätetty maaliskuussa, päätöstä olisi saatettu joutua muuttamaan kesäkuukausina, kuten vuonna 2025 oli tapahtunut. Sarjajärjestelmää ei ollut muutettu olennaisesti suhteessa kauteen 2025–2026. Vahvistamattomiksi merkittyihin, edellisen kauden pelitapaan perustuneisiin sarjamääräyksiin nojaava väitetty oletus ei ollut oikeutettu, etenkin asian tausta ja konteksti huomioon ottaen. Valittajat olivat olleet aktiivisesti mukana keskusteluissa uudesta pelitavasta, ja valittajilla oli ollut tieto seurojen yhteisestä tavoitteesta A- ja B-lohkomalliin siirtymisestä.  Sillä, oliko A-lohkon kooksi tarkoitettu 10 vai 11–12 joukkuetta, ei ollut asiassa olennaista merkitystä.

VALITTAJIEN KULULAUSUMA

Valittajat ovat liiton oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta antamassaan lausumassa ilmoittaneet vastustavansa vaatimusta sekä perusteeltaan että määrältään. Liitto oli vasta vastauksessaan ilmoittanut pitävänsä ohjesäännössään mainittua määräaikaa vanhentuneena. Vaatimuksen määrän osalta oli otettava huomioon, että muutoksenhaun kohteena oli tavanomainen sarjatoimintaan liittyvä asia, joka ei edellyttänyt tavallista yhdistysoikeudellista osaamista suurempaa asiantuntemusta, eikä siihen ollut liittynyt vaativia oikeudellisia tai näytöllisiä kysymyksiä. Kyse oli ollut pääosin liiton omien sääntöjen soveltamiseen ja sarjatoiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista, joihin lausuman laatija oli ollut entuudestaan perehtynyt.

Valittajat ovat paljoksuneet kulukorvausvaatimusta yhdeksän tunnin työmäärän ja 240 euron tuntiveloituksen ylittäviltä osin.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Koripalloliiton liittohallitus on 10.6.2026 vahvistanut sarjajärjestelmän naisten I divisioonaan. Päätöksen mukaan sarjajärjestelmä perustuu A- ja B-lohkomalliin. Lohko A koostuu joukkueista 1–10 ja lohko B joukkueista 11–21. Lohko A:ssa pelataan kaksinkertainen 18 ottelun sarja ja lohko B:ssä kaksinkertainen 20 ottelun sarja. Kummallekin lohkolle muodostetaan oma sarjataulukko. Lohko A:n viimeinen joukkue siirtyy lohko B:hen seuraavaksi kaudeksi. Lohko B:n kaksi parasta joukkuetta siirtyvät lohko A:han seuraavaksi kaudeksi. Lohko B:n viimeinen joukkue putoaa alueelliseen II divisioonaan. Pudotuspeleissä pelaa kymmenen joukkuetta. Lohkojen välisissä play in -otteluissa pelaavat lohkon A seitsemäs ja kahdeksas joukkue sekä lohkon B ensimmäinen ja toinen joukkue.

Asiassa on kysymys ensinnä siitä, onko valituksen kohteena olevaa päätöstä sarjajärjestelmän muuttamisesta taikka päätöksentekomenettelyä pidettävä liiton sääntömääräysten vastaisena tai onko päätöksellä loukattu valittajien jäsenoikeuksia. Arvioitavana on myös se, onko sarjajärjestelmän muuttaminen loukannut sarjaan osallistuneiden joukkueiden yhdenvertaisuutta ja onko sarjajärjestelmän muuttaminen ollut kohtuutonta.

Sovellettavat sääntömääräykset ja arvioinnin lähtökohdat

Suomen Koripalloliiton toimintasääntöjen 21 §:n mukaan liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa liiton asiat lain, näiden sääntöjen sekä liittokokousten päätösten mukaisesti. Saman sääntökohdan toisen kappaleen alakohdan 12 mukaan liittohallituksen erityisenä tehtävänä on järjestää vuosittain koripalloilun Suomen mestaruuskilpailut kilpailusääntöjen mukaisesti sekä päättää sarjamääräyksistä. Liittohallituksen erityisiin tehtäviin kuuluvat myös kilpailusääntöjen vahvistaminen (alakohta 11) sekä tarvittavien toimintayksiköiden ja työryhmien asettaminen ja tarvittaessa ohjesääntöjen vahvistaminen niille (alakohta 7).

Liittohallituksen 21.11.2019 vahvistaman aikuisten pääsarjaryhmän ohjesäännön kohdan 1 (”Määritelmät”) mukaan aikuisten pääsarjaryhmä on liittohallituksen nimeämä ryhmä, joka hallinnoi muun ohella naisten I divisioonan sekä miesten ja naisten I divisioonan karsintojen toimintoja. Saman kohdan mukaan ”sarjamääräykset” ovat liittohallituksen vahvistamat määräykset, joiden mukaisesti sarjat pelataan. Ohjesäännön kohdassa 2 määrätään aikuisten pääsarjaryhmän tehtävistä ja toimivallasta sekä päätöksenteosta liiton organisaatiossa. Saman kohdan alakohdan 6 mukaan aikuisten pääsarjaryhmän tehtävänä on hoitaa muun ohella naisten I divisioonan asioita liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, joita seurakokoukset ovat esittäneet, sekä toimia seurojen ja liiton välisenä yhdyssiteenä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailutoiminnassa. Aikuisten pääsarjaryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella esitykset hallinnoimiensa sarjojen pelaamistavasta ja sarjamääräyksistä liittohallitukselle. Alakohdan 8 mukaan varsinaisia seurakokouksia pidetään kaksi vuodessa, kevätkokous välillä 1.2.–31.3. ja kesäkokous välillä 15.6.–31.8., ja niissä käsitellään muiden alakohdassa mainittujen asioiden ohella asiat, jotka aikuisten pääsarjaryhmä on tuonut seurakokouksen käsiteltäväksi. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavan pelikauden pelaamistapa, sarjalisenssien myöntämisperusteet sekä sarjan taloudellinen tilanne ja perusteet.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Asiassa on riidatonta, että liiton liittohallituksella on edellä selostettujen sääntömääräysten nojalla ollut toimivalta määrätä naisten I divisioonassa pelaavien joukkueiden lukumäärästä ja sarjajärjestelmästä. Valituksessa on todettu niin ikään riidatonta olevan, että tulevan kauden joukkueiden lukumäärä ja sarjajärjestelmä lähtökohtaisesti kuuluvat liittohallituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin. Valittajat ovat kuitenkin esittäneet, että valituksen kohteena olevaa liittohallituksen päätöstä on pidettävä liiton voimassa olevien sääntöjen ja oikeuskäytännön vastaisena, koska asian valmistelu oli viivästynyt ja sarjajärjestelmää oli muutettu vasta edellisen pelikauden päättymisen jälkeen tavalla, johon seurat eivät olleet voineet valmistautua.

Valittajat ovat vedonneet muun ohella siihen, että liitto ei ollut noudattanut omaa aikataulutustaan, kun seurakokousta, jossa oli käsitelty tulevan kauden sarjajärjestelmää, ei ollut järjestetty aikuisten pääsarjaryhmän ohjesääntöjen edellä selostetun kohdan 2 alakohdassa 8 mainitulla tavalla viimeistään 31.3.2026 vaan vasta 3.6.2026. Liitto on vastauksessaan esittänyt, että mainittu sääntökohta oli osoittautunut epäkäytännölliseksi ja että joka tapauksessa seurakokouksen järjestäminen mainittuna aikana ei ollut muodollinen edellytys sille, että liittohallituksen päätöstä voitiin pitää sääntöjen mukaisena. Lisäksi liitto on lausunut, että yhdistyslain 32 §:n 1 momentin perusteella seurakokouksen järjestämisajankohtaa koskevasta määräyksestä poikkeaminen ei johtanut liittohallituksen päätöksen pätemättömyyteen siinäkään tapauksessa, että liiton katsottaisiin poikenneen sääntöjen mukaisesta päätöksentekojärjestyksestä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton säännöissä on sinänsä yksiselitteisesti määrätty, että liittohallituksen tehtävänä on päättää sarjamääräyksistä. Säännöissä ei ole asetettu erityistä määräaikaa liittohallituksen päätöksenteolle. Näin ollen yksin siitä, että kyseistä kevään seurakokousta ei ollut pidetty aikuisten pääsarjaryhmän ohjesäännöissä määrättynä aikana, ei voida tehdä sellaista päätelmää, että liittohallituksen päätöstä olisi pidettävä liiton sääntöjen vastaisena.  Viivästyminen antaa kuitenkin perustellun aiheen arvioida asiaa seurojen valmistautumis- ja ennakointimahdollisuuden näkökulmasta ja sitä kautta päätöksen mahdollista kohtuuttomuutta.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään todennut, että esimerkiksi kunkin lajin korkeimmalla tasolla sarjajärjestelmän muutosten tulee olla ennakoitavia ja muutoksille tulee varata myös siirtymäaika (UOL 18/2010 ja UOL 1/2011). Lautakunta on niin ikään todennut, että joukkueurheilussa uuteen kauteen parhaalla mahdollisella tavalla valmistautuminen edellyttää sitä, että joukkueen sarjataso ja otteluohjelma ovat tiedossa riittävän varhaisessa vaiheessa (ks. UOL 9/2018). Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää lisäksi, ettei seuroja perusteettomasti aseteta keskenään eriarvoiseen asemaan. Vaikka lajiliitto voi sille kuuluvan yhdistysautonomian rajoissa itsenäisesti päättää muutoksista esimerkiksi sarjamääräyksissä, tällaisessakaan päätöksenteossa yhdistys ei saa olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.

Valittajat ovat muun ohella vedonneet siihen, että he olivat perustellusti voineet olettaa, ettei sarjajärjestelmää muutettaisi olennaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. He ovat myös katsoneet, että tosiasiassa naisten I divisioona oli jaettu kahteen täysin eri sarjaan. Lisäksi valittajat ovat lausuneet, että edellisenä vuonna sarjajärjestelmää koskeneet päätökset oli tehty asianmukaisessa aikataulussa ja että miesten Korisliigan sarjajärjestelmää oli tänä vuonna muutettu jo 26.3.2026.

Liitto on kiistänyt valittajien väitteen siitä, että muutos merkitsisi kahden eri sarjan luomista. Liitto on lisäksi lausunut, että aiempien kokousten ja siellä tehtyjen päätösten perusteella valittajat eivät olleet perustellusti voineet olettaa, että sarjajärjestelmä säilyisi samanlaisena kuin kaudella 2025–2026. Lisäksi liitto on   lausunut, että toisin kuin miesten Korisliigassa, naisten I divisioonassa pelaavien joukkueiden määrään saattoi tulla muutoksia vasta myöhään keväällä tai alkukesästä sarjalisenssihakemusten, sarjasta pois jättäytymisien ja villi kortti -järjestelmän myötä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella sarjajärjestelmän muutosta voidaan pitää sarjaan osallistuvien seurojen näkökulmasta olennaisena, vaikka sinänsä molemmat lohkot kuuluvat edelleen samaan sarjatasoon eli naisten I divisioonaan. Esitetystä selvityksestä toisaalta ilmenee, että muutosta oli valmisteltu pitkähkön ajan kuluessa ja että valittajat ovat olleet tietoisia seurojen yhteisestä tavoitteesta siirtyä A- ja B-lohkomalliin. Se, että lisenssihakemusten toimittamisen yhteydessä 28.4.2026 liitto oli toimittanut seuroille 26.3.2026 vahvistetut sarjamääräykset, joiden mukaan sarjassa pelaa 17 joukkuetta, jotka pelaavat ensin yksinkertaisen sarjan ja sen jälkeen jatkosarjat A- ja B-lohkoissa, ei ole näissä olosuhteissa voinut synnyttää valittajille perusteltua luottamusta kuvatun sarjajärjestelmän toteutumiseen, kun otetaan huomioon liitteenä toimitettuihin sarjamääräyksiin sisältyneet maininnat siitä, että joukkueiden lukumäärä ja sarjajärjestelmä olivat vahvistamatta.

Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että käsiteltävässä asiassa esillä olevien kaltaisten seurojen ja joukkueiden kannalta merkittävien muutosten tulisi edellä todetusti olla hyvissä ajoin jäsenseurojen tiedossa, jotta seurat voivat ottaa ne huomioon kauteen valmistautuessaan. Tässä tapauksessa liitto on asiassa esitetyn selvityksen perusteella poikennut omasta, toimintaohjesääntöjen mukaisesta käsittelyaikataulustaan kauden 2026–2027 sarjajärjestelmästä ja pelaamistavasta päättäessään. Lautakunta kuitenkin toteaa, että Koripalloliiton antama selvitys sarjajärjestelmän muuttamisesta osoittaa, että muutokset ja niiden aikataulu on tehty urheilullisin perustein ja hyväksyttävistä syistä. Lautakunta katsoo edelleen, että liitto on antanut hyväksyttävän selvityksen myös siitä, miksi naisten I divisioonan sarjajärjestelmästä oli päätetty myöhemmin kuin esimerkiksi miesten Korisliigan sarjajärjestelmästä.

Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Koripalloliiton menettely ole olennaisella tavalla loukannut tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun vaatimuksia. Sarjajärjestelmän muuttamista koskevaa menettelyä ei ole näistäkään syistä pidettävä liiton sääntöjen vastaisena eikä valittajien jäsenoikeuksia loukkaavana. Kun otetaan huomioon, että valittajat olivat voineet varautua sarjajärjestelmän muuttamiseen, liittohallituksen päätöksen ei voida myöskään katsoa johtavan valittajien kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus on hylättävä.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Valitus hylätään, ja liitto voittaa asian oikeusturvalautakunnassa. Valittajat ovat siten lähtökohtaisesti velvollisia korvaamaan liiton kohtuulliset lautakuntakulut.  Liiton päätöksenteon viivästyminen on kuitenkin antanut valittajille perustellun aiheen selvittää päätöksen oikeellisuus, ja oikeusturvalautakunta katsoo sen vuoksi kohtuulliseksi hylätä liiton kuluvaatimus.

Valitusmaksu

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan valitusmaksu oikeusturvalautakunnassa voidaan palauttaa muun muassa, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että vaikka valittajilla on ollut perusteltu aihe valittaa oikeusturvalautakuntaan, asiassa ei voida kuitenkaan katsoa olevan erityisen painavia syitä valitusmaksun palauttamiseen.
 

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Suomen Koripalloliitto ry:n sekä Jyväskylä Basketball Academy ry:n, Peli-Karhut Koripallojuniorit ry:n, Lahti Basketball Juniorit ry:n ja Catz Lappeenranta ry:n vaatimukset lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja                                                 

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala (pj.), Pia Ek, Terhi Kytö, Hilla Marjoranta ja Pekka Timonen