26/2026 Telinevoimistelu ‒ Arvokilpailuvalinta – Valintakriteerit – Valintakriteerien tulkinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 26/2026
23.7.2026                                
Diaarinro 27/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Voimisteluliitto ry:n päätös joukkuevalinnasta Maarianhaminassa 24.–26.7.2026 järjestettäviin miesten telinevoimistelun PM-kilpailuihin

ASIA

Telinevoimistelu ‒ Arvokilpailuvalinta – Valintakriteerit – Valintakriteerien tulkinta

MUUTOKSENHAKIJA

A  

KUULTAVA

Suomen Voimisteluliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Voimisteluliitto ry:n lajin kehittämisryhmä on liiton päävalmentajan esityksestä päättänyt valita joukkueen Maarianhaminassa 24.–26.7.2026 järjestettäviin miesten telinevoimistelun Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Joukkueeseen on valittu viisi voimistelijaa. A on valittu kotiin jääväksi varamieheksi.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan pyytänyt oikeusturvalautakuntaa tutkimaan, onko Suomen Voimisteluliitto noudattanut julkaistuja PM 2026 -joukkueen valintakriteereitä tehdessään joukkuevalinnan, ja toteamaan, että valintapäätöksessä on sovellettu sellaista valintaperustetta, jota ei ollut julkaistu etukäteen. Valittaja on vaatinut, että asia palautetaan liiton uudelleen käsiteltäväksi.

Valittajan oikaisupyynnön johdosta annetussa vastauksessaan liitto oli ilmoittanut ratkaisevana perusteena olleen, että valitussa joukkueessa oli vähintään neljä tekijää jokaisella telineellä. Lisäksi perusteluissa oli vedottu epäonnistumisriskiin, loukkaantumisriskiin, riskianalyysiin ja siihen, että neljän tekijän periaatetta oli käytetty valmentajien kokemuksen perusteella aiemmissa kilpailuissa. Liiton ennakkoon ilmoittamissa valintakriteereissä ei kuitenkaan ollut mainittu, että joukkueessa tulisi olla neljä suorittajaa jokaisella telineellä, riskianalyysi olisi osa valintaa, joukkueen kokoonpanoa arvioitaisiin epäonnistumis- tai loukkaantumisriskin perusteella taikka että laskennallisesti parempi joukkue voitaisiin sivuuttaa tämän perusteella. Tehdyn valintapäätöksen perustelut poikkesivat siten etukäteen julkaistuista kriteereistä. Urheilijan tuli voida tietää ennen näyttökilpailuja, millä perusteilla joukkue valitaan, jotta hän voi suunnata näyttönsä kyseisen perusteen mukaisesti. Tässä tapauksessa liitto oli tulkinnut ilmoitetun valintakriteerin ”mahdollisimman hyvä joukkuetulos” tarkoittavan joukkueen riskinsietokykyä, ei laskennallista parasta joukkuetulosta. Liitto oli vastauksessaan todennut, että A kuului joukkueeseen. Tästä huolimatta hänet oli jätetty valitsematta sillä perusteella, että joukkueessa olisi ollut useilla telineillä vain kolme suorittajaa. Tämä peruste ei ollut osa julkaistuja valintakriteerejä. Lisäksi toiseksi paras joukkuetulos tuki A:n valintaa. Päätöksessä oli käytetty ratkaisevana perusteena sellaista valintakriteeriä, jota ei ollut julkaistu urheilijoille ennen näyttökilpailuja.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Voimisteluliitto ry (liitto) on vastauksessaan ensisijaisesti lausunut, että kysymys ei ollut Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluvasta urheilijan arvokilpailuihin valitsemista koskevasta päätöksestä. Liiton toimintaohjesäännön määritelmän mukaan kansainvälisiä arvokilpailuja ovat olympia-, MM- ja EM-kilpailut sekä muut Olympiakomitean koordinoimat monilajikilpailut. Kyseinen PM-kilpailu ei ollut arvokilpailu vaan kansainvälinen kilpailu, jossa oli maakiintiöt. Lajin kehittämisryhmä oli liiton toimintaohjesäännön mukaisesti tehnyt kyseiseen kilpailuun liittyneet valintajärjestelmät ja valinnat. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa myöskään siltä osin, kuin valituksessa arvosteltiin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun asetettuja valintakriteereitä.

Toissijaisesti liitto on vaatinut, että valitus hylätään. Miesten valintakriteerit vuodelle 2026 on valmisteltu ja päätetty sekä tiedotettu sääntöjen mukaisesti etukäteen.

Miesten telinevoimistelun lajin kehittämisryhmä oli valinnut edustusjoukkueen vuoden 2026 Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin liiton toimintaohjesäännön ja julkaistujen valintaperusteiden mukaisesti, eikä päätös ollut miltään osin syrjivä.

Tiedusteluihin valintojen jälkeen on vastattu johdonmukaisesti ja kriteereitä noudattaen.

Neljän suorittajan kattavuus ei ollut erillinen valintakriteeri, vaan osa urheilullista kokonaisharkintaa arvioitaessa, mikä kokoonpano tuottaa todennäköisimmin mahdollisimman hyvän joukkuetuloksen PM-kilpailuissa. Esitetyt riskitekijät olivat osa arviointia siitä, mikä kokoonpano todennäköisimmin saavuttaa mahdollisimman hyvän joukkuetuloksen. Molemmat tekijät kuuluivat olennaisena osana prosessiin, kun arvioitiin joukkueen menestymisen mahdollisuuksia kilpailussa. Valintakriteerit eivät luvanneet automaattista valintaa joukkueeseen näyttökilpailuiden pistejärjestyksen perusteella.

VASTASELITYS

A on vastaselityksessään toistanut aiemmin esittämänsä sekä lausunut muun ohella seuraavan. Liiton perustelu, jonka mukaan neljän suorittajan kattavuus ei ollut erillinen valintakriteeri vaan osa urheilullista kokonaisharkintaa arvioitaessa “mahdollisimman hyvää joukkuetulosta”, oli ongelmallinen. PM 2026 -valintakriteereissä todettiin ainoastaan, että kriteerinä 1 oli mahdollisimman hyvä joukkuetulos. Missään kohdassa ei ilmoitettu, että tavoitteena on neljä suorittajaa jokaisella telineellä, riskienhallinta on ratkaiseva arviointiperuste tai että laskennallisesti paras joukkue voidaan sivuuttaa tämän perusteella. Voimisteluliiton vuoden 2026 EM- ja MM-valintakriteereissä sama kohta oli kirjoitettu olennaisesti eri tavalla. Niissä todettiin nimenomaisesti: ”Kriteeri 1: Mahdollisimman hyvä joukkuetulos. Tavoite on, että jokaisella kuudella telineellä on neljä voimistelijaa hyvän joukkuetuloksen varmistamiseksi.” PM-kriteereistä edellä mainittu kirjaus puuttui. Tästä urheilija oli voinut perustellusti päätellä, ettei kyseinen periaate ollut ratkaiseva osa PM-joukkueen valintaa. Kysymys oli siitä, perustuiko ratkaiseva harkinta etukäteen julkaistuihin valintakriteereihin vai sellaiseen arviointiperusteeseen, jota ei ollut julkaistu. Mikäli neljän suorittajan periaate oli ratkaiseva osa käsitettä “mahdollisimman hyvä joukkuetulos”, olisi se voitu ilmaista samalla tavalla kuin Voimisteluliitto on ilmaissut sen vuoden 2026 EM- ja MM-valintakriteereissä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Oikeusturvalautakunnan toimivalta ja kysymyksenasettelu

Voimisteluliiton lajin kehittämisryhmä on liiton päävalmentajan esityksestä päättänyt valita joukkueen Maarianhaminassa 24.–26.7.2026 järjestettäviin miesten telinevoimistelun Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Joukkueeseen on valittu viisi voimistelijaa. A:ta ei ole valittu joukkueen edustajaksi kilpailuun vaan kotiin jääväksi varamieheksi.

Liitto on vastauksessaan lausunut muun ohella, ettei kyse ole oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluvasta arvokilpailusta. Sen vuoksi lautakunnan on ensin ratkaistava, onko lautakunta asiassa toimivaltainen.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Voimisteluliiton toimintaohjesäännön (2026) kohdassa 5.4 on määrätty muun ohella lajien kehittämisryhmien tehtävistä ja toimivallasta. Kyseisen sääntökohdan mukaan lajin kehittämisryhmä esittää VARille arvokilpailuvalintajärjestelmät. Tässä yhteydessä on mainittu, että kansainvälisiä arvokilpailuja ovat olympia-, MM- ja EM-kilpailut sekä muut Olympiakomitean koordinoimat monilajikilpailut. Saman sääntökohdan mukaan lajin kehittämisryhmä päättää valintajärjestelmät ja valitsee voimistelijat, joukkueet, ja delegaatiot muihin kuin aikuisten ja nuorten arvokilpailuihin, joihin on maakiintiöt (esim. Cup-kilpailut, GP-kilpailut).

Liitto on vastauksessaan edeltä ilmenevästi todennut, että mainittujen toimintaohjesääntöjen perusteella puheena oleva PM-kilpailu ei ollut arvokilpailu vaan kansainvälinen kilpailu, jossa oli maakiintiöt.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä mainittu liiton toimintaohjesäännön sääntökohta 5.4 on liittynyt liiton eri toimielinten toimivallan järjestelyyn, eikä mainituilla sääntömääräyksillä siten voida katsoa olevan ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko kyseistä kilpailua pidettävä oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkoitettuna arvokilpailuna. Sitä, milloin kilpailu on katsottava arvokilpailuksi, on lautakunnan sääntöjä tulkittaessa arvioitava ennen muuta kilpailun merkityksen ja urheilijan oikeusturvan tarpeen näkökulmasta. Oikeusturvalautakunta katsoo, että Pohjoismaiden mestaruuskilpailuja on tässä tapauksessa pidettävä lautakunnan säännöissä tarkoitettuna arvokilpailuna. Valituksen kohteena oleva valintapäätös on siten lähtökohtaisesti voitu saattaa oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto valitsee Suomea edustamaan urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden arvioidaan voivan menestyä kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaiten. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen.

Silloin, kun valinnat kuitenkin tehdään ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden perusteella, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa valinnassa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti, ja päätös voidaan valituksen johdosta kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu tai jos valintapäätös on esimerkiksi henkilöön liittyvän syyn vuoksi syrjivä. Urheilijoiden oikeusturva edellyttää, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen (ks. esim. UOL 14/2019, UOL 3/2020, UOL 18/2020, UOL 16/2021, UOL 3/2023, UOL 5/2024 ja UOL 3/2026).

Tässä tapauksessa Voimisteluliitto on julkistanut etukäteen valintakriteerit Maarianhaminassa 24. – 26.7.2026 järjestettäviin telinevoimistelun PM-kilpailuihin. A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnan on arvioitava, onko valituksen kohteena oleva valintapäätös liiton julkaisemien valintakriteereiden mukainen.

Sovellettavat valintakriteerit

Liiton julkaisemissa valintakriteereissä on todettu muun ohella:

”2026 PM-kilpailuihin nimetään joukkue seuraavasti:

Kilpailuun voi osallistua maksimissaan 5 voimistelijaa / joukkue, joista 3–5 voimistelee / teline ja kolmen parhaan tulos lasketaan joukkuetulokseen.

2026 PM-joukkueen valinnassa käytetään seuraavia kriteerejä:

Kriteeri 1: Mahdollisimman hyvä joukkuetulos.

Kriteeri 2: Henkilökohtainen menestymisen mahdollisuus yksittäisen telineen finaalissa ja/tai hyvä menestymisen mahdollisuus kuusiottelussa.

Nämä menestymisen mahdollisuudet arvioivat miesten maajoukkueen päävalmentaja [X] ja maajoukkuevalmentaja [Y]. Arvio perustuu voimistelijan esityksiin 2026 PM-kilpailujen näyttökilpailuissa.

Näyttökilpailusta (alla) lasketaan kullekin voimistelijalle kuusiottelussa ja telinekohtaisissa tuloksissa kahden parhaan kilpailun pistemäärän keskiarvo (kuusiottelun tulokset ja 2–5 telineen tekijöiden tulokset lasketaan samasta kilpailusta). Näiden tulosten perusteella esitetään voimistelijat 2026 PM-kilpailuihin. [---] Päävalmentaja esittää voimistelijat 2026 PM-kilpailuihin perusteluineen lajin kehittämisryhmälle, joka nimeää joukkueen.”

Oikeusturvalautakunnan arviointi ja johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostettujen valintakriteereiden määräysten sisältö on jossain määrin tulkinnanvarainen ja avoin. Varsinkin ensimmäinen kriteeri mahdollisimman hyvästä joukkuetuloksesta viittaa siihen, että valitsijalle on tarkoituksellisesti jätetty harkintavaltaa urheilijoiden vertailuun ja valintapäätöksen tekemiseen. Toisessa kriteerissä on toisaalta täsmennetty valintapäätöstä ohjaavia perusteita ja näiltä osin rajoitettu liiton harkintavaltaa. Tällaiseksi tarkennetuksi vertailukriteeriksi on katsottava maininta, jonka mukaan päävalmentajan ja maajoukkuevalmentajan arvio perustuu voimistelijan esityksiin 2026 PM-kilpailujen näyttökilpailuissa. Kyseisessä kohdassa on myös yksilöity, miten valintapäätöksen perusteena olevat näyttökilpailujen tulokset lasketaan. Nimenomaisesti on todettu, että voimistelijat PM-kilpailuihin esitetään mainittujen tulosten perusteella.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintakriteereistä voi perustellusti saada sellaisen käsityksen, että kohdassa ”kriteeri 2” yksilöidyt huomioon otettavat tulokset ovat ratkaisevia valintapäätöstä tehtäessä. Liiton ilmoittamissa valintakriteereissä ei ole erikseen mainittu, että valintapäätöstä tehtäessä kriteerinä olisi julkaistujen perusteiden lisäksi se, että kullakin telineellä tulisi olla vähintään neljä suorittajaa.

Toisaalta valintaperusteen ”mahdollisimman hyvä joukkuetulos” voidaan katsoa jättäneen valitsijalle mahdollisuuden ottaa päätöstä tehdessään huomioon riskianalyysin sekä epäonnistumis- ja loukkaantumisriskien arvioinnin. Tällöin sitä, että kullakin telineellä on oltava neljä suorittajaa, ei ole pidettävä erillisenä, uutena arviointikriteerinä vaan parhaan mahdollisen joukkuetuloksen arviointiin kuuluvana arviointiperusteena. Tällaista tulkintaa tukee osaltaan se, että esitetystä selvityksestä ilmenevästi riskiarviointi on vastaavissa valintatilanteissa otettu aiemmin huomioon valintapäätöstä tehtäessä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valintaperusteiden kriteereissä 1 ja 2 lausuttuja valintaperusteita on tulkittava kokonaisuutena. Näin ollen liitto on voinut harkinnassaan ottaa huomioon nimenomaisesti mainittujen valintaperusteiden lisäksi sellaiset riskitekijät, jotka valitsijoiden tekemien laskelmien perusteella ovat voineet heikentää mahdollisimman hyvän joukkuetuloksen saavuttamista. Lautakunnalle toimitetusta aineistosta ilmenee, että päävalmentaja on laatimiensa laskelmien pohjalta vertaillut erilaisia vaihtoehtoja ja päätynyt siihen, että mahdollisimman hyvän joukkuetuloksen kriteerin täyttyminen edellyttää sitä, että kullakin telineellä on neljä voimistelijaa. Oikeusturvalautakunta katsoo liiton esittäneen riittävän selvityksen siitä, että arviointi on tehty puolueettomasti ja muutoinkin siten, että epäasialliset perusteet eivät ole vaikuttaneet harkintaan.

Voimisteluliiton ei siten voida katsoa menetelleen ennakkoon asetettujen valintakriteerien vastaisesti. Asiassa ei muutoinkaan ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella Urheiluliiton olisi katsottava käyttäneen sille valintakriteereissä annettua harkintavaltaa selvästi väärin taikka ylittäneen harkintavaltansa rajat. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella arvokilpailuvalintaa olisi pidettävä valittajaa syrjivänä tai johonkin lainvastaiseen tai epäasialliseen seikkaan perustuvana. Kun kysymys on yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta harkintavallan käyttämisestä, oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, onko arvokilpailuvalintaa koskeva päätös ollut tarkoituksenmukainen. Tällainen harkintavalta on valintakriteerien perusteella kuulunut valitsijalle. 

Näin ollen valituksen kohteena olevan päätöksen muuttamiseen ei ole aihetta. Valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
puheenjohtaja                                                         

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala (pj.), Hilla Marjoranta, Sami Sarvilinna, Tanja Stormbom ja Juha Viertola