28/2026 Jalkapallo – Kurinpito – Seksuaalinen tai muu häirintä – Näytön arviointi – Seuraamuksen kohtuullisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 28/2026
31.7.2026                                
Diaarinro 19/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Urheilun eettisen kurinpitolautakunnan päätös 20.4.2026 nro 1 (dnro 1/2026)
 

ASIA                
Jalkapallo – Kurinpito – Seksuaalinen tai muu häirintä – Näytön arviointi – Seuraamuksen kohtuullisuus

MUUTOKSENHAKIJA
X

KUULTAVAT
Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ry

Asianomistaja A

Suomen Palloliitto ry

ASIAN TAUSTA

Kurinpitovaatimus ja sen johdosta annetut lausumat

Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ry on toimittanut asiassa tutkinnan (nro 2024274).

Kurinpitovaatimuksen kohtien 2, 4 ja 6 mukaan X (jatkossa valittaja) oli 31.7. – 8.9.2024 toimiessaan FC Honka ry:ssä alle 18-vuotiaiden tyttöjen TB 18 -joukkueen valmentajana, käyttäytynyt elo-syyskuussa 2024 valmentamaansa, tekoaikaan alaikäistä joukkueen pelaaja A:ta (jatkossa asianomistajaa) kohtaan siten, että asianomistaja oli kokenut valittajan toiminnan häiritsevänä ja ahdistavana.

Kohta 2: Valittaja oli kommentoinut automatkojen aikana asianomistajan ulkonäköä ja kosketellut hänen reisiään tavalla, jonka asianomistaja oli kokenut ahdistavana.

Kohta 4: Valittaja oli ehdottanut asianomistajalle majoittumista yhteiseen hotellihuoneeseen erään juniorijoukkueen turnausmatkan yhteydessä.

Kohta 6: Valittaja oli tarjonnut asianomistajalle mahdollisuutta osallistua kanssaan lainvastaiseen reseptilääkkeiden kauppaan ansaintatarkoituksessa.

Kurinpitovaatimukseen on myös sisältynyt kohdissa 1, 3 ja 5 väitteitä valittajan menettelystä, joita koskevat vaatimukset on muutoksenhaun kohteena olevassa ratkaisussa hylätty ja joista ei ole oikeusturvalautakunnassa enää kysymys.

Kurinpitovaatimuksessa on vaadittu, että valittaja määrätään kaikkia lajeja koskevaan ja 31.12.2027 päättyvään toimintakieltoon.

Valittaja ja Suomen Palloliitto ry eivät ole lausuneet kurinpitovaatimuksesta.

Kurinpitopäätös

Urheilun eettinen kurinpitolautakunta on päätöksellään määrännyt X:n kaikkia urheilulajeja koskevaan määräaikaiseen toimintakieltoon alkaen 20.4.2026 ja päättyen 31.12.2027.

Kurinpitopäätöksessä on katsottu tulleen näytetyksi, että valittaja oli menetellyt kurinpitovaatimuksen kohdissa 4 ja 6 kuvatuin tavoin ja että valittaja oli kohdassa 2 kommentoinut asianomistajan ulkonäköä tavalla, jonka asianomistaja oli kokenut

ahdistavana. Muilta osin kohdassa 2 asiassa oli jäänyt näyttämättä, että valittaja olisi menetellyt kurinpitovaatimuksessa väitetyin tavoin tai että valittaja olisi muutoin syyllistynyt kurinpitomääräyksissä rangaistavaksi säädettyihin tekoihin.

Valittaja on katsottu syyllistyneen liikunnan ja urheilun yhteisten vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevien kurinpitomääräysten 5 §:n 1c-kohdan mukaiseen seksuaaliseen häirintään (kohdat 2 ja 4) sekä kurinpitomääräysten 5 §:n 1g-kohdan mukaiseen muuhun 5 §:n a-f-kohtiin verrattavana pidettävään epäasialliseen käytökseen ja toimintaan (kohta 6).

Kurinpitopäätöksessä on todisteluna otettu huomioon asianomistajan, valittajan ja neljän muun henkilön Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) haastattelujen kertomusmuistiot sekä kuvakaappaukset asianomistajan ja valittajan välisistä WhatsApp-viesteistä. Kurinpitopäätöksen mukaan valittaja oli toiminut espoolaisessa urheiluseurassa alle 18-vuotiaiden tyttöjen joukkueen valmentajana ostopalvelusopimuksella palkattuna työntekijänä.

Kohtaan 2 liittyen asiassa oli valittajan ja asianomistajan kertomusten mukaan riidatonta, että valittaja oli kuljettanut asianomistajaa kotoa harjoituksiin ja harjoituksista kotiin sekä tällöin kommentoinut asianomistajan jalkoja. Valittajan oman kertomuksen mukaan hän oli kyydittäessään asianomistajaa autollaan sanonut asianomistajalle, ettei tämän jaloilla voinut kuin voittaa pelejä, ja samalla lyönyt omiin reisiinsä. Kurinpitopäätöksessä on tämän kertomuksen perusteella katsottu näytetyksi, että valittaja oli kommentoinut asianomistajan ulkonäköä kehumalla tämän jalkoja ja että vanhemman miesvalmentajan kahden kesken autossa esittämä kehu alaikäisen asianomistajan jaloista oli ollut epäasiallinen ja tuntunut asianomistajasta ahdistavalta. Kurinpitopäätöksen johtopäätöksen mukaan kyseinen kommentti on täyttänyt seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit.

Kohtaan 4 liittyen valittaja oli oman ja asianomistajan kertomuksen mukaan ehdottanut asianomistajalle majoittumista yhteiseen hotellihuoneeseen erään juniorijoukkueen turnausmatkan yhteydessä. Kurinpitopäätöksen mukaan valittajan asianomistajalle lähettämät Whatsapp-viestit eivät tue vastaajan kertomusta ja väitettä siitä, että kysymys on ollut vitsistä, vaan viestittelystä on päinvastoin syntynyt kuva, että valittaja oli ollut tosissaan ja että majoittuminen samassa huoneessa oli ollut tarkoitus tehdä salassa muilta. Kurinpitopäätöksessä on katsottu, että miespuolisen valmentajan ehdotus yhteisestä hotellihuoneesta 17-vuotiaan asianomistajan kanssa oli kyseessä olevissa olosuhteissa ollut selvästi asiaton. Valittajan menettelyn on kurinpitopäätöksessä katsottu täyttävän seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit ottaen huomioon valittajan valta-asema valmennettavaansa ja valittajan tekojen kokonaisuus – erityisesti kohdan 2 teko ja majoitusehdotuksen esittämistapa.

Kohtaan 6 liittyen asianomistajan ja valittajan välisen keskustelun reseptilääkkeiden edelleenmyynnistä on näytetty käydyn kokonaan tai ainakin pääosin puhelinviesteillä, joissa valittaja oli useaan otteeseen ottanut asiaomistajalle puheeksi helpon rahan ansaitsemisen. Valittajan oli näytetty viesteissään ehdottaneen, että asianomistaja lähtisi mukaan toimintaan, ja luvannut, että kaikki riski jäisi valittajalle ja että asianomistajalle toiminta olisi turvallista. Valittaja oli vihjailujen jälkeen viesteissään tuonut suoraan esille myyvänsä Telegram-palvelussa eräitä nimeltä mainitsemiaan huumelääkkeitä ja kysynyt, josko asianomistaja haluaisi lähteä hänen kanssaan mukaan bisnekseen, jossa asianomistajan tehtävänä olisi olla ilmoitusten laatija ja jossa asianomistaja saisi toiminnasta hyvän provisiopalkkion. Kurinpitopäätöksen mukaan valittaja oli menetellyt kurinpitovaatimuksessa kuvatuin tavoin ottaen huomioon, että mainitut viestit tukivat vahvasti asianomistajan kertomusta. Valittajan menettelyn on katsottu tarkoittaneen alaikäisen houkuttelemista palkkiota vastaan vakavaan, rangaistavaksi säädettyyn tekoon, joka etenkin moitittavuudeltaan ja jossain määrin myös tekotavaltaan vertautuu erityisesti kurinpitomääräysten 5 §:n 1a-kohdassa mainittuun käytökseen, jolla urheilijalle aiheutetaan valmentamisen kannalta tarpeetonta vaaraa. Näin ollen valittajan menettelyä voidaan pitää kyseisen kurinpitomääräyksen 1g-kohdan mukaisena muuna epäasiallisena käytöksenä tai toimintana.

Kurinpitopäätöksessä on rangaistusta koventavana tekijänä otettu huomioon asianomistajan alaikäisyys ja alisteinen asema suhteessa valittajaan. Kysymys ei ole ollut sellaisesta toistuvasta teosta, että teon toistuvuus olisi otettava asiassa huomioon. Rangaistusta mitattaessa on lähtökohtana ollut kohdan 6 pitkää toimintakieltoa puoltava teko, joka on ollut erittäin moitittava, hyvin vakava ja vaarallinen ja jolla olisi voinut olla asianomistajan kannalta hyvin vakavia ja pitkäkestoisia seuraamuksia. Myös valittajan kohdan 4 teko on ollut vakava. Kurinpitopäätöksessä on katsottu kurinpitovaatimuksen mittainen ja menettelyn vakavuus huomioon ottaen laajuinen toimintakielto oikeasuhtaiseksi.

VALITUS PERUSTEINEEN

X on vaatinut, että urheilun eettisen kurinpitolautakunnan päätös kumotaan tai että määrättyä urheilun toimintakieltoa joka tapauksessa lievennetään lyhentämällä sen kestoa. Lisäksi X on vaatinut, että urheilun toimintakiellon täytäntöönpano määrätään keskeytettäväksi ja että asianomistaja velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa laillisine korkoineen.

Väite seksuaalisesta häirinnästä ulkonäkökommenttien ja hotellihuonetta koskevan keskustelun perusteella (kohdat 2 ja 4)

Kurinpitopäätöksessä on arvioitu näyttö väärin. Asiassa ei ole näyttöä, joka kokonaisuutena arvostellen osoittaisi valittajan syyllistyneen tarkoitukselliseen seksuaaliseen häirintään. Valittajan ei ole näytetty kosketelleen asianomistajaa.

Se, että valittaja on kuljettanut asianomistajaa harjoituksiin ja tapahtumiin, ei ole ollut poikkeuksellista, yksiselitteisesti kiellettyä eikä kurinpitomääräysten vastaista toimintaa. Vastaavanlaista käytäntöä, jossa pelaajaa kuljetetaan, on esiintynyt yleisesti myös muissa seuroissa ja juniorijoukkueissa vuosikymmeniä. Valittaja on kyydinnyt myös useita muita pelaajia autollaan. Valittaja on toiminut nuorten valmennustehtävissä yli 37 vuoden ajan ilman aiempia epäasiallista käytöstä koskevia huomautuksia tai kurinpitoseuraamuksia. Valittajan toiminta on ollut pitkäaikaista ja pyyteetöntä nuorisourheilun hyväksi tehtyä työtä. Valittaja oli edellä kuvattujen autokyydityksen aikana ilman seksuaalista kiinnostusta valmentajan ominaisuudessa kehunut asianomistajaa pelaajana ja kommentoiden tämän kehoa tarkoituksenaan tuoda esiin, ettei asianomistajan vahvalla keholla voi hävitä kaksinkamppailuja. Valittaja ei ollut missään vaiheessa kosketellut fyysisesti asianomistajaa.

Valittajan yhteydenpito asianomistajaan ja valittajan asianomistajan kuljettamiset eivät ole perustuneet yksinomaan valittajan aloitteisiin. Asianomistaja on myös itse ollut yhteydessä valittajaan ja pyytänyt oma-aloitteisesti kuljetuksia, joista valittaja on osaksi kieltäytynyt. Valittaja oli maksanut asianomistajalle palkkion apuvalmentajana toimimisesta asianomistajan pyynnöstä käteisellä sekä apuvalmentajana toimimisen mahdollistamiseksi kyydinnyt asianomistajaa, koska asianomistaja ei olisi muutoin ehtinyt kotoaan harjoituspaikoille. Asianomistaja ei ole missään vaiheessa ilmoittanut, että hän olisi kokenut valittajan käyttäytymisen epäasiallisena tai ei-toivottuna. Valittajalla ei siten ole ollut mahdollisuutta ymmärtää toimintansa vaikutukset kyseisessä tilanteessa.

Ottaen huomioon, että asianomistaja oli itse pyytänyt valittajan autokyytiä, asianomistajan kertomusta kyydityksen aikana tapahtuneesta ahdistumisestaan ei ole pidettävä uskottavana. Asianomistaja on muutoinkin ollut epäuskottava kertoessaan, ettei hän olisi tuntenut valittajaa, joka oli ainakin kahden vuoden ajan valmentanut asianomistajaa, ja että valittaja olisi kiusannut asianomistajaa harjoituksissa.

Valittajan puheet asianomistajalle yhteisen hotellihuoneen hankkimisesta on ymmärretty irrallaan asiayhteydestä; ne eivät ole olleet tarkoituksellisia seksuaalisia ehdotuksia. Asianomistaja oli itse ehdottanut valittajalle, että asianomistaja voisi nukkua samassa hotellihuoneessa sen lattialla. Kurinpitopäätöksessä on arvioitu valittajan viestien sisältöä yksipuolisesti huomioimatta riittävästi asiayhteyttä ja viestinnän kokonaisuutta.

Väite epäasiallisesta käyttäytymisestä reseptilääkkeiden laittoman myynnin perusteella (kohta 6)

Kurinpitopäätöksessä on arvioitu näyttö väärin. Valittajan viestien sisältöä ja asiayhteys on tulkittu yksipuolisesti. Asiassa ei ole konkreettista näyttöä siitä, että asianomistaja olisi valmennettavana tosiasiallisesti osallistunut tai ollut osallistumassa lainvastaiseen toimintaan. Valittaja ei ollut pyytänyt asianomistajaa myymään edelleen mitään lääkkeitä. Valittajan viestien ei voida objektiivisesti tulkita rikolliseen toimintaan yllyttämiseksi ottaen huomioon viestien kokonaisuus, niiden sävy, asiayhteys sekä se, missä määrin kysymys on ollut tosiasiallisesta toiminnan suunnittelusta.

Valittajan menettelyn sääntöjenvastaisuus

Valittajan toiminta ei täytä kurinpitomääräysten 5 §:n 1c kohdassa tarkoitettua seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun tunnusmerkistöä. Valittajan toiminta ei myöskään täytä rikoslain 20 luvun 6 §:ssä kriminalisoitua seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Valittaja ei ole edellä kurinpitomääräyksissä tai rikoslaissa taikka niitä koskevassa oikeuskäytännössä tarkoitetuin tavoin viesteillään tai muutoinkaan loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Yksikään valittajan viesteistä ei ole ollut ollut ymmärrettävissä seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaksi eikä kosketteluun verrattavaksi teoksi. Valittaja ei ole menetellyt tahallisesti eikä siten rangaistavasti.

Määrätyn kurinpitoseuraamuksen epäsuhtaisuus

Valittajalle määrätty kaikki lajit kattava ja 31.12.2027 saakka ulottuva urheilun toimintakielto on joka tapauksessa liian ankara seuraamus ottaen huomioon valittajan syyksiluettu menettely, joka ei ole ollut luonteeltaan fyysistä seksuaalista toimintaa eikä toistuvaa häirintää. Lisäksi seuraamusharkinnassa on otettava huomioon, ettei valittajaa ole tuomittu rikosoikeudelliseen seuraamukseen teostaan.

Määrätyllä urheilun toimintakiellolla on ollut huomattavia kielteisiä vaikutuksia valittajan toimeentuloon ja elinkeinotoimintaan. Valittajan yritystoiminta ja ammatillinen toiminta ovat kärsineet merkittäviä taloudellisia menetyksiä toimintakiellon seurauksena. Seuraamuksella ja asian pitkittyneellä käsittelyllä on ollut myös huomattavaa henkistä kuormittavuutta valittajalle ja hänen perheelleen. Pitkä epävarmuus, julkisuuspelko sekä toimintakiellon vaikutukset ammatilliseen toimintaan ovat aiheuttaneet jatkuvaa stressiä ja vaikeuttaneet normaalia arkea merkittävästi. Seuraamuksen ankaruutta arvioitaessa olisi tullut ottaa suuremmalla painoarvolla huomioon myös seuraamuksen tosiasialliset vaikutukset hänen mahdollisuuksiinsa harjoittaa ammattiaan, elinkeinotoimintaansa ja normaalia perhe-elämää.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ry on vaatinut, että valitus hylätään ja kurinpitopäätös pysytetään ja että valittaja velvoitetaan korvaamaan SUEK ry:lle sen lautakuntakulut 500 eurolla laillisine korkoineen oikeusturvalautakunnan päätöksestä lukien.

Kurinpitolautakunnan päätös on lopputulokseltaan oikea ja perusteluiltaan kattava.

Kurinpitopäätöksessä on arvioitu tosiseikastoa ja sen tueksi esitettyä näyttöä selkeästi ja tasapuolisesti. Valitus ei sisällä mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta arvioida asiaa toisin. Väitettä näytön arvioinnin virheellisyydestä on perusteltu ainoastaan valittajan omalla näkemyksellä tapahtumienkulusta, kun taas asianomistajan poikkeavaa kertomusta tukee vahvasti muu näyttö.

Kurinpitopäätöksessä mitattu urheilun toimintakielto on kestonsa puolesta oikeudenmukaisessa suhteessa valittajan menettelyn vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen. Kyseessä on ollut aikuisen valmentajan ja alaikäisen valmennettavan välinen alisteinen ja epätasa-arvoinen suhde. Lisäksi osassa valittajan menettelyä on myös ollut kyse rikolliseen toimintaan yllyttämisestä. Kurinpitopäätöksessä hylätyllä kurinpitovaatimuksen osalla ei ole olennaista vaikutusta määrättyyn kokonaisseuraamukseen ottaen huomioon, että valittaja on syyllistynyt kohdissa 4 ja 6 voimakkaammin paheksuttaviin tekoihin. Määrättyä kurinpitoseuraamusta ei siten ole perusteita muuttaa.

Suomen Palloliitto ry ja asianomistaja eivät ole antaneet asiassa vastausta.

VASTASELITYS

X on antanut asiassa vastaselityksen. 

Kurinpitopäätös on kumottava ottaen huomioon, että valittaja on jätetty päätöksellä 22.6.2026 syyttämättä kurinpitovaatimuksen mukaisesta menettelystä ja samaisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan valittajan syyllisyyden tueksi ei ole todennäköisiä syitä.

LAUSUMA     Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ry on antanut asiassa lausumansa ja sen täydennyksen. Valittajan vastaselityksessä ei ollut esitetty perusteita muuttaa kurinpitopäätöstä. Myöskään syyttämättäjättämistä koskevalla päätöksellä ei ollut merkitystä tai näyttöarvoa kurinpitoasiassa. Mainittu päätös ei myöskään koskenut yllyttämistä laittomaan lääkevalmisteiden kauppaa, joka asia oli erotettu omaksi asiakseen. Tätä jälkimmäistä kokonaisuutta koskien valittajaa vastaan oli SUEK:n julkisesta viestinnästä saadun tiedon mukaan nostettu syyte huumausainerikoksesta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko urheilun oikeusturvalautakunnassa toimitettava suullinen käsittely valitusasian arvioimiseksi vai onko asia ratkaistavissa kirjallisessa menettelyssä.

Toiseksi asiassa on kysymys näytön arvioinnista eli siitä, onko valittajan näytetty menetelleen kurinpitopäätöksen kohdissa 2, 4 ja 6 katsotuin tavoin. Siinä tapauksessa, että valittaja on ainakin osin menetellyt kurinpitopäätöksessä katsotuin tavoin, kysymys on siitä, onko valittaja tällä toiminnallaan menetellyt vastoin kurinpitomääräyksiä. Asiassa on vielä kysymys siitä, onko valittajalle määrättyä kurinpitoseuraamusta pidettävä oikeasuhtaisena, kohtuullisena ja oikeudenmukaisena seuraamuksena. Lopuksi asiassa on vielä kysymys lautakuntakulujen korvaamisvelvollisuudesta.

2. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta urheilun oikeusturvalautakunnassa

Valittaja on vaatinut, että oikeusturvalautakunnassa toimitetaan suullinen käsittely näytön uudelleen arvioimiseksi. SUEK ry on vastustanut suullisen käsittelyn toimittamisen vaatimusta vedoten siihen, että asianosaisten kertomukset on päätöksenteon kannalta tarvittavassa laajuudessa kirjattu SUEK ry:n tutkintaraporttiin ja että asianomistajan nuoren iän ja asian laadun vuoksi tulisi pyrkiä välttämään suullisia käsittelyjä, jotka saattavat lisätä uhrin kärsimyksiä entisestään.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan se toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi. Ratkaisukäytännössään (esim. UOL 22/2024) oikeusturvalautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että urheilun kurinpitomenettelyä eivät koske samat prosessisäännöt kuin oikeudenkäyntiä rikosasiassa. Kurinpitomenettelyssä on muun muassa mahdollista ottaa vastaan yksityisluontoisia kirjallisia kertomuksia ja suullisen käsittelyn toimittaminen on yleensä kurinpitoelimen harkinnassa oleva muttei pääsääntöön perustuva vaihtoehto.

Käsillä olevassa asiassa on toimitettu SUEK ry:n toimittama tutkinta, missä on kuultu valittajaa, asianomistajaa ja useampia ulkopuolisia seura- tai muita henkilöitä. Nämä kertomukset on kirjattu SUEK ry:n toimesta. Urheilun eettisen kurinpitolautakunnan käsittely on ollut kirjallista. Valittaja ei ole viimeksi mainitussa ensiasteen käsittelyssä vaatinut suullista käsittelyä eikä edes lausunut kurinpitovaatimuksesta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei valittajan passiivisuus ensiasteen käsittelyssä sellaisenaan merkitse sitä, että hän olisi tehokkaalla tavalla pysyvästi luopunut oikeudestaan tulla asiassa todistelutarkoituksessa kuulluksi taikka nimetä myöhemmin muuta henkilötodistelua. Valittajan myötävaikuttamattomuus ensiasteen käsittelyssä tarkoittaa kuitenkin sitä, että valittajalla tulee olla perusteltu ja ymmärrettävä syy menettelylleen tai sille, miksi hän vasta muutoksenhakuvaiheessa on vaatimassa suullista käsittelyä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaja on valituksessaan nimennyt itsensä ja asianomistajan kuultavaksi todistelutarkoituksessa nimeämättä niitä todistusteemoja eli seikkoja, joita valittaja haluaa tällä henkilötodistelulla näyttää toteen. Samaan aikaan kurinpitopäätöksen näytön arviointi on lähes kokonaan perustunut riidattomaan tapahtumienkulkuun tai kirjalliseen selvitykseen asianosaisten viestinvaihdosta. Näin ollen asianosaisten henkilökohtaisella kuulemisella oikeusturvalautakunnassa ei lähtökohtaisestikaan vaikuttaisi olevan keskeistä merkitystä näytön arvioinnissa. Tällaisissa olosuhteissa sekä ottaen huomioon asianomistajan nuori ikä ja arkaluontoisen asian kuormittavuus asianomistajalle oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajalla ole perusteltua syytä vaatia suullista käsittelyä vasta oikeusturvalautakunnassa ja ettei suullisen käsittelyn toimittaminen oikeusturvalautakunnassa ole asiassa tarpeen.

Edellä lausutuilla perusteilla suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus hylätään. Asia on käsiteltävä ja ratkaistava oikeusturvalautakunnassa kirjallisessa menettelyssä.

3. Sovellettavat säännöt

Suomen olympiakomitea ry:n hyväksymien liikunnan ja urheilun yhteisten vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevien kurinpitomääräysten (jatkossa kurinpitomääräysten) 1 §:n 1 kohdan mukaan kyseisissä kurinpitomääräyksissä säädetään rangaistavista teoista, seuraamuksista ja kurinpitomenettelystä, mikäli henkilön tai yhteisön epäillään syyllistyneen liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa näissä säännöissä määritettyyn vakavana pidettävään epäasialliseen käytökseen tai eettiseen rikkomukseen, jonka kohteena on yksi tai useampi henkilö.

Kurinpitomääräysten 4 §:n 1a kohdasta ilmenee, että rangaista voidaan muun muassa henkilöä, joka kohdistaa 5 §:ssä mainitun teon yhteen tai useampaan henkilöön.

Kurinpitomääräysten 5 §:n 1c kohdan mukaan rangaistava teko on tai voi olla seksuaalinen tai muu häirintä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan ainakin kaikkia niitä tekoja, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 20 luvussa. Lisäksi seksuaalisena häirintänä pidetään tekoja, jotka ovat luonteeltaan seksuaalisia ja jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Muuta häirintää on erilaiset fyysisen ja psyykkisen häirinnän muodot henkilökohtaisessa kanssakäymisessä tai etäyhteyksin tapahtuvassa kanssakäymisessä. Häirintää on myös auktoriteettiaseman tai valta-aseman väärinkäyttö, joka voi ilmetä auktoriteetin tai vallan epäasiallisena käyttönä suhteessa toiseen henkilöön. 

Kurinpitomääräysten 5 §:n 1g kohdasta ilmenee, että myös kurinpitomääräysten 5 §:n kohtiin a-f verrattava muu epäasiallinen käytös tai toiminta on tai voi olla rangaistava teko.

Kurinpitomääräysten 5 §:n 2b kohdan mukaan rangaistavat teot voivat ilmetä henkilöiden välisessä kasvokkaisessa kanssakäymisessä ja/tai viestintävälineitä ja sosiaalisen median kanavia käyttäen.

Kurinpitomääräysten 8 §:n 1f kohdan mukaan rangaistuslajeja ovat luonnolliselle henkilölle: a) varoitus, b) sakko, c) kilpailukohtainen tai määräaikainen kilpailukielto, d) ottelukohtainen tai määräaikainen pelikielto, e) ottelu- tai kilpailukohtainen tai määräaikainen toimitsijakielto, f) määräaikainen toimintakielto.

Kurinpitomääräysten 8 §:n 4 kohdasta ilmenee muun muassa, että kurinpitoelimen päätöksellä toimintakielto voidaan ulottaa koskemaan muitakin lajeja kuin pelkästään sitä, jossa rikkomus on tapahtunut.

Kurinpitomääräysten 6 §:n a-kohdan arvioitaessa teon vakavuutta, on otettava huomioon rangaistusta koventavina tekijöinä erityisesti rangaistavan teon kohteen alaikäisyys, kehitystaso tai alisteinen asema suhteessa tekijään.

Kurinpitomääräysten 17 §:stä ilmenee, että urheilun oikeusturvalautakunta voi määrätä rangaistuksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi valituksen käsittelyn ajaksi.

4. Oikeusturvalautakunnan arviointi

4.1. Näytön arvioinnin yleiset lähtökohdat

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun kurinpidossa teon katsomiseksi rangaistavaksi riittää alempi näyttökynnys kuin tuomioistuinmenettelyssä käsiteltäessä rikosasiaa, jossa arvioitavana olevan teon tulee täyttää lakimääräiset erityiset tunnusmerkistötekijät ja muut rikosvastuun edellytykset. Näin ollen se, että kurinpitomenettelyn kohteena olevasta menettelystä on tehty syyttämättäjättämispäätös sillä perusteella, ettei asiassa ole ollut todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi, ei sellaisenaan tarkoita, etteikö näyttö teon rangaistavuudesta kurinpidossa voisi olla riittävä ja etteivätkö kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset voisi täyttyä. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 12/2026 ja siinä viitatut ratkaisut) on katsottu, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä yleisissä tuomioistuimissa.

Lisäksi oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (esim. UOL 9/2026) todennut, että kurinpitomenettelyssä tulee arvioida todisteita objektiivisesti, tasapuolisesti ja yleisten kokemussääntöjen mukaisesti sekä myös yksilöidysti ennen kokonaisarvioinnin tekemistä näytön perusteella. Kurinpitoasian päätöksessä on huolellisesti ja avoimella tavalla punnittava näyttöä sekä vahvistettava, mitä on näytetty tapahtuneen ja mitä ei. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumainkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea. Näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi. Selvitysvelvollisuus kurinpitosääntöjen rikkomisesta on kurinpitovaatimuksen esittäjällä tai kurinpitotoimiin ryhtyneellä taholla, kuten liitolla, seuralla tai SUEK ry:llä. Arviointi sääntöjenvastaisuudesta perustuu kokonaisharkintaan, ja erityisesti niin sanottuun aihetodisteluun perustuvassa todistusharkinnassa todisteiden kokonaisharkinnalla on yleensä keskeinen merkitys. Päätelmät joudutaan tekemään asiassa esille tulleiden ja selvitettyjen seikkojen perusteella.

Näytön arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki asiassa todennetut konkreettiset tosiseikat ja olosuhteet sekä se, minkälaista näyttöä tietystä seikasta tai olosuhteesta olisi voinut käytännössä olla mahdollista saada. Näytön arviointi on tyypillisesti tapauskohtaista, jolloin kurinpitoseuraamuksen määräämiseen riittävän vankka ja monipuolinen näyttö voi eri tilanteissa merkitä erilaista selvityskattavuutta. Jos jostakin seikasta olisi hankaluuksitta ja ilman suurempia kustannuksia hankittavissa selvitystä, mutta niin ei ole tehty, tällainen puute on luettava kurinpitäjän vahingoksi, jolla on asiasta todistustaakka. Etenkin tilanteissa, joissa kurinpidon kohteena olevan henkilön tai seuran sääntöjenvastaisesta menettelystä on esitetty vähäistä olennaisempaa näyttöä, kurinpidon kohteelle voi syntyä selitystaakka ja velvollisuus esittää sitä selvitystä, johon hänellä pääsy tai jota hänellä on mahdollisuus hankkia.

4.2. Näytön arviointi käsillä olevassa asiassa

Käsillä olevassa asiassa valittajan syyksi on kurinpitopäätöksellä katsottu kolme erilaista sääntöjenvastaista tekoa noin viiden viikon ajanjakson aikana. Valittaja on yleisellä tasolla riitauttanut asianomistajan uskottavuuden ja siten kurinpitopäätöksen näytön arvioinnin oikeellisuuden asiassa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on riidatonta tai ainakin valittajan ja asianomistajan yhdensuuntaisilla kertomuksilla näytettyä, että tapahtuma-aikana 55-vuotias valittaja oli toiminut 17-vuotiaan asianomistajan jalkapallovalmentajana asianomistajan pelatessa kesästä 2024 alkaen FC Hongan tyttöjen joukkueessa. Valittaja oli tuona aikana useamman kerran kuljettanut asianomistajaa autollaan harjoituksiin ja asianomistajan kotiin sekä keskustellut kuljettamisesta elokuun 2024 lopussa pidettäväksi aiottuun Lahti Soccer -turnaukseen. Asianomistaja oli ollut kiinnostunut valmentamisesta ja ollutkin valittajan mukana valmentamassa itseään nuorempien tyttöjen jalkapallojoukkueita siten, että valittaja oli suoraan maksanut asianomistajalle palkkion käteisellä rahalla asianomistajan kotikunnan huoltoasemalla. Lisäksi asiassa on riidatonta, että valittaja ja asianomistaja olivat Whatsapp-viestitelleet toisilleen henkilökohtaisistakin, esimerkiksi parisuhteisiinsa liittyvistä seikoista. Valittajan yhteistyö FC Hongan kanssa oli käsillä olevien kurinpitotapahtumien johdosta päätetty. Asianomistaja oli myös lopettanut seurassa jalkapalloharrastuksensa.

Asiassa on valittajan toimesta selvitetty, että valittaja on syyttäjän päätöksellä 22.6.2026 jätetty syyttämättä asianomistajaan ajalla 1.9.2022 – 10.9.2024 Espoossa kohdistuneeksi epäillystä seksuaalista ahdistelusta, koska rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi ei ole ollut todennäköisiä syitä.

Asiassa on myös riidatonta tai ainakin kuultujen seuraedustajien yhdensuuntaisilla kertomuksilla tullut näytetyksi, ettei asianomistajan jalkapallojoukkueen harjoitusten aikana ollut havaittu valittajan menetelleen asianomistajaa kohtaan epäasiallisesti taikka muutoinkaan epätavanomaisesti, toisin kuin asianomistaja oli kurinpitotutkinnan aikana kertonut. Useamman seuran edustajan tiedossa oli myös ollut se, että valittaja oli kyydinnyt asianomistajaa harjoituksiin, mitä ei ollut kuitenkaan pidetty poikkeavana.

Kurinpitovaatimukseen 2 liittyen asianomistaja on henkilökohtaisessa kuulemisessaan kurinpitotutkinnassa kertonut, että valittaja oli kyyditessään häntä kehunut hänen kroppaansa ja reisiään. Asianomistajan kertomuksesta on käynyt ilmi, että hän oli kokenut tapahtuneen ahdistavaksi tai ainakin mieltään askarruttavaksi. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, ettei asianomistajan kertomuksesta ole tarkemmin ilmennyt, millä sanoin ja missä asiayhteydessä valittaja oli asianomistajaan kohdistuneet kommenttinsa tehnyt. Valittajan kertomuksen mukaan hän oli yhdessä asianomistajan kanssa heittänyt huumoria ja kyyditessään autollaan asianomistajaa kommentoinut asianomistajan jalkoja seuraavin sanoin: ”Noilla jaloilla ei voi hävitä kaksinkamppailua” tai ”Noilla jaloilla ei voi kuin voittaa pelejä”. Oikeusturvalautakunta katsoo valittajan yksityiskohtaisen kertomuksen, jota osin tukee myös asianomistajan kertomus, luotettavaksi selvitykseksi tapahtuneesta. Oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä epäillä asianomistajan kertomusta siitä, millaisena hän oli tilanteen kokenut. Valittajan on siten näytetty autokyydityksen aikana kommentoineen asianomistajan jalkoja edellä valittajan kertomin ja kurinpitopäätöksessä katsotuin tavoin.

Kurinpitovaatimuksen kohtaan 4 liittyen asianomistaja on henkilökohtaisessa kuulemisessaan kurinpitotutkinnassa kertonut, että elokuun lopussa 2024 Lahti Soccer -turnaukseen liittyen valittaja oli 27.8.2024 keskiyöllä Whatsapp-viestissään ilmoittanut yrittävänsä saada asianomistajan valmentajaksi mukaan turnaukseen ja kysynyt, oliko asianomistajalle ongelma olla samassa huoneessa. Valittajan kertomuksen mukaan seura ei ollut ollut valmis kustantamaan asianomistajan majoittumista turnauksessa, mistä syystä valittaja oli viimeisenä keinona ja vitsinä ehdottanut asianomistajalle, että tämä majoittuisi valittajan kanssa samaan hotellihuoneeseen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asianomistajan kertomusta tapahtumienkulusta ole syytä epäillä ottaen huomioon, että valittajan kertomus on olennaisilta osiltaan samansuuntainen asianomistajan kertoman kanssa. Asiassa esitetyt valittajan suorasukaiset ja vihjailevat Whatsapp-viestit asianomistajalle puhuvat myös asianomistajan kertomuksen ja sen puolesta, ettei kysymys ole ollut vain molemminpuolisesta vitsistä vaan keskinäiseksi salaisuudeksi tarkoitetusta valittajan suunnitelmasta:

- ”Poikakaverisi ei varmaan hyväksy että ollaan samassa huoneessa”,

- ”No voin tulla salaa sun huoneeseen vaikka lattialle nukkuu mutta kukaan ei saa tietää siitä”,

- ”[t]uun jos sua ei haittaa niin nukkuu sun huoneeseen ettei kukaan näe” ja

- ”Oot sitten kiltti et uskallan olla sun kanssa samassa huoneessa.”

- ”Voi olla totta oot vaikea mamma soitettavaksi. Iso haaste. Oot kyllä aika. Vahva fyysisesti kun henkisesti pidän siitä.”

Valittajan on siten näytetty elokuussa 2024 ennen lähestyvää jalkapalloturnausta, jonne valittaja ja asianomistaja olivat menossa, kurinpitopäätöksessä katsotuin tavoin ehdottaneen asianomistajalle yöpymistä yhteisessä hotellihuoneessa.

Kurinpitovaatimuksen kohtaan 6 liittyen asianomistaja on henkilökohtaisessa kuulemisessaan kurinpitotutkinnassa kertonut, että valittaja oli viesteillään ilmoittanut asianomistajalle myyvänsä pimeästi Telegram-sovelluksen kautta reseptilääkkeitä ja pyytänyt asianomistajan mukaan ”bisnekseen”, mistä syystä asianomistaja oli ottanut yhteyttä poliisiin. Valittajan kertomuksen mukaan hän oli halunnut päästä eroon eräästä keskushermostoon vaikuttavasta reseptilääkkeestään, jota hän oli käyttänyt ja jota hänellä oli ollut vielä jäljellä, mutta hän ei ollut pyytänyt asianomistajaa näitä lääkkeitä myymään edelleen. SUEK:n oikeusturvalautakunnalle toimittaman lausuman mukaan valittajaa vastaan on nostettu syyte huumausainerikoksesta tästä lääkeaineisiin liittyneestä kokonaisuudesta.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan Whatsapp-viestit asianomistajalle tukevat asianomistajan kertomusta ja kurinpitopäätöksessä tehtyä näytön arviointia:

- ”Tiedätkö miten voit ansaita helppoa rahaa. En kerro sitä mutta mieti sitä ja käteistä.”,

- ”[R]ahaa tulisi sulle kivasti.”,

- ”Lähdetkö mukaan vai et.”,

- ”Tä on sulle turvallista. Mulla kaikki riski. Kerron tarkemmin kun vastaat. Kyllä vai ei.”,

- ”Meidän pitää luoda telegram mikä mulla on jo.”,

- [E]n tiedä uskallanko sanoo edes sulle. Myyn telegrammissa lääkkeitä ja unilääkkeitä Rivatril 2 mg ja Ksalol 1 mg ja myös kovia reseptilääkkeitä. Katteet jäätäviä. Haluutko lähtee mukaan bisnekseen kanssani.”

- ”Lyricaa ja muita.”

- ”Mitä on myytävänä voidaan käyttää itsekin.”

- ”Sä oot niin kuin mun sihteeri ja ilmoitusten laatija kun oon itse huono. Ja saat hyvän provikan siitä tietty.”

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valittaja oli kurinpitopäätöksessä katsotuin tavoin tarjonnut asianomistajalle mahdollisuutta osallistua kanssaan lainvastaiseen reseptilääkkeiden kauppaan ansaintatarkoituksessa ja että tämä menettely oli ainakin pääosin tapahtunut syyskuussa 2024.

4.3. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset muutoin

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittajan edellä selostettu kohdissa 2, 4 ja 6 näytetty menettely oli ajallisesti tapahtunut viiden viikon aikana eli sangen lyhyenä ajanjaksona. Vaikka valittajan menettely kohdissa 2 ja 4 ei ole tapahtunut samassa tilanteessa eikä välittömästi liittynyt samaan tapahtumienkulkuun, oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan toiminnan luonteen samankaltaisuuden ja sangen läheisen ajallisen yhteyden vuoksi valittajan kyseisten tekojen luonnetta tulee arvioida myös kokonaisuutena.

Toisin kuin kurinpitopäätöksessä, oikeusturvalautakunta katsoo, että kohdassa 2 valittajan kommentointi asianomistajan jaloista ei yksin sanamuodoltaan ole kurinpitomääräysten 5 §:n 1c kohdassa edellytetyin tavoin objektiivisesti arvioiden luonteeltaan seksuaalista tai seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa. Valittajan viittaus asianomistajan jalkoihin on muotoiltu lajikohtaiseksi kehuksi tai kohteliaisuudeksi eikä irralliseksi ulkonäköä koskevaksi kommentiksi. Valittajan sanojen luonne ei muutu seksuaaliseksi senkään perusteella, että valittajan kehollinen kommentointi on tapahtunut kahden kesken autossa täysi-ikäisen valmentajan ja alaikäisen urheilijan välillä, vaikkakin mainitusta syystä valittajan sanoja voidaan pitää vähintäänkin suorasukaisina ja epäasiallisuuden rajoja koettelevina huolimatta siitä, että valittaja ja asianomistaja olivat olleet tavanomaista enemmän keskinäisissä tekemisissä. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että valittajan tekemä kehokommentointi on tarkoitettu intiimiksi ja luonteeltaan yhteiseen urheilulajiin liittymättömäksi seksuaaliseksi lähestymiseksi, kun otetaan huomioon, miten valittaja on ajallisesti tätä lähellä kohdassa 4 ehdottanut asianomistajalle yöpymistä yhteisessä hotellihuoneessa ja tämän salaamista muilta.

Kohdassa 4 kurinpitopäätöksen tavoin oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan ehdotukset yhteisestä hotellihuoneesta alaikäisen valmennettavan urheilijan ja eräänlaisen apuvalmentajan kanssa on ollut selvästi asiattomia ja asianomistajan seksuaalista kiinnostusta tunnustelevia kommentteja. Kysymys ei ole viestien kokonaisuus huomioon ottaen ollut edes väärinymmärretystä vitsistä; valittajan viesteistä on ilmennyt viittauksia myös fyysiseen kanssakäymiseen. Valittaja on ollut valmentaja-asemansa vuoksi valta-asemassa suhteessa asianomistajaan. Valittajan ehdotukset ovat kurinpitomääräysten 5 §:n 1c kohdan mukaista seksuaalista häirintää.

Kohdassa 6 oikeusturvalautakunta katsoo kurinpitopäätöksen oikeudellisen johtopäätöksen oikeaksi. Valittaja on asiallisesti yrittänyt houkutella palkkiota vastaan alaikäistä, valmennettavaansa ja kanssaan apuvalmentajana toiminutta urheilijaa laittomaan, ainakin valittajan omien reseptilääkkeiden jälleenmyyntiin viestisovelluksen välityksellä. Tällä tavoin valittaja on yrittänyt saada asianomistajaa ryhtymään osalliseksi lääkerikoksena, huumausainerikoksena tai muuna vastaavanlaisena rikoksena säädettyyn rangaistavaan tekoon. Valittajan menettelyä voidaan pitävä moitittavuudeltaan vakavana ja siten sellaisena muuna epäasiallisena käytöksenä tai toimintana, että se vertautuu kurinpitomääräysten 5 §:n a-f kohdissa rangaistavaksi määriteltyihin tekotapoihin. Näin ollen valittaja on menettelyllään loukannut kyseistä kurinpitomääräystä.

Edellä lausutuin tavoin oikeusturvalautakunta päätyy siihen oikeudelliseen johtopäätökseen, että valittaja on menetellyt kurinpitomääräysten vastaisesti ja syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen tai toimintaan, kuten muutoksenhaun kohteena olevassa kurinpitopäätöksessä on katsottu.

5. Kurinpitoseuraamuksen oikeasuhtaisuus ym.

Kurinpitolautakunta on määrännyt kaikki lajit kattavan urheilun toimintakiellon alkamaan 20.4.2026 ja päättymään 31.12.2027. Valittaja on siten määrätty hieman yli 1 vuoden 8 kuukauden mittaiseen urheilun toimintakieltoon.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään määrännyt noin vuoden mittaisen kaikki lajit kattavan urheilun toimintakiellon pesäpallourheilijalle, joka oli viestitellyt seksuaalisesti 14-15-vuotiaille samaa lajia harrastaneille lapsille ja joka oli edeltävästi ollut seuransa päätöksellä sivussa lajista yli puoli vuotta (UOL 22/2024). Asiassa (UOL 13/2021) oikeusturvalautakunta on pysyttänyt kohtuullisena ja oikeudenmukaisena kuuden kuukauden mittaisen lajikohtaisen toimitsijakiellon valmentajalle, jonka seksuaalisviritteinen ja vihjaileva viestittely aikuiselle urheilijalle oli ollut aloitteellista ja toistuvaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seksuaalinen häirintä ja siihen laadultaan rinnastettava muunlainen epäasiallinen käyttäytyminen voi moitittavuudeltaan olla kussakin yksittäistapauksessa hyvin erityyppistä. Käsillä olevassa asiassa valittajan menettely 31.7. – 8.9.2024 on koostunut kolmesta erillisestä osateosta ja kahdesta tekokokonaisuudesta, jotka ovat asiallisesti käsittäneet kaksi erillistä, sanallisesti tehtyä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausta ja yhden kehotuksen osallistua lääke-, huumausaine- tai muuhun niihin verrattavaan rikokseen. Valittajan menettely on kohdistunut yli 50-vuotiaan valittajan valmennuksessa olevaan vasta 17-vuotiaaseen urheilijaan, joka on tämän asemansa, valittajaan kokemansa luottamussuhteen ja ikänsä puolesta ollut tavanomaista haavoittuvaisempi väärinkäytöksille. Nämä seikat puoltavat sitä, että määrättävän kurinpitoseuraamuksen tulee olla tuntuva, seuraamukseksi on kurinpitomääräysten 8 §:n 1f ja 4 kohtien mukaisesti voitu määrätä määräaikainen kaikki lajit kattava urheilun toimintakielto ja että seuraamusta koventavana tekijänä on kurinpitomääräysten 6 §:n nojalla voitu ottaa huomioon asianomistajan alaikäisyys ja alisteinen asema valittajaan nähden.

Toisaalta oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että valittajan valmennustoiminta kyseisessä jalkapalloseurassa on kurinpitoseuraamukseen johtaneiden tapahtumien vuoksi päätetty syyskuussa 2024. Tällainen ja muutoinkin valmennustoiminnan jatkamista toisaalla vaikeuttava mahdollinen mainehaitta ovat kuitenkin säännönmukaisia seuraamuksia itse teosta ja määrätystä kurinpitoseuraamuksesta, jotka eivät siten sellaisenaan ole peruste lieventää määrättyä rangaistusta. Se, että valittajalle olisi aiheutunut arvioitavina olevista teoistaan tai määrätystä kurinpitoseuraamuksesta terveyteen, perhe-elämään tai muutoin sellaisia olennaisia, kielteisiä lisäseuraamuksia, jotka tulisi kohtuuden mukaan ottaa huomioon kurinpitoseuraamusta lieventävinä seikkoja, ei ole näytetty. Asiassa ei ole muutoinkaan selvitetty, että valittajan kurinpitoseuraamukseen soveltuisi joku kurinpitomääräysten 7 §:n mukainen nimenomainen rangaistuksen lieventämisperuste.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajalle määrätty kurinpitoseuraamus on seksuaalisen häirinnän laatu huomioon ottaen ankara. Samalla kuitenkin asiassa kurinpitoseuraamusta on pidettävä kokonaisuutena arvostellen kohtuullisena ja oikeudenmukaisena seuraamuksena ottaen huomioon teon kohteena olevan henkilön alaikäisyys ja se, että valittajan laittomaan reseptilääkemyyntiin kehottamista on pidettävä tekokokonaisuudessa moitittavuudeltaan olennaisena. Asiassa ei ole näytetty, että määrätty kurinpitoseuraamus olisi rangaistuslajiltaan tai
-pituudeltaan epäsuhteessa siihen, mitä muutoin kurinpitokäytännössä on vastaavanlaisista teoista määrätty.

6. Asian lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitopäätöksen mukaista lopputulosta ei ole aihetta muuttaa. Asiassa ei ole perusteita kumota tai muuttaa urheilun eettisen kurinpitolautakunnan päätöstä.

Valittaja on hävinnyt asiansa, mistä syystä hänen lautakuntakuluvaatimuksensa asianomistajaa kohtaan on joka tapauksessa hylättävä.

Valittajan vastapuolena SUEK ry on voittanut asian suhteessa valittajaan, mistä syystä valittaja on oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 kohdan nojalla velvoitettava korvaamaan vaatimuksen mukaiset kohtuulliset lautakuntakulut SUEK ry:lle. Lautakuntakulut määrätään maksettavaksi vakiintuneen lautakuntakäytännön mukaan ilman viivästyskorkoa. Näin ollen SUEK ry:n korkovaatimus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Urheilun eettisen kurinpitolautakunnan päätöstä 20.4.2026 nro 1 (1/2026) ei muuteta.

Valittaja X velvoitetaan korvaamaan Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) ry:lle sen oikeudenkäyntikulut oikeusturvalautakunnassa 500 eurolla. Muilta osin SUEK ry:n vaatimus hylätään.

Valittajan lautakuntakuluvaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala 
Puheenjohtaja                                                           

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Terhi Kytö, Kristiina Rintala ja Sami Sarvilinna.