29/2026 Jääkiekko -Liigalisenssi

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 29/2026
7.8.2026                                  
Diaarinro 21/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Liigalisenssikomitean kokouksessa 19.5.2026 tehty päätös, jolla Imatran Ketterä Oy:lle ei myönnetty liigalisenssiä kaudelle 2026–2027 

ASIA                
Liigalisenssi

MUUTOKSENHAKIJA
Imatran Ketterä Oy
 

KUULTAVA    
Jääkiekon SM-Liiga Oy

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Liigalisenssikomitea on 19.5.2026 päättänyt, ettei se myönnä Imatran Ketterä Oy:lle (jäljempänä myös Ketterä) liigalisenssiä kaudelle 2026–2027.

Liigalisenssikomitea on hylännyt Ketterän lisenssihakemuksen seuraavilla perusteilla: 1) seuralla on luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä; 2) seuralla on merkittävä määrä erääntyneitä osto- tai muita velkoja; 3) tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin ja 4) seuran ottelutapahtumia ei ole mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa.

Liigalisenssikomitea on siten katsonut, ettei Ketterä täytä kaikkia voimassa olevan liigalisenssin ehtoja ja velvoitteita. Lisäksi Liigalisenssikomitea on katsonut, että tulorahoitukseen, jolla liigaosakkeen hankkiminen on pääosin aiottu rahoittaa, sisältyi aina epävarmuutta. Siten nykyisen suunnitelman perusteella liigaosakkeen merkintään tarvittavaan rahoitukseen liittyi merkittävää epävarmuutta.

Johtopäätöksenään Liigalisenssikomitea on todennut, että päätökset joukkueiden lisenssikelpoisuudesta tehdään aina kokonaistarkastelun perusteella. Yllä olevat havainnot huomioiden suoritetun kokonaistarkastelun perusteella lisenssikomitea on katsonut, että Ketterä ei täytä liigalisenssiehtoja eikä sille siten voida myöntää liigalisenssiä.

VALITUS PERUSTEINEEN

Imatran Ketterä Oy on ensisijaisesti vaatinut, että Liigalisenssikomitean päätös 19.5.2026 kumotaan ja sille myönnetään liigalisenssi kaudelle 2026–2027. Ketterä on toissijaisesti vaatinut vahvistettavaksi, että Liigalisenssikomitean olisi tullut hyväksyä Ketterän liigalisenssihakemus ja asia palautetaan Liigalisenssikomitealle uudelleen käsiteltäväksi. Ketterä on lisäksi vaatinut, että Jääkiekon SM-Liiga Oy velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut oikeusturvalautakunnan ratkaisusta.

Ketterä oli täyttänyt kaikilta osin liigalisenssiehdot ja -edellytykset. Liigalisenssikomitean perusteluista ilmeni, ettei se ollut antanut asianmukaista painoarvoa niille korjaustoimenpiteille ja lisäselvityksille, jotka Ketterä toimitti määräajassa 15.5.2026 mennessä.

Ketterää oli kohdeltu eri tavoin suhteessa muihin seuroihin, joille oli myönnetty liigalisenssi. Useat tilanteet ja olosuhteet, jotka eivät ole estäneet muiden hakijoiden liigalisenssin saamista, olivat Ketterän kohdalla muodostuneet esteeksi. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä oli nimenomaisesti linjattu, että sarjajärjestelmää hallinnoivan tahon oli noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta lisenssihakemuksista päättäessään. Lisenssikomitea ei voinut tulkita lisenssiehtoja Ketterän osalta tiukemmin kuin muiden seurojen osalta eikä poiketa vakiintuneesta käytännöstään Ketterän vahingoksi.

Ketterä oli ollut viimeisten 10 vuoden aikana Mestiksen menestynein seura. Kaudella 2025–2026 Ketterä ylsi jälleen Mestiksen finaaleihin ja sijoittui hopealle.

Liiga päätti marraskuussa 2025 eräistä sarja- ja lisenssijärjestelmää koskevista muutoksista, kuten siitä, että kauden 2024–2025 Mestiksen mestari sekä kauden 2025–2026 Mestiksen mestari voivat hakea liigalisenssiä kaudelle 2026–2027. Lisäksi Liiga päätti, että mikäli kauden 2024–2025 Mestis-mestari voittaa Mestiksen mestaruuden myös kaudella 2025–2026, myös Mestiksen toisella finaalijoukkueella oli mahdollisuus hakea liigalisenssiä. Mestiksen mestaruuden voitti sekä kaudella 2024–2025 että 2025–2026 Helsingin Jokerit. Siten kaudella 2025–2026 Mestiksen finaaleissa pelanneelle Ketterälle avautui mahdollisuus hakea liigalisenssiä kaudelle 2026–2027.

Ketterä ilmoitti määräajassa Liigalle halukkuudestaan hakea liigalisenssiä. Mestiksen finaalipaikan varmistuttua Ketterä jätti lisenssihakemuksen Liigalle hakemuksen määräaikaan 30.4.2026 mennessä. Ketterä toteutti sittemmin Liigalisenssikomitean vaatimat korjaavat toimenpiteet ja toimitti määräajassa lisäselvitykset liigalisenssikomitealle. Tästä huolimatta liigalisenssikomitea päätti, ettei se myönnä Ketterälle liigalisenssiä kaudelle 2026–2027. Ketterä ja liigalisenssikomitea keskustelivat lisenssiehtojen täyttymisestä lähes päivittäin koko kevään 2026 ajan, ja eri edellytysten täyttymistä varmisteltiin säännöllisesti. Keskusteluissa ei noussut esiin muita kysymyksiä kuin ne, jotka Ketterä korjasi lisenssihakemuksen määräaikaan mennessä.

Liigalisenssikomitean päätös oli sääntöjenvastainen, ja se pohjautui lisenssiehtojen kohdan 6 (”Lisenssikomitean oikeus hylätä liigalisenssihakemus taloudellisilla perusteilla”) virheelliseen soveltamiseen.

Maksuhäiriömerkinnät

Oli riidatonta, että Ketterällä oli ollut joitain rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä lisenssihakemusta edeltävien 12 kuukauden aikana. Maksuhäiriömerkinnät olivat kuitenkin kokonaisuus huomioon ottaen olleet vähäisiä, eikä Liigalisenssikomitea olisi siten saanut hylätä Ketterän lisenssihakemusta niiden perusteella.

Ketterällä oli lisenssin hakemista (31.3.2026) edeltäneellä 12 kuukauden tarkastelujaksolla rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä yhteensä 20 874 euron edestä. Näistä kuitenkin vain 4 077 euroa koski maksuhäiriömerkintöjä, jotka olivat syntyneet tuona aikana. Maksuhäiriöiden summat olivat olleet vähäisiä, kuten myös Liigalisenssikomitea oli itsekin päätöksessään todennut.

Eräällä liigaseuralla oli vastaavana aikana ollut moninkertainen määrä maksuhäiriömerkintöjä. Ketterän maksuvalmius oli siten parempi kuin joidenkin liigaseurojen. Tämäkin puhui jo sen puolesta, että Ketterän maksuhäiriömerkinnät olivat vähäisiä.

Ketterä oli maksanut kaikki maksuhäiriömerkinnän alaiset maksut toukokuun alussa 2026. Ketterällä ei ollut tällä hetkellä yhtään maksuhäiriömerkintää. Liigalisenssikomitea olisi voinut tämän tarkistaa rekisteristä. Liigalisenssikomitean olisi tullut ottaa päätöksessään huomioon se, että Ketterän maksuhäiriötilanne oli korjattu, ja arvioida, että korjaavien toimenpiteiden seurauksena aiempien maksuhäiriöiden merkitys oli kokonaisuus huomioiden erittäin vähäinen. Ketterän selvitykselle ei ollut kuitenkaan annettu Liigalisenssikomitean päätösharkinnassa painoarvoa lainkaan, eikä ostovelkojen maksaminen ollut johtanut siihen, että Ketterän kassavarat olisivat tulleet merkittävästi negatiivisiksi. Liigalisenssikomitea ei ollut lisenssiehtojen edellyttämällä tavalla arvioinut maksuhäiriömerkintöjen merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Koska maksuhäiriömerkintöjä oli kokonaisuus huomioon ottaen pidettävä vähäisinä, ei lisenssiehtojen tarkoittama hylkäysperuste täyttynyt.

Erääntyneet osto- tai muut velat

Ketterän ostovelat eivät muodosta perustetta lisenssihakemuksen hylkäämiselle. Ketterä toimitti Liigalisenssikomitealle 15.5.2026 päivitetyn ostovelkaluettelon, joka osoitti Ketterän maksaneen 8.5.–15.5.2026 välisenä aikana erääntyneitä ostolaskujaan noin 120 000 euron edestä. Ketterä maksoi pois kaikki ostovelat, jotka olivat avoinna lisenssihakemuksen tarkastelujaksolla. Ketterällä oli siten kykyä suoriutua ostoveloistaan eikä sen maksukykyyn liittynyt ongelmia. Toisin kuin Liigalisenssikomitea oli virheellisesti päätöksessään katsonut, ostovelkojen maksaminen ei ollut johtanut siihen, että Ketterän kassavarat olisivat tulleet merkittävästi negatiivisiksi.

Jäljelle jäänyt ajanjaksolla 1.4.–15.5.2026 syntynyt ostovelka (yhteensä 33,4 tuhatta euroa) koostui normaaliin juoksevaan liiketoimintaan kuuluvista laskuista, joita oli jatkuvasti monella toimivalla seuralla ja yrityksellä. Tämä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluva ostovelka ei voinut olla este lisenssin myöntämiselle.

Samaan aikaan Liigalisenssikomitealle toimitetun verkkopankkitodistuksen mukaan seuran tileillä oli 15.5.2026 käytettävissä yhteensä noin 45 000 euroa. Toisin kuin Liigalisenssikomitea oli päätökseensä kirjannut, Ketterän toimittamasta selvityksestä oli käynyt ilmi, että saldot olivat päivämäärältä 15.5.2026.

Liigalisenssikomitealla oli velvollisuus auttaa seuroja. Seuroilla oli oikeus luottaa Liigalisenssikomitean antamiin ohjeisiin. Jos Liigalisenssikomitea kehotti hakijaa korjaamaan jonkin tietyn asian, nautti hakija luottamuksensuojaa eikä komitea voinut päätyä ohjeistaan poikkeavaan ratkaisuun.

Liigalisenssikomitea huomautti auditointitapaamisessa 7.5.2026 Ketterää maaliskuun lopun ostovelkatilanteesta ja kehotti Ketterää korjaamaan asian 15.5.2026 mennessä. Ketterä tiedusteli komitealta, mikä oli sallittu ostovelkojen määrä. Liigalisenssikomitea vastasi, että olisi hyvä, jos kassavarat olisivat suuremmat kuin ostovelat. Ketterä noudatti Liigalisenssikomitean kehotusta ja korjasi tilanteen 15.5.2026 mennessä. Tuolloin Ketterän kassavarat ylittivät ostovelat noin 10 000 eurolla.

Ketterä oli perustellusti ollut siinä uskossa, että toteutetut toimenpiteet olivat riittäviä lisenssiehtojen täyttämiseksi. Ostovelkatilanne ei ollut muodostanut perustetta Ketterän hakemuksen hylkäämiselle.

Komitea oli toiminut virheellisesti myös perustellessaan Ketterän hakemuksen hylkäämistä sillä, ettei Ketterän esittämistä selvityksistä olisi ilmennyt, miltä päivämäärältä tilien saldot olivat. Edellä todetuin tavoin päivämäärä 15.5.2026 oli käynyt ilmi Ketterän Liigalisenssikomitealle toimittaman asiakirjan oikeassa alareunassa olevasta merkinnästä.

Epäuskottavat ja perusteettomat olettamukset

Ketterän Liigalisenssikomitealle toimittama budjetti oli uskottava ja perusteltu.

Ketterä toimitti komitean puheenjohtajalle 19.4.2026 Ernst & Youngin (jäljempänä myös EY) tarkastamat, excel-muotoiset budjettiversiot. Liigalisenssikomitea oli kuitenkin ilmeisesti perustanut ratkaisunsa aiempaan, PDF-muotoiseen raakaversioon, joka ei ollut ollut lopullinen ja joka oli laadittu ainoastaan Ketterän liigabudjetin havainnollistamiseksi alustavasti ja jota ei ollut ollut tarkoituskaan käyttää Ketterän lisenssihakemuksesta päätettäessä.

Liigaosakkeen lunastus oli kirjattu sijoitukseksi 19.4.2026 Liigalisenssikomitealle toimitetuissa budjettiversioissa. Näin ollen kyseisellä erällä ei ollut vaikutusta tilikauden tulokseen, eikä se voinut heikentää budjetin uskottavuutta.

Se, että budjettiin ei ollut kirjattu tuloveroja (komitea tarkoittanee yhteisöveroa), ei sellaisenaan tehnyt budjetista epäuskottavaa. Tilikauden verotettava tulos määräytyi vasta tilikauden päätyttyä, ja toteutuvaan verotukseen vaikuttavat alentavasti muun muassa aiempien tilikausien tappiot, joita verotuksessa oli mahdollista vähentää. Näin ollen budjetointivaiheessa ei ollut ollut mahdollista määrittää verorasitusta täsmällisesti, eikä pelkkä verojen puuttuminen budjetista osoittanut sen epärealistisuutta. Ennen huhtikuussa 2026 päättynyttä tilikautta kertyneiden vähennyskelpoisten tappioiden määrä oli merkittävä, noin 100 000 euroa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen hallitus valmisteli yhteisöveron alentamista 20 %:sta 18 %:iin vuonna 2027, mikä entisestään vähensi yhteisöveron merkitystä tämän asian arvioinnin kannalta.

Liigalisenssikomitea ei ollut myöskään yksilöinyt, millaista verorasitusta budjetoinnissa olisi tullut huomioida, eikä asiasta ollut annettu ohjausta tai huomautuksia, vaikka budjetti käytiin komitean kanssa läpi 7.5.2026 pidetyssä auditointitilaisuudessa erittäin seikkaperäisesti.

Ketterän pelaajabudjetti ei myöskään ollut ylimitoitettu. Maltillinen pelaajabudjetti päinvastoin kasvatti budjetin uskottavuutta ja realistisuutta. Lisäksi päätöksessä viitattiin virheellisesti 1,18 miljoonan euron pelaajabudjettiin. Lisenssikomitealle 6.5.2026 toimitetussa lopullisessa budjetissa pelaajabudjetti oli ollut 1,3 miljoonaa euroa. Budjettiarvioinnissa tuli ottaa myös huomioon, että moni liigaseura toimi Liigassa pienemmällä budjetilla kuin sarjan niin sanotut suurseurat. Tämä ei ollut kuitenkaan vaikuttanut seurojen urheilulliseen menestykseen.

Ei ollut kohtuullista edellyttää liigalisenssiä tavoittelevalta Mestis-seuralta samanlaisia taloudellisia resursseja heti aluksi kuin Liigassa jo olevilta seuroilta. Taloudellinen kuilu Liigan ja Mestiksen välillä oli suuri, eikä käytännössä mikään Mestis-seura voinut sitoutua liigatason budjettiin ennen kuin oli varmaa, että seura sai liigalisenssin.

Ketterän oma pääoma oli positiivinen eikä sen määrä voinut olla hylkäysperuste

Ketterän positiivinen oman pääoman määrä oli nostettu Ketterän lisenssihakemuksen hylkäämisen perusteeksi Lisenssiehtojen vastaisella tavalla.

Ketterän oman pääoman määrä ei voinut lisenssiehtojen mukaan johtaa Ketterän hakemuksen hylkäämiseen. Lisenssiehtojen kohdassa 6.9 ei ensinnäkään mainittu oman pääoman määrää hylkäysperusteena. Oman pääoman määrä mainittiin sitä vastoin lisenssiehtojen kohdassa 6.4, jonka mukaan Lisenssikomitealla oli oikeus hylätä hakemus, jos yhtiön viimeksi vahvistetun tilintarkastetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma oli negatiivinen. Liigalisenssikomitea ei ollut perustellut päätöstään kohdalla 6.4. Ketterän oma pääoma ei ollut ollut myöskään negatiivinen, joten sen hakemusta ei edes voitaisi hylätä kohdan 6.4 perusteella.

Ketterän riskiluokka ei ollut ollut muista hakijoista poikkeava.

Muiden sarjanousijoiden tappiollinen tulos ei indikoinut Ketterän tappiollista kautta.

Ottelutapahtumien järjestäminen

Ketterä haki tältä osin poikkeuslupaa ja toimitti kaikki pyydetyt asiakirjat määräajassa. Ketterä oli toimittanut myös realistisen suunnitelman puutteiden (hallikapasiteetin) korjaamiseksi.

Ketterä haki poikkeuslupaa otteluiden pelaamiseksi Imatralla. Ketterä esitti vaihtoehtoisesti voivansa pelata esimerkiksi kahdeksan ottelua Lappeenrannassa, mutta Ketterä ei ollut ollut hakenut poikkeuslupaa Lappeenrantaan, kuten Liigalisenssikomitean päätöksessä virheellisesti todettiin.

Liigan vakiintuneen käytännön mukaan liiganousijalle voitiin myöntää olosuhteiden ja areenavaatimusten osalta vähintään kahden vuoden poikkeuslupa puutteiden korjaamiseksi. Näin oli myös historiassa toimittu muiden seurojen kanssa, jotka olivat saaneet poikkeusluvan.

Liigalisenssikomitealle esiteltiin Imatran jäähallin tulevia kehitystoimia 7.5.2026 järjestetyllä auditointikäynnillä. Imatran kaupunginjohtaja toimitti komitealle 15.5.2026 hankesuunnitelman, joka sisälsi komitean edellyttämät ja ajankohtaiset tiedot. Imatran jäähallille oli laadittu oma kaksivuotinen kehityshanke. Hanke oli sisältänyt kattavat investointi- ja aikataulusuunnitelmat, ja Imatran kaupunki oli vahvasti hankkeen tukena. Imatran jäähallin kehittämiseksi oli laadittu laajennussuunnitelma ammattilaisten toimesta.

Laajennussuunnitelma oli sisältänyt tarkan hankeaikataulun, yksityiskohtaisen kustannusarvion rakentamisesta sekä arkkitehtitoimiston viralliset vaiheittaiset piirustukset laajennuksesta. Rahoitus oli suunniteltu monipuolisesti pitkäaikaisten aitiosopimusten, nimeämisoikeuksien, kumppanuusrakentamisen sekä alueellisten elinvoimatukien varaan.

Liigalisenssikomitea ei ollut täsmentänyt kaikkia vaatimuksiaan, joten Ketterä ei ollut voinut tietää, mitä siltä tältä osin odotettiin.

Imatran jäähallin olosuhteet eivät olleet olleet Ketterän määräysvallassa, vaan jäähallin omisti Imatran kaupunki. Ketterä oli kuitenkin toiminut asiassa olosuhteisiin nähden poikkeuksellisen aktiivisesti ja laatinut yhdessä kaupungin ja hankekumppaneiden kanssa kattavan hankesuunnitelman. Oli kohtuutonta edellyttää, että Ketterän tulisi esittää jotain pidemmälle menevää selvitystä jäähallin olosuhteista kuin se hankesuunnitelma, joka Liigalisenssikomitealle oli esitetty.

Liiga oli toiminut pitkään joko nimenomaisesti tai ainakin tosiasiallisesti suljettuna sarjana. Järjestelmää oli päätetty muuttaa Liigan ylimääräisessä yhtiökokouksessa vasta muutamia kuukausia sitten, marraskuun lopulla 2025, siten, että myös toiseksi Mestiksessä sijoittunut voi hakea lisenssiä. Tämä lisenssin hakemismahdollisuus oli edellyttänyt Mestiksen tulosten ratkeamista ja sitä, että Jokerit voitti Mestiksen mestaruuden. Mestiksen mestaruus ratkesi vasta kuluvan vuoden huhtikuun alussa. Tällaisiin sarjajärjestelmän muutoksiin ei ollut voitu kohtuudella varautua lyhyellä aikavälillä esimerkiksi rakentamalla tai laajentamalla liigatason jäähallia varmuuden vuoksi.
 

Muut vaatimukset

Ketterän rahoitussuunnitelma liigaosakkeen hankkimiseksi ei ollut perustunut pelkkään operatiiviseen tulorahoitukseen, vaan Ketterän hallitus oli 12.5.2026 päättänyt moniportaisesta rahoitusstrategiasta, johon sisältyivät tulorahoitus, suunniteltu osakeanti sekä sitoutuneiden ankkurisijoittajien tuki.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja Ketterä velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut viivästyskorkoineen.

Liiga oli väärä vastapuoli asiassa. Liigalisenssikomitean päätös oli lisenssimääräysten mukainen ja oikea. Ketterää oli kohdeltu yhdenvertaisesti hakuprosessissa suhteessa muihin hakijoihin.

Urheilun oikeusturvalautakunnalla ei ollut toimivaltaa myöntää liigalisenssiä Ketterälle. Mikäli oikeusturvalautakunta katsoisi Liigalisenssikomitean päätöksen lopputuloksen virheelliseksi, asia tulisi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi Liigalisenssikomitealle.

Jääkiekon SM-liiga Oy ei ole oikea taho antamaan vastausta

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaan valittajan vastapuolelta ja muulta, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa, on pyydettävä vastaus. Lautakunta oli ratkaisussaan UOL 35/2024 todennut, että vakiintuneen lautakuntakäytännön mukaan vastausta ei pyydetä päätöksen tehneeltä toimielimeltä itseltään vaan siltä liitolta, seuralta tai yhdistykseltä, jonka alaisuudessa päätöksentekoelin toimii.

Liigan yhtiökokous oli 31.10.2025 tehnyt päätöksen, jolla lisenssiehtojen lopullinen päätäntävalta oli siirretty Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä myös SJL tai Jääkiekkoliitto) hallitukselle. Edelleen samainen yhtiökokous oli päättänyt siirtää lisenssihakemuksia koskevan päätäntävallan SJL:n hallituksen vahvistamalle lisenssikomitealle. Liigan yhtiökokoukselle oli jäänyt päätäntävalta ainoastaan osakeannin toteuttamisesta mahdolliselle uudelle osakkaalle.

SJL:n liittohallitus oli 13.11.2025 tehnyt päätöksen, jolla se oli vahvistanut lisenssiehtojen lopullisen päätäntävallan siirtämisen SJL:n hallitukselle sekä lisenssihakemusten päätäntävallan siirtämisen SJL:n hallituksen vahvistamalle lisenssikomitealle. SJL:n liittohallitus oli 29.1.2026 tehnyt päätöksen Liigalisenssikomitean kokoonpanon vahvistamisesta.

Liigalisenssikomitea toimi edellä yksilöityjen päätösten perusteella SJL:n alaisuudessa, joten SJL oli asiassa oikea taho vastaamaan Ketterän valitukseen. Koska Liiga ei ollut asiassa oikea vastaaja, oli Ketterän Liigaa vastaan kohdistama valitus hylättävä.

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Ketterä oli ensisijaisesti vaatinut oikeusturvalautakuntaa kumoamaan valituksen kohteena olevan SJL:n alaisuudessa toimivan Liigalisenssikomitean päätöksen ja myöntämään Ketterälle liigalisenssin kaudelle 2026–2027. Siinä tapauksessa, että Lautakunta vastoin Liigan käsitystä katsoisi, että valituksen kohteena oleva päätös olisi syntynyt väärin, ei Lautakunta ollut toimivaltainen myöntämään liigalisenssiä. Tällaisessa tapauksessa asia pitäisi palauttaa Liigalisenssikomitealle uudelleen käsiteltäväksi.

Liigalisenssikomitean päätös

Oikeusturvalautakunta oli ratkaisuissaan UOL 4/2006 ja UOL 10/2011 todennut, että lisenssiä koskevaa valitusta käsitellessään oikeusturvalautakunta voi ottaa kantaa siihen, oliko lisenssin myöntämisestä päättävän tahon päätös lisenssin myöntämistä koskevien sääntöjen mukainen. Lautakunta ei sen sijaan voinut ottaa arvioitavakseen sitä, mitä lisenssin myöntävän tahon tekemän päätöksen jälkeen mahdollisesti tapahtuneet muutokset vaikuttaisivat lisenssin myöntämiseen. Oikeusturvalauta-kunta arvioi lisenssin myöntämisen kriteereitä sen perusteella, mikä oli ollut tilanne Liigalisenssikomitean tehdessä lisenssihakemuksen hylkäävän päätöksen. Ketterän valituksen perusteella tarkastelun kohteena oli se, oliko lisenssihakemuksen hylkäämiselle ollut perusteet Liigalisenssikomitean tehdessä päätöksensä 19.5.2026.

Ketterällä oli ollut luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä

Ketterällä oli ollut kolme uutta luottorekistereihin rekisteröityä maksuhäiriömerkintää lisenssihakemusta ja Liigalisenssikomitean päätöstä edeltävän 12 kuukauden aikana. Kaikkiaan maksuhäiriömerkintöjä oli ollut 4.5.2023–20.4.2026 välisenä aikana 16 kappaletta. Siten Ketterällä oli likviditeettiongelmia eikä Ketterä kyennyt suoriutumaan velvoitteistaan asianmukaisesti.

Liigalisenssikomitealle toimitetun ostovelkaluettelon mukaan Ketterällä oli ollut 31.3.2026 tilanteessa avoimia ostovelkoja yhteensä 119,9 tuhatta euroa, joista erääntyneitä 111,7 tuhatta euroa ja yli kuukauden erääntyneitä 96,6 tuhatta euroa. Erääntyneiden ostovelkojen osuus oli ollut 93 prosenttia kaikista ostoveloista. Ostovelkojen maksuaikojen noudattamatta jättäminen oli Ketterän tapauksessa vaikuttanut systemaattiselta. Mikäli Ketterällä ei olisi likviditeettiongelmia, olisi laskut maksettu ajallaan.

Ketterän rahat ja pankkisaamiset olivat olleet välitilinpäätöksen 1.5.2025–31.3.2026 mukaan 15 806,53 euroa. 31.3.2026 erääntyneiden ostovelkojen ja rahojen ja pankkisaamisten välinen suhde oli ollut 95 946,47 euroa alijäämäinen.

Ketterän Liigalisenssikomitealle tekemän ilmoituksen mukaan se oli maksanut maksuhäiriörekisteriin rekisteröidyt laskut 30.4.2026–7.5.2026 välisenä aikana. Komitea oli luottanut Ketterän ilmoitukseen eikä se ollut nähnyt tarpeelliseksi pyytää asiasta erillistä selvitystä. Laskujen maksaminen ei kuitenkaan ollut poistanut sitä riidatonta seikkaa, että Ketterällä oli ollut luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä lisenssihakemusta ja Liigalisenssikomitean päätöstä edeltävän 12 kuukauden aikana.

Ketterä oli toimittanut Liigalisenssikomitealle 15.5.2026 päivitetyn ostovelkaluettelon. Luettelon mukaan Ketterällä oli ollut 15.5.2026 avoimia ostovelkoja 33,4 tuhatta euroa, joista 15.5.2026 mennessä erääntyneitä oli ollut 18 051,37 euroa. Laskuja ei ollut maksettu lisenssihakemusmenettelyn aikanakaan ajallaan ja 15.5.2026 yli puolet ostoveloista olivat olleet erääntyneitä. Lisäksi yksi avoimista erääntyneistä laskuista oli ollut Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon lasku. Lisenssimääräysten kohdan 6.7 mukaan lakisääteiseen eläkevakuutukseen liittyvien maksujen maksamatta jättäminen oli itsessään lisenssihakemuksen hylkäysperuste.

Lisäksi Liigalisenssikomitea oli havainnut, että Ketterän tilikauden 1.5.2024–30.4.2025 tilintarkastuskertomuksen mukaan yhtiökokousta, jossa tilinpäätös tilikaudelta 1.5.2023–30.4.2024 olisi tullut käsitellä, ei ollut järjestetty. Kyseisen tilikauden tilinpäätöstä ei siten ollut lainkaan vahvistettu. Lisäksi tilintarkastaja oli esittänyt huomautuksenaan, että tilikauden 1.5.2024–30.4.2025 tilinpäätös oli laadittu ja allekirjoitettu 30.12.2025 eli kirjanpitolain 3 luvun 6 §:n mukaista tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevaa säännöstä noudattamatta.

Ottaen huomioon maksuhäiriömerkintöjen lukumäärä ja se, että Ketterän ostoveloista yli 90 prosenttia oli ollut jossakin vaiheessa erääntyneitä, oli todettava, että maksuhäiriömerkintöjä ei voitu pitää kokonaisuus huomioon ottaen vähäisinä. Maksuhäiriömerkinnät todensivat Ketterän heikkoa maksuvalmiustasoa. Edelleen tilinpäätöstä tilikaudelta 1.5.2023–30.4.2024 ei ollut vahvistettu ja tilinpäätös tilikaudelta 1.5.2024–30.4.2025 oli laadittu ja allekirjoitettu tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevaa säännöstä noudattamatta. Tämä oli viestinyt Liigalisenssikomitealle, että Ketterän hallintoa ei ollut kaikilta osin hoidettu asianmukaisesti.

Ketterällä oli merkittävä määrä erääntyneitä osto- tai muita velkoja

Ketterällä oli ollut 31.3.2026 tilanteessa avoimia ostovelkoja yhteensä 119,9 tuhatta euroa, joista erääntyneitä 111,7 tuhatta euroa ja yli kuukauden erääntyneitä 96,6 tuhatta euroa. Erääntyneiden ostovelkojen osuus oli ollut 93 prosenttia kaikista ostoveloista. Laskujen maksamatta jättäminen oli ollut systemaattista. 

Ketterän rahat ja pankkisaamiset olivat olleet välitilinpäätöksen 1.5.2025–31.3.2026 mukaan 15 806,53 euroa. 31.3.2026 erääntyneiden ostovelkojen ja rahojen ja pankkisaamisten välinen suhde oli ollut 95 946,47 euroa alijäämäinen. Mikäli Ketterä olisi hoitanut velvoitteensa asianmukaisesti, olisivat sen kassavarat olleet merkittävästi negatiiviset 31.3.2026 tilanteessa.

Ketterällä oli ollut 15.5.2026 tilanteessa avoimia ostovelkoja 33,4 tuhatta euroa, joista 15.5.2026 mennessä erääntyneitä oli ollut 18.051,37 euroa. Näistä yksi lasku oli ollut erääntynyt työeläkevakuutusyhtiön lasku. Normaalia oli, että liiketoiminnassa syntyi ostovelkoja. Normaaliin liiketoimintaan kuitenkin kuului, että laskut maksetaan ajallaan. Edelleen normaaliin liiketoimintaan kuului myös yhtiön hallinnon asianmukainen järjestäminen siten, että tilinpäätökset laaditaan ja vahvistetaan laissa säädetyn mukaisesti.

Ketterän verkkopankista ottaman kuvakaappauksen mukaan sen rahavarat olivat olleet 15.5.2026 43 456,31 euroa. Ketterän kassavarat olivat olleet 15.5.2026 n. 10 000 euroa ylijäämäiset. Ketterä ei ollut edes maksaessaan lisenssimenettelyn aikana ostovelkoja pois kyennyt maksamaan kaikkia erääntyneitä ostovelkojaan, vaan ostovelkaluettelon perusteella myös 15.5.2026 tilanteessa merkittävä osa yhtiön ostoveloista oli ollut erääntyneitä.

Ketterän ostoveloista yli 90 prosentti oli ollut jossakin vaiheessa erääntyneitä. Ostovelkojen maksamatta jättäminen oli ollut Ketterän kohdalla systemaattista. Lisäksi erääntyneiden ostovelkojen ja raha- ja pankkisaamisten välinen suhde oli ollut jossakin vaiheessa selvästi alijäämäinen. Erääntyneitä ostovelkoja oli pidettävä määrältään merkittävinä.

Ketterän tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin oletuksiin

Lisenssimääräysten mukaan lisenssijärjestelmän keskeisenä tavoitteena oli varmistaa lisenssinhakijoiden pitkän aikavälin toiminnan jatkuvuus. Jatkuvuuden arvioinnissa keskeistä oli seuran taloudellisen tilanteen pitkäjänteinen kehittäminen tasolle, jossa toiminnan jatkuvuuteen ei sisälly olennaista epävarmuutta. Taloudellista tilannetta tarkasteltiin muun muassa oman pääoman, maksuvalmiuden sekä velkojen määrän kehitystä seuraamalla. Tähän perustuen Liigalisenssikomitean tarkoituksena oli selvittää, olivatko seuran suunnitelmat tulevan sarjakauden osalta sellaisia, että se kykeni selviytymään kaikista velvoitteistaan.

Ketterä toimitti Liigalisenssikomitealle aluksi tulevaa sarjakautta koskevan budjetin pdf-muotoisena. Budjetin mukaan Ketterän tilikauden tulos tulisi olemaan n. 100 000 euroa ylijäämäinen. Kyseisessä budjetissa vain Imatralla pelattavien otteluiden osalta laaditun tulevan sarjakauden budjetin loppusumma ei vastannut eriteltyjen budjettirivien yhteissummaa. Budjetin osalta laskenta ei ollut ollut luotettavaa.

Ketterä toimitti Liigalisenssikomitealle myöhemmin excel-muotoisen budjetin.

Liigalisenssikomitean tekemät havainnot olivat perustuneet tähän budjettiin. Ketterä toimitti hakemusmenettelyn aikana vielä päivitetyn budjetin. Kyseisten budjettiversioiden ja muiden asiakirjojen osalta komitea teki seuraavia havaintoja:

-          Liigaosake oli kirjattu ensimmäisessä budjetissa virheellisesti kuluksi

-          Yhteisöveroja ei ollut huomioitu budjeteissa, vaikka Ketterä budjetoi merkittävästi voitollisen tuloksen. Välitilinpäätöksen 1.5.2025–31.3.2026 mukaiset kaikki kertyneet tappiot huomioidenkin Ketterän ensimmäisen budjetin mukainen verotettava tulos olisi n. 381 teur, jolloin yhteisöveroa tulisi maksettavaksi n. 76 teur. Yhteisöveroa ei ollut huomioitu myöskään viimeisessä budjettiversiossa

-          Yksinomaan Imatralla pelattavien pelien osalta budjetti ei sisältänyt varaumaa ns. ”worst case scenariosta”. Ketterä on viimeisimmän budjetin mukaan laskenut tilikauden voitoksi n. 587 teur. Ensimmäisessä budjettiversiossa, joka sisälsi myös Lappeenrannassa pelattavia pelejä, Ketterä arvioi, että tilikausi olisi huonoimmassakin tapauksessa n. 442 teur voitollinen. Lisenssikomitealle toimitetun pdf-muotoisen budjetin mukaan tilikausi olisi n. 100 teur voitollinen. Budjetti oli lisenssihakemuksen aikana elänyt liki 500 teur

-          Lisenssikomitea oli verrannut Ketterän budjettia liigassa urheilullisesti heikoiten menestyneiden seurojen toteutuneisiin tuloksiin ja todennut, että Ketterän budjetti vaikutti epärealistiselta tilanteessa, jossa pelaajabudjetti huomioiden Ketterän urheilullinen menestys jäisi todennäköisesti vaatimattomaksi

-          Välitilinpäätöksen 1.5.2025–31.3.2026 mukainen taseen loppusumma oli ollut 266 teur. Rahat ja pankkisaamiset olivat olleet 16 teur. Oma pääoma oli ollut 12 teur. Ketterän tase ei ollut sisältänyt juurikaan puskureita mahdollisten yllättävien kustannusten varalta

-          Ketterän pelaajabudjetti oli ensimmäisessä budjettiversiossa ollut 1 meur palkkoihin ja 180 teur vakuutuksiin. Päivitetyssä budjettiversiossa pelaajabudjetti oli palkkojen osalta ollut 1,1 meur ja vakuutusten osuus edelleen 180 teur. Pelaajapalkkojen nousulla ei ollut ollut budjetin mukaan vaikutusta vakuutusmaksuihin, vaikka lähtökohtaisesti vakuutusmaksut olivat riippuvaisia pelaajapalkkojen määrästä

-          Pelaajabudjetti oli merkittävästi muita seuroja pienempi. Pieni pelaajabudjetti ei itsessään ollut hakemuksen hylkäämisperuste, mutta kilpailevia seuroja merkittävästi pienempi budjetti loi realistisen olettaman siitä, että Ketterän urheilullinen menestys tulisi jäämään vaatimattomaksi. Edellä todetusti vaatimattomalla urheilullisella menestyksellä oli historiallisesti ollut negatiivinen vaikutus seuran tuloihin

-          Asiakastiedosta saatavan raportin mukaan Ketterän riskiluokitus oli 5

-          Ketterän hallinnon hoitaminen oli edellä todetulla tavalla ollut myös puutteellista

Lisenssimääräysten kohta 6.9 jätti Liigalisenssikomitealle varsin laajan harkintavallan. Kun arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Ketterän taloudellisesta tilasta esitetyt selvitykset sekä tulevan toiminnan osalta esitetyt laskelmat, Liigalisenssikomitean ei voitu katsoa ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaa.

Ketterän ottelutapahtumia ei ollut mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa

Imatran jäähalli ei ollut täyttänyt lisenssipäätöstä tehtäessä lisenssimääräysten vaatimusta vähintään 4 000 paikasta, joista 2 500 oli istumapaikkoja. Imatran jäähallin katsomokapasiteetti oli yhteensä 1 300 paikkaa, joista 800 oli istumapaikkoja ja 100 ravintolapaikkoja. Imatran jäähalli oli katsomokapasiteetiltaan merkittävästi lisenssimääräyksissä edellytettyä pienempi.

Lisenssimääräysten sanamuoto jätti Liigalisenssikomitealle laajan harkintavallan poikkeusluvan myöntämisessä. Lisenssimääräysten sanamuodon mukaisesti poikkeuslupaa ei missään tapauksessa ollut pakko myöntää, vaan poikkeuslupa ”voidaan” myöntää.

Ketterä ei ollut esittänyt Liigalisenssikomitealle poikkeusluvan myöntämisen edellyttämää realistista suunnitelmaa.

Ketterä oli toimittanut hakuprosessin yhteydessä Liigalisenssikomitealle olosuhteiden kehittämisohjelman, jonka mukaan Imatran jäähallin kokonaiskapasiteetti nousisi vaiheittain 4 000 katsojaan kaudelle 2028–2029. Ketterän 23.4.2026 päivätyn hankesuunnitelman mukaan lisenssimääräykset täyttävän hallin toteuttaminen oli ollut ehdollinen Ketterän urheilulliselle menestykselle siten, että (i) Ketterällä oli liigapaikka kaudella 2026–2027 ja (ii) Ketterällä oli A-liigapaikka kaudella 2027–2028. Suunnitelman toteuttamiseen oli siten sisältynyt tältä osin merkittävää epävarmuutta eikä suunnitelmaa voitu sen vuoksi pitää realistisena.

Edelleen 23.4.2026 päivätyn hankesuunnitelman mukaan hankkeelle ei ollut ollut budjettia eikä konkreettista rahoitusta. Suunnitelman toteuttamiseen oli sisältynyt tältä osin merkittävää epävarmuutta eikä suunnitelmaa sen vuoksi voitu pitää realistisena.

Kaupunginjohtajan 27.4.2026 päivätyn kirjeen perusteella lisenssimääräykset täyttävän hallin toteuttamiseen oli sisältynyt merkittävää epävarmuutta eikä mitään tarvittavia päätöksiä ollut tehty. Ketterän esittämää suunnitelmaa ei sen vuoksi ollut voitu pitää realistisena.

Ketterän toimittama päivitetty hankesuunnitelma oli ollut aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna yksityiskohtaisempi, sisältäen alustavan budjetin, aikataulun ja arkkitehdin laatimat kuvat laajennuksesta. Hankkeen toteuttaminen oli kuitenkin ollut edelleen riippuvainen Ketterän urheilullisesta menestyksestä, konkreettista rahoitusta hankkeelle ei ollut ollut, eikä tilanne päätöksenteon osalta ollut muuttunut kaupunginjohtajan kirjeessä 27.4.2026 esitetystä. Suunnitelman toteuttamiseen oli sisältynyt tältä osin merkittävää epävarmuutta eikä suunnitelmaa voitu sen vuoksi pitää realistisena.

Ketterän vetoama diplomi-insinöörin sähköposti oli laadittu 29.5.2026. Sähköpostia ei voitu asiassa ottaa huomioon, koska se oli kirjoitettu vasta Liigalisenssikomitean 19.5.2026 tekemän päätöksen jälkeen. Joka tapauksessa kyseisestä sähköpostistakin ilmenee, että päätökset hankkeen rahoituksesta ja tarvittavista toimenpiteistä puuttuivat.

Ketterää ei ollut kohdeltu halliasiassa syrjivästi.

Ketterä ei ollut sitoutunut markkinahintaisen liigaosakkeen ostamiseen

Ketterän mukaan liigaosakkeen merkintään tarvittava rahoitus saataisiin pääosin tulorahoituksella. Liigalisenssikomitea oli katsonut tulorahoitukseen sisältyvän aina merkittävää epävarmuutta, joten suunnitelman perusteella myös liigaosakkeen merkintään tarvittavaan rahoitukseen sisältyi merkittävää epävarmuutta.
 

Ketterää oli kohdeltu yhdenvertaisesti hakumenettelyssä suhteessa muihin hakijoihin

Liigalisenssikomitea ei ollut syrjinyt Ketterää liigalisenssin hakemusmenettelyssä. Liigalisenssikomitea oli arvioinut kaikkien seurojen hakemukset yhdenmukaista menettelyä soveltaen. Lisenssimääräysten kohdan 3.4 mukaisesti Liigalisenssikomitean päätös hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä perustui aina kokonaisharkintaan. Kokonaistarkastelussa otettiin huomioon lisenssimääräysten kohdassa 2.1 mainitut periaatteet, hakemusmenettelyn aikana toimitettu materiaali sekä aikaisempien kausien toiminta kokonaisuudessaan. Seuroilla oli velvollisuus toimittaa lisenssikomitealle komitean pyynnöstä kaikki tarvittava lisämateriaali, mitä komitea katsoo tarvitsevansa lisenssipäätösten tekemisessä. Liigalisenssikomitean vakiintuneiden toimintatapojen mukaan seuroilta pyydettiin tarpeellinen määrä informaatiota, jotta seurojen taloudellisen tilanteen kokonaistarkastelu oli mahdollista suorittaa yhdenvertaisesti kaikkien seurojen osalta. Tämän johdosta Liigalisenssikomitealla oli käytössään päätöksiä tehdessään huomattavasti enemmän informaatiota, kuin mitä julkisista lähteistä oli yleisesti saatavilla.

Liigalisenssikomitea oli voinut lisenssimääräysten perusteella hylätä Ketterän lisenssihakemuksen usean eri lisenssimääräysten 6 luvussa mainitun kohdan perusteella. Ketterän osalta kysymys ei ollut ollut pelkästään siitä, että se ei ollut täyttänyt lisenssin myöntämiselle asetettuja taloudellisia kriteereitä.

VASTASELITYS

Ketterä on antanut asiassa vastaselityksen, jossa se on toistanut jo esittämänsä ja lausunut sen lisäksi jäljempänä ilmenevän. Ketterä on lisäksi vaatinut, että jos oikeusturvalautakunta katsoo Liigalisenssikomitean voivan lisenssiehtojen mukaan edellyttää nousijaseuralta heti lisenssinhakuhetkellä joko liigastandardit täyttävää kotihallia tai lopullista, täydellistä ja ehdotonta kehitys- ja rahoitussuunnitelmaa, lisenssiehtoja tuli sovitella varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (OikTL) 36 §:n nojalla.

Liiga oli oikea vastaaja käsillä olevassa asiassa

Liigan väite väärästä vastaajasta oli virheellinen. Lisenssiehtojen kohdassa 9 oli määrätty lisenssihakemusta koskevasta päätöksestä ja valitusoikeudesta. Sen mukaan asianosainen oikeusturvalautakunnassa oli Liiga. Lisenssikomitea oli myös Ketterälle antamassaan muutoksenhakuohjauksessa nimenomaisesti todennut, että asianosaisena valitusmenettelyssä toimi Liiga.

Lisäksi lisenssiehdot oli Liigan hallituksen ja SJL:n liittovaltuuston päätöksistä huolimatta lisenssiehtojen kohdan 1 mukaisesti vahvistanut Liigan hallitus.

Liigan yhtiökokouksen pöytäkirja tai SJL:n liittovaltuuston pöytäkirja eivät olleet osa lisenssiehtoja, joiden perusteella käsillä oleva asia ratkaistiin. Olikin ilmeistä, että päätösten tarkoituksena oli ollut siirtää vain ensimmäisen asteen päätösvalta lisenssihakemusten hyväksymisestä SJL:n nimittämälle Liigalisenssikomitealle. Päätöksillä ei ollut lisenssiehtojen ja päätöksessä annettujen muutoksenhakuohjeiden nimenomaisten sanamuotojen vastaisesti tarkoitettu sitä, että SJL olisi asianosainen liigalisenssiä koskevassa valitusasiassa oikeusturvalautakunnassa.

Lautakunnan toimivaltaa koskevat Liigan väitteet

Oikeusturvalautakuntaan voi valittaa muun ohella kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä. Oikeusturvalautakunta voi kumota ja muuttaa tällaisia päätöksiä, ja näin se usein myös teki silloin, kun valitus menestyi. Koko lautakuntamenettelyn tarkoituksenakin oli nimenomaan se, että valittaja voi hakea muutosta valituksen kohteena olevaan päätökseen.

Tämä ilmeni suoraan oikeusturvalautakunnan sääntöjen 11 §:stä, jonka mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella, ”1) mihin päätökseen muutosta haetaan” ja ”2) muutoksenhakijan yksilöity vaatimus eli se, mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi.” Myös oikeuskirjallisuudessa oli todettu, että urheilujärjestöjen, liigojen ja seurojen päätöksiin liittyvissä riidoissa oli kyse siitä, että ”virheellistä päätöstä voidaan muuttaa, se voidaan kumota tai se voidaan palauttaa päätöksentekijälle uutta päätöstä varten”.

Ketterän vaatimus tarkoitti sitä, että Ketterän valituksen menestyessä oikeusturvalautakunta kumoaisi Ketterän lisenssihakemuksen hylkäämistä koskevan päätöksen ja muuttaisi päätöksen lopputulosta siten, että Ketterällä olisi oikeus osallistua ”Liigan ylläpitämään jääkiekkosarjaan” eli jääkiekon SM-liigaan kaudella 2026–2027. Tähän ei tarvittu uutta Ketterän lisenssihakemuksen käsittelyprosessia.

Pelkkä asian palauttaminen Liigalisenssikomitean käsiteltäväksi vaarantaisi Ketterän oikeusturvaa. Ketterän lisenssihakemuksen hyväksyminen ei ollut ollut koskaan aidosti Liigalle edes vaihtoehto. Olisi siis varsin mahdollista, että Ketterän lisenssihakemusta koskeva asia päätyisi uudelleen oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi, jos asia vain palautettaisiin Liigalisenssikomitealle. Toiseksi asian palauttaminen Liigalisenssikomitealle tarkoittaisi myös sitä, että asian käsittely viivästyisi ja Ketterän valmistautuminen uuteen kauteen häiriintyisi entisestään. Ketterä valmistautui tällä hetkellä samanaikaisesti pelaamaan sekä Jääkiekon SM-liigassa että Mestiksessä riippuen siitä, miten käsillä oleva asia ratkesi. Asian viivästyminen antaisi kilpailuetua muille seuroille riippumatta siitä, kummassa sarjassa Ketterä tulevalla kaudella pelaisi.

Jos oikeusturvalautakunta kuitenkin vastoin Ketterän näkemystä katsoisi, että se voi päätöksen kumotessaan ainoastaan palauttaa asian Liigalisenssikomitean käsiteltäväksi, lautakunnan tulisi päätöksessään selkeästi todeta, että komitean tuli hyväksyä Ketterän lisenssihakemus ja myöntää Ketterälle liigalisenssi kaudelle 2026–2027.

Väitteet liigalisenssiehtojen täyttymättä jäämisestä

Kokonaisharkinnan perusteella lisenssihakemuksen hylkääminen ei ollut sallittua silloin, jos se oli sääntöjen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, kuten käsillä olevassa asiassa asian laita oli. Ketterä oli kyennyt maksamaan kaikki lisenssihakemuksen jättämishetkellä avoinna olleet ostovelkansa Liigan kiinnitettyä Ketterän huomiota maksuhäiriömerkintöihin ja avoimiin ostovelkoihin. Toisin kuin Liiga väittää, tämä osoitti Ketterältä erinomaista maksuvalmiutta.

Kuten Ketterän kassavarat ja ostovelkaluettelo per 15.5.2026 osoittivat, Ketterä olisi kyennyt maksamaan myös kaikki 15.5.2026 mukaisen ostovelkaluettelon mukaiset laskut, jos Liigalisenssikomitea olisi sitä edellyttänyt. Ketterä pyysi tähän kysymykseen komitealta ohjausta ja tiedusteli, edellyttikö Liigalisenssikomitea 31.3.2026 mennessä erääntyneiden ostovelkojen maksamista, vai myös sen jälkeen erääntyneiden ostovelkojen maksamista. Komitea ei tästä huolimatta tuonut avoimesti esille sitä, että Liigalisenssikomitea aikoi ottaa myös päätöksen tekohetkellä avoinna olevat ostovelat arvioinnissaan huomioon Ketterän vahingoksi. Tämä tuli Ketterälle yllätyksenä, sillä Ketterä oli siinä käsityksessä, että se oli tehnyt ne korjaavat toimenpiteet, joita Liigalisenssikomitea oli siltä 30.4.2026 tekemänsä alustavan päätöksen jälkeen edellyttänyt. Liigalisenssikomitea ei ollut toiminut avoimesti eikä kontradiktorisuuden periaatetta noudattaen.

Liiga arvioi muutoinkin Ketterän maksuvalmiutta virheellisesti ja lisenssiehtojen (eli sääntöjen) vastaisella tavalla. Lisenssiehtojen kohdasta 6.11 ilmenevällä tavalla liigalisenssiä hakevan seuran maksuvalmiutta mitattiin niin sanotun quick ratio -tunnusluvun avulla. Quick ratio vertaa yhteisön lyhytaikaisia varoja sen lyhytaikaisiin velkoihin. Lisenssiehtojen kohdan 6.11 mukaan Liigalisenssikomitea voi hylätä lisenssihakemuksen, jos hakijan quick ratio oli alle 0,3.

Ketterän quick ratio oli 31.3.2026 yhteensä 0,90 eli lähellä hyvää tasoa ja kolme kertaa parempi kuin mitä lisenssiehdot edellyttivät. Ketterän maksuvalmius oli ollut säännönmukaisesti hyvällä tasolla tai hyvin lähellä hyvää tasoa myös aiempina vuosina. Monella liigaseuralla oli huonompi quick ratio kuin Ketterällä. Eräällä liigaseuralla mainittu tunnusluku on ollut jopa alle 0,3.

Koska Liigalisenssikomitean päätös ei ollut perustunut tilinpäätösten käsittelyn viivästymiseen, tällaiselle seikalle ei voitu antaa merkitystä myöskään Ketterän valitusta arvioitaessa. Tilinpäätösten valmistuminen ei ollut viivästynyt sen vuoksi, että Ketterän hallintoa olisi hoidettu huonosti. Tilinpäätösten viivästyminen oli johtunut Ketterän tilitoimiston vaihtumisesta, ja siitä, että Ketterän kirjanpito ja 30.4.2024 päättyneen tilikauden tilinpäätös jouduttiin laatimaan Ketterästä riippumattomista syistä uudelleen. Asia oli ollut Liigalisenssikomitean tiedossa lisenssihakemuksen käsittelyprosessissa, eikä komitea ollut kirjannut siitä mitään päätöksensä perusteluihin. Kuten Liigan esittämästä tilintarkastuskertomuksestakin kävi ilmi, tilinpäätös antoi oikean ja riittävän kuvan Ketterän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja täytti lakisääteiset vaatimukset.

Liigan väite siitä, että 30.4.2024 päättyneen tilikauden tilinpäätöstä ei olisi lainkaan vahvistettu, ei pitänyt paikkaansa. Liigalisenssihakemuksen yhteydessä Liigalisenssikomitealle toimitettua välitilinpäätöstä koskeva tilintarkastuskertomus ei sisältänyt mitään aiempiin tilinpäätöksiin liittyviä huomautuksia. Sen sijaan eräs liigajoukkue ei ollut toimittanut edes tilikautta 1.5.2024–30.4.2025 koskevaa tilinpäätöstään kaupparekisteriin ja silti sille oli myönnetty liigalisenssi.

SJL:n lisenssikomitea oli myöntänyt Ketterälle Mestislisenssin kaudelle 2026–2027, eikä ollut katsonut, että Ketterän maksuhäiriöhistoria tai tilinpäätöksiin liittyneet, Ketterästä johtumattomat viivästykset olisivat muodostuneet esteiksi lisenssin myöntämiselle.

Suuri osa ostolaskujen velkojista oli Ketterän yhteistyökumppaneita, joiden kanssa oli sovittu, ettei ostolaskuja tarvinnut maksaa niiden eräpäivinä. Tämän osoitti jo se, että vain pieni osa erääntyneistä ostoveloista oli johtanut maksuhäiriömerkintöihin. Jos Ketterä olisi vain jättänyt laskut maksamatta ilman velkojien hyväksyntää, maksuhäiriömerkinnät heijastelisivat ostovelkalistausta. Tämäkin asia oli käyty Liigalisenssikomitean kanssa tarkasti läpi 7.5.2026 järjestetyssä auditointitilaisuudessa. Liigalisenssikomitean päätös oli sääntöjen vastainen, kun se edelleen perustui ostolaskujen määrälle, vaikka Ketterä maksoi laskut ennen päätöstä Liigalisenssikomitean nostettua asian esille. Komitean huomautus oli koskenut ainoastaan 31.3.2026 mennessä erääntyneitä ostovelkoja. Ketterän kassavarat olisivat riittäneet myös näiden ostovelkojen maksamiseen, ja Ketterä olisi maksanut ne pois, jos Liigalisenssikomitea olisi sitä Ketterältä edellyttänyt.

Lisenssiehtojen kohdan 6.13 mukaan kohdassa 6.7 mainittuja suorituksia pidetään erääntyneinä, ”kun ne olisi pitänyt suorittaa aikaisemman sopimuksen tai lain perusteella eikä velkojan kanssa ole tehty kirjallista sopimusta määräajan pidentämisestä”. Ketterä ja Elo olivat tehneet kirjallisen maksusopimuksen, jolla määräaikaa oli pidennetty, eikä Elon saatava näin ollen ollut lisenssiehtojen 6.7 kohdassa tarkoitetulla tavalla erääntynyt.

Liiga toimi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti, kun se perusteli Ketterän lisenssihakemuksen hylkäämistä Ketterän ostoveloilla, jotka eivät olleet olleet suurusluokaltaan verrannollisia erään liigaseuran ostovelkojen määrään, eivätkä edes poikkeuksellisia Jääkiekon SM-liigassa, jossa ostovelkojen kertyminen oli yleistä. Ostovelat kuuluivat ylipäätään normaaliin liiketoimintaan ja niitä oli kaikilla operatiivista liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä. Ostovelat eivät siis itsessään ole raskauttava seikka tai osoitus siitä, että yritys ei olisi toimintakykyinen.

Liiga pyrki harhaanjohtamaan oikeusturvalautakuntaa vetoamalla siihen, että Ketterä oli laatinut prosessin aikana useita eri budjettiversioita. Näin toimittiin Liigalisenssikomitean ja Liigan käyttämän tilintarkastusyhtiön toiveesta. Eri versioiden tarkoituksena oli hahmotella erilaisia tilanneskenaarioita. Osa Komitealle toimitetuista versioista oli alustavia. Lisenssihakemuksen ratkaisun pohjaksi oli luonnollisesti otettava lopullinen budjettiversio, jonka Ketterä oli toimittanut Liigalisenssikomitealle 6.5.2026.

Budjetin ”eläminen” johtui myös siitä, että Ketterän Liigalisenssikomitealle toimittamassa ensimmäisessä budjetin raakaversiossa (pdf-muotoinen) liigaosakkeen merkintähinta 440 000 euroa oli merkitty kuluksi. Siitä syystä budjetoitu tilikauden voitto näytti vain noin 100 000 euroa voitolliselta.  Lopullisessa budjettiversiossa, jota Ketterä hioi Liigalisenssikomitean käyttämän asiantuntijan kanssa, liigaosakkeen merkintähinta 440 000 euroa oli merkitty sijoitukseksi kassasta. Koska kyseinen erä ei näyttäydy tuloslaskelmalla enää kuluna, tilikauden tulos näytti noin 540 000 euron suuruista voittoa.

Imatran kaupunginjohtaja toimitti Liigalisenssikomitealle 15.5.2026 päivitetyn hankesuunnitelman, jossa oli otettu huomioon Komitealta lisenssiprosessin aikana saatu palaute. Päivitetyssä hankesuunnitelmassa oli esitetty konkreettiset kehityssuunnitelmat, varsin tarkat kustannusarviot kullekin toimenpiteelle, selkeä aikataulusuunnitelma hankkeen eri vaiheille sekä suunnitelma hankkeen rahoittamiselle. Hankesuunnitelma tarkoitti sitä, että jos Ketterälle myönnetään liigalisenssi, hanke toteutetaan ja Ketterä kykenee siirtymäajan puitteissa täyttämään lisenssiehtojen mukaiset olosuhdevaatimukset. Mitään epävarmuutta asiaan ei liittynyt. Kukaan rationaalisesti toimiva rahoittaja ei myöskään antanut ehdotonta rahoitussitoumusta millekään tämän kokoluokan hankkeelle ilman, että liigalisenssi oli varmuudella myönnetty.

Toisin kuin Liiga antoi vastauksessaan ymmärtää, hankkeen rahoitus oli hyvinkin konkreettista. Hankesuunnitelma nimittäin eteni huhti- ja toukokuun 2026 aikana nopeasti ja sen takana olivat kaikki Imatran kaupunginvaltuuston suurimpien valtuustoryhmien puoluejohtajat. Imatralla odotettiin hyväksyvää päätöstä Ketterän liigalisenssihakemukselle, jonka jälkeen hankesuunnitelman seuraava vaihe (rahoitus ja investointipäätös) olisi lähtenyt heti liikkeelle. Hankesuunnitelma oli edelleen vireillä, ja investointipäätökset voidaan tehdä syksyllä 2026. Laajennustyöt oli mahdollista aloittaa keväällä 2027. Jos jokin oli hankkeen toteuttamista viivästyttänyt, niin se ei ollut ollut ainakaan Ketterä, vaan Liigalisenssikomitean virheellinen päätös ja sitä seurannut Liigan vastahankaisuus tässä menettelyssä.

Diplomi-insinöörin lausunto oli asiantuntijalausunto, jonka Ketterä oli pyytänyt tätä lautakuntamenettelyä varten sen osoittamiseksi, että päätös oli virheellinen ja että Liigalisenssikomitean arvio Imatran jäähallin kehittämishankkeen epärealistisuudesta oli virheellinen. Urheilun oikeusturvalautakunta voi ja sen tuli ottaa lausunto huomioon tätä asiaa ratkaistessaan.

Liiga esitti vastauksessaan, että lisenssimääräysten sanamuoto jätti Liigalisenssikomitealle laajan harkintavallan poikkeusluvan myöntämisessä. Sallittua harkintavallan käyttöä ei ollut se, että harkintavaltaa käyttämällä, niin sanotulla ”kokonaisarvioinnilla”, saavutetaan sääntöjenvastainen tai yhdenvertaisuutta loukkaava lopputulos. Harkintavaltaa oli aina käytettävä sääntöjen ja yhdenvertaisuuden puitteissa.

Jos oikeusturvalautakunta kuitenkin vastoin Ketterän näkemystä katsoisi, että Liigan tulkinta lisenssiehtojen sallimasta ”laajasta harkintavallasta” oli oikea, ja Liigalisenssikomitea voisi lisenssiehtojen mukaan edellyttää nousijaseuralta heti lisenssinhakuhetkellä joko liigastandardit täyttävää kotihallia tai lopullista, täydellistä ja ehdotonta kehitys- ja rahoitussuunnitelmaa, lisenssiehtojen tulkinta johtaisi kohtuuttomuuteen. Tällöin lautakunnan oli soviteltava lisenssiehtoja varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (”OikTL”) 36 §:n nojalla.

Lisenssiehtojen kohtuuttomuutta oli arvioitava käsillä olevassa asiassa vähintäänkin yksittäistapauksellisena kohtuuttomuutena. Liiga päätti marraskuun lopussa 2025 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessaan koko sarjaa koskevista muutoksista, jotka pannaan täytäntöön vaiheittain tulevien kausien aikana. Tuossa yhteydessä päätettiin, että tulevalle kaudelle liigalisenssiä voivat hakea Mestiksen voittaja ja, jos Mestiksen voittaja on Helsingin Jokerit, myös toinen Mestiksen finaaleissa pelaava seura. Edelle kerrotuin tavoin Ketterän mahdollisuus hakea liigalisenssiä oli ratkennut 23.3.2026. Lisenssikomitea oli tehnyt alustavan päätöksensä Ketterän hakemuksen hylkäämisestä hieman yli kuukauden kuluttua tästä eli 30.4.2026. Lopullinen päätös oli tehty 19.5.2026.

Olisi kohtuutonta ensinnäkin edellyttää, että Imatralla olisi ennen lisenssihakemuksen jättämistä ja Mestiksen finaalisarjan ollessa kesken kyetty muuttamaan nykyinen jäähalli liigastandardien mukaiseksi halliksi. Olisi myös kohtuutonta edellyttää, että tässä ajassa ja ilman ehdollista lisenssiä olisi tullut voida tehdä tarvittavat kunnalliset päätökset ja solmia sitovat sekä ehdottomat sopimukset yksityisten rahoittajien kanssa hankkeen rahoittamisesta.

Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvistä lakisääteisistä valitusajoista johtuen tämä ei olisi ollut edes mahdollista, eikä kaupunginvaltuuston päätöksenteko toimi muutoinkaan niin sanotusti ad hoc -pohjalta, vaan se toimi tiettyjen, ennalta aikataulutettujen prosessien mukaisesti. Kohtuuttomuutta lisäsi se, että jäähalli ei ollut Ketterän, vaan Imatran kaupungin, jolloin se, millä aikataululla ja missä järjestyksessä asiat tapahtuvat, ei ollut yksin Ketterän käsissä. Niin ikään olisi kohtuutonta edellyttää, että Imatran kaupungin tulisi ehdottomasti sitoutua jäähallihankkeen toteuttamiseen siinäkin tapauksessa, että Ketterälle ei myönnettäisi liigalisenssiä, tai siinä tapauksessa, että Ketterä putoaisi alemmalle sarjatasolle, jolla pelaaminen ei edellytä liigastandardit täyttävää kotihallia.

Vaikka halliolosuhde oli yksi liigalisenssin ehdoista, lisenssiehtoja sovellettaessa ja tulkittaessa on muistettava se, että oikeus hakea liigalisenssiä määräytyi lisenssiehtojen mukaisesti urheilullisilla perusteilla. Jos halliolosuhteita koskevan poikkeusluvan myöntämiselle asetettava kynnys olisi kovin suuri, Mestiksessä olisi käytännössä jatkossa vain yksi seura, joka edes teoriassa voisi saada lisenssin, jossa oli jo valmiiksi kaikki Lisenssiehtojen edellytykset täyttävä jäähalli. Näin lisenssiehtoja ei luonnollisestikaan voitu soveltaa ja tulkita, koska lopputulos olisi tällöin kohtuuton ja johtaisi käytännössä katsoen siihen, ettei muilla seuroilla olisi mahdollisuutta nousta Jääkiekon SM-liigaan investoimatta jo Mestis-tasolla Jääkiekon SM-liigan olosuhdevaatimukset täyttävään areenaan.

Kohtuullistamista puolsi myös se, että Liiga on riidattomasti määräävässä markkina-asemassa. Määräävässä markkina-asemassa toimiva taho ei voi asettaa ehtoja, jotka johtavat kohtuuttomuuteen. Asettaessaan Ketterälle kohtuuttomia ehtoja, Liiga syyllistyy myös määräävän markkina-asemansa väärinkäyttöön.

Selvää oli, että kabinettipäätöksillä Jääkiekon SM-Liigaan nostetuille seuroille oli annettu aikaa ja mahdollisuudet järjestellä olosuhteensa siten, että ne oli hyväksytty ylemmälle sarjatasolle. Niiden kanssa oli ensin neuvoteltu ja sovittu asioista, ja ne olivat hakeneet lisenssiä vasta, kun oli tiedetty, että lisenssi tullaan myöntämään.

Liigan vastauksesta ilmenevin tavoin erään liigajoukkueen jäähallin kokonaiskapasiteetti ei ollut liigalisenssin edellyttämällä tasolla Liigan nousuvuotena. Liigan vastauksesta ilmenevin tavoin seuralta ei edellytetty edes poikkeuslupaa, vaan sille myönnettiin liigalisenssi ilman poikkeuslupaa, vaikka olosuhdekriteerit eivät täyttyneet. Yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen menettely oli siis vielä selkeämpää kuin Ketterä edes oletti.

Kuten Ketterän Liigalisenssikomitealle toimittamasta budjetista kävi ilmi, Ketterä oli sitoutunut hankkimaan liigaosakkeen ja siihen on budjetoitu rahat. Ketterän omistajat ovat sitoutuneet tarvittaessa rahoittamaan liigaosakkeen hankkimisen oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Se, millä tavalla liigalisenssiä hakeva seura rahoitti liigaosakkeen hankkimisen, oli seuran asia, eikä lisenssiehdoissa asetettu sille mitään ehtoja.

Kun lisenssinhakija sitoutui hankkimaan markkinahintaisen liigaosakkeen, Liigalisenssikomitea ei voinut hylätä hakemusta yksinomaan sillä perusteella, millaisella rahoitusjärjestelyllä osakkeen hankinta oli tarkoitus toteuttaa. Käytännössä Jääkiekon SM-liigaan nouseville seuroille oli myönnetty useiden vuosien maksuaika, joten seuroilla oli ollut mahdollisuus useiden vuosien ajan järjestellä liigaosakkeen maksamiseen vaadittava rahoitus ja suorittaa sen edellyttämät toimenpiteet.

Niin sanotun ”kokonaisharkinnan” varjolla ei voinut vedota päätöksen perusteluina sellaisiin seikkoihin, jotka eivät käy ilmi päätöksen perusteluista. Etenkin silloin, kun eri seuroja kohdeltiin keskenään eri tavoin, Liigalisenssikomitean oli perusteltava, miksi näin toimitaan, ja osoitettava, että sen ratkaisu ei loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Kokonaisharkinnalla ei voitu vesittää sääntöjä ja yhdenvertaisuusvaatimusta. Liigalisenssikomitean päätöksen virheellisyyttä ei voinut enää jälkikäteen korjata selittämällä sitä niin sanotulla ”kokonaisharkinnalla”.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei ole epäselvää, että Liiga ei haluaisi päästää Ketterää Jääkiekon SM-liigaan. Syyksi oli spekuloitu muun ohella sitä, että Ketterä ei vetäisi riittävästi katsojia SM-liigan suurimmille areenoille, jolloin järjestävät seurat eivät saisi katettua areenan käyttökustannuksia ottelun tuotoilla. Tällaiset lisenssiehtoihin perustumattomat ja päätöksessä auki kirjoittamattomat syyt eivät luonnollisestikaan anna Liigalisenssikomitealle oikeutta hylätä Ketterän lisenssihakemusta.

Määräävässä markkina-asemassa toimiva taho ei voinut käyttää ”kokonaisharkintaa” siten, että se valitsi itselleen mieluisat seurat mukaan sarjaan ja sulki sarjan ulkopuolelle itselleen epämieluisat seurat. Ensisijainen peruste nousulle oli lisenssiehtojen mukaan urheilullinen. Kun urheilullinen peruste täyttyi, kokonaisharkinnalla ei voitu vesittää seuran nousua ylimmälle sarjatasolle.

Lautakuntakulut

Ketterä kiisti Liigan lautakuntakuluja koskevan korvausvaatimuksen.

Liiga vaati lautakuntakulujensa korvaamista asianajotoimiston toimittaman kuluerittelyn perusteella. Liigan vastauksen oli kuitenkin laatinut Liigan toimitusjohtaja. Asianajotoimiston kuluerittelyltä ei käy ilmi, kenen suorittamista

toimenpiteistä siinä oli kysymys. Laskulla näkyi kuitenkin laskutusyhteyshenkilönä asianajaja, joka oli Liigalisenssikomitean jäsen. Jos asianajaja olikin vastoin Liigan vastauksessa esitettyjä tietoja toimitusjohtajan sijaan laatinut Liigan vastineen, Ketterä ei pitänyt perusteltuna sitä, että Liiga vaatii Ketterältä korvausta tästä Liigalisenssikomitean jäsenen tekemästä työstä.

Ketterä piti ylipäätään kyseenalaisena sitä, että kysymyksessä oleva asianajaja avusti Liigaa muutoksenhakuasiassa, joka koski päätöstä, jonka tekemiseen asianajaja oli itse osallistunut.

LIIGAN LAUSUMA

Liiga on lausunut Ketterän vastaselityksessään esittämistä uusista seikoista ja todisteista seuraavan.
 

Lautakunnan toimivalta

Liigalisenssimääräysten kohdan 3.1 mukaan liigalisenssin myöntäjänä toimi Liigalisenssikomitea ja Liigan uuden osakkaan lisenssihakemuksen hyväksymisestä päätti Liigan yhtiökokous. Oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaan sen toimivaltaan ei kuulunut liigalisenssin myöntäminen eikä toimivaltaa liigalisenssin myöntämiseen voitu johtaa lisenssimääräyksistäkään.

Tässä asiassa oikeusturvalautakunta voi kumota valituksen kohteena olevan päätöksen ja palauttaa sen Liigalisenssikomitean käsiteltäväksi. Asian mahdollinen palauttaminen ei vaarantanut Ketterän oikeusturvaa.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulunut lisenssimääräysten sovittelu.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä sääntöjen vastaisuuden oli katsottu tarkoittavan myös tilanteita, joissa valituksen kohteena olevan päätöksen tai päätöksen perusteena olevien sääntömääräysten oli väitetty olleen perustuslaissa turvatun perusoikeuden vastainen tai pakottavan lainsäädännön vastainen (ks. esim. UOL 20/2020 ja siinä viitatut ratkaisut). Myös määräävään markkina-asemaan liittyvät selvästi kielletyt kilpailun rajoittamista koskevat tilanteet, joista oli selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä, voivat johtaa kilpailunrajoittamisen näkökulmasta velvoittavan kilpailulainsäädännön vastaiseen lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta voi ottaa päätöksen sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa huomioon perustuslain ja kilpailulainsäädännön määräykset siltä osin, kuin niiden sisältöä ja soveltumista arvioitavana olevaan asiaan voidaan pitää riidattomina. (ks. UOL 4/2014 ja 16/2014).

Käsillä olevassa asiassa ei ollut olemassa selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jäljempänä myös KKV) oli juuri saanut päätökseen Liigaan kohdistuneen tutkintansa. Päätöksessään KKV ei ollut todennut Liigan syyllistyneen mihinkään kilpailuoikeuden rikkomukseen. KKV lopetti tutkinnan ja jätti asian sikseen. Myös lisenssikäsittely oli yhtenä osa-alueena KKV:n tutkinnassa. Siten oikeusturvalautakunnalla ei ollut toimivaltaa arvioida Liigan sarjajärjestelmää ja siihen liittyvää liigalisenssijärjestelmää kilpailunrajoittamisen näkökulmasta.

Liigalisenssikomitean päätös

Ketterän hakemusta ei ollut hylätty kohdan 6.11 perusteella (quick ratio -tunnuslukuraja). Väitteet tältä osin olivat merkityksettömiä. Yksittäisen seuran maksuvalmiuteen vaikutti myös moni muu asia kuin pelkkä yksittäinen tunnusluku. Ketterän käytännön toiminnasta voitiin johtaa, että sen maksuvalmius oli ollut heikkoa. Vaihtoehtoisesti Ketterän halukkuus maksaa velkojaan oli ollut heikkoa, mikäli sillä oli ollut valmius maksaa ostovelat ajallaan. Myös yhteistyökumppaneiden laskujen maksuaikojen venyttäminen johtui heikosta maksuvalmiudesta.

Vaikka Ketterä on lisätodisteluna esittänyt 27.3.2026 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjan, jossa on vahvistettu tilinpäätös 30.4.2024 päättyneeltä tilikaudelta, tämä ei muuta sitä, että tilinpäätöstä ei ollut laadittu ja allekirjoitettu kirjanpitolaissa säädetyn määräajan kuluessa. Seura, jonka osalta Ketterä on väittänyt, ettei se ollut rekisteröinyt tilinpäätöstään kaupparekisteriin, oli oman hakemuksensa yhteydessä toimittanut Liigalisenssikomitealle kaikki lisenssimääräysten kohdassa 5 yksilöidyt asiakirjat. Komitea oli voinut todeta tilinpäätöksen tulleen vahvistetuksi.

Ketterä oli tehnyt työeläkevakuutusyhtiön kanssa maksusopimuksen vasta Liigalisenssikomitean päätöksen tekemisen jälkeen. Ketterällä oli ollut maksamattomia erääntyneitä lakisääteisiä eläkevakuutusmaksuja valituksen kohteena olevan päätöksen tekohetkellä.

Ketterää oli pyydetty laatimaan kolme eri budjettiversiota (hyvä–normaali–huono). Viimeisin budjetti ei sisältänyt näitä kolmea eri tilanneskenaariota. Budjetin perusteella Ketterä täten oletti huonoimmassakin tilanteessa tekevänsä 587 000 euroa ylijäämäisen tuloksen. Oli täysin perusteltua pitää tällaista budjettia epäuskottavana. Lisenssihakemuksen kannalta täysin ulkopuolisen henkilön puhtaat spekulaatiot koskien Ketterän budjettia olivat täysin merkityksettömiä arvioitaessa sitä, oliko Liigalisenssikomitean päätös ollut lisenssimääräysten mukainen.

Ketterän valituksen mukaan jääkiekon ylimmällä sarjatasolla pelaaminen oli ollut seuran pitkäjänteisenä tavoitteena. Mikään ei ollut estänyt Ketterää ryhtymästä olosuhteiden kehittämistä koskeviin ennakollisiin toimenpiteisiin ennen keväällä 2026 tehtyä lisenssihakemusta, mikäli Ketterän aitona tavoitteena oli ollut nousu jääkiekon ylimmälle sarjatasolle. Lisenssimääräykset oli julkaistu Liigan verkkosivuilla maaliskuussa 2024 ja lisenssimääräykset olivat olleet tätä aikaisemmin pyydettäessä saatavilla. Ketterä oli ollut pitkään tietoinen tai sen olisi pitänyt olla tietoinen lisenssimääräysten katsomokapasiteettia koskevista vaatimuksista sekä siitä, että poikkeusluvan myöntämiseksi sen tuli esittää Lisenssikomitealle realistinen suunnitelma olosuhteita koskevien puutteiden korjaamiseksi.

Vastoin Ketterän väitteitä kaikki seurat olivat Jääkiekon SM-liigaan noustessaan täyttäneet kunakin ajanjaksona voimassa olleet lisenssimääräykset. Talvella 2013 lisenssimääräyksiä oli muutettu siten, että SM-liigaan pystyi lisenssiehdot täyttäessään nousemaan Mestiksen voittanut joukkue, mutta nousu tapahtui Mestiksen voittamista seuraavan kauden jälkeen. Tähän määräykseen perustui Ketterän mainitsema seuroille annettu lisäaika. Voimassa olevat lisenssimääräykset eivät tällaista menettelyä sisältäneet.

Taloudellisten kriteereiden täyttymisen arviointi oli erityisesti lisenssimääräysten keskeisten tavoitteiden arviointia. Kun Ketterän hakemuksessa olevat taloudelliset puutteet yhdistetään ja niiden osalta suoritetaan kokonaisharkinta, Liigalisenssikomitea oli voinut todeta Ketterän toimintaan sisältyvän pitkällä aikavälillä epävarmuutta.

Olosuhteiden osalta oli riidatonta, ettei Imatran jäähalli täyttänyt lisenssimääräysten vaatimuksia. Kun Lisenssikomitealle esitetystä hallin kehityssuunnitelmasta puuttui rahoituksen konkretia, ei kehityssuunnitelmaa voitu pitää realistisena. Ketterällä olisi ollut mahdollisuus ryhtyä jo ennakolta olosuhteiden kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin. Näin se ei kuitenkaan ollut toiminut.

Liigaosakkeen lunastamisen osalta Lisenssikomitealle ei ollut esitetty sitovia päätöksiä osakkeen merkintähinnan maksamisen vaatimasta rahoituksesta.

Liigalle oli aiheutunut Ketterän valitukseen vastaamisesta Liigan esittämän selvityksen mukaiset kustannukset. Mikäli asia ratkaistaan Liigan eduksi, oli Ketterä määrättävä korvamaan Liigalle asian ajamisesta aiheutuneet kustannukset.

KETTERÄN LAUSUMA

Ketterä on toimittanut oikeusturvalautakunnalle lausuman, jossa se on lausunut muun ohella seuraavan.

KKV oli antanut 2.7.2026 päätöksen Liigaa koskevassa asiassa. Tutkinnan keskiössä olivat olleet Liigan toiminta sekä Jääkiekon SM-liigan sarja- ja lisenssijärjestelmä, joiden epäiltiin täyttävän muun ohella määräävän markkina-aseman väärinkäytön tunnusmerkistön.

Tutkintamenettelyn aikana Liiga ryhtyi oma-aloitteisesti muuttamaan sarja- ja lisenssijärjestelmäänsä. KKV:n päätöksestä käy ilmi, että Liiga oli ollut KKV:hon ensimmäisen kerran oma-aloitteisesti yhteydessä jo ennen Pelaajayhdistyksen tekemää toimenpidepyyntöä vuonna 2023. Tämä yhteydenotto ajoittui aikaan, jolloin Liiga neuvotteli erään nykyisin Liigassa pelaavan seuran kanssa liigalisenssin ehdoista. Liiga oli siis itsekin ymmärtänyt, ettei sen toiminta ollut ollut asianmukaista.

KKV katsoi alustavassa arviossaan Liigan toimineen kilpailuoikeuden vastaisesti. Tämän johtopäätöksen pääasiallisina perusteina olivat Liigan rajoittamaton toimivalta määrittää, ketkä saivat osallistua Jääkiekon SM-liigaan, sekä se, että Jääkiekon SM-liigaan nousevalta joukkueelta edellytettiin liigaosakkeen lunastamista. KKV ei kuitenkaan ryhtynyt enempiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi (eli ei asettanut kieltoja tai määrännyt seuraamusmaksuja), koska Liiga oli ilmoittanut ryhtyvänsä toteuttamaan muutoksia, joilla kilpailua rajoittavat elementit poistetaan sarja- ja lisenssijärjestelmästä.

Näitä toimenpiteitä olivat muun ohella päätös luopua osakkeen lunastamisvaatimuksesta, Liigan osakassopimuksen sekä Liigan ja Suomen Jääkiekko liitto ry:n (jäljempänä myös SJL) välisen sopimuksen muuttaminen sekä Liigalisenssikomitean nimittämisoikeuden siirtäminen Liigalta SJL:lle.

Näitä toimenpiteitä ei ollut kuitenkaan vielä kokonaisuudessaan toteutettu. Näin ollen KKV:n arvio kiellettyjen kilpailunrajoitusten poistumisesta koski tulevaa sarja- ja lisenssijärjestelmää, jota Liiga ei ollut vielä toteuttanut. Se ei koskenut vielä voimassa olevaa sarja- ja lisenssijärjestelmää, jonka mukaisesti Ketterän lisenssihakemus oli hylätty.

Lisenssikomitean nimitti tällä hetkellä SJL:n liittohallitus, mutta kuten muutoksenhaun kohteena olevasta päätöksestä kävi ilmi, Liigalisenssikomitean päätöksenteko pohjautui edelleen rajoittamattomalle toimivallalle, jossa päätökset eivät perustu täsmällisiin, objektiivisiin ja kaikilta osin läpinäkyviin lisenssiehtoihin, vaan päätöksenteon keskiössä on mystinen ”kokonaisharkinta”, jonka taakse Liiga käsillä olevassa asiassakin voimakkaasti verhoutui. Liigalisenssikomitean nimittämismenettelyn muutos ei siis tosiasiallisesti poistanut mielivaltaisen päätöksenteon ongelmaa.

KKV on todennut päätöksessään, ettei Lisenssiehtoihin sisältyvää liigaosakkeen lunastusvaatimusta voida pitää kohtuullisena. KKV ei ollut määrännyt Liigalle tästä rikkeestä seuraamuksia, koska Liiga oli ilmoittanut vapaaehtoisesti luopuvansa liigaosakkeen lunastamista koskevasta vaatimuksesta osana lisenssiehtoja. Muutoksen jälkeen liigaosakkeen lunastamista ei siis enää vaadittu, vaan Jääkiekon SM-liigaan voi osallistua myös lisenssimaksuperusteisesti. Muutosta Lisenssiehtoihin ei ollut vielä tehty, joten tämäkin kielletty kilpailunrajoitus oli edelleen voimassa.

Käsillä olevassa asiassa Liigalisenssikomitea oli edelleen soveltanut KKV:n kohtuuttomaksi toteamaa liigaosakkeen hankkimista koskevaa vaatimusta ja hylännyt Ketterän lisenssihakemuksen sillä perusteella, ettei Ketterä täyttäisi Lisenssiehtojen 3.8 kohdan mukaista liigaosakkeen hankkimista koskevaa vaatimusta.

KKV:n päätöksessä todetun kohtuuttomuuden perusteella oikeusturvalautakunnan oli kuitenkin joka tapauksessa soviteltava lisenssiehtoja OikTL 36 §:n nojalla siten, että lisenssiehtojen 3.8 kohtaan sisältyvä vaatimus liigaosakkeen hankkimisvelvollisuudesta sivuutetaan.

KKV:n päätös osoitti, että myös rajoittamaton ”kokonaisharkinnan” mahdollistava lisenssiehtojen määräys oli kohtuuton ja mahdollisti yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisen toiminnan. Tämän asian kannalta ratkaisevaa ei ollut se, toimiiko Liiga edelleen kilpailulainsäädännön vastaisesti. Käsillä olevan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä oli se, että lisenssiehdot eivät edelleenkään muodosta läpinäkyviä, objektiivisia ja täsmällisiä aineellisia kriteerejä eivätkä läpinäkyviä ja syrjimättömiä menettelysääntöjä, joiden nojalla olisi mahdollista kontrolloida lisenssipäätösten oikeellisuutta ja johdonmukaisuutta.

KKV katsoi päätöksessään muun ohella, että lisenssiehdot olivat olleet tulkinnanvaraisia. Tämän lisäksi Lisenssikomitean tekemät päätökset lisenssin hyväksymisestä olivat olleet sisällöltään hyvin suppeita. Tämä oli KKV:n toteamin tavoin osaltaan hankaloittanut sen arvioimista, miten lisenssiehtoja oli sovellettu eri liigakausien ja eri seurojen välillä. KKV huomautti, että liigaseurat olivat itsekin katsoneet, että olemassa olevat liigaseurat eivät välttämättä aina olleet täyttäneet lisenssiehtoja. Tulkinnanvaraiseksi ehdoksi KKV oli erikseen nimennyt esimerkiksi sen, että maksuhäiriömerkinnät ovat peruste hylätä lisenssihakemus, ”mikäli niitä ei voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä”.

Nämä samat, KKV:n esiin nostamat elementit, jotka KKV:n alustavan arvion mukaan muodostivat määräävän markkina-aseman väärinkäytön, olivat edelleenkin sisällä lisenssiehdoissa ja lisenssimenettelyssä. Tätä korosti se, ettei Liiga vastauksessaan kytke Ketterän hakemuksen hylkäämistä suoraan ja ainoastaan lisenssiehtojen määräyksiin, vaan perusteli Liigalisenssikomitean päätöstä kokonaisharkinnalla. Liiga itsekin myönsi, että ”Lisenssikomitealla oli käytössään päätöksiä tehdessään huomattavasti enemmän informaatiota, kuin mitä julkisista lähteistä on yleisesti saatavilla”.

Liigan vastauksissaan vetoama ja Liigalisenssikomitean soveltama ”kokonaisharkinta” ei voinut johtaa Ketterän hakemuksen hylkäämiseen. Ottaen huomioon KKV:n päätöksestä ilmi tuleva rajoittamattoman ja mielivaltaisen päätöksenteon mahdollistavien lisenssimääräysten kielto oikeusturvalautakunnan oli joka tapauksessa soviteltava lisenssiehtoja OikTL 36 §:n nojalla siten, että lisenssiehtojen 3.4 kohdan mukainen kokonaistarkastelua koskeva lisenssimääräys sivuutetaan.

Liiga esitti vastauksessaan Ketterän vastaselitykseen, että Ketterän viimeisin budjetti ei sisältänyt kolmea eri tilanneskenaariota. Kaikki kolme tilanneskenaariota käytiin Liigalisenssikomitean edustajien kanssa läpi Imatralla 7.5.2026 pidetyssä auditointitilaisuudessa, jonka jälkeen Lisenssikomitean puheenjohtaja vahvisti kirjallisesti, että Liigalisenssikomitea oli saanut Ketterän budjetista ja sen rakentamisen logiikasta paljon hyvää informaatiota. Tilaisuuden jälkeen Liiga ei enää pyytänyt Ketterältä uutta budjettiversiota.

Jäähallin osalta Ketterän esiin nostamat varaumat, koskevat kunnallista päätöksentekoa ja sitä, ettei poikkeusluvan myöntäminen voi ajalliset rajoitteet huomioon ottaen edellyttää sitä, että Ketterällä olisi ollut lopullinen ja täydellinen hallin kehittämissuunnitelma valmiina sekä ehdottomat ja peruuttamattomat rahoitussitoumukset olemassa. Ketterä oli kuitenkin esittänyt realistisen suunnitelman hallihankkeelle.

Hallin kehittämissuunnitelma käytiin Liigalisenssikomitean edustajien kanssa läpi 7.5.2026 Imatralla järjestetyssä auditointitilaisuudessa, jolloin Imatran kaupungin edustajat esittelivät sen Liigalisenssikomitealle. Auditointitilaisuuden jälkeen Liigalisenssikomitea sai Imatran kaupunginjohtajalta päivitetyn hankesuunnitelman, jossa oli otettu huomioon Liigalisenssikomitealta saadut kommentit. Lappeenrannan areenahanketta johtava diplomi-insinööri vahvisti lausunnossaan Imatran hallin olevan laadukkaasti suunniteltu ja kokonaisuutena hyvä.
 

LIIGAN LAUSUMA

Liiga on toimittanut oikeusturvalautakunnalle lausuman, jossa se muun ohella on esittänyt seuraavan.

Tässä asiassa ja käsillä olevasta tilanteesta ei ollut edelleenkään olemassa selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä. Valituksen kohteena olevan päätöksen ei voida katsoa olevan riidattomasti kilpailulainsäädännön vastainen. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa arvioida Liigan sarjajärjestelmää ja siihen liittyvää liigalisenssijärjestelmää kilpailunrajoittamisen näkökulmasta.

Liigalisenssikomitealla ei ollut rajatonta toimivaltaa eikä se voi toimia mielivaltaisesti. Lisenssikomitean päätökset perustuivat voimassa oleviin ja julkisiin lisenssimääräyksiin, jotka asettivat rajat Liigalisenssikomitean harkinta-vallalle. Tässä asiassa valituksen kohteena oleva päätös oli perustunut voimassa oleviin lisenssimääräyksiin.

Lautakunnan ratkaisukäytännön mukaan yhdistyksen päätös ei ollut sääntöjen vastainen, jos asiasta ei määrätty lainkaan yhdistyksen säännöissä taikka jos sääntömääräys jätti yhdistykselle harkintavaltaa eikä yhdistyksen harkintavallan käyttö ollut perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen (UOL 14/2024). Ketterän hakemuksen hylkääminen oli jäänyt Liigalisenssikomitean tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Tähän päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuului myös päätöksen kohtuuttomuuden arviointi. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulunut sen tutkiminen, oliko Liigalisenssikomitean päätös ollut tarkoituksenmukainen (UOL 27/2025).

Liigalla ei ollut rajoittamatonta toimivaltaa päättää, ketkä saivat osallistua jääkiekon SM-liigaan. Liigalisenssikomitea oli päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton toimielin. Komitean nimittämisestä oli päättänyt Suomen Jääkiekkoliiton liittohallitus. Liiga ei osallistunut lisenssihakemusten käsittelyyn eikä se ollut tässä asiassa vaikuttanut Liigalisenssikomitean päätökseen.

Kaudella 2026–2027 Jääkiekon SM-liigassa pelaaminen edellytti vielä sitä, että sarjaan osallistuva seura oli Liigan osakas. Käytännössä sarjannousun toteuttaminen edellytti suunnatun osakeannin toteuttamista. Päätösvalta osakeannista kuului osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle. Liigalisenssikomitea ei voinut tehdä päätöstä suunnatusta osakeannista. Sarjanousun käytännön toteuttamiseen liittyen lisenssimääräykset sisälsivät ehdon siitä, että Liigan uuden osakkaan lisenssihakemuksen hyväksymisestä päättää Liigan yhtiökokous.

Ehtoa ei tullut käsittää siten, että se antaisi Liigalle rajoittamattoman toimivallan päättää Jääkiekon SM-liigaan osallistuvista seuroista. Mikäli Liigalisenssikomitea teki lisenssin hyväksymistä koskevan päätöksen, ei Liigan yhtiökokous tule estämään sarjanousua.

Liiga ei ollut neuvotellut Ketterän väittämin tavoin erään toisen seuran kanssa liigalisenssin ehdoista. Tarkoitettu seura oli täyttänyt hakemuksen käsittelyn hetkellä voimassa olleet lisenssimääräykset.

Liigalisenssikomitea oli käsitellyt kaikkien seurojen hakemukset tarkasti ja dokumentoidusti voimassa olevien lisenssimääräysten ja lisenssikomitealle toimitetun materiaalin perusteella. Tämä koski niin nykyisiä liigaseuroja kuin myös mahdollisia uusia liigaseuroja. Mikäli Mestiksestä nousua tavoitteleva seura täytti lisenssikriteerit, sille myönnetään liigalisenssi.

Nykymuotoisen lisenssikäsittelyn aikana yhdellekään seuralle ei ollut myönnetty liigalisenssiä, mikäli olosuhdekriteerit eivät täyttyneet, eikä uskottavaa suunnitelmaa olosuhteiden kehittämisestä lisenssimääräysten mukaisiksi ollut laadittu. Ketterää oli siis tältä osin käsitelty yhdenvertaisesti kaikkien muiden seurojen kanssa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Liigalisenssikomitea on 19.5.2026 päättänyt, ettei se myönnä Ketterälle liigalisenssiä Jääkiekon SM-liigaan kaudelle 2026–2027.

Ketterän lisenssihakemus on hylätty, koska 1) seuralla on luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä; 2) seuralla on merkittävä määrä erääntyneitä osto- tai muita velkoja; 3) tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin ja 4) seuran ottelutapahtumia ei ole mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa.

Lisäksi Liigalisenssikomitea on katsonut, että tulorahoitukseen, jolla liigaosakkeen hankkiminen oli pääosin aiottu rahoittaa, sisältyy aina epävarmuutta. Siten nykyisen suunnitelman perusteella liigaosakkeen merkintään tarvittavaan rahoitukseen liittyy merkittävää epävarmuutta ja Ketterän ei voida katsoa riittävällä tavalla sitoutuneen liigaosakkeen hankkimiseen.

Johtopäätöksenään Liigalisenssikomitea on todennut, että päätökset joukkueiden lisenssikelpoisuudesta tehdään aina kokonaistarkastelun perusteella. Yllä olevat havainnot huomioiden suoritetun kokonaistarkastelun perusteella lisenssikomitea on katsonut, että Ketterä ei täyttänyt liigalisenssiehtoja eikä sille siten voitu myöntää liigalisenssiä.

Ketterä on katsonut valituksessaan Liigalisenssikomitean päätöksen perusteet virheellisiksi. Ketterä ja Liiga ovat lisäksi erimielisiä siitä, onko Liiga Ketterän valituksen oikea vastapuoli ja siitä, onko oikeusturvalautakunnalla toimivaltaa myöntää valituksen menestyessä Ketterälle liigalisenssi.

Ketterän valituksen ja vastaselityksen sekä Liigan vastauksen ja lausuman perusteella asiassa on siten kysymys ensinnäkin siitä, onko Liiga Ketterää sitovalla tavalla siirtänyt puhevallan liigalisenssipäätöstä koskevan valituksen osalta Suomen Jääkiekkoliitto ry:lle. Toiseksi kysymys on siitä, onko Liigalisenssikomitea hylännyt Ketterän liigalisenssihakemuksen liigalisenssiehtojen vastaisesti ja jos on, onko oikeusturvalautakunnalla toimivalta myöntää Ketterälle liigalisenssi vai pitäisikö asia tässä tilanteessa palauttaa uudelleen Liigalisenssikomitean käsiteltäväksi. Asiassa on vielä kysymys lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta.

Liigalisenssikomitean päätöksen osalta kysymys on tarkemmin siitä, 1) onko Ketterän maksuhäiriömerkinnät olleet kokonaisuus huomioon ottaen vähäisiä, 2) onko Ketterällä ollut merkittävä määrä erääntyneitä osto- tai muita velkoja, 3) ovatko Ketterän tulevan kauden taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuneet uskottaviin tai perusteltuihin olettamuksiin, 4) onko Ketterä esittänyt riittävän realistiset suunnitelmat Imatran jäähallin remontoimisesta Liigan edellyttämäksi ottelutapahtumapaikaksi ja olisiko Ketterälle tullut myöntää tältä osin poikkeuslupa, 5) onko Ketterä sitoutunut uskottavalla ja riittävällä tavalla liigaosakkeen lunastamiseen ja 6) onko Liigalisenssikomitea ylittänyt harkintavaltansa rajat tehdessään kokonaisarviota Ketterän hakemuksen osalta. Lisäksi asiassa on tältä osin arvioitava Ketterän väitteiden johdosta, onko Ketterää kohdeltu liigalisenssiedellytyksiä arvioitaessa yhdenvertaisesti muiden seurojen kanssa ja tulisiko sovellettuja liigalisenssiehtoja ja erityisesti jäähallia koskevaa liigalisenssiehtojen kohtaa sovitella oikeustoimilain 36 §:n nojalla.   

2.      Onko Liiga väärä vastapuoli asiassa?

Liiga on katsonut, ettei se ole oikea vastapuoli Ketterän valitusasiassa.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaan valittajan vastapuolelta ja muulta, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa, on pyydettävä vastaus. Sääntöjen 19 §:n mukaan asianosaisille on ennen päätöksentekoa varattava tilaisuus lausua asiassa saaduista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 35/2024) katsonut, että vastausta ei pyydetä päätöksen tehneeltä toimielimeltä itseltään vaan siltä liitolta, seuralta tai yhdistykseltä, jonka alaisuudessa päätöksentekoelin toimii.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen säännöissä tai käytännössä on edellä todetuin tavoin yleisellä tasolla määritelty se, kuka on valittajan vastapuoli. Vastapuoli on se, kenen oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan päätöksen tehnyt toimielin. Oikeusturvalautakunnassa asianosaisasema määrittyy siten tapauskohtaisesti.

Selvää on, että liigalisenssin myöntämistä koskeva kysymys vaikuttaa Liigan oikeuteen tai etuun. Liigalisenssikomitea, vaikka sen onkin nimittänyt Jääkiekkoliitto, on päättänyt nimenomaan liigalisenssiä koskevasta kysymyksestä.

Asiassa on kuitenkin Liigan väitteen takia otettava huomioon Liigan omat säännöt, määräykset ja päätökset sekä niiden sitovuus kolmanteen eli Ketterään nähden.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Liigan yhtiökokous on 31.10.2025 hyväksynyt seuraavan ehdotuksen:

Osakkaiden päätöksen vahvistaminen lisenssiehtojen lopullisen päätäntävallan siirtämisestä Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (SJL) hallitukselle ja lisenssihakemusten päätäntävallan siirtämisestä Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (SJL):n hallituksen vahvistamalle lisenssikomitealle, jonka jäsenten tulee olla riippumattomia. Lopullisen päätösvallan toteuduttua yhtiön yhtiökokous tulee tekemään päätöksen ainoastaan osakeannista uudelle osakkaalle Liigalisenssiehtojen mukaisesti.

Selvyyden vuoksi todetaan, että ehdotuksen lisenssiehdoista tekee Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallitus. Ulkopuolisen tarkastuksen lisenssiehdoista, komitean jäsenten riippumattomuudesta, sekä lisenssihakemusten käsittelyn arvioinnista suorittaa EY ja toimittaa asiasta raportit (vahvistettu kaudelle 2025–26).

SJL:n liittohallitus on sittemmin 13.11.2025 tehnyt päätöksen, jolla se on vahvistanut edellä mainitun Liigan yhtiökokouksen päätöksen omalta osaltaan. SJL:n liittohallitus on lisäksi esitetyn selvityksen perusteella 29.1.2026 tehnyt päätöksen Liigalisenssikomitean kokoonpanon vahvistamisesta.

Edellä lausuttu puhuu sen puolesta, että Liigalla on ollut tarkoitus siirtää Liigalisenssikomiteaa koskeva päätöksenteko Jääkiekkoliitolle ja sen alaiselle Liigalisenssikomitealle. Siten oikeusturvalautakunnan edellä selostettujen sääntöjen ja lautakuntakäytännön perusteella oikea vastapuoli asiassa olisi Jääkiekkoliitto.

Liigalisenssimenettelyä sääntelee kuitenkin myös liigalisenssiehdot. Liigalisenssiehtoja ei esitetyn selvityksen perusteella ole muutettu Liigan yhtiökokouksen ja SJL:n liittohallituksen edellä mainittujen päätösten jälkeen.

Asiassa esitettyjen liigalisenssiehtojen mukaan lisenssiprosessia hallinnoi Liigan lisenssikomitea. Liigalisenssiehtojen mukaan Liigan lisenssikomitea arvioi hakemuksen Liigan yhtiökokoukselle ja mikäli kriteerit täyttyvät ja yhtiökokous myöntää lisenssin, karsinnat voittanut joukkue nousee Liigaan ja hävinnyt putoaa Mestikseen. Lisenssiehdoissa on myös todettu, että Liigalla on mahdollisuus myöntää nousijajoukkueelle esimerkiksi halliolosuhteisiin liittyvä poikkeuslupa kahdeksi vuodeksi.

Liigalisenssiehtojen kohdan 1 mukaan

Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallitus ("Liigahallitus") on vahvistanut lisenssijärjestelmän. Jääkiekon SM-liiga Oy:n (jäljempänä "Liiga") lisenssijärjestelmän tarkoituksena on edistää Suomen jääkiekkotoimintaa sekä vahvistaa ja valvoa Liigan järjestämässä jääkiekkosarjassa pelaavien Liigan osakkeen omistavien jääkiekkoseurojen (jäljempänä "Seura" tai "Seurat") taloudellista asemaa. Lisenssijärjestelmän tarkoituksena on myös kehittää kokonaisvaltaisesti Seurojen ottelutapahtuma- ja harjoitusolosuhteita.

Myös liigalisenssiehtojen kohta 1 puhuu sen puolesta, että liigalisenssimenettely on Liigan toimintaa. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että liigalisenssiehdoissa mainitaan Liigalisenssikomitean olevan edelleen Liigan nimeämä.

Liigalisenssiehtojen kohdan 3 mukaan

3.1 Liigan erikseen nimeämä Lisenssikomitea toimii lisenssin myöntäjänä ja hallinnoi lisenssijärjestelmää ja Lisenssihakemuksia. Liigan uuden osakkaan Lisenssihakemuksen hyväksymisestä päättää kuitenkin Liigan yhtiökokous.

3.2 Liigahallitus valitsee Lisenssikomitean puheenjohtajan ja kaksi varsinaista jäsentä sekä puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen. Lisenssikomitean toimikausi kestää kolme vuotta, alkaa kalenterivuosittain 1.10. ja päättyy kolmantena kalenterivuotena 30.9. Jos jäsen eroaa tai on estynyt toimimaan Lisenssikomitean jäsenenä, Liigahallitus valitsee hänen tilalleen uuden henkilön. Lisenssikomitean puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee, mikäli mahdollista, olla henkilö, joka ei ole minkään Seuran hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakkeenomistaja tai tilintarkastaja. Lisenssikomitea on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet sen jäsenistä, joista vähintään yhden on oltava puheenjohtaja. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni…

Liigalisenssiehtojen kohdan 9 mukaan                        

Lisenssihakemusta koskevasta kielteisestä päätöksestä voidaan valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan toimittamalla sinne kirjallinen valitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusasiassa noudatetaan Lisenssiehtoja ja soveltuvin osin Urheilun oikeusturvalautakunnan menettelysääntöjä. Asianosaisena valitusmenettelyssä toimii Liiga. Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisut ovat lopullisia ja sitovia.

Oikeusturvalautakunta toteaa kaiken edellä lausutun perusteella, että Liigalisenssiehtoja ei ilmeisesti ole muutettu siinä yhteydessä, kun Liigan yhtiökokouksen ja SJL:n liittohallituksen on ollut tarkoitus Liigan esittämällä tavalla päättää päätäntävallan siirtämisestä Jääkiekkoliiton alaiselle Liigalisenssikomitealle. Kysymys on kuitenkin niistä liigalisenssin myöntämistä koskevista ehdoista ja liigalisenssin hakemista koskevista menettelysäännöistä, jotka on julkaistu liigalisenssiä hakeville seuroille.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että käsillä olevassa ristiriitatilanteessa sääntöjä ei voida tulkita sen vahingoksi, joka niitä ei ole laatinut. Ketterällä on ollut oikeus luottaa siihen, että liigalisenssiä haettaessa noudatetaan niitä sääntöjä kaikilta osin, jotka liigalisenssimenettelystä on ulkopuolisille hakijoille ilmoitettu. Tätä johtopäätöstä tukee vielä se, että Liigalisenssikomitean valituksen alaisen päätöksen muutoksenhakuohjeissa Liiga on mainittu valituksen vastapuolena.

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutuin perustein, että Liigan asianosaisasemaansa koskeva prosessiväite on hylättävä.

3.      Liigalisenssiehtojen täyttyminen

3.1  Maksuhäiriömerkinnät

Sovellettavien liigalisenssiehtojen kohdan 6.6 mukaan Liigalisenssikomitealla on oikeus hylätä lisenssihakemus muun ohella, jos seuralla on luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä.

Ketterällä on riidattomasti ollut luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä lisenssin hakemista edeltäneen 12 kuukauden aikana. Arvioitavaksi tässä kohdassa jää siten enää se, voidaanko maksuhäiriömerkintöjä pitää kokonaisuus huomioon ottaen vähäisinä. Lautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 12/2024) katsonut, että tältä osin liigalisenssimääräykset jättävät varsin paljon harkintavaltaa Liigalisenssikomitealle.

Ketterällä on oman ilmoituksensa mukaan ollut lisenssin hakemista (31.3.2026) edeltäneellä 12 kuukauden tarkastelujaksolla rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä yhteensä 20 874 euron edestä. Näistä 4 077 euroa koski maksuhäiriömerkintöjä, jotka olivat syntyneet tarkasteluaikana.

Sen puolesta, että maksuhäiriömerkinnät olisivat käsillä olevassa asiassa kokonaisuus huomioon ottaen vähäisiä, puhuu avoinna olleiden laskujen maksaminen hakuprosessin aikana. Vähäisyyden puolesta puhuu myös se, että tarkastelujaksolla syntyneitä maksuhäiriömerkintöjä on ollut euromääräisesti varsin vähän ottaen huomioon Ketterän kokonaisliikevaihto.

Ostovelkaluettelon mukaan Ketterällä oli ollut 31.3.2026 tilanteessa avoimia ostovelkoja yhteensä 119 924,99 euroa, joista erääntyneitä ja yli kuukauden erääntyneitä yli 96 000 euroa. Erääntyneiden ostovelkojen osuus on ollut yli 90 prosenttia kaikista ostoveloista. Ostovelkojen maksuaikojen noudattamatta jättäminen on siten ollut Ketterän taloushallinnossa toistuva toimintatapa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liigalisenssiehtojen kohdan 6.6 kokonaisharkinta tulee aina sitoa liigalisenssiehtojen taustalla vaikuttaviin periaatteisiin. Tämä tarkoittaa samalla sitä, ettei kokonaisharkinta voi olla mielivaltaista. Tätä on edellyttänyt myös KKV omissa kannanotoissaan.

Lisenssiehtojen kohdan 2.1 mukaan lisenssijärjestelmän keskeisenä tavoitteena on varmistaa lisenssinhakijoiden pitkän aikavälin toiminnan jatkuvuus. Jatkuvuuden arvioinnissa keskeistä on seuran taloudellisen tilanteen pitkäjänteinen kehittäminen tasolle, jossa toiminnan jatkumiseen ei sisälly olennaista epävarmuutta. Taloudellista tilannetta tarkastellaan muun muassa oman pääoman, maksuvalmiuden sekä velkojen määrän kehitystä seuraamalla.

Liigalisenssiehtojen kohdan 2.4 mukaan lisenssiehtojen tarkoituksena on varmistaa se, että Liigalisenssin haltija kykenee liiketoiminnallaan kertyvillä tuloillaan tai olemassa olevilla varoillaan vastaamaan kaikista sarjakauden velvoitteistaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Liigaan nykyisin voimassa olevien liigalisenssinehtojen perusteella pyrkivän seuran on järjestettävä toimintansa lähtökohtaisesti jo pitkällä aikavälillä liigalisenssiehtojen mukaiseksi. Nyt sovellettavien liigalisenssiehtojen perusteella Liigaan ei voi lähtökohtaisesti nousta hetken mielijohteesta, vaan seuran toimintaa tulee pitkällä aikavälillä kehittää sellaiseksi, että Liigaan nouseminen on taloudellisesti mahdollista.

Asiassa esitettyjen lausumien ja kirjallisten todisteiden perusteella Ketterän pitkän aikavälin tavoitteena näyttää olevan Liigaan nouseminen. Jotta tämä tavoite voitaisiin nykyisin voimassa olevien liigalisenssiehtojen perusteella saavuttaa, Ketterän tulisi järjestää toimintansa pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäväksi. Ketterä olisi siten voinut ja sen olisi tullut jo pidemmällä aikavälillä hoitaa maksukäyttäytymisensä sellaiseksi, ettei maksuhäiriömerkintöjä jatkuvasti synny. Normaaliin hyvin hoidettuun liiketoimintaan ei kuulu maksujen hoitaminen jatkuvasti myöhässä.

Kun Ketterän tarkastelujakson aikaisia maksuhäiriömerkintöjä arvioidaan liigalisenssiehtojen taloudellista vakautta korostavan periaatteen valossa, Ketterän maksuhäiriömerkintöjä ei voida pitää kokonaisuus huomioon ottaen vähäisinä niiden pienestä euromäärästä huolimatta. Tätä johtopäätöstä ei poista se, että Ketterä on maksanut maksamatta olleiden maksuhäiriömerkintöjen taustalla olleet maksut pois hakemuksen käsittelyn aikana. Se, että seuran talous saatetaan vasta hakuprosessin aikana maksuhäiriömerkintöjen osalta tasapainoon, ei yksinään osoita, että maksuhäiriömerkinnöillä ei olisi merkitystä. Seuran taloudenpito tulee olla pitkäjänteisesti hyvällä tasolla, jotta yksittäisillä maksuhäiriömerkinnöillä ei voitaisi katsoa olevan merkitystä nykyisin voimassa olevien liigalisenssiehtojen tulkinnassa.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä päätyä toiseen lopputulokseen kuin liigalisenssikomitea on päätynyt vähäisyysarvioinnin osalta. Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että vaikka liigalisenssiehtojen 6.6 kohdan vähäisyysarviointia yleisellä tasolla voidaankin pitää paljon harkintavaltaa Liigalisenssikomitealle jättävänä ehtokohtana, käsillä olevassa tapauksessa olosuhteet ovat Ketterän oman maksukäyttäytymismallin takia olleet sellaiset, ettei Liigalisenssikomitean voida katsoa ylittäneen sitä harkintavaltaansa, jonka liigalisenssiehdot sille ovat antaneet. Käsillä olevat edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen, asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että Liigalisenssikomitea olisi käyttänyt sille jätettyä kokonaisharkintavaltaansa tämän kysymyksen osalta epäasiallisella tavalla.  Oikeusturvalautakunta katsoo myös, ettei Liigalisenssikomitean ratkaisu tältä osin ole voinut tulla Ketterälle yllätyksenä, vaikka se olikin maksanut kaikki maksuhäiriömerkintöjen alaiset maksunsa hakemusprosessin aikana.

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, ettei pelkästään se, että tarkasteltava säännös sisältää ratkaisijalle jätettyä harkintavaltaa tai se, että sovellettava säännös on tulkinnanvarainen, tee säännöksestä kohtuutonta. On tavanomaista, että säännösten soveltaminen edellyttää tulkintaa tai että säännökset sisältävät harkinnanvaraisia elementtejä. Ratkaisevaa tällaisessa tilanteessa on se, ettei ratkaisija käytä hyväkseen tulkinnanvaraisuutta tai hänelle jätettyä harkintavaltaa epäasiallisella tavalla. Tällaisesta ei ole ilmennyt viitteitä nyt käsiteltävän lisenssiehdon soveltamisen osalta.  

Edellä todetuin perustein liigalisenssikomitealla on ollut liigalisenssimääräysten kohdan 6.6 perusteella oikeus hylätä Ketterän liigalisenssihakemus.

3.2  Erääntyneet osto- ja myyntivelat

Liigalisenssiehtojen kohdan 6.8 mukaan Liigalisenssikomitealla on oikeus hylätä Lisenssihakemus, jos seuralla on merkittävä määrä erääntyneitä osto- tai muita velkoja.

Ketterän ostovelkaluettelon perusteella (ostoreskontra 31.3.2026) seuralla on ollut edelläkin todetuin tavoin ostovelkoja yhteensä 119 924,99 euroa, joista erääntyneitä yhteensä 111 753,00 euroa. Erääntyneitä ostovelkoja on siten ollut 93 prosenttia kaikista ostoveloista ja näistä yli 1 kk erääntyneitä on ollut 96 588,40 euroa eli 81 prosenttia ostoveloista.

Liigalisenssikomitean kiinnitettyä huomiota ostovelkatilanteeseen Ketterä on sittemmin hakuprosessin aikana maksanut erääntyneitä ostovelkojaan. Ketterä on 15.5.2026 Liigalisenssikomitealle toimitetun ostovelkaluettelon mukaan maksanut 8.5.–15.5.2026 välisenä aikana erääntyneitä ostolaskujaan noin 120 000 euroa.

Ketterällä on ollut 15.5.2026 tilanteessa avoimia ostovelkoja 33 400 euroa, joista 15.5.2026 mennessä erääntyneitä oli ollut 18 051,37 euroa. Näistä yksi lasku oli ollut erääntynyt työeläkevakuutusyhtiön lasku, mutta Liigalisenssikomitea ei ollut hylännyt päätöksen perusteella Ketterän hakemusta tällä perusteella. Siten työeläkevakuutusyhtiön laskulla ei voida katsoa olevan itsenäistä merkitystä myöskään oikeusturvalautakunnan käsittelyssä. Tämä erääntynyt lasku voidaan ottaa huomioon vain yhtenä erääntyneenä ostovelkana muiden joukossa.

Edellä maksuhäiriömerkintöjä koskevassa kappaleessa oikeusturvalautakunta on viitannut Liigalisenssiehtojen taustaperiaatteisiin, jotka koskevat seurojen taloudellista asemaa ja taloushallinnon hoitamista. Oikeusturvalautakunta viittaa tältä osin edellä lausumaansa. Liigalisenssiehtojen taustalla on tavoite seurojen kestävästä taloudenpidosta ja kyvystä kantaa liigakauden taloudellisia rasituksia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Liiganousua tavoittelevan seuran on järjestettävä toimintansa jo pidemmällä ajalla ennen Liiganousua sellaiselle tasolle, joka täyttää Liigalisenssiehdot.  

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Ketterä on vasta liigalisenssin hakuprosessin aikana ja Liigalisenssikomitean huomautuksesta ryhtynyt maksamaan erääntyneitä ostovelkojaan eikä se ollut maksanut niitäkään kaikkia ennen Liigalisenssikomitean päätöksen antamista. Normaaliin liiketoimintaan kuuluu, että yhtiön laskut maksetaan ajallaan.

Ketterällä on ollut edellä lausutuin tavoin erääntyneitä ostovelkoja liigalisenssin myöntämistä koskevan hakuprosessin aikana. Asiassa jää siten arvioitavaksi enää se, onko kysymys ollut merkittävästä määrästä erääntyneitä osto- ja muita velkoja. Merkittävyysarvioinnin osalta oikeusturvalautakunta viittaa siihen, mitä se on säännösten tulkinnanvaraisuudesta ja ratkaisijalle jätetystä harkintavallasta edellä lausunut.

Ottaen huomioon, että Ketterä on asiassa esitetyn selvityksen perusteella pitkällä aikavälillä toiminut siten, että se on jättänyt ostovelkojaan maksamatta niiden eräännyttyä ja vielä edellä lausuttu maksuhäiriömerkinnöistä, erääntyneitä osto ja muita velkoja ei voida käsillä olevassa asiassa pitää merkityksettöminä. Näin siitä huolimatta, että Ketterän oman ilmoituksen mukaan ainakin osa ostoveloista on Ketterän yhteistyökumppaneille syntyneitä. Ketterä on käyttäytynyt näin, vaikka sillä on tarkasteluhetkellä ollut varoja ostovelkojen maksamiseen. Vaikka ostoveloista vähennettäisiinkin ne velat, joiden osalta Ketterä on tehnyt maksusuunnitelmia velkojien kanssa, jäljelle jää silti erääntyneitä ostovelkoja.

Oikeusturvalautakunta ottaa tässä yhteydessä huomioon myös sen, että Ketterän niin sanottu quick ratio -tunnusluku ylittää selvästi liigalisenssiehtojen kohdassa 6.11 tarkoitetun 0,3 vähimmäistason. Koska Ketterän hakemusta ei ole hylätty kohdan 6.11 perusteella, ei tällä tunnusluvulla ole itsenäistä merkitystä arvioitaessa kohdan 6.8 täyttymistä. Oikeusturvalautakunta katsoo kuitenkin, ettei quick ratio -tunnusluku sellaisenaan osoita kokonaisvaltaisesti seuran maksukäyttäytymisen asianmukaisuutta, vaan se kuvaa ainoastaan tiettynä ajankohtana vallitsevaa lyhytaikaisten varojen ja velkojen suhdetta. Tunnusluku ei ota huomioon sitä, onko seura tosiasiallisesti noudattanut sovittuja maksuaikoja, mikä on liigalisenssiehtojen kannalta olennaista. Ketterän suotuisa quick ratio ei siten poista sitä oikeusturvalautakunnan edellä toteamaa seikkaa, että Ketterän maksukäyttäytyminen on ollut toistuvasti myöhästynyttä.

Tällaisessa tilanteessa Liigalisenssikomitea ei ole ylittänyt harkintavaltaansa katsoessaan, ettei liigalisenssiehtojen kohta 6.8 täyty.

3.3  Tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat

Liigalisenssiehtojen kohdan 6.9 mukaan liigalisenssikomitealla on oikeus hylätä liigalisenssihakemus, jos tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin.

Liigalisenssikomitea on päätöksessään ja Liiga lausumissaan katsonut, että 1) liigaosake oli kirjattu ensimmäisessä budjetissa virheellisesti kuluksi, 2) yhteisöveroja ei ollut huomioitu budjeteissa, vaikka Ketterä budjetoi merkittävästi voitollisen tuloksen ja yhteisöveroa ei ollut huomioitu myöskään viimeisessä budjettiversiossa, 3) yksinomaan Imatralla pelattavien pelien osalta budjetti ei sisältänyt varaumaa ns. ”worst case scenariosta” ja budjetti oli lisenssihakemuksen aikana elänyt liki 500 000 euroa, 4) Ketterän budjetti vaikutti epärealistiselta tilanteessa, jossa pelaajabudjetti huomioiden Ketterän urheilullinen menestys jäisi todennäköisesti vaatimattomaksi, 5) Ketterän tase ei ollut sisältänyt juurikaan puskureita mahdollisten yllättävien kustannusten varalta, 6) Ketterän pelaajabudjetti oli eri versioissa noussut eikä pelaajapalkkojen nousulla ollut ollut budjetin mukaan vaikutusta vakuutusmaksuihin, vaikka lähtökohtaisesti vakuutusmaksut olivat riippuvaisia pelaajapalkkojen määrästä, 7) pelaajabudjetti oli merkittävästi muita seuroja pienempi ja tällä oli vaikutusta urheilulliseen menestymiseen ja sitä kautta taloudelliseen tulokseen, 8) Ketterän riskiluokitus oli 5 ja 9) Ketterän hallinnon hoitaminen oli ollut myös puutteellista.

Asiassa esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella on selvää, että Ketterä on toimittanut lisenssihakuprosessin aikana Liigalisenssikomitealle useampia eri versioita budjetista. Asiassa ei ole Ketterän ja Liigan lausumat huomioon ottaen syytä epäillä sitä Ketterän esittämää, että useita versioita oli esitetty Liigalisenssikomiteankin pyynnöstä ja sen tekemien huomautusten jälkeen. Koska eri budjettiversioissa oli muutettu sellaisia kohtia (esimerkiksi liigaosakkeen merkintähinta), joilla oli vaikutusta budjetin lopputulokseen, on se luonnollisesti vaikuttanut siihen, että Ketterän budjettiversioiden lopputulos on muuttunut eri budjettiversioissa.

Liigalisenssikomitean päätöksestä ilmenee, että se on ottanut huomioon harkinnassaan kaikki Ketterän sille toimittamat budjettiversiot. Siten ratkaisu ei ole perustunut virheellisesti vain yhteen toimitettuun budjettiluonnokseen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei budjettiversioiden määrä tai eläminen sellaisenaan osoita, että Ketterän tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat olisivat epäuskottavia. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että Liigalisenssikomitea ja Liiga ovat edellyttäneet Ketterän laativan vaihtoehtoisia budjetteja eri tilanteiden varalle.

Yhteisövero on esitetyn selvityksen perusteella jätetty huomioimatta Ketterän budjettiversioissa. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei tämä kuitenkaan yksin tee Ketterän tulevan kauden laskelmia ja asiakirjoja epärealistiseksi. Verot Ketterä pystyisi joka tapauksessa laskelmiensa mukaisista voitoista maksamaan.

Edellä todetuin tavoin liigalisenssikriteerit jättävät varsin paljon harkintavaltaa komitealle. Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt käsiteltävänä olevan liigalisenssiehdon kohta on sanamuotonsa mukaan erittäin tulkinnanvarainen. Siten esimerkiksi se, milloin pelaajabudjetti on sellaisella tasolla, että sen voitaisiin katsoa johtavan riittävään urheilulliseen menestykseen tulorahoituksen kannalta, jää varsin avoimeksi ja täysin kriteereitä punnitsevan Liigalisenssikomitean harkintaan. Ottaen lisäksi huomioon, että Liigalisenssikomitea ei ole päätöksessään ja Liiga lausumissaan tarkemmin perustellut, mikä on se taso, jonka se katsoisi tältä osin riittäväksi, ei oikeusturvalautakuntakaan voi perustaa omaa harkintaansa mihinkään tarkkoihin kriteereihin.

Selvää on, että Liigaan vasta nouseva joukkue ei kykene ensimmäisellä liigakaudellaan panostamaan pelaajabudjettiin yhtä paljon kuin liigajoukkueet keskimäärin. Mikäli käsillä olevaa liigalisenssiehtoa sovellettaisiin siten, että pelaajabudjetin tulisi Liigan nousevalla joukkueella vastata esimerkiksi keskimääräistä liigajoukkueen pelaajabudjettia, muodostuisi tämä kriteeri käytännössä esteeksi ottaa uusia joukkueita Liigaan. Toisaalta, kuten oikeusturvalautakunta on jo edellä todennut, Liigaan nouseminen tulisi olla seuralle pitkän aikavälin hanke, jossa pelaajabudjettia on mahdollista kasvattaa kausittain toiminnan kasvamisen kanssa jo hyvissä ajoin ennen liigalisenssin hakemista.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liiga ole esittänyt asiassa kuitenkaan sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin yksiselitteisesti katsoa, että Ketterän esittämä pelaajabudjetti olisi liian pieni riittävän urheilullisen menestyksen takaamiseksi. Pieni pelaajabudjetti ei myöskään aina tarkoita sitä, että urheilullinen menestys jäisi heikoksi, vaikka sitä voidaankin pitää todennäköisenä. Heikosta odotettavissa olevasta urheilullisesta menestyksestä ei myöskään voi suoraan vetää sellaista johtopäätöstä, että Ketterän taloudelliset laskelmat olisivat sen vuoksi täysin epärealistisia.

Ketterän riskiluokitus on asiakirjojen perusteella ollut hakuhetkellä 5. Tältä osin Liigalisenssikomitea on harkintavaltansa rajoissa voinut päätyä siihen, että se puoltaa esitettyjen budjettien epärealistisuutta. Kun ottaa huomioon, että riskiluokitukseen on vaikuttanut Ketterän maksuhäiriöt ja erääntyneiden osto- ja muiden velkojen määrä eli Ketterän maksukäyttäytyminen pidemmällä ajalla, on Liigalisenssikomitea voinut perustellusti päätyä pitämään Ketterän voitollisia budjettiversioita epärealistisena. Tätä johtopäätöstä on tukenut myös se, että Ketterän Liigalisenssikomitealle toimittamat budjettiversiot ovat osoittaneet melko suurta voittoa, ja se, että Liigan pidemmällä aikavälillä kerätyt tilastotiedot osoittavat, että liiganousijoiden ensimmäinen kausi on lähes poikkeuksetta ollut tappiollinen. Ottaen lisäksi huomioon Ketterän kassavarat ja Ketterän aikaisempi maksukäyttäytyminen, Liigalisenssikomitea on voinut myös päätyä siihen, ettei Ketterällä ole riittäviä taloudellisia puskureita kestää todennäköinen taloudellisesti tappiollinen kausi.

Sen sijaan vasta oikeusturvalautakunnan käsittelyn aikana Liigan esiin nostama Ketterän taloushallinnon puutteellinen hoitaminen on seikka, jota ei voida tässä asiassa ottaa huomioon.

Edellä lausutuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Liigalisenssikomitea ole ylittänyt harkintavaltansa rajoja katsoessaan Ketterän esittämät eri budjettiversiot sillä tavoin epärealistisiksi, että liigalisenssi on voitu tällä perusteella jättää myöntämättä.

3.4  Seuran ottelutapahtumapaikka

Liigalisenssiehtojen kohdan 6.12 mukaan Liigalisenssikomitea voi hylätä liigalisenssihakemuksen, jos seuran ottelutapahtumia ei ole mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa.

Lisenssiehtojen liitteen 2 kohdan 1.2 mukaan liigaseuran kotihallissa tulee olla vähintään 2 500 istumapaikkaa. Kokonaiskatsomokapasiteetti tulee olla vähintään 4 000 katsojaa. Poikkeuslupia voidaan tästä vaatimuksesta myöntää erityistapauksissa, ja erityisesti mahdollisen nousijajoukkueen kahden ensimmäisen liigakauden osalta. Poikkeuslupaa ei voida kuitenkaan myöntää ilman erityisen painavaa syytä, varsinkin jos seura on viimeisen viiden vuoden aikana pelannut Liigassa ja sille on jo aiemmin myönnetty poikkeuslupa kahdeksi kaudeksi Liigalisenssin ko. olosuhteita koskevaan kriteeriin. Poikkeusluvan myöntämisen edellytys on, että seuralla on esittää realistinen suunnitelma asian korjaamiseksi.

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että Ketterän käytössä oleva Imatran jäähalli ei täytä liigalisenssiehtojen liitteen 2 kohdan 1.2 vaatimuksia. Riidatonta on myös se, että Ketterä on esittänyt suunnitelman asian korjaamiseksi. Asiassa jää siten arvioitavaksi vain se, onko suunnitelma ollut realistinen ja se, olisiko Ketterälle tullut myöntää poikkeuslupa hallikapasiteettia koskevasta vaatimuksesta.

Liigalisenssikomitean päätöksen mukaan Ketterä oli toimittanut sille olosuhteiden kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa Imatran jäähallin kokonaiskapasiteetti nousisi vaiheittain 4 000 katsojaan kaudelle 2028–2029. Suunnitelma oli ehdollinen Ketterän urheilulliselle menestykselle. Liigalisenssikomitea on katsonut, että kehityssuunnitelma ei sisältänyt arviota eri kehitysvaiheiden budjetista. Kehityssuunnitelmassa ei ollut myöskään konkreettista rahoitusta kehityshankkeelle.

Ketterä on toimittanut oikeusturvalautakunnalle samat hallihanketta koskevat suunnitelmat kuin Liigalisenssikomitealle. Sen lisäksi Ketterä on toimittanut oikeusturvalautakunnalle asiantuntijan lausunnon hankesuunnitelmasta. Lausunto on laadittu Liigalisenssikomitean päätöksen jälkeen. Liiga on katsonut, ettei oikeusturvalautakunta voi ottaa huomioon edellä mainittua asiantuntijalausuntoa, koska se ei ollut ollut käytettävissä Liigalisenssikomitean tehdessä päätöstään asiassa.

Oikeusturvalautakunta on (ks. esim. UOL 4/2006 ja UOL 10/2011) katsonut, ettei se voi ottaa arvioitavakseen sitä, miten lisenssin myöntävän tahon tekemän päätöksen jälkeen mahdollisesti tapahtuneet muutokset vaikuttaisivat lisenssin myöntämiseen. Lautakunta arvioi lisenssin myöntämisen kriteereitä sen perusteella, mikä on ollut tilanne Liigalisenssikomitean tehdessä lisenssihakemuksen hylkäävän päätöksen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei nyt kysymyksessä oleva asiantuntijalausunto liity siihen, että Ketterä pyrkisi tuomaan arvioinnin kohteeksi Liigalisenssikomitean päätöksen jälkeen tapahtuneita muutoksia. Asiantuntijalausunnossa on kysymys siitä, onko Ketterä Liigalisenssikomitealle esittämät hankesuunnitelmat olleet sillä tavoin kattavat, että niiden perusteella pystytään arvioimaan hallihankkeen realistisuutta esimerkiksi sen rahoituksen kannalta. Kysymyksessä on siten asiantuntijalausunto, jolla Ketterä pyrki osoittamaan Liigalisenssikomitean johtopäätökset vääriksi. Tällaisten asiantuntijalausuntojen hankkiminen on tavanomaista myös lautakuntaprosessissa.

Edellä lausutun perusteella oikeusturvalautakunta voi ottaa huomioon Ketterän esittämän asiantuntijalausunnon, joka on hankittu vasta Liigalisenssikomitean päätöksen jälkeen.

Hallihankesuunnitelman mukaan Imatran jäähallin nykyinen yleisökapasiteetti on 1 200 katsomopaikkaa ja 100 ravintolapaikkaa eli yhteensä 1 300 katsojapaikkaa. Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen tavoitteena on päivittää Imatran jäähallin puitteet vastaamaan korkeimman sarjatason vaatimuksia hyödyntämällä jo olemassa olevia Imatran jäähallin laajennussuunnitelmia, Ukonniemen alueen kasvustrategiaa sekä Ketterän liigatason myötä tulevaa taloudellista kehitystä. Hanke on jaettu kolmeen osaan: 1) kesä 2026 (nopean aikataulun päivitys ja katsojamukavuus), 2) vuosi 2027 (peruslaajennus, taso B-Liiga, kapasiteetti 2 500 paikkaa ja 3) vuosi 2028 (lisälaajennus, taso A-Liiga, kapasiteetti 4 000 paikkaa).

Vaihe 1 käsittää 100 uutta istumapaikkaa (100 seisomapaikkaa poistuu), 100 uutta seisomapaikkaa, kapasiteetin lisäystä 100 katsojaa (yht. 1 400 katsojaa), aitio- ja ravintolatilojen kehittämisen ja katsojamukavuuden ja mainospintojen kehittämisen. Kustannusarvio tältä osin on 70 000–100 000 euroa.

Vaiheen 2 käynnistäminen edellyttää, että Ketterällä on liigapaikka kaudella 2026–2027 ja vähintään B-liigapaikka kaudelle 2027–2028. Kustannusarvio vaiheelle 2 on 2,7–3,9 miljoonaa euroa, joista rakenteelliset muutokset vaativat 1,5–2,0 miljoonaa euroa, talotekniikka 0,5–1,0 miljoonaa euroa, paloturvallisuus ja poistumistiet 0,4 miljoonaa euroa sekä oheistilat ja muu infra 0,3–0,5 miljoonaa euroa. Vaihe 2 käsittää vanhan katsomokapasiteetin maksimoinnin, uuden päätykatsomon rakentamisen valmiiden suunnitelmien pohjalta, lisää myynti- ja oheistilaa päätykatsomon alle ja kapasiteetin lisäyksen 1 100 katsojaan (yht. 2500 katsojaa). Vaihe 2 olisi tarkoitus toteuttaa 1.5.–31.10.2027.

Vaiheessa 3 hallin kapasiteetti kasvatetaan vastaamaan liigatason vaatimuksia. edellytyksenä vaiheen 3 käynnistämiselle on se, että Ketterällä on A-liigapaikka kaudelle 2027–2028 ja siten tarve 4 000 katsojan kapasiteetille. Vaihe 3 käsittää uuden siirtokatsomon rakentamisen ja kapasiteetin lisäyksen 1 500 katsojapaikalla. Hanke on tarkoitus toteuttaa 1.5.–31.10.2028. Kustannusarvio vaiheelle 3 on 1,4–2,2 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelman mukaan vaiheiden 2–3 lisärahoitus kerättäisiin Ketterältä ja yksityiseltä sektorilta sekä julkisella rahoituksella. Rahoituskeinoja olisivat pitkäaikaisten aitiosopimusten myyminen, areenan ja katsomonosien nimeäminen ankkurisponsoreille ja Ketterä-kumppanuuteen perustuvaan kustannustehokkaaseen rakentamiseen. Julkinen rahoitus sisältäisi erityisalueiden-kehitysrahan hyödyntämistä, alueellista elinvoimatukea ja teknisen projektinhallinnan hoitaminen Imatran kaupungin ja Mitran kautta.

Suunnitelmasta ilmenevän hankeaikataulun perusteella hankkeen laskelmat valmistuvat kesäkuussa 2026 ja suunnittelun jatko ja investointipäätökset tehtäisiin syksyllä 2026. Rakennustyöt alkaisivat 1.5.2027. Hankesuunnitelma on sisältänyt myös piirustukset eri rakennusvaiheista. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä muun ohella Imatran kaupungin kanssa, joka omistaa hallin.

Ketterän toimittaman asiantuntijalausunnon mukaan suunnitelmat näyttävät laadukkailta. Lausunnossa on lisäksi todettu, että kun kysymyksessä on kunnallinen hanke, rahoituspäätös tapahtuu yleensä investointipäätöksen yhteydessä kaupungin päätöksentekoprosessien mukaisesti. Tämä investointipäätös tapahtuu sitten, kun tarkempi suunnittelu ja asiakirjat on viety valitun hankemallin mukaiselle riittävälle tasolle. Taso vaihtelee sen mukaan, mikä urakkamuoto on valittu.

Imatran kaupunginjohtaja on kirjeessään Liigalisenssikomitealle todennut muun ohella, että kaupunki ilmoittaa täyden tukensa Ketterän tavoitteelle nousta Liigaan. Imatran kaupunki on Ketterän yhteistyökumppani ja Ketterän nousu Liigaan on tärkeä alueen elinvoimalle, urheilukulttuurille ja näkyvyydelle. Kirjeen mukaan kaupunki on selvittänyt alustavasti mahdollisuuksia jäähallin yleisökapasiteetin nostamiseksi. Kirjeestä ilmenee lisäksi, että hallin laajempi kehittäminen voisi mahdollistaa yleisökapasiteetin kasvattamisen jopa noin 4 000 katsojaan. Tällainen ratkaisu edellyttäisi kaupungin näkökulmasta kuitenkin merkittävää yksityistä rahoitusta, huolellista vaikutusten arviointia erityisesti juniorijääurheilun näkökulmasta sekä laajaa poliittista päätöksentekoa. Kaupunginjohtaja toteaa kirjeessä vielä, että vaikka Imatran kaupunki suhtautuu avoimesti eri kehittämisvaihtoehtoihin eikä poissulje tätäkään vaihtoehtoa, mahdolliset ratkaisut valmistellaan ja päätetään demokraattisen päätöksenteon kautta. Imatran kaupunginjohtajan kirje Liigalisenssikomitealle päättyy toteamukseen, jonka mukaan kaupunginjohtaja korostaa, että halliin tehtäviä muutostöitä ei ole yksityiskohtaisesti vielä suunniteltu, eikä toimenpiteistä ole tehty niiden vaatimia päätöksiä toimivaltaisissa päätöksentekoelimissä.

Esitettyjen asiakirjojen perusteella hankesuunnitelma pohjautuu myös siihen, että siirtymävaiheen aikana Ketterä pelaa osan kotiotteluistaan Lappeenrannassa. Kaupunginjohtajan kirje on laadittu ennen sitä kuin Ketterä on toimittanut hankesuunnitelman sisältäen arkkitehdin laatimat piirustukset.

Liigalisenssikomitea on päätöksessään katsonut, että toimitetun lisämateriaalin jälkeenkään hankesuunnitelma ei sisällä konkreettista rahoitusta eikä julkisen rahoituksen osalta ole olemassa mitään päätöksiä. Myös yksityinen rahoitus nojautuu tulevaan yhteistyökumppanimyyntiin ja kumppanuuksiin perustuvaan kustannustehokkaaseen rakentamiseen. Näissä oloissa Liigalisenssikomitean mukaan ei ole olemassa realistista suunnitelmaa, jonka mukaan olosuhteet Imatralla saataisiin korjattua lisenssiehtojen mukaisiksi lisenssiehtojen mukaisessa määräajassa. Liigalisenssikomitea on lisäksi katsonut, ettei se voi myöntää poikkeuslupaa pelata otteluita siten, että 26 ottelua pelattaisiin Imatralla ja 8 ottelua Lappeenrannassa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, kuten Liigalisenssikomitea, ettei Ketterällä ole käytössään jäähallia, joka täyttäisi liigalisenssiehdot. Ketterä on laatinut hakuprosessin aikana ensin suppeamman ja sitten tarkemman hankesuunnitelman jäähallin katsomokapasiteetin kasvattamiseksi vaiheittain. Kuten Liigalisenssikomitea on todennut, yksityiskohtaisempikaan hankesuunnitelma ei ole sisältänyt tarkempia rahoituslaskelmia. Hanke on piirustusten ja vaiheittaisen rakentamisen osalta asiakirjojen perusteella sinällään toteutettavissa. Hallihankkeen keskeisin puute on se, että katsomokapasiteetin kasvattaminen rakennustöillä edellyttää hallin omistajan eli Imatran kaupungin päätöstä. Vaikka kaupungin johto sinällään tukee hallihanketta, ei sekään ole voinut taata sitä, että poliittisessa päätöksenteossa lopulta hallihanketta puolletaan. Ketterällä ei ole myöskään ollut esittää päivitettyä rahoitussuunnitelmaa kaupungin osalta, koska kaupunki ei ole tehnyt hankkeen osalta mitään, edes ehdollisia, päätöksiä.

Edellä todetuin tavoin oikeusturvalautakunta toteaa, että seuran nouseminen Liigaan on pidemmän aikavälin projekti. Liigalisenssiehdotkin on rakennettu siten, että seuran toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti sellaiseksi, että seura kykenee toimimaan tuloksellisesti, niin taloudellisesti kuin urheilullisesti, Liigassa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että liigalisenssiehtojen taustalla olevien periaatteiden mukaisesti seurojen, joiden pitkän aikavälin tavoitteena on nousta Liigaan, tulisi edistää jo hyvissä ajoin ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä myös halliolosuhteiden kehittämistä liigalisenssiehtojen edellyttämälle tasolle. Tämä tarkoittaisi vähintään sitä, että Ketterä olisi jo varhaisessa vaiheessa päättynyttä sarjakautta käynnistänyt suunnitteluhankkeen hallikapasiteetin kasvattamiseksi siltä varalta, että seuralle tuli urheilullisesti mahdolliseksi nousta Liigaan. Nyt näihin toimiin on näytetty ryhdytyn vasta siinä vaiheessa, kun Mestiksen tulokset ovat olleet selvillä ja Ketterä on ylipäätään voinut jättää liigalisenssihakemuksen.

Mikään ei olisi estänyt Ketterää neuvottelemasta kaupungin kanssa jo nyt esitettyä aikaisemmin viime Mestiskaudella hallinhankeen käynnistämisestä ja rahoittamisesta sekä kunnallisten päätösten tekemisestä ennen mahdollista hakuprosessia. Kaupunki olisi puolestaan voinut tehdä hallihanketta koskevat rakennus- ja rahoituspäätökset ehdollisena siltä varalta, että Ketterä ei olisikaan urheilullisen menestyksen vuoksi voinut hakea Liigaan kaudelle 2026–2027. Kysymys on isosta rakennushankkeesta, joka sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Oikeusturvalautakunta katsoo, kuten Liigalisenssikomitea, ettei vasta hakuprosessin alettua tehdyt suunnitelmat ole sellaisella tasolla, että niitä voitaisiin pitää riittävän varmoina.

Edellä mainituissa olosuhteissa Liigalisenssikomitea ei ole ylittänyt harkintavaltaansa katsoessaan, ettei liigalisenssiehtojen kohta 6.12 täyty. Näin se on voinut jo yksin tällä perusteella hylätä Ketterän hakemuksen.

Kun Ketterän hallihanke ei ole ollut riittävän uskottavalla ja varmalla pohjalla, asiassa ei ole myöskään ollut perusteita myöntää Ketterälle poikkeuslupaa kysymyksessä olevan sääntökohdan osalta.

3.5  Muut vaatimukset

Edellä todetuin tavoin Ketterä ei ole täyttänyt kaikkia voimassa olevan liigalisenssin ehtoja. Siten Ketterä ei täytä tai ole sitoutunut hoitamaan kaikkia voimassa olevan liigalisenssin edellyttämiä ehtoja ja velvoitteita.

Liigalisenssiehtojen mukaan liigapaikkaa hakevan seuran on sitouduttava markkinahintaisen liigaosakkeen ostamiseen tai merkitsemiseen. Liigalisenssikomitea on päätöksessään katsonut, ettei Ketterä ole tähän sitoutunut. Ratkaisu on perustunut siihen, että liigaosakkeen merkintään tarvittava rahoitus saadaan pääosin tulorahoituksella. Liigalisenssikomitea on pitänyt tätä rahoitustapaa siinä määrin epävarmana, ettei Ketterän voida katsoa sitoutuneen liigaosakkeen ostamiseen tai merkitsemiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei liigalisenssiehdoissa ole määräyksiä siitä, millä varoilla liigaosake on hankittava. Kiellettyä ei ole rahoittaa osakehankintaa kokonaan tai osittain tulorahoituksella. Siten Liigalisenssikomitea ei ole voinut hylätä Ketterän hakemusta sillä perustella, että se ei olisi sitoutunut liigaosakkeen ostamiseen tai merkitsemiseen. Huomioon on lisäksi otettava, että Ketterä on hakuprosessin aikana ilmoittanut, että toissijaisena rahoitusvaihtoehtona seura käynnistää kesäkuussa 2026 osakeannin yhtiön pääomarakenteen vahvistamiseksi sekä liigaosakkeen hankintaan liittyvien rahoitustarpeiden tukemiseksi. Asiassa on vielä otettava huomioon sekin, että liigaosakkeen ostaminen ja merkitseminen neuvotellaan liigalisenssin saamisen jälkeen Liigan kanssa.

4.      Yhdenvertainen kohtelu

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 1/2020) todennut, että seuroja on kohdeltava sarjapaikoista päätettäessä yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa tilanteessa olevia seuroja ei saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella valintatilanteessa eri tavoin eikä toisaalta erilaisessa tilanteessa olevia seuroja samalla tavalla.

Oikeusturvalautakunta on myös ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 12/2024) katsonut, että samaa periaatetta on sovellettava myös silloin, kun kysymys on Liigan liigalisenssin myöntämistä koskevasta päätöksenteosta.

Ketterä on katsonut, että sitä ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti minkään edellä käsitellyn liigalisenssikriteerin kohdalla verrattuna liigalisenssin saaneisiin Liigassa jo pelanneisiin seuroihin nähden. Ketterä on lisäksi katsonut, että Liigalisenssikomitea on käyttänyt niin sanottua kokonaisharkintavaltaansa väärin ja suosinut niin sanottuja liigajoukkueita. Ketterä on myös katsonut, että Liiga ei ole halunnut Ketterää ensi kaudeksi Liigaan ja se oli jo ennen hakuprosessia päättänyt, ettei Ketterän hakemusta tulla hyväksymään. Sääntömuutokset Mestiksen kakkosjoukkueen nousumahdollisuudesta Liigaan oli tehty erään toisen joukkueen takia ja kun Ketterä olikin ollut Mestiksen kakkonen, oli kokonaisharkintaa hyväksi käyttämällä estetty Ketterän nousu liigaan.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa Liigan tai Liigalisenssikomitean jo etukäteen päättäneen, ettei Ketterälle anneta liigalisenssiä. Sen sijaan Liigalisenssikomitean päätöksestä ja Ketterän omista kirjelmistäkin ilmenee, että Liigalisenssikomitea ja Ketterä ovat käyneet vuoropuhelua hakemusprosessin aikana ja Ketterän toimittamat lisäselvitykset ja -toimet on otettu huomioon lisenssiharkintaa tehtäessä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liigalisenssiehdot sisältävät kahden tasoista kokonaisharkintaa. Ensinnäkin kokonaisharkintaa on tehtävä jokaisen arvioitavana olevan yksittäisen liigalisenssiehdon kohdalla. Toiseksi kokonaisharkintaa tulee suorittaa arvioitaessa, mikä yhteisvaikutus eri käsillä olevilla sovellettavilla liigalisenssiehdoilla ja niiden täyttymisellä tai täyttymättä jäämisellä on. Selvää on, että Liigalisenssikomitea ei voi käyttää kokonaisharkintaa kummassakaan tapauksessa epäasiallisesti tai lisenssiehtojen vastaisella tavalla.

Ketterä on omalla kirjallisella selvityksellään osoittanut, että liigalisenssin on saanut tulevalle kaudelle sellaisia joukkueita, joilla on maksuhäiriömerkintöjä tai merkittäviä määriä erääntyneitä osto- ja muita velkoja. Osalla liigajoukkueista on myös esitetyn selvityksen perusteella sen verran huono taloudellinen tilanne, että voidaan jopa kysyä, pohjautuvatko niiden kohdalla tulevan kauden taloudelliset laskelmat ja asiakirjat epäuskottaviin tai perusteettomiin oletuksiin.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, ettei asiassa ole esitetty lehtitietoja tai julkisista lähteistä saatavissa olevia tietoja yksityiskohtaisempaa selvitystä näiden muiden, liigalisenssin saaneiden, joukkueiden taloudellisesta tilanteesta tai niistä toimista, joihin nämä joukkueet ovat ryhtyneet taloutensa parantamiseksi. Siten olemassa oleva aineisto ei riittävällä varmuudella osoita, että Ketterää olisi taloudellisten liigalisenssikriteereiden perusteella kohdeltu epäyhdenvertaisesti liigalisenssin saaneiden joukkueiden kanssa.

Ketterän erottaa liigalisenssin jo saaneista seuroista keskeisesti se, että sillä ei ole tällä hetkellä liigalisenssikriteerit täyttävää jäähallia toisin kuin muilla mainituilla seuroilla. Se ei ole edellä todetuin tavoin myöskään hakuprosessin aikana kyennyt esittämää sellaista uskottavaa hallikapasiteetin riittävän nopeasti kasvattavaa hankesuunnitelmaa, joka parantaisi tätä tilannetta. Kun ottaa vielä huomioon, että Ketterän esittämät budjetit ja hallihankkeen rahoitus merkittäviltä osin perustuvat odotettavissa olevaan tulorahoitukseen, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Ketterän hakemuksen hylkääminen ole perustunut yksistään maksuhäiriömerkintöihin tai erääntyneisiin osto- ja muihin velkoihin. Ketterän kohdalla useampi liigalisenssikriteeri on jäänyt täyttymättä samanaikaisesti. Siten oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole syytä epäillä Ketterää kohdellun epäyhdenvertaisesti liigalisenssi saaneisiin joukkueisiin nähden.

Edellä todetuin perustein asiassa ei ole myöskään osoitettu, että Liigalisenssikomitea olisi käyttänyt kokonaisharkintavaltaansa epäasiallisesti tai liigalisenssikriteerien vastaisesti.

5.      Väite määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä

Oikeusturvalautakunta on edellä katsonut, että Ketterä on liigalisenssin hakuprosessin aikana liigalisenssiehtojen mukaisesti sitoutunut merkitsemään liigaosakkeen. Siten asiassa ei ole tarpeen erikseen arvioida rikkooko liigaosakkeen lunastamista koskeva liigalisenssiehto määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa. Tämä arvio on tehtävä sen sijaan niiden muiden liigalisenssiehtojen osalta, jotka eivät ole Ketterän tapauksessa täyttyneet.   

Ketterä on vaatinut, että Liigan ja sen liigalisenssikomitean todetaan käyttäneen väärin sillä relevanteilla jääkiekon mestaruustason markkinoilla Suomessa olevaa määräävää markkina-asemaansa ja siihen liittyvää määräysvaltaansa Ketterän kilpailulisenssin kaudelle 2026–2027 hylätessään. Erityisesti Ketterän väitteet ovat koskeneet sitä, että liigalisenssikriteerien taloutta koskevat määräykset ovat liian avoimia, epämääräisiä ja jättävät Liigalisenssikomitealle liian suuren kokonaisharkintavallan.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä sääntöjen vastaisuuden on katsottu tarkoittavan myös tilanteita, joissa valituksen kohteena olevan päätöksen tai päätöksen perusteena olevien sääntömääräysten on väitetty olleen perustuslaissa turvatun perusoikeuden vastainen tai pakottavan lainsäädännön vastainen (ks. esim. UOL 20/2020 ja siinä viitatut ratkaisut). Myös määräävään markkina-asemaan liittyvät selvästi kielletyt kilpailun rajoittamista koskevat tilanteet, joista on selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä, voivat johtaa kilpailunrajoittamisen näkökulmasta velvoittavan kilpailulainsäädännön vastaiseen lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta voi ottaa päätöksen sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa huomioon perustuslain ja kilpailulainsäädännön määräykset siltä osin, kuin niiden sisältöä ja soveltumista arvioitavana olevaan asiaan voidaan pitää riidattomina. (ks. UOL 4/2014 ja 16/2014).

Kilpailulain 4 §:n 2 kohdan mukaan määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä olevaa koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta sellaista määräävää asemaa tietyillä hyödykemarkkinoilla, joka merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.  Lain 7 §:n mukaan kiellettyä määräävän markkina-aseman käyttöä voi olla muun ohella tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi.

Mainitun lain 31 §:n mukaan kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi, jos se katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja toimenpiteisiin ryhtyminen on tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lajiliitolla tai muulla organisaatiolla on mestaruusliigaa järjestäessään määräävä markkina-asema omalla toimialueellaan suhteessa sarjaan osallistuviin joukkueisiin. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön osalta oikeusturvalautakunta viittaa tässä yhteydessä kilpailu- ja kuluttajaviraston ratkaisuun 31.10.2019 Dnro KKV/303/14.00.00/2017, jossa on otettu kantaa Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja sen osakkaina olevien liigaseurojen sopimukseen pelaajahankintojen rajoittamisesta ja harjoitusottelukiellosta. Lisäksi lautakunta viittaa kilpailuneuvoston ratkaisuun 9.2.1998 koskien koripalloliiton asemaa koripallon SM-sarjan kilpailumääräysten laatimisessa ja soveltamisessa sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun jalkapallon ns. superliigaa koskevassa asiassa (EUT 21.12.2023, asiassa C-333/21). Nämä kolme ratkaisua koskevat kuitenkin erilaisia tilanteita kuin mistä nyt on kysymys.

KKV on antanut 2.7.2026 päätöksen (KKV/316/14.00.00/2024) epäillystä kilpailunrajoituksesta jääkiekon pääsarjatoiminnassa. Asian KKV:ssä on saattanut vireille Suomen Jääkiekkoilijat ry. KKV on ratkaisunaan todennut, että kilpailu- ja kuluttajavirasto poistaa asian käsittelystä. Oikeusturvalautakunta siten toteaa, ettei KKV ole päätöstasolla katsonut, että nyt käsiteltävä liigalisenssijärjestelmä, Liigalisenssikomitea tai liigalisenssiehdot rikkoisivat kilpailulakia. Päätöksen perusteluissa on kuitenkin otettu joiltain osin kantaa asiaan.

KKV:n viimeksi mainitusta ratkaisusta ilmenee, että KKV esitti asian käsittelyn aikana Liigalle alustavan arvionsa Liigan toimivaltaan ja osakkeen lunastamisvaatimukseen liittyvistä keskeisistä kilpailuongelmista 30.1.2025. Liiga ilmoitti virastolle 14.3.2025 toimivaltaan liittyvistä muutoksista ja teki ylimääräisessä yhtiökokouksessaan 31.10.2025 näitä koskevia päätöksiä. Lisäksi Liiga päätti yhtiökokouksessaan 27.11.2025 osakkeen lunastukseen liittyvistä muutoksista.

Liiga ilmoitti KKV:lle 14.3.2025 tekevänsä muutoksia sarjajärjestelmäänsä siten, että SM-liigassa pelaamiseksi tarvittavan lisenssin myöntämisestä tulee jatkossa päättämään esteetön lisenssikomitea, joka on aiemmasta poiketen Jääkiekkoliiton nimittämä. Liiga ilmoitti samalla, että se sitoutuu ottamaan lisenssinsaajat osakkaiksi, ja että Liigan yhtiökokous tekee päätöksen ainoastaan osakeannista osakeyhtiölain mukaisesti.

KKV:n ratkaisun mukaan vuoden 2018 lisenssiehtoihin sisällytettiin vanhoista lisenssiehdoista poiketen määräykset perusteista, joiden nojalla lisenssikomitealla oli oikeus hylätä lisenssihakemus. Kyseisten perusteiden sanamuodot jättivät kuitenkin tulkinta- ja harkintavaltaa liigalisenssikomitealle, sillä esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät olivat peruste hylätä lisenssihakemus, mikäli "[niitä ei] voida kokonaisuushuomioon ottaen pitää vähäisinä”.

KKV on päätöksessään lisäksi todennut, että lisenssiehdot ovat jättäneet tulkinnanvaraisuutensa takia lisenssikomitealle harkintavaltaa sen tehdessä päätöksiä lisenssien myöntämisestä. Tämän lisäksi lisenssikomitean tekemät päätökset lisenssin hyväksymisestä ovat olleet sisällöltään hyvin suppeita. Tämä on osaltaan hankaloittanut sen arvioimista, miten lisenssiehtoja on sovellettu eri liigakausien ja eri seurojen välillä. Liigaseurat ovat itsekin katsoneet, että olemassa olevat liigaseurat eivät välttämättä aina ole täyttäneet lisenssiehtoja.

KKV päätöksen mukaan sen lisäksi, että lisenssikomitealla on ollut harkintavaltaa, lopullinen päätösvalta sekä uusien lisenssien myöntämisessä että olemassa olevien lisenssien mahdollisessa peruuttamisessa on ollut Liigalla. Jääkiekkoliiton ja Liigan välisessä, heinäkuussa 2019 voimaantulleessa sopimuksessa nimenomaisesti todettiin, että Liiga saa kaikissa tilanteissa käyttää kokonaisharkintaa, vaikka hakijalle myönnettäisiin lisenssi lisenssimenettelyn perusteella. Edellä esitetysti Liiga on kuitenkin 14.3.2025 ilmoittanut sitoutuvansa jatkossa ottamaan lisenssinsaajat Liigan osakkaiksi, mikä osaltaan siirtää päätäntävaltaa Liigalta Jääkiekkoliitolle ja sen alaiselle lisenssikomitealle.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että näin on myös menetelty ja jo käsillä olevassa asiassa Liigalisenssikomitea on ollut SJL:n nimittämä ja sen alainen itsenäinen ja riippumaton toimielin.

KKV on päätöksessään katsonut, että Liigan, kuten monen muunkin urheilujärjestön, ekosysteemi muodostaa oman erityislaatuisen taloudellisen toimintaympäristönsä, jossa ilmenevään kilpailuun liittyy erityispiirteitä verrattuna tavanomaisiin markkinoihin. Liigaseurat toimivat Liigaan liittyvien kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämisen markkinoilla, mutta seurojen keskinäinen asema näillä markkinoilla määräytyy kuitenkin ennen kaikkea niiden ensisijaisen toiminnan eli SM-liigaan osallistumisen kautta. Kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sujuvasti toimivaa SM-liigaa. Tälle puolestaan on edellytyksenä tietty Liigaseurojen välinen tasapaino, sillä liiallinen epätasapaino urheilullisessa kilpailussa vähentää lajin kiinnostavuutta ja heikentää toiminnan vakautta sekä investointikannustimia. Liigan toiminta on siten yhtä aikaa sekä kilpailullista että yhteistyöhön perustuvaa.

Kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen kytkeytyy sekä urheilulliseen kilpailuun että lajin kiinnostavuuteen. Esimerkiksi tietyn seuran osallistuminen kilpailuun voi sen kiinnostavuutensa vuoksi kumuloida tuloja myös muille osallistujille. Toisaalta esimerkiksi Suomessa urheiluseurojen rahoitus voi olla hyvinkin paikallista, jolloin seuroille voi syntyä kannustin välttää kilpailua omalla talousalueellaan. Kyse on seurojen välisestä keskinäisestä riippuvuussuhteesta ja tasapainon ylläpitämisestä. Kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa tällainen urheilun rakenteellinen erityisluonne huomioidaan arvioitaessa menettelyjen vaikutuksia markkinoiden toimintaan. Edellä kuvatun tasapainon muodostumisen tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti perustua urheilun omiin rakenteisiin eikä keinotekoisiin kilpailunrajoituksiin.

Liigassa edellä kuvatun kaltainen asetelma, jossa erilaisia intressejä joudutaan yhteensovittamaan, on esiintynyt toistuvasti sen historian aikana. Esimerkiksi marraskuussa 2013 Liigan hallituksen kokouksessa on todettu, että Liiga voisi edistää uusia markkina-alueita turvaten samalla toiminnan perinteisillä kiekkopaikkakunnilla. Lisäksi Liigan hallitus piti hyvänä ajatuksena sitä, että Liigalla olisi sarjajärjestelmästä riippumatta mahdollisuus ottaa uusi joukkue Liigaan kaupallisin perustein. Kyseinen asetelma on ollut käsillä myös keväällä 2023, kun Liigassa on pohdittu, halutaanko Liigaan kaksi tiettyä joukkuetta. Liigaan onkin noussut kausien 2013/14–2024/25 aikana neljä joukkuetta.

Elinkeinonharjoittajan toimivaltaa määrittää markkinalle pääsyn edellytykset tai valtaa ratkaista markkinalle pääsy tapauskohtaisesti päätöksellä tulisi rajoittaa siten, että voidaan sulkea pois riski siitä, että elinkeinonharjoittaja käyttäisi määräävää markkina-asemaansa väärin. Muussa tapauksessa kyseisen toimivallan myöntäminen tai sen olemassaolo jo itsessään voi olla vastoin määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa.

Toimivallan rajoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että toimivaltaan kohdistetaan velvoitteita ja valvontaa läpinäkyvillä, selkeillä ja täsmällisillä aineellisilla kriteereillä sekä syrjimättömillä menettelysäännöillä. Nämä kriteerit ja menettelysäännöt tulee vahvistaa helposti saatavilla olevassa muodossa ennen niiden soveltamista. Lisäksi kriteerien ja menettelysääntöjen syrjimättömyys edellyttää, ettei niitä sovellettaessa aseteta kolmansille osapuolille eriäviä tai suhteettoman vaikeita vaatimuksia verrattuna siihen, mitä sovelletaan sääntöjen laatijaan tai tämän omiin toimintoihin.

KKV on päätksessään todennut, että Liiga on sen ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen perusteella päättänyt SM-liigassa pelaaville seuroille asetettavista taloudellisista ja toiminnallisista ehdoista, joita ovat käytännössä olleet lisenssiehdot. Lisenssiehdot, jotka ovat myös markkinoille pääsyn ehdot, ovat historiassa olleet Liigan itsensä asettamia, eikä niitä ole esimerkiksi alistettu ulkoisen tahon valvonnalle. Viraston alustavan arvion mukaan Liigan ja Jääkiekkoliiton välisestä sopimuksesta ei siten ole syntynyt ulkoisia rajoituksia Liigan toimivallalle, vaan Liiga on voinut toimia rajoittamattomasti suhteessa muihin toimijoihin.

Liigan sarjaan pääsemisen ehtoja koskeva päätöskäytäntö osoittaa, ettei Liigan toimivaltaan tehdä markkinoille pääsyyn ja siellä toimimiseen vaikuttavia sarjajärjestelmää koskevia ratkaisuja ole aiemmin kohdistunut toimivallan mielivaltaisen käytön estäviä rajoituksia. Intressiristiriitatilanteessa olleet Liigaseurat ovat voineet tehdä ja ovat tosiasiassa myös tehneet markkinoille pääsyä ja siellä toimimista koskevia ratkaisuja omaa toimintaansa suosien.

Lisenssiehdoista mahdollisesti Liigan toimivallalle syntyvää rajoitetta voidaan arvioida lisenssiehtojen soveltamiskäytännöistä. Kuten edellä on todettu, lisenssiehtojen soveltamisesta on vastannut lisenssikomitea. Lisenssikomitealla on ollut soveltaessaan tiettyä harkintavaltaa lisenssiehtojen tulkinnanvaraisuudesta johtuen. Lisenssikomitean tekemät lisenssiehtojen soveltamista koskevat päätökset ovat olleet sisällöltään varsin suppeita, jolloin lisenssiehtojen soveltamisen johdonmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta eri liigakausien ja eri seurojen välillä ei ole voinut varmistua. Tämän lisäksi lisenssiehdot eivät ole aiemmin olleet julkisesti saatavilla. Tämä on ollut omiaan heikentämään lisenssiehdoista mahdollisesti Liigan toimivallalle kohdistuvaa rajoittavaa vaikutusta, kun huomioidaan, että lisenssikomitea on ollut Liigan itsensä nimittämä. Lisenssikomitean toiminta ei ole myöskään poistanut lopullista harkinta- ja päätösvaltaa Liigalta, vaan Liigalla on ollut mahdollisuus viime kädessä päättää uuden seuran hyväksymisestä SM-liigaan.

KKV:n alustavan arvion mukaan lisenssiehdot eivät siten ole muodostaneet sellaisia läpinäkyviä, objektiivisia ja täsmällisillä aineellisia kriteereitä eikä läpinäkyviä ja syrjimättömiä menettelysääntöjä, jotka olisivat rajoittaneet Liigan toimivaltaa määritellä markkinoille pääsyn ehtoja ja jopa tapauskohtaisesti ratkaista markkinoille pääsy.

KKV on lisäksi katsonut alustavassa arviossaan, että Liigan toimivalta on täyttänyt sellaisen rajoittamattoman toimivallan tunnusmerkistön, joka on jo luonteensa puolesta sekä SEUT 102 artiklassa ja kilpailulain 7 §:ssä kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä että SEUT 101 artiklan 1 kohdassa ja kilpailulain 5 §:ssä kielletty tarkoitukseen perustuva kilpailunrajoitus.

Liiga on kuitenkin KKV:n alustavan arvion esittelyn jälkeen päättänyt erilaisista päätäntävallan siirtämistä koskevista toimista. Lisenssiehtojen hyväksyntä sekä niiden soveltaminen on alistettu Liigan ulkopuoliselle taholle, minkä seurauksena Liigan toimivaltaan kohdistuu aiemmasta poiketen rajoitteita ja valvontaa. Myös lisenssiehtojen julkaiseminen sekä niiden soveltamiskäytännön johdonmukaistaminen lisäävät toimivallan läpinäkyvyyttä. Liigan muutostoimenpiteiden myötä voidaan pitää todennäköisenä, että Liigan toimivaltaan järjestää jääkiekon ylin sarjataso kohdistuu aiemmasta poiketen sellaisia rajoituksia, joilla voidaan sulkea pois mahdollisuus siitä, että Liiga voisi käyttää toimivaltaansa mielivaltaisesti.

KKV on yhteenvetona katsonut, ettei voida kuitenkaan todeta, että SM-liigaan pääseminen olisi ollut yksiselitteisesti estynyt. Viraston arvioinnissa myöskin korostuu tutkinnan kohteena olevan menettelyn vaikutus kilpailuun kokonaisuutena, eikä viraston tehtäviin lukeudu lähtökohtaisesti yksittäisten lisenssiehtojen soveltamistilanteiden arviointi.

KKV on lisäksi päätynyt siihen, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kilpailulain tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin Liigan alustavasti kilpailua rajoittavaksi katsottu menettely eli rajoittamaton toimivalta on poistunut. Liiga on myös päättänyt luopua osakkeen lunastamisvaatimuksesta, minkä lisäksi myös markkinoiden ominaispiirteet ovat muuttuneet. Siten merkittäviä kilpailun kehittymisen esteitä on poistunut ja Liigan menettelyn seurauksena heikentynyt kilpailun aste voi elpyä. Siten asian selvittämistä ei ole tarpeen jatkaa ja virasto on poistanut asian käsittelystä.

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutun perusteella, ettei tässä asiassa ja käsillä olevasta tilanteesta ole edelleenkään selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä. KKV on nimenomaisesti todennut, ettei se ole ottanut kantaa yksittäisten liigalisenssiehtojen kilpailulainsäädännön mukaisuuteen.

Edellä todetun perusteella valituksen kohteena olevan päätöksen ei voida katsoa olevan riidattomasti kilpailulainsäädännön vastainen. Pikemminkin asiassa esitetty selvitys viittaa siihen, että keskeisin väitetty kilpailun kehittymistä koskeva este, eli Liigan rajoittamaton toimivalta, on Ketterän liigalisenssihakemuksen käsittelyn aloittamiseen mennessä poistunut. Ketterän liigalisenssihakemusta on arvioinut Liigasta riippumaton SJL:n nimeämä Liigalisenssikomitea, jonka ei ole edellä todetuin tavoin näytetty ylittäneen sille annetun harkintavallan rajoja tai että päätöksen taustalla vaikuttaisivat epäasialliset syyt.

Liigalisenssikomitean päätös on voitu lisäksi saattaa SJL:stä, Liigalisenssikomiteasta ja Liigasta täysin riippumattoman toimielimen eli oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi. Siten Liigalisenssikomitean käyttämälle harkintavallalle on asetettu niin liigalisenssiehdoista kuin muutoksenhakumenettelystä seuraavia rajoja ja valvontaa. Väistämätöntä on, että erilaisten sääntöjen ja ehtojen tulkinta sisältää aina ratkaisijalle jätettyä harkintavaltaa. Oleellista on se, ettei tämä harkintavalta ole rajoittamatonta ja se, että päätöksen tehneet toimielimen päätös voidaan saattaa muutoksenhaun kohteeksi. 

Edellä lausutun perustella valituksen kohteena olevan päätöksen ei voida katsoa olevan riidattomasti kilpailulainsäädännön vastainen. Oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa arvioida Liigan sarjajärjestelmää ja siihen liittyvää liigalisenssijärjestelmää enemmälti kilpailunrajoittamisen näkökulmasta.

6.      Lisenssiehtojen sovittelu     

Oikeusturvalautakunta on edellä katsonut, että Ketterä on liigalisenssin hakuprosessin aikana liigalisenssiehtojen mukaisesti sitoutunut merkitsemään liigaosakkeen. Siten asiassa ei ole tarpeen erikseen arvioida sitä, onko liigaosakkeen lunastamista koskevaa lisenssikriteeriä soviteltava. Ketterä on kuitenkin vaatinut, että kaikkia niitä liigalisenssiehtoja, jotka sen kohdalla eivät ole täyttyneet, sovitellaan.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 36 §:n 1 momentista ilmenee, että oikeustoimen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. 

Oikeusturvalautakunnan vakiintuneessa ratkaisukäytännössä (esim. UOL 23/2022 ja siinä mainitut ratkaisut) on katsottu, että oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaiseen toimivaltaan arvioida päätöksen yhdistyksen sääntöjenvastaisuutta kuuluu myös sen arviointi, onko yksittäinen sovellettu sääntömääräys tai sen osa kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 23/2024) on todettu, että oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai niitä alemman asteisten määräysten taikka niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla. Samalla tavoin kuin sopimusten kohdalla kohtuuttomuudessa voidaan erottaa yhtäältä sääntöjen tai määräysten tyyppikohtuuttomuus ja toisaalta yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus. Tyyppikohtuuttomuudella tarkoitetaan sitä, että sääntömääräys on sellaisenaan sisältönsä puolesta kohtuuton. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta on katsonut, että Ketterä ei ole täyttänyt useita eri lisenssikriteerejä. Oikeusturvalautakunta on todennut myös, että liigalisenssikriteerien kaltaiset säännöt sisältävät väistämättä kokonaisharkintaa. Pelkästään se, että Liigalisenssikomitealle on lisenssikriteereissä jätetty harkintavaltaa, ei tee kriteereistä sillä tavoin sisältönsä puolesta kohtuuttomia, että niitä sen vuoksi olisi soviteltava. Yksittäisten sovellettavien sääntöjen kohtuullistamisen rajaa on pidettävä korkealla, koska lähtökohtana täytyy olla sääntöjen sitovuus.

Oikeusturvalautakunta on edellä myös katsonut, että Liigan muutettua Liigalisenssikomitean valintaa ja komitean muututtua Liigasta itsenäiseksi SJL:n alaiseksi toimielimeksi ja vielä se, että Liigalisenssikomitean päätökset voidaan alistaa oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi, liigalisenssijärjestelmä ei kokonaisuutenakaan arvioiden ole sellainen, että sen vuoksi liigalisenssiehtoja tulisi miltään osin sovitella. Liigalisenssikomitean harkintavaltaa sitoo yhtäältä liigalisenssikriteerit ja päätöksen kohteena olevan seuran oikeus hakea muutosta päätökseen. Asiassa ei ole ilmennyt, että Liigalisenssikomitean kokonaisharkintaan olisi vaikuttanut epäasialliset syyt.

Liigalisenssikomitean ratkaisun lopputulosta olisi voitu pitää kohtuuttomana, jos Ketterän hakemus olisi hylätty esimerkiksi pelkästään maksuhäiriömerkintöjen takia. Nyt käsillä olevassa asiassa Ketterä ei ole kuitenkaan täyttänyt useampaa liigalisenssikriteeriä. Merkittävin täyttymättä jäänyt kriteeri on ollut Ketterän käytössä olevan jäähallin kapasiteetin riittämättömyys. Edellä todetuin tavoin Ketterä on vasta hakuprosessin käynnistyttyä ryhtynyt tekemään toimia tämän kriteerin täyttämiseksi, vaikka se olisi jo päättyneen kauden aikana tai jopa ennen sitä voinut hankkia kaupungilta tarvittavat kunnalliset päätökset ja järjestellä rahoituksen ehdollisena siltä varalta, että Ketterä voisi urheilullisen menestyksen perusteella nousta Liigaan. Ketterä olisi voinut myös hoitaa omaa maksukäyttäytymistään pitkällä aikajänteellä siten, ettei sen taloudellisesta asemasta jää varteen otettavia epäilyksiä.

Näiden seikkojen vallitessa oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella liigakriteereitä tai Liigalisenssikomitean päätöstä tulisi miltään osin sovitella oikeustoimilain 36 §:n perusteella.  

7.      Lautakuntakulut ja käsittelymaksu

Ketterän valitus on hylätty lukuun ottamatta sitä, että Ketterän on katsottu sitoutuneen liigaosakkeen lunastamiseen. Ketterän on siten katsottava pääasian osalta hävinneen asian. Liigan esittämät prosessiväitteet eivät ole oikeusturvalautakunnassa menestyneet. Ketterä on näiltä osin voittanut asian.

Pääosan lautakuntakuluista on katsottava muodostuneen pääasiaan liittyvistä toimenpiteistä. Ketterä olisi siten lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan Liigan kohtuulliseksi katsottavat lautakuntakulut.

Liigan vaatimus perustuu asianajotoimiston laskuerittelyyn, jonka mukaan vastauksen ja lausumien laatimiseen on osallistunut asianajaja, joka on ollut myös Liigalisenssikomitean jäsen. Oikeusturvalautakunta katsoo, että mainittu asianajaja on ollut mukana puolustamassa ratkaisua, jota hän on ollut itse tekemässä. Siten kysymys on verrattavissa tilanteeseen, jossa asianosainen itse ajaa asiaansa ja vaatii omassa asiassaan tekemästään työstä korvausta. Tällaisia kuluja määrätään vastapuolen korvattavaksi vain poikkeustilanteessa, koska kysymys ei ole asiamieskuluista. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei tässä asiassa ole ollut sellaisia seikkoja käsillä, jotka puoltaisivat asianosaisen omasta tai siihen rinnastettavana pidettävästä työstään aiheutuneiden kulujen korvaamista lautakuntakuluina.

Edellä lausutut seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että Liigan lautakuntakuluvaatimus tulee hylätä.

Ketterän hävittyä asian, valitusmaksua ei palauteta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Asianosaisten lautakuntakuluvaatimukset hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Äänestys.

Timo Ojala                                                                                  
Puheenjohtaja  

Jukka Loiva
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Mikko Kohtala (eri mieltä), Terhi Kytö ja Kristiina Rintala

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Jäsen Mikko Kohtala: Olen eri mieltä lautakunnan enemmistön johtopäätöksistä siitä, että Liigalisenssikomitea ei olisi ylittänyt harkintavaltaansa hylätessään Ketterän hakemuksen liigalisenssiehtojen kohdan 6.9 perusteella (lautakunnan päätöksen kohta 3.3).

Olen samaa mieltä lautakunnan ratkaisusta siltä osin, kun siinä hylätään suurin osa Liigalisenssikomitean yksilöimistä konkreettisista perusteluista (budjetin "eläminen", liigaosakkeen kirjaustapa, yhteisöveron puuttuminen, pelaajabudjetin koko). Olen eri mieltä siitä, voidaanko asiassa nojautua enemmistön katsomin tavoin kahteen jäljelle jäävään seikkaan: riskiluokitukseen 5 ja tilastoon liiganousijoiden taloudellisesta menestyksestä.

Maksuhäiriömerkinnät vaikuttavat riskiluokitukseen, mutta Ketterä oli maksanut kaikki niihin liittyneet laskut ennen Liigalisenssikomitean päätöstä, mikä tulisi huomioida arvioitaessa riskiluokituksen painoarvoa liigalisenssiehtojen kohdassa 6.9. Riskiluokitus perustuu lisäksi samoihin tosiseikkoihin, jotka on jo hyväksytty itsenäisinä hylkäysperusteina liigalisenssiehtojen kohdissa 6.6 ja 6.8. Se ei mittaa erikseen sitä, pohjautuvatko juuri Ketterän tulevan kauden laskelmat epäuskottaviin olettamuksiin, vaan on yleisarvio menneestä maksukäyttäytymisestä. Tästä syystä riskiluokituksen käyttämisenä itsenäisenä perusteena liigalisenssiehtojen kohdan 6.9 täyttymisen arvioinnissa tulee olla korkea kynnys.

Tilasto liiganousijoiden taloudellisesta menestyksestä tukee kylläkin Liigalisenssikomitean yleistä väitettä siitä, että ensimmäinen liigakausi on tyypillisesti tappiollinen. Yksi neljästä vertailukohdasta on kuitenkin ollut voitollinen, eikä tilasto sellaisenaan osoita, että juuri Ketterän omat laskelmat olisivat epäuskottavia.

Liigalisenssikomitean perustelujen arvioinnissa on tulkinta-apuna syytä huomioida, että KKV on 2.7.2026 antamassaan päätöksessä todennut alustavana arvionaan, etteivät lisenssiehdot ole muodostaneet "läpinäkyviä, objektiivisia ja täsmällisiä aineellisia kriteereitä". Kysymys ei ole kilpailuoikeudellisesta pätevyysarvioinnista, joka ei kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan, vaan tulkinta-avusta arvioitaessa, kuinka täsmällistä ja hakijakohtaista näyttöä kohdan 6.9 kaltaisen avoimen kriteerin soveltaminen hakijan vahingoksi edellyttää.

Edelleen asiassa tulee huomioida, että Lisenssikomitea ilmoitti Ketterälle 8.5.2026 tarvitsevansa lisäselvitystä enää olosuhteista, ostoveloista ja liigaosakkeen lunastamisesta, ei enää budjetin uskottavuudesta, ja vahvisti saaneensa ”paljon hyvää lisäinformaatiota” budjetin rakentamisen logiikasta. Tämä lisenssiehtojen mukaisen lisäselvitysmenettelyn aikana käyty keskustelu on ollut omiaan antamaan Ketterälle perustellun aiheen olettaa, ettei kohta 6.9 enää muodostaisi estettä lisenssin myöntämiselle.

Kun suurin osa Liigalisenssikomitean yksilöimistä perusteluista on hylätty riittämättöminä ja jäljelle jäävät perustelut eivät näkemykseni mukaan täytä kohdan 6.9 edellyttämää hakijakohtaista näyttökynnystä, katson, että Liigalisenssikomitea on ylittänyt harkintavaltansa. Hyväksyn Ketterän valituksen liigalisenssiehtojen kohdan 6.9 osalta. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta asian lopputulokseen, koska olen muilta osin oikeusturvalautakunnan ratkaisusta ilmenevällä kannalla.

Vakuudeksi

Jukka Loiva