34/2026 Jalkapallo - Kurinpitoasia

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 34/2026
1.9.2026                                  
Diaarinro 22/2026

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n kurinpitovaliokunnan 13.5.2026 antama päätös nro 15/2026

ASIA

Kurinpitoasia

MUUTOKSENHAKIJA
X

KUULTAVA
Suomen Palloliitto ry           

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) kurinpitovaliokunta on määrännyt valituksen kohteena olevalla päätöksellään Pallokerho 35 ry:n (PK-35) entiselle toiminnanjohtajalle X:lle kurinpidollisen varoituksen Palloliiton rangaistusmääräysten kohdan 2.3. mukaisesta epäasiallisesta käytöksestä.

Kurinpitovaliokunnan päätöksen mukaan X:n syyksi luettu epäasiallinen menettely on perustunut kolmeen eri tilanteeseen: huhtikuussa 2024 tapahtuneeseen kenttätilanteeseen, sitä pari viikkoa myöhemmin seuranneeseen keskusteluun naisten joukkueen pukukopissa sekä PK-35:n toimistolla 20.10.2025 käytyyn keskusteluun. Tämän lisäksi kurinpitovaliokunta on katsonut, että X:n kirosanoja, vähättelyä ja joukkueen arvon kyseenalaistamista sisältänyt kielenkäyttö oli ylittänyt hyväksyttävän vuorovaikutustavan rajat.

VALITUS PERUSTEINEEN

X on valituksessaan vaatinut, että Urheilun oikeusturvalautakunta kumoaa valituksen kohteena olevan päätöksen ja poistaa X:lle määrätyn kurinpidollisen varoituksen. Hän on lisäksi vaatinut, että oikeusturvalautakunta velvoittaa Palloliiton korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 6 444,43 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta lukien ja että valitusmaksu palautetaan.

Palloliiton ilmoitus olisi ensinnäkin tullut jättää kokonaan käsittelemättä, koska sitä ei ollut tehty rangaistusmääräysten mukaisessa määräajassa eikä asian käsittelylle ollut muutoinkaan painavaa tai erityistä syytä. Toiseksi asiassa esitetty näyttö ei ylitä kurinpitoseuraamuksen edellyttämää näyttökynnystä. Päätös perustuu pitkälti jälkikäteen laadittuihin pelaajalausuntoihin, joiden välillä on olennaisia samankaltaisuuksia, osin sanatarkasti yhteneviä kohtia, kuulopuhetta sekä epäselvyyksiä tapahtuma-ajankohdista, sanamuodoista, henkilöistä ja asiayhteydestä. Kirosanojen osalta on lisäksi huomattava, ettei niitä yhtä yksittäisen pelaajan muista poikkeavaa lausuntoa lukuun ottamatta ole edes väitetty käytetyn kuin yhdessä yksittäisessä tilanteessa.

Vähättelyä ja joukkueen arvon kyseenalaistamista koskevilta osin kurinpitovaliokunta on puolestaan jättänyt arvioimatta sen olennaisen seikan, että väitteissä ei ole ollut kysymys X:n omista henkilökohtaisista mielipiteistä naisten joukkueesta. Siltä osin kuin keskusteluissa on käsitelty joukkueen asemaa, arvoa, kustannuksia tai merkitystä seuralle, X on viestinyt seuran taloudellisia realiteetteja, hallituksen painotuksia ja seurassa vallinnutta päätöksentekotilannetta. Näiden seikkojen esiin tuominen ei sellaisenaan osoita, että X olisi itse vähätellyt joukkuetta tai kyseenalaistanut sen arvoa kurinpitomääräysten tarkoittamalla tavalla. Asiassa on lisäksi olennaista erottaa toisistaan PK-35:n naisten joukkueen pelaajien kokema turhautuminen ja tyytymättömyys seuran päätöksiin, joukkueen asemaan ja seuran viestintään sekä X:n henkilökohtainen kurinpidollinen vastuu. Pelaajien kokemus joukkueensa asemasta on voinut olla aito. Kurinpitomenettelyssä ei kuitenkaan arvioida sitä, oliko PK-35:n hallituksen päätöksenteko ollut onnistunutta, oliko naisten joukkueen asema seurassa tyydyttävä tai oliko seuran viestintä pelaajien näkökulmasta hyvää. Arvioitavana on vain se, onko X:n henkilökohtainen menettely luotettavasti näytettynä täyttänyt kurinpitorikkomuksen tunnusmerkistön.

Asiaa ei olisi tullut lankaan ottaa käsiteltäväksi

Palloliiton ilmoitus olisi tullut jättää tutkimatta määräajan laiminlyönnin perusteella.

Palloliiton rangaistusmääräysten kohdan 5.2 mukaan muu kuin kohdassa 5.1 tarkoitettu henkilö voi tehdä tarkoin yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta, ja ilmoitus on toimitettava kirjallisesti asianomaiselle kurinpitoelimelle viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi.

Kurinpitovaliokunta on katsonut, että epäilty rikkomus oli tullut ilmi lopullisesti 17.2.2026, kun Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry oli ilmoittanut, ettei se ota asiaa tutkittavakseen. Tämä tulkinta on virheellinen. Epäilty rikkomus ei tullut Palloliiton tietoon vasta silloin, kun SUEK ilmoitti jättävänsä asian tutkimatta. SUEK:n ratkaisu ei ollut rikkomuksen ilmitulo, vaan kannanotto siihen, ettei SUEK katsonut asiassa olevan perusteita edetä vakavaa epäeettistä käyttäytymistä koskevassa menettelyssä. Asian ilmitulon kannalta ratkaisevaa on se, milloin Palloliitolla oli tieto epäillystä menettelystä ja sitä koskevasta aineistosta.

Palloliitolla on viimeistään 4.2.2026, saatuaan ilmoituksen tehneeltä henkilöltä syytöksiä koskevan lisäselvityksen ja pelaajalausunnot, ollut käytössään se aineisto, johon kurinpitovaliokunnalle tehty ilmoitus perustui. Kurinpitovaliokunnalle ilmoitus on kuitenkin tehty vasta 23.2.2026 eli lähes kolmen viikon kuluttua mainitusta ajankohdasta. Rangaistusmääräysten kohdan 5.2 yhden viikon määräaika on siten laiminlyöty.

Rangaistusmääräysten kohta 5.2 on sanamuodoltaan selvä. Määräaika alkaa kulua rikkomuksesta tai siitä, kun rikkomus on tullut ilmi. Se ei ala kulua siitä, kun toinen toimielin päättää, ettei se ota asiaa tutkittavakseen.

Painavan tai erityisen syyn puuttuminen

Toiseksi asiassa ei ole ollut rangaistusmääräysten kohdan 5.2.mukaista painavaa tai erityistä syytä käsitellä sen paremmin myöhässä tehtyä ilmoitusta kuin kohdan 5.2 perusteella ajoissakaan tehtyä ilmoitusta. Kurinpitovaliokunta on perustellut asian käsittelyä muun muassa väitteiden vakavuudella, sillä että väitetty menettely olisi kohdistunut useaan pelaajaan, sillä että tapahtumia olisi ollut useita kahden kauden aikana, mahdollisesti rasistisilla ilmaisuilla sekä asian saamalla julkisuudella. Tällainen perustelu ei riitä.

Pelkkä vakavanluonteinen väite ei muodosta painavaa tai erityistä syytä, jos aineisto ei objektiivisesti tue väitettä vakavasta sääntörikkomuksesta. On huomattava, että esimerkiksi SUEK on saman aineiston perusteella katsonut, ettei asiassa ole ollut sellaisia tilanteita, joita olisi pidettävä kurinpitomääräysten tarkoittamana yksilöön kohdistuneena vakavana epäeettisenä käyttäytymisenä tai vakavana rikkomuksena. Vaikka SUEK:n ratkaisu ei sido kurinpitovaliokuntaa eikä oikeusturvalautakuntaa, sillä on kuitenkin merkittävä todistusarvo painavan tai erityisen syyn olemassaoloa käsiteltävänä olevassa asiassa arvioitaessa.

Toiseksi kurinpitovaliokunta itse päätyi siihen, ettei asiassa ollut näytetty vakavaksi aina katsottavaa rangaistusmääräysten kohdan 2.10 mukaista rasistista käytöstä. Jos väitteiden vakavuus perustuu mahdollisesti rasistisiin ilmaisuihin, mutta lopputuloksena todetaan, ettei rasistista käytöstä ole näytetty, painavan syyn arviointia ei voida perustaa samaan vakavuusolettamaan.

Kolmanneksi kurinpitovaliokunnan viittaus kahden kauden ajan jatkuneeseen menettelyyn on liioitteleva. Päätöksen lopulliseksi perusteeksi jäävät vain kolme tapahtumakokonaisuutta: huhtikuun 2024 kenttätilanne, noin viikko tai kaksi myöhemmin käyty pukukoppikeskustelu sekä lokakuun 2025 toimistokeskustelu.

Neljänneksi asian julkisuus ei voi muodostaa painavaa tai erityistä syytä.

Kurinpitomenettelyn edellytysten tulee perustua sääntöihin ja näyttöön, ei siihen, kuinka paljon asia on saanut mediahuomiota. Julkisuus voi korostaa tarvetta huolelliseen arviointiin, mutta se ei voi korvata määräaikasäännöstä, näyttökynnystä tai käsittelyn edellytyksiä.

Rangaistusmääräysten kohtaa 5.4 ei voida käyttää tässä tilanteessa, koska mainittu koskee tilanteita, joissa rikkomus on tullut kurinpitoelimen tietoon ilman että siitä olisi tehty ilmoitusta tai raporttia. Tässä asiassa ilmoitus on tehty. Siksi asiaa on arvioitava kohdan 5.2 mukaan, eikä kohtaa 5.4 voida käyttää määräaikasäännöksen kiertämiseen.

Näytön arvioinnin virheellisyys

Kurinpitovaliokunnan päätöksen kolmas ja keskeinen virheellisyys liittyy näytön arviointiin. Vaikka ilmoitus olisi voitu tutkia, edellytyksiä kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole ollut. Kurinpitovaliokunnan X:n syyksi lukemat tapahtumat eivät yksittäin tai yhdessä arvioituina täytä Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisen epäasiallisen käytöksen tunnusmerkistöä.

Päätöksen keskeisenä perusteena olevien jälkikäteen laadittujen pelaajalausuntojen todistusarvoa heikentävät erityisesti tapahtumista kulunut pitkä aika, lausuntojen keskinäinen samankaltaisuus, osin sanatarkasti toistuvat kohdat, kuulopuhe, sanamuotojen vaihtelu, lausuntojen väliset ristiriidat sekä tapahtumien asiayhteyden epäselvyys. Kurinpitovaliokunta on itsekin todennut, ettei pitkän ajan kulumisen jälkeen ole uskottavaa muistaa täsmällisiä lauserakenteita ja ettei yksittäisten ilmaisujen tarkempi sisältö tai asiayhteys ole todennettavissa. Tästä huolimatta valiokunta on katsonut samojen ilmausten käytön ja merkityksen riittävällä varmuudella näytetyksi. Päätös perustuu olennaisesti jälkikäteen laadittuihin lausuntoihin, joiden välillä on merkittäviä samankaltaisuuksia, osin sanatarkasti yhteneviä kohtia, keskinäisiä ristiriitoja ja epäselvyyksiä tapahtuma-ajankohdista, henkilöistä, sanamuodoista ja asiayhteyksistä.

Toisin kuin kurinpitovaliokunta päätöksessään katsoo, tällainen samansisältöisyys ei vahvista lausuntojen todistusarvoa, vaan heikentää sitä. Jos usealla lausunnonantajalla on olennaisilta osin sama teksti, samankaltaisuudesta ei voida päätellä useiden toisistaan riippumattomien muistikuvien olemassaoloa. Päinvastoin se osoittaa, että lausunnot ovat ainakin osittain yhteisesti valmisteltuja tai toistensa pohjalta laadittuja.

Lausuntojen ongelmana ei kuitenkaan ole ainoastaan niiden keskinäinen samankaltaisuus. Niissä on myös olennaisia eroja juuri niissä kohdissa, joihin kurinpitovaliokunta on X:n syyksilukemisen perustanut. Huhtikuun 2024 kenttätilanteen osalta lausunnot eroavat siinä, kenelle väitetyt ilmaisut kohdistettiin, mitä tarkalleen sanottiin ja oliko kyse X:n keskustelusta kapteenin kanssa vai koko joukkueelle suunnatusta huutamisesta. Osa tiedoista perustuu lisäksi siihen, mitä joku toinen on kertonut. Pukukoppikeskustelun osalta lausunnot eroavat sekä käytettyjen ilmaisujen että tapahtumien ajankohtien suhteen.

Näytön arvioinnin ongelmallisuutta korostaa se, että Palloliiton ilmoituksessa ja pelaajalausunnoissa on esitetty suuri määrä väitteitä, jotka koskevat muun muassa seuran taloudellista tilannetta, harjoitusolosuhteita, tukihenkilöstöä, varusteita, budjettia, ulkomaalaispelaajia, sarjapaikan luovuttamista ja naisten joukkueen yleistä asemaa seurassa. Kurinpitovaliokunta on itsekin katsonut, etteivät nämä väitteet muodosta rangaistusmääräysten mukaista rikkomusta. Tästä huolimatta juuri tällaiset seikat näyttävät kuitenkin muodostaneen taustan, jota vasten muutamia yksittäisiä ja riitaisia tilanteita ja ilmaisuja on arvioitu.

Kurinpitovaliokunta on antanut ratkaisevaa merkitystä yksittäisille väitetyille sanoille ja ilmaisuille, vaikka se on samalla todennut, ettei niiden tarkempi asiayhteys ole todennettavissa. Tämä johtaa virheelliseen näytön arviointiin. Kurinpitovaliokunta on esimerkiksi virheellisesti katsonut, että ”terroristijärjestö”, ”siirtolainen” ja ”tää ei ole mikään Afrikka” ovat asiayhteydestä riippumatta epäasiallisia. Kysymys ei ole ilmaisuista, joiden käyttäminen olisi jonkin voimassa olevan sosiaalisen tai muun normiston perusteella sui generis epäasiallista. Kun asiayhteys jää epäselväksi, epäselvyys on ratkaistava kurinpitomenettelyn kohteena olevan hyväksi. Kurinpitoseuraamusta ei voida perustaa siihen, että myöhemmin samaan kertomukseen liitetään yksittäisiä sanapätkiä, joiden tarkkaa sisältöä, kohdentumista tai merkitystä ei voida luotettavasti todentaa.

Kun kurinpidollisesti merkityksettömiä tai normaaliin seuratoimintaan kuuluvia ratkaisuja yhdistetään pitkän ajan kuluttua muisteltuihin ja asiayhteydestään irrotettuihin ilmaisuihin, syntyy helposti vaikutelma järjestelmällisestä epäasiallisesta toiminnasta. Vaikutelma ei kuitenkaan ole näyttöä. Jos mikään yksittäinen tapahtuma ei luotettavasti osoita rangaistusmääräysten tarkoittamaa epäasiallista käytöstä, tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä kokoamalla tapahtumien ympärille muuta tyytymättömyyttä ja seuran toimintaan kohdistunutta pettymystä.

Merkityksellisen ja merkityksettömän aineiston erottelun merkitys korostuu, koska päätöksellä on X:lle huomattavia tosiasiallisia seurauksia. Kysymys on jalkapalloammattilaisesta, jonka työmahdollisuudet ovat olennaisesti sidoksissa hänen maineeseensa ja asemaansa jalkapalloyhteisössä. Vaikka seuraamus on muodollisesti varoitus, päätös voi käytännössä vaikuttaa ratkaisevasti hänen mahdollisuuksiinsa toimia alalla. Juuri siksi kurinpitoseuraamuksen tulee perustua selvästi yksilöityyn ja luotettavasti näytettyyn menettelyyn, ei kielteiseen kokonaiskuvaan, joka muodostuu sellaisista seikoista, joita valiokuntakaan ei ole pitänyt rangaistavina.

Näytön arvioinnin virheellisyyttä korostaa lisäksi se, että kurinpitovaliokunnan X:n syyksi menettely painottuu olennaisesti huhtikuun 2024 tapahtumakokonaisuuteen, joka oli seuran tiedossa ja käsiteltiin jo tuoreeltaan ilman seuraamuksia. Päätöksessä epäasialliseksi katsotuista tapahtumista ainoastaan 20.10.2025 käyty toimistokeskustelu sijoittuu myöhempään ajankohtaan.

Pelaajien kokemus seuran toiminnan epäoikeudenmukaisuudesta on muuttunut näytöksi X:n henkilökohtaisesta epäasiallisesta käytöksestä. Asiayhteydestä irrotetut ilmaisut ovat muodostuneen kokonaiskuvan perusteella tulleet tulkituksi epäasialliseksi, vaikka oikeassa asiayhteydessä kysymys on ollut tilanteeseen nähden perustellusta viestinnästä. 

Kurinpitovaliokunnan epäasialliseksi katsoma menettely jakautuu kolmeen tapahtumakokonaisuuteen: a) huhtikuun 2024 kenttätilanteeseen, b) sitä seuranneeseen pukukoppikeskusteluun sekä c) 20.10.2025 toimistokeskusteluun. Yksikään näistä tapahtumista ei kuitenkaan asiayhteydessään arvioituna täytä Palloliiton rangaistusmääräysten kohdan 2.3 mukaista epäasiallisen käytöksen tunnusmerkistöä.

Huhtikuun 2024 kenttätilanne oli turvallisuus- ja johtamistilanne, johon suhteutettuna X:n käytös on ollut perusteltu. Kyseessä ei ollut naispelaajien ajaminen pois kentältä, vaan X pyrki ainoastaan saamiensa ohjeiden mukaisesti turvaamaan junioripelaajien harjoittelun jatkumisen ja turvallisuuden naisjoukkueen päävalmentajan ollessa yhteistyöhaluton. X ei ollut missään vaiheessa perumassa heidän harjoituksiaan tai heittämässä heitä pois kentältä vaan ainoastaan pyytänyt joukkueen kapteenia keräämään pelaajansa siten, että junioreilla olisi pieni turvallinen harjoitusalue. X ei ole tullut huutamaan tai ylipäänsä edes kohdistanut sanojaan koko joukkueelle.

Kenttätilannetta koskevat väitteet eivät muodosta yhtenäistä tai luotettavaa tapahtumakuvausta. Osa lausunnoista kuvaa X:n puhuneen kapteenille, osa koko joukkueelle. Osa lausunnoista väittää X:n puhuneen siitä, ettei “ketään” kiinnosta naisten joukkue, osa taas siitä, ettei “seuraa” kiinnosta. Osa ei mainitse tällaisia vähättelyilmaisuja lainkaan. Osa tiedoista perustuu toisten kertomaan. Yksittäinen kirosana kärjistyneessä kenttäturvallisuustilanteessa ei myöskään sellaisenaan muodosta Palloliiton rangaistusmääräysten mukaista kurinpidollista epäasiallista käytöstä. Kurinpitoseuraamus edellyttää enemmän kuin yksittäistä voimakasta sanaa riitaisassa ja kiireellisessä tilanteessa, jossa toiminnanjohtaja pyrki varmistamaan pienten junioripelaajien turvallisen harjoittelun.

Huhtikuun 2024 kenttätilannetta seuranneen pukukoppikeskustelun ilmaisut on irrotettu asiayhteydestään. Kurinpitovaliokunta on katsonut näytetyksi, että X olisi käyttänyt ilmaisuja “terroristijärjestö”, “siirtolainen” ja “tää ei ole mikään Afrikka”. Valiokunta on todennut, että näiden ilmaisujen tarkempi asiayhteys on jäänyt epäselväksi, mutta pitänyt tällaisten ilmaisujen käyttämistä asiayhteydestään riippumatta rangaistavana. Tällainen päättely ei täytä kurinpitoseuraamuksen edellyttämää näyttökynnystä.

Huhtikuun 2024 kenttätilanteen jälkeen X meni pelaajien pyynnöstä pukukoppiin keskustelemaan tilanteesta ja seuran taloudellisista realiteeteista. Keskustelu käytiin olennaisilta osin englanniksi, koska joukkueessa oli ulkomaalaisia pelaajia. X ei kutsunut naisten joukkuetta terroristijärjestöksi eikä varsinkaan siinä merkityksessä, että hän olisi rinnastanut pelaajat rikolliseen tai väkivaltaiseen toimintaan. Kyse oli vertauksesta seuran sisäiseen hajanaisuuteen ja toimintakulttuuriin. Ilmaus on jälkikäteen irroitettu asiayhteydestään.

Myöskään sana ”siirtolainen” ei sellaisenaan ole haukkumasana. X ei ole haukkunut ketään siirtolaiseksi eikä viitannut pelaajien taustaan loukkaavassa tarkoituksessa. Kyse oli ehkä hieman kömpelösti ilmaistusta vertauksesta, jonka tarkoituksena oli kuvata sopeutumista yhteisön sääntöihin ja taloudellisiin realiteetteihin. Jos tai kun asiayhteys jää epäselväksi, epäselvyys on ratkaistava kurinpitomenettelyn kohteena olevan hyväksi.

Myös “tää ei ole mikään Afrikka” -väitettä on arvioitava asiayhteydessä. X:n tarkoituksena oli edellä kuvatun ajatuskulun yhteydessä kuvata sitä, että Suomeen tai suomalaiseen seuraympäristöön tulevan henkilön on toimittava tämän toimintaympäristön sääntöjen, käytäntöjen ja reunaehtojen mukaisesti riippumatta siitä, mistä maasta hän on tullut. Hän käytti Afrikkaa esimerkkinä kansainvälisestä liikkumisesta ja siitä, että eri maissa, yhteiskunnissa ja kulttuureissa on erilaisia toimintatapoja, joita ei voida sellaisenaan siirtää toiseen toimintaympäristöön. Tarkoituksena ei ollut esittää Afrikasta tai afrikkalaistaustaisista ihmisistä halventavaa yleistystä eikä kohdistaa lausumaa kehenkään pelaajaan hänen ihonvärinsä, syntyperänsä, kansallisen tai etnisen alkuperänsä perusteella. Ilmaisulla X pyrki kuvaamaan sitä, että Suomessa ja suomalaisessa seurassa toimittaessa on noudatettava niitä sääntöjä, rakenteita ja taloudellisia reunaehtoja, joiden varassa toiminta on järjestetty. Kyse voi olla jälkikäteen arvioituna epäonnistuneesta vertauksesta, mutta ei rasistisesta tai pelaajiin heidän taustansa perusteella epäasiallisesti kohdistetusta lausumasta.

Kurinpitovaliokunnan päättely on käytettyjen ilmaisujen arvioinnin osalta myös sisäisesti ristiriitainen. Valiokunta on yhtäältä katsonut, ettei X:n ole näytetty tarkoittaneen solvata ketään rodun, ihonvärin, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella. Toisaalta valiokunta on pitänyt samoja, asiayhteydeltään epäselviksi jääneitä ilmaisuja asiayhteydestä riippumatta epäasiallisina ja loukkaavina. Jos rasistista tarkoitusta, kohdistamista tai asiayhteyttä ei ole näytetty, ilmaisujen merkitys riippuu ratkaisevasti juuri siitä asiayhteydestä, jonka valiokunta on itse todennut jääneen epäselväksi. Tällaisessa tilanteessa näihin samoihin ilmaisuihin ei voida perustaa kurinpitoseuraamusta myöskään rangaistusmääräysten kohdan 2.3 nojalla.

Toimistokeskustelu 20.10.2025 oli molemmin puolin kärjistynyt riitatilanne, jota koskevat lausunnot ovat ristiriitaisia. Kurinpitovaliokunta on tältäkin osin irrottanut yksittäiset sanat tilanteen kokonaisuudesta. X:n näkökulmasta oli selvää, että naisjoukkueen kapteeni oli antanut hänelle erilaisen viestin ulkomaalaispelaajien hankinnan osalta kuin mitä pelaajille oli hänen taholtaan myöhemmin

kerrottu. Jos X on tässä yhteydessä käyttänyt ilmaisua “käärme” tai “valehtelija”, se liittyi välittömästi tähän ristiriitaan eikä ollut irrallinen pelaajaan kohdistettu nöyryyttävä nimittely. Kurinpitovaliokunta ei ole arvioinut riittävästi sitä, millaisia syytöksiä X:n itseensä kohdistettiin ja mikä oli pelaajien oma rooli tilanteen kärjistymisessä.

Kurinpitovaliokunnan ratkaisun ajallinen asetelma on poikkeuksellisen ongelmallinen.

X:n syyksi luettu menettely perustuu pääosin huhtikuun 2024 tapahtumakokonaisuuteen: kenttätilanteeseen ja sitä noin 1–2 viikkoa myöhemmin seuranneeseen pukukoppikeskusteluun. Päätöksessä epäasialliseksi katsotuista tapahtumista ainoastaan 20.10.2025 käyty toimistokeskustelu, eli erään pelaajan jatkosopimusta koskeva ilmoitus sekä toista pelaajaa koskevat “käärme”- ja “valehtelija”-väitteet, sijoittuvat myöhempään ajankohtaan. Muut syyksiluetut epäasiallisiksi katsotut lausumat liittyvät huhtikuun 2024 tapahtumakokonaisuuteen. Mainitut tapahtumat käsiteltiin seurassa ja sen hallituksessa tuoreeltaan. Tapahtumien jälkeen ei katsottu olevan perusteita varoituksen antamiselle eikä X:n työsuhteen päättämiselle koeajalla. Jos huhtikuun 2024 tapahtumia ei tuolloin, tapahtumien ollessa tuoreita ja asianosaisten muistikuvien välittömiä, pidetty seurassa edes koeajalla työsuhteen päättämisen tai varoituksen arvoisina, on perusteltua kysyä, millä perusteella samat tapahtumat voidaan yli puolitoista vuotta myöhemmin arvioida Palloliiton rangaistusmääräysten rikkomukseksi jälkikäteen laadittujen, osin yhdenmukaistettujen ja asiayhteydestään irrotettujen pelaajalausuntojen perusteella.

Kurinpitoseuraamuksen määrääminen tällaisessa asetelmassa merkitsee käytännössä sitä, että tuoreeltaan seuraamuksettomaksi jäänyt ja sittemmin SUEK:issakin tutkintakynnyksen alle jäänyt huhtikuun 2024 tapahtumakokonaisuus on jälkikäteen rakennettu kurinpitomääräysten rikkomukseksi. Tämä on tapahtunut myöhemmän seurakriisin, naisten yhdenmukaistuneiden joukkueen lausuntojen tulevaisuutta valossa. Tällaiseen pettymyksen ja jälkikäteiseen kokonaiskertomukseen ei voida perustaa päätöstä, joka tosiasiallisesti vaarantaa jalkapalloammattilaisen maineen ja työmahdollisuudet.

Kurinpitovaliokunta on pitänyt menettelyn moitittavuutta lisäävänä seikkana sitä, ettei kyse olisi ollut yksittäisestä harkitsemattomasta ilmaisusta, vaan useammassa tilanteessa toistuneesta menettelystä. Tämä johtopäätös on selvästi ylimitoitettu. Kyse on ollut kolmesta yksittäisestä tilanteesta.

Kuten edellä on todettu, pelaajien kokema epäoikeudenmukaisuus on liittynyt pitkälti seuran naisten joukkueen resursointiin, valmennusjärjestelyihin, harjoitusolosuhteisiin, budjettiin, varusteisiin ja lopulta liigalisenssin luovuttamiseen Gnistanille. Nämä ratkaisut eivät olleet X:n henkilökohtaisia päätöksiä, vaan ne

kuuluivat seuran hallituksen toimivaltaan tai vähintään hallituksen hyväksymään kokonaisuuteen. X on ollut pelaajille näkyvä henkilö, koska hän toimi toiminnanjohtajana ja viesti päätöksistä. Juuri siksi tyytymättömyys on henkilöitynyt häneen. Henkilöityminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kurinpidollinen vastuu.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Palloliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja asianosaiset määrätään pitämään lautakuntakulut vahinkonaan.

Kurinpitovaliokunta on arvioinut asiaa, mukaan lukien sen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, käytettävissään olevan kattavan aineiston perusteella seikkaperäisesti ja tehnyt johtopäätöksensä harkintavaltansa puitteissa. Palloliiton näkemyksen mukaan päätös seuraamuksineen on ollut perusteltu eikä sitä ole aihetta muuttaa. Valittajalle määrätty seuraamus, joka on ollut rangaistusasteikon lievin, on siis ollut myös hänen syykseen luettuun moitittavaan menettelyyn nähden varsin lievä.

Palloliitto pitää huolestuttavana, että X ei edelleenkään tunnista menettelyssään tai kielenkäytössään epäasiallisia piirteitä. X:n syyksi on luettu useita tekoja eri tilanteissa, joissa hän on käyttäytynyt valta-asemassaan epäasiallisesti suhteessa nuoriin pelaajiin muun muassa kiroilemalla sekä käyttämällä loukkaavaa ja vähättelevää kieltä. Valituksessa X:n epäasiallinen menettely esitetään pitkälti asiayhteydestä irrotettuna sekä haastavien olosuhteiden ja seuran rakenteiden pakottamana hyväksyttävänä toimintana. Palloliitto korostaa, että mahdolliset seuran taloudelliset haasteet, hallituksen linjaukset, junioritoiminnan harjoitusvuorot, muiden henkilöiden kommentit tai vastaavat valituksessa esitetyt seikat eivät missään tilanteessa oikeuta epäasiallista kielenkäyttöä tai käyttäytymistä, vaan seuran johtavalta toimihenkilöltä edellytetään asemansa mukaista asiallista ja kunnioittavaa viestintää kaikissa olosuhteissa. Asian arvioinnissa on keskeistä, miltä menettely objektiivisesti arvioiden on näyttänyt, ei se, miten X itse sitä jälkikäteen selittää.

VASTASELITYS

X on antanut vastaselityksen asiassa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Asiassa on X:n valituksen johdosta arvioitavana ensinnäkin se, onko Palloliiton kurinpitovaliokunta voinut käsitellä asian kurinpitoasiana. Siinä tapauksessa, että asian käsittelylle kurinpitovaliokunnassa katsottaisiin olleen edellytykset, oikeusturvalautakunnan arvioitavana on kysymys siitä, onko X:n näytetty menetelleen kurinpitoseuraamuksen määräämiseen oikeuttavalla epäasiallisella tavalla ja onko X:lle määrätty seuraamus oikeasuhtainen ja kohtuullinen.

Sovellettavat säännöt ja määräykset

Kuten kurinpitovaliokunta on todennut, tutkittavana oleva X:n menettely on tapahtunut vuosina 2024 ja 2025. Vuosien 2024 ja 2025 rangaistusmääräykset ovat olleet sisällöiltään identtiset. Tapaukseen sovelletaan siten vuonna 2024 ja 2025 voimassa olleita kurinpitosääntöjä, elleivät vuonna 2026 voimaan tulleet määräykset johda kurinpidon kohteena olevan kannalta lievempään lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tämän tapauksen kannalta relevantit säännökset ovat myös vuoden 2026 määräyksissä samansisältöiset.

Jalkapallon rangaistusmääräysten kohdan 1 mukaan Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten alaisia ovat jäsenseurat ja niiden hallitusten ja johtokuntien ja näiden asettamien elinten jäsenet ja toimihenkilöt, erotuomaritarkkailijat ja delegaatit sekä jäsenseurojen jäsenet sekä ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat kirjallisesti sitoutuneet noudattamaan näitä määräyksiä tai ovat lunastaneet Palloliiton peli- tai korttelipassin tai rekisteröityneet harrastajiksi, sekä ne henkilöt, jotka on merkitty ottelupöytäkirjaan tai ovat pelanneet kyseisessä ottelussa tai ovat ottelussa vaihtopelaajina, joukkueen toimihenkilöinä tai toimineet erotuomarina. 

Kohdan 2.3 mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa tai -ottelussa, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäasiallisesti, epäurheilijamaisesti, väkivaltaisesti tai lainvastaisesti tai pelaa raa’alla tavalla.

Rangaistusmääräysten kohdan 3.1.1. mukaan kurinpidollinen varoitus on eräs mahdollinen rangaistuslaji.

Rangaistusmääräysten kohdan 5.1 mukaan virallisen raportin ottelutapahtumista voi tehdä vain ottelun erotuomarit, tarkkailija, delegaatti tai kurinpitovaliokunnan tai sen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erikseen hyväksymä puolueeton henkilö.

Kohdan 5.2. mukaan muu kuin kohdassa 5.1. mainittu henkilö voi tehdä tarkoin yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on toimitettava kirjallisesti asianomaiselle kurinpitoelimelle viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Tällainen ilmoitus voidaan käsitellä asianomaisessa kurinpitoelimessä ainoastaan painavasta tai erityisestä syystä.

Kohdan 5.4. mukaan painavasta tai erityisestä syystä voidaan asianomaisen kurinpitoelimen tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia.

Asian kurinpitovaliokunnassa käsittelemisen edellytykset

Tässä asiassa on riidatonta, että asia on kurinpitovaliokunnassa tullut vireille Palloliiton sinne 23.2.2026 tekemän ilmoituksen perusteella. Asiassa on siten ensin arvioitava, onko asia voitu käsitellä rangaistusmääräysten kohdan 5.2 perusteella.

Palloliiton edellä kuvattujen rangaistusmääräysten kohdan 5.2 mukaan muun kuin kohdassa 5.1 tarkoitetun tahon ilmoituksen tutkimisen edellytyksenä on, että 1) ilmoitettu rikkomus on yksilöity tarkoin, 2) ilmoitus on tehty kirjallisesti, 3) ilmoitus on toimitettu kurinpitoelimelle viikon kuluttua rikkomuksesta tai sen ilmitulosta ja että 4) ilmoituksen käsittelemiselle on painava tai erityinen syy. Oikeusturvalautakunta toteaa valituksen ja vastauksen sekä muiden asiakirjojen perusteella olevan selvää, että ensimmäinen vaatimus tässä asiassa täyttyy. Riidatonta lisäksi on, että edellytyksistä toinen on täyttynyt. Oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi siten jää ilmoituksen oikea-aikaisuuden sekä mahdollisesti myös painavan tai erityisen syyn olemassaolon arviointi.

Riidatonta on, että Palloliiton ilmoituskanavalle tehtiin X:n menettelyä koskeva ilmoitus 6.11.2025, jolloin Palloliiton on katsottava tulleen tietoiseksi tapahtumista ainakin jollain tasolla. Tämän jälkeen Palloliitto oli käynyt läpi ja selvittänyt tapahtumia pyytäen muun ohessa tammikuussa 2026 ilmoituksen tehneeltä henkilöltä lisäselvitystä tapahtumista. Pyydetty lisäselvitys, mukaan lukien suuri määrä pelaajalausuntoja, oli saapunut 4.2.2026. SUEK oli 17.2.2026 ilmoittanut, ettei lisäaineisto muuttanut sen aiempaa päätöstä eikä asiassa ollut perusteita SUEK:n tutkinnalle. Palloliiton edustaja oli vasta tämän jälkeen, 23.2.2026, tehnyt asiaa koskevan kurinpitoseuraamuksen määräämiseen johtaneen ilmoituksen kurinpitovaliokunnalle.

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa tulleen selvitetyksi, että Palloliitolla on viimeistään 4.2.2026 ollut käytössään se aineisto, johon kurinpitovaliokunnalle sittemmin tehty ilmoitus on perustunut. Sillä seikalla, mitä toinen asiaa tutkinut elin on päättänyt ja milloin, ei voida katsoa olevan merkitystä rangaistusmääräysten mainitun kohdan mukaisen määräajan alkamisen ajankohtaa arvioitaessa. Rangaistusmääräysten kohdan 5.2. mukainen oikea-aikainen ilmoitus olisi siten tullut tehdä viimeistään 11.2.2026. Ilmoitus on kuitenkin tehty vasta 23.2.2026 eli lähes kolmen viikon kuluttua rikkomuksen ilmitulon ajankohdasta. Ilmoitusta ei siten ole tehty rangaistusmääräysten kohdan 5.2. tarkoittamalla tavalla yhden viikon kuluessa rikkomuksen ilmitulosta, eikä edellytyksiä ilmoituksen tutkimiselle rangaistusmääräysten kohdan 5.2. nojalla ole ollut.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että rangaistusmääräysten kohta 5.4. mahdollistaa kuitenkin painavasta tai erityisestä syystä määräajasta riippumattoman asian käsittelyn silloinkin, kun rikkomuksesta ei ole tehty ilmoitusta tai raporttia. Kurinpitolautakunta on katsonut, että sillä on ollut paitsi rangaistusmääräysten kohdan 5.2., myös kohdan 5.4. nojalla oikeus käsitellä asia ja määrätä kurinpitoseuraamus. X on puolestaan katsonut, ettei viimeksi mainittu määräyskohta tule lainkaan arvioitavaksi tilanteessa, jossa asiasta on tehty ilmoitus ja johon kohta 5.2. siten soveltuu.

Oikeusturvalautakunta on niin ikään jalkapallon kurinpitomenettelyä koskeneessa ratkaisussaan UOL 29/2022 todennut, että tilanteessa, jossa ottelutapahtumia koskenut kurinpitoasia oli tullut vireille ulkopuolisen henkilön, tuossa tapauksessa ottelun katsojan, Palloliitolle tekemällä ilmoituksella, sen arviointi, oliko asia voitu käsitellä Palloliiton kurinpitoelimessä, oli tehtävä nimenomaan liiton rangaistussääntöjen 5 §:n 2 momentin säännön perusteella. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tällä toteamuksella ei kuitenkaan voida katsoa tarkoitetun sitä, ettei rangaistusmääräysten kohta 5.4. voisi koskaan olla merkityksellinen tilanteessa, jossa kurinpitomenettelyn kohteeksi tulleesta asiasta on tehty sanotunlainen ilmoitus.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt käsillä oleva tapaus eroaa edellä mainitun ratkaisun UOL 29/2022 tilanteesta siinä suhteessa, että kurinpitomenettelyn kohteeksi saatetussa X:n menettelyssä ei ole ollut kyse ottelutapahtumista eikä ylipäänsä sellaisesta ottelun yhteydessä tapahtuneesta tilanteesta, jota rangaistusmääräysten kohdat 5.1 ja 5.2. sanamuotonsa mukaisesti koskevat, vaan kysymys on ollut X:n pidemmän aikavälin epäasialliseksi väitetystä käyttäytymisestä. Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asian käsittelyyn kurinpitovaliokunnassa johtaneessa Palloliiton edustajan viestissä ei sanamuotonsa mukaisesti ole myöskään ollut kysymys varsinaisesta rikkomusta koskevasta ilmoituksesta rangaistusmääräysten kohdan 5.2. merkityksessä vaan enemmänkin asian saattamisesta kurinpitovaliokunnan tietoon kohdassa 5.4. tarkoitetuin tavoin.  Oikeusturvalautakunta katsoo, että rangaistusmääräysten sanamuoto mahdollistaa sellaisen tulkinnan, että nyt käsillä olevan kaltainen asia voidaan tutkia määräajoista riippumatta kohdan 5.4. nojalla. Tällöin edellytyksenä kuitenkin on lisäksi, että käsillä on painava tai erityinen syy asian käsittelemiselle.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa käytännössään (UOL 29/2022) katsonut, että rangaistusmääräysten kohdassa 5.2. tarkoitettu painava tai erityinen syy kurinpitoasian käsittelemiselle voi liittyä esimerkiksi rikkomuksen luonteeseen, rikkomustapahtuman saamaan merkittävään julkisuuteen, asian suureen merkitykseen osapuolelle taikka jopa kurinpitokäytännön yhtenäisyyden varmistamiseen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että vastaavalla tavalla on tulkittava myös rangaistusmääräysten kohdassa 5.4. tarkoitettua painavaa tai erityistä.

Oikeusturvalautakunta on edelleen thainyrkkeilyä koskeneessa ratkaisussaan UOL 19/2022 todennut kyseisen lajin kurinpitosääntöjen 5 §:n 3 kohdan, joka niin ikään edellytti painavia syitä kurinpitovaliokunnan tietoon muutoin kuin raportin tai viikon kuluessa rikkomuksen ilmitulosta tehdyn ilmoituksen kautta tulleen rikkomuksen käsittelemiselle, soveltamisen laajuuden kuuluvan lähtökohtaisesti kyseisen liiton oman tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin. Oikeusturvalautakunta on todennut, ettei sen toimivaltaan kuulunut arvioida sitä, oliko kurinpitovaliokunnan ratkaisu ottaa joku asia tutkittavaksi ollut tarkoituksenmukainen. Painoarvoa annettiin sille, ettei asiassa ollut ilmennyt, että muutoksenhakijaa olisi kohdeltu asian tutkittavaksi ottamisen osalta epäyhdenvertaisesti tai että kurinpitomenettelyn käynnistämiseen olisi vaikuttanut jokin epäasiallinen syy. Oikeusturvalautakunta katsoi, etteivät sovellettavat säännöt ja määräykset estäneet käsillä olleen kaltaisen asian tutkimista mainitun kurinpitosääntöjen kohdan perusteella.

Nyt käsillä olevan asian osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteeksi otetussa X:n väitetyssä menettelyssä on kokonaisuudessaan ollut kyse vakavista syytöksistä ja useaan eri alisteisessa asemassa olleeseen pelaajaan kohdistuneesta väitetysti epäasiallisesta käytöksestä. Syytösten kohteena ollut menettely toteennäytettynä on voinut täyttää rangaistusmääräysten useiden eri kohtien rikkomisen. Nämä seikat puhuvat sen puolesta, että käsillä on ollut rangaistusmääräysten kohdan 5.4. mukaiset painavat tai erityiset syyt asian tutkittavaksi ottamiselle. Sillä seikalla, että osa X:n kohdistuneista syytöksistä on sittemmin todettu kurinpitomenettelyssä näyttämättömiksi, ei ole asian tutkittavaksi ottamista koskevassa arvioinnissa merkitystä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että rangaistusmääräysten kohdassa 5.4. tarkoitetun painavan tai erityisen syyn olemassaoloa nyt käsillä olevassa ottelutapahtumiin liittymättömässä tilanteessa arvioitaessa on aiheellista kiinnittää huomiota myös siihen, että asiaa ei rangaistusmääräysten kohdan 5.2. nojalla voitaisi enää käsitellä viimeksi mainitussa määräyskohdassa asetetun määräajan ylittämisen vuoksi. Kynnys saman rikkomuksen käsittelemiselle määräyskohdan 5.4. nojalla on tällöin X:n oikeusturvan vuoksi perusteltua asettaa suhteellisen korkealle.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (UOL 24/2022) käsitellyt kurinpitomenettelyn kohteena olevan rikkomuksen tutkimisen edellytyksenä olevia lyhyitä määräaikoja ja todennut niiden olevan urheilun kurinpidossa sinänsä hyvin tavanomaisia. Lyhyt määräaika edesauttaa väitetyn menettelyn selvittämistä ja kun kysymys on yksittäisen tapahtuman sääntöjenmukaisuuden arvioimisesta, lyhyttäkään määräaikaa ei voida pitää sellaisenaan kohtuuttomana. Tilanne on kuitenkin toinen, kun kysymys on pitkäaikaisesta sääntöjenvastaiseksi väitetystä menettelystä, kuten häirinnästä, kiusaamisesta, epäasiallisesta käyttäytymisestä tai muusta näihin rinnastuvasta vakavasta epäeettisestä menettelystä. Esimerkiksi valmennussuhteen aikana tapahtunutta jatkuvaa sopimatonta ja epäasiallista käyttäytymistä on voitava arvioida kokonaisuutena. Lisäksi tällaisessa tilanteessa on lähtökohtaisesti myös kohtuutonta edellyttää, että urheilija tai muu pitkäaikaisen epäasiallisen menettelyn kohteeksi joutunut taho tekee ilmoituksen sääntöjenvastaisesta menettelystä valmennussuhteen kestäessä. Tämänkaltaisissa tapauksissa on urheilijan oikeusturvan kannalta tärkeää, että väitetty epäasiallinen menettely voidaan saattaa kokonaisuutena toimivaltaisen kurinpitoelimen tutkittavaksi vielä valmennussuhteen tai muun sen kaltaisen yhteistyön päätyttyä. Näin on siitä huolimatta, että ajan kulumisen vuoksi väitetyn menettelyn selvittäminen voi tällöin olla vaikeaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa määräaikojen keskeisenä tarkoituksena olevan perinteisesti turvata kurinpidon kohteen oikeusvarmuutta ja suojata häntä ennakoimattomilta ja kauan aikaa sitten tapahtuneita tapahtumia koskevilta syytöksiltä. Kurinpidon kohteen oikeusturva edellyttää, ettei väitteitä rangaistusmääräysten vastaisesta menettelystä voi nousta määräämättömän pitkään tietyn ottelun tai tapahtuman jälkeen, jolloin myös asian selvittäminen ja näytön hankkiminen olisi huomattavan vaikeaa. Tässä tapauksessa X on helmikuussa 2026 tiennyt, että hänen menettelyään koskeva selitys ja tutkinta on Palloliitossa ja SUEK:ssa käynnissä ja että on olemassa varteenotettava mahdollisuus siitä, että joko Palloliiton kurinpitoelin tai SUEK ottaa hänen toimintansa ja väitetyt syytökset arvioitavakseen ja ryhtyy mahdollisiin kurinpitotoimiin asiassa. Rangaistusmääräysten kohdan 5.2. mukainen ilmoitus asiassa olisi edellä kerrotusti tullut tehdä viimeistään 11.2., kun se nyt oli tehty 23.2.2026 eli alle kaksi viikkoa myöhässä. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei tällaista viivettä voida näissä olosuhteissa pitää X:n kannalta olennaisena. X:n oikeusturvan kannalta ei ole ollut kohtuutonta, että asia on otettu kurinpitomenettelyn kohteeksi vielä 23.2.2026.

Edellä mainitut näkökohdat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että Palloliiton kurinpitovaliokunta on voinut sovellettavien kurinpitomääräysten nojalla päätyä siihen, että sillä on ollut X:n kohdistuneiden syytösten luonteen, asian saamaan julkisuuden sekä liiton sääntö- ja kurinpitojärjestelmän uskottavuuden säilymiseksi rangaistusmääräysten 5.4. kohdan edellyttämät määräajoista riippumattomat painavat ja erityiset syyt ottaa asia tutkittavakseen.

X:n menettelyn arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valituksen kohteena olevassa ratkaisussa sekä X:n valituksessa on selostettu seikkaperäisesti tapahtumia ja asiassa esitettyä näyttöä. Asiassa on esitetty lisäksi suurehko määrä pelaajien kirjallisia kertomuksia sekä muuta näyttöä, johon oikeusturvalautakunta on tutustunut mutta jota se ei koe tarpeelliseksi selostaa tässä ratkaisussaan. Oikeusturvalautakunta selostaa siten jäljempänä tapahtumainkulkua ja näyttöä vain siinä laajuudessa kuin se lautakunnan ratkaisun antamiseksi ja sen ymmärtämiseksi on välttämätöntä.

Kurinpitovaliokunta on katsonut asiassa esitetyn selvityksen perusteella riittävällä varmuudella näytetyksi, että X on huhtikuussa 2024 keskeyttänyt naisten joukkueen harjoitukset ja tässä yhteydessä käyttänyt voimakasta kieltä käskiessään pelaajia poistumaan kentältä, sekä käyttänyt joukkuetta ja sen pelaajia koskevia kommentteja, joissa on korostettu joukkueen merkityksettömyyttä. Edelleen se on katsonut näytetyksi, että tästä noin 1–2 viikon jälkeen X oli naisten joukkueen pukukopissa kertonut pelaajille joukkueen olevan seuralle hyödytön ja kuluerä sekä tässä yhteydessä käyttänyt ilmaisuja ”terroristijärjestö” ja ”siirtolainen” ja ”tää ei oo mikään afrikka”, kuitenkin siten, että edellä mainittujen termien tarkempi asiayhteys oli jäänyt epäselväksi. Edelleen kurinpitovaliokunta on katsonut riittävällä varmuudella näytetyksi, että 20.10.2025 pelaajien tullessa keskustelemaan X:n kanssa, X oli kysyttäessä ulkomaalaispelaajista todennut, ettei aio tehdä erään pelaajan kanssa jatkosopimusta ja kutsunut joukkueen kapteenia käärmeeksi ja valehtelijaksi. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että keskeinen erimielisyys asiassa liittyy siihen, missä tarkoituksessa X on tietyt ilmaisut lausunut ja kenelle, ja onko hänen yksittäisiä ilmaisujaan irroitettu kontekstistaan tavalla, joka saa ne kuulostamaan epäasialliselta, vaikka ne eivät sitä ole alun perin olleetkaan. X ei sen sijaan ole valituksessaan eikä lautakunnan käsityksen mukaan kurinpitomenettelyssä aikaisemminkaan kiistänyt keskeistä tapahtumainkulkua eikä sanomisiaan ja menettelyään muutoinkaan siltä osin kuin se on käsiteltävänä olevan asian ja kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytysten kannalta merkityksellistä.

Kurinpitovaliokunta on todennut, että X:n riidattomasti käyttämiä ilmaisuja (”terroristijärjestö” ja ”siirtolainen” ja ”tää ei oo mikään afrikka”) on niiden tarkemmasta asiayhteydestään riippumatta pidettävä selvästi epäasiallisina ja loukkaavina, eikä niiden käyttö ole ollut hyväksyttävää ja asiallista toiminnanjohtajan ja pelaajien välisessä vuorovaikutuksessa. Se on edelleen katsonut, että X:n kielenkäyttö, joka on sisältänyt kirosanoja, vähättelyä ja joukkueen arvon kyseenalaistamista, on ylittänyt hyväksyttävän vuorovaikutuksen rajat. Se on todennut, että vaikka osa kielenkäytöstä olisi kohdistunut joukkueeseen yleisesti eikä yksittäisiin pelaajiin, kielenkäyttöä ei voida pitää hyväksyttävän erityisesti tilanteessa, jossa kyse on seuran toiminnanjohtajan ja hänen alaisuudessaan toimivista pelaajista. Joukkueeseen kokonaisuutena kohdistettu loukkaava ja vähättelevä puhe on omiaan vaikuttamaan kaikkiin sen jäseniin.

Valiokunta on vielä todennut X:n menettelyn vakavuutta korostavan sen, että kyse ei ole ollut yksittäisestä harkitsemattomasta ilmaisusta vaan useammassa eri tilanteessa toistuneesta menettelystä. X on asemansa perusteella ollut valta-asemassa suhteessa nuoriin pelaajiin, mikä on korostanut hänen velvollisuuttaan asialliseen ja kunnioittavaan kielenkäyttöön. Seuran toiminnanjohtajan asemassa esitettyjen vähättelevien ja loukkaavien ilmaisujen vaikutus korostuu, ja ne ovat omiaan heikentämään pelaajien kokemaa turvallisuutta sekä luottamusta toimintaympäristöön.

Tutustuttuaan asiassa esitettyyn selvitykseen sekä molempien asianosaisten kirjelmiin ja asiassa esitettyyn näyttöön Oikeusturvalautakunta toteaa, että sillä ei ole edellytyksiä päätyä asiassa kurinpitovaliokunnan kanssa erisuuntaisiin johtopäätöksiin. X:n useassa eri asiayhteydessä käyttämä puhekieli ja ilmaisutapa on ollut omiaan synnyttämään vähättelevää ja alistavaa ilmapiiriä ja sitä on pidettävä epäasiallisena riippumatta siitä, missä tarkoituksessa ja kenelle yksittäiselle henkilölle ilmaisut on kussakin tilanteessa tehty ja onko X itse pitänyt menettelyään ja ilmaisuaan asiallisena. Toiminnanjohtajan asemassa oleva X on ollut velvollinen käyttäytymään tavalla, joka objektiivisesti arvioiden täyttää asiallisen käyttäytymisen kriteerit. Vaikka X:llä ei olisi ollut epäasiallista tai loukkaavaa tarkoitusta, hänen on tullut ymmärtää, että hänen menettelynsä on epäasiallista. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita epäillä, että esitetty näyttö olisi sillä tavoin joko tahallisesti tai tahattomasti vääristeltyä tai virheellistä, että sillä olisi vaikutusta käsillä olevan asian lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa vielä, että Palloliiton kurinpitovaliokunnan yhdistysautonomian piiriin kuuluvassa harkinnassa on hyvin pitkälti se, millaista käyttäytymistä se pitää rangaistusmääräysten kohdan 2.3. mukaisena kurinpitoseuraamuksen määräämiseen oikeuttavana epäasiallisena käytöksenä. Asiassa ei ole tullut ilmi, että nyt arvioitavana olevan X:n menettelyn kaltaista toimintaa olisi aikaisemmin liiton kurinpitokäytännössä arvioitu olennaisesti eri tavalla tai lievemmin tai että X:ää olisi muutoinkaan kohdeltu kurinpitomenettelyssä eri tavoin kuin muita.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että kurinpitovaliokunta on voinut pitää näytetyksi katsomaansa X:n menettelyä Palloliiton rangaistusmääräysten kohdassa 2.3 tarkoitettuna kiellettynä epäasiallisena käytöksenä, josta se on voinut määrätä X:lle kurinpitoseuraamuksen.

Seuraamus

Kurinpitovaliokunta on todennut, että palloliiton toiminnassa olevilla on oikeus luottaa siihen, etteivät he kohtaa asiatonta käyttäytymistä. Nuorten pelaajien ja seuran toiminnanjohtajan välillä vallitsevan luottamusaseman ja valta-aseman käyttämiseen liittyy suuri vastuu, jonka rikkomista käsittelyssä olevan asian tavalla kurinpitovaliokunta on pitänyt erittäin moitittavana. X:n epäasiallisena pidetty menettely on tapahtunut useissa eri tilanteissa ja pitkän aikavälin aikana, joten menettelyä ei voida itä toistuvuutensa takia spontaanina, yksittäisenä ajattelemattomana käytöksen vaan toistuvana epäasiallisena käytöksenä.

Kurinpitovaliokunta on todennut, että rangaistuksen lajivalinnassa on otettu huomioon aikaisempi ratkaisukäytäntö, jossa vastaavanlaisista tapauksissa on luonnollisille henkilöille määrätty kurinpidollisia varoituksia, sakkorangaistuksia ja toimitsijakieltoja. Rangaistuksen lajivalinnassa on edelleen huomioitu X:n asema seuran toiminnanjohtajana. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei toimitsijakieltoa voida pitää tarkoituksenmukaisena rangaistuksena, koska se kohdistuu ainoastaan virallisiin ottelutapahtumiin eikä siten tehokkaasti ulotu siihen toimintaan, jossa nyt kyseessä oleva menettely on tapahtunut.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole tullut ilmi, että vastaaviin rikkomuksiin olisi suhtauduttu liiton aikaisemmassa kurinpitokäytännössä olennaisesti eri tavoin. Ottaen huomioon kurinpitovaliokunnan päätöksessään lausumat perustelut X:lle määrättyä varoitusta ilman oheisseuraamuksia ei ole pidettävä kohtuuttomana tai epäsuhtaisena kurinpitoseuraamuksena.

Lopputulos

Yhteenvetonaan oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton kurinpitovaliokunta on voinut pitää X:n menettelyä Palloliiton rangaistusmääräysten kohdassa 2.3 tarkoitettuna kiellettynä epäasiallisena käytöksenä, josta se on voinut määrätä X:lle kurinpidollisen varoituksen. Aihetta kurinpitovaliokunnan päätöksen muuttamiseen ei ole. Valitus on siten hylättävä.

Perusteita velvoittaa Palloliittoa korvaamaan X:n lautakuntakuluja ei ole.  

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

X:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ilkka Lahtinen 
Puheenjohtaja                                                                                

Paula Jutila
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Hanneli Alho-Ignatius, Matti Huhtamäki, Niko Jakobsson ja Kristiina Rintala.